Ammatillisen koulutuksen reformi

Transkriptio

1 Ammatillisen koulutuksen reformi Hiusalan ja kauneudenhoitoalan tutkintojen kehittämispäivät , Helsinki, Opetushallitus Kari Nyyssölä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

2 Esityksen rakenne Tulevaisuuden muutosvoimia Koulutuksen haasteet Ammatillisen koulutuksen reformi Mitä minusta tulee isona?

3 JUKKA VEPSÄLÄINEN Tulevaisuuden muutosvoimia: Signaaleja, trendejä ja megatrendejä Tässä kuvasarjassa esillä olevat tekstit ja kuvat ovat tulevaisuutta, tulevaisuuksien tukimusta tai ennakointia kuvaavaa taustamateriaalia, eivätkä ne edusta valtioneuvoston, Opetus- ja kulttuuriministeriön tai Opetushallituksen virallista kantaa Opetushallitus, Ennakointi ja strateginen kehittäminen, Jukka Vepsäläinen 3

4 Megatrendit ja tulevaisuusikkunat Arvojen ja elämäntapojen muutos Globalisaatio Kiristyvä kilpailu Kulttuuri, henkisyys ja elämykset Keskittyminen Lisääntyvä, pitkäikäistyvä ja ikääntyvä väestö Osaamisen pakko ja uudistuva koulu Ympäristön ja ekologian merkityksen kasvu Teknologian kiihtyvä kehitys Venäjä Robotisoituminen Digitalisoituminen Lisääntyvä ja automatisoituva liikkuminen Energian ja raaka-aineiden riittävyys Opetushallitus, Ennakointi ja strateginen kehittäminen, Jukka Vepsäläinen 4

5 Suomen tilanne ulkopuolisin silmin nähtynä Suomi menestyy yhä useimmilla hyvinvointimittareilla Lähde: 2016 OECD Economic Survey of Finland

6 ...mutta vakavia haasteita talouden puolella Lähde: 2016 OECD Economic Survey of Finland

7 Tulevien vuosien toimintaympäristön muutoksia Julkisen talouden kestävyysvaje Väestön ikärakenteen muutos Pakolaisvirta Työmarkkinoiden toimialarakenteen muutokset Teknologisen kehityksen ja väestönkasvun aiheuttama alueellinen eriytyminen Nuorten syrjäytyminen

8 Tulevaisuutta muuttaa merkittävästi työtehtävien globaali uusjako Valmistusvaiheen merkitys tuotannollisissa arvoketjuissa vähenee ja valmistusta on siirtynyt matalan kustannustason maihin. Näkyvissä myös vastakkainen kehitys, missä automaation vaatiman korkean osaamisen ja laatuvaatimusten takia valmistusvaiheen tuotannollista työtä siirtyy takaisin korkeamman kustannustason maihin. (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko 2013)

9 Osaamisrakenteet muuttuvat Samaan aikaan teknologinen kehitys vaikuttaa työmarkkinoiden osaamisrakenteisiin. Korkeatason osaamista edellyttävät tehtävät ja eirutiininomaiset suorittavan tason tehtävät kasvattavat osuuttaan suhteessa keskitason tehtäviin, joissa edellytetään rutiinitoimintoja ja kognitiivisia taitoja. Tämä tarkoittaa työmarkkinoiden polarisoitumisen vahvistumista tulevaisuudessa. (OECD 2011)

10 Työnteon kulttuuri muuttuu Yksittäisen työntekijän vapaus oman työn suunnittelusta ja tekemisestä kasvaa, mutta samalla vastuu tuloksista lisääntyy. Yhteisöllinen ja verkostomainen toiminta lisääntyy osana kaikkea työtä. Yhä isompi osa tekee töitä globaalissa ympäristössä, ja vaatimukset kansainvälisyydelle kasvavat. Työ ja muu elämä lomittuvat yhä tiukemmin toisiinsa ja isolla osalla työelämän tahti kiivastuu. (Valtioneuvoston tulevaisuuselonteko 2013)

11 1/2 Tulevaisuudessa tarvittavat taidot eroavat menneisyyden vaatimuksista (OPH:n Vose-raportit) Tulevaisuudessa korostuviksi osaamistarpeiksi on tunnistettu mm. tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvä osaaminen ja medialukutaito teknologiaosaaminen ja digitalisaatioon liittyvä osaaminen robotiikkaan ja automatiikkaan liittyvä osaaminen asiakaslähtöisyyteen ja asiakassegmentointiin liittyvä osaaminen johtamisosaaminen kokonaisuuksien hallinta kyky moniammatilliseen yhteistyöhön talousosaaminen valmius oman ammatin ja osaamisen markkinointiin

12 2/2 Tulevaisuudessa tarvittavat taidot eroavat menneisyyden vaatimuksista (OPH:n VOSE-raportit) monikulttuurisuutta ja moninaisuutta koskeva osaaminen juridinen osaaminen; säädöksiin ja normeihin liittyvä osaaminen kansainvälisyysosaaminen sekä vieraiden kielten osaaminen. Toisaalta myös vahvaa äidinkielen osaamista sekä viestinnällisiä taitoja korostetaan laajasti ilmastonmuutokseen liittyvä ja muu ekologinen osaaminen eettinen osaaminen laatuajatteluun liittyvät osaamiset turvallisuus-, riskinhallinta- ja kriisiosaamiset lisäksi niin sanottu T-osaaminen, jossa kyky ymmärtää ilmiöitä laaja-alaisesti yhdistyy johonkin aiheeseen perustuvaan syväosaamiseen (Sitra 2014).

13 Oppimisen tulevaisuus Oppimisen henkilökohtaistuminen Tee-se-itse oppiminen (DIY, Maker Culture FabLab) Tietämisen oppiminen VS. Tekemisen oppiminen Opettamisesta oppimisen aikaansaamiseen Yhteisöllinen oppiminen (Opettajan rooli? Oppilaan rooli? Opetuksen tiimiytyminen) Ainejakoisuus häviää ja tilalle tulee ilmiökohtaisuus ja/tai projektikohtaisuus Digitaalinen oppiminen (Uudet teknologiset mahdollisuudet) Oppimisen uusi ekosysteemi: Koulun sisäiset ja ulkoiset oppimisympäristöt. Koulu menee elämään ja työpaikoille (eikä päinvastoin) (Linturi & Rubin 2011)

14 Koulutuksen haasteet

15 Suomen koulutuksenjärjestelmällä on hyvä maine Korkealaatuinen koulutusjärjestelmä on keskeinen osa suomalaista identiteettiä ja Suomen myönteistä kuvaa ulkomailla. Suomalaisnuorten osaaminen on kansainvälisissä tutkimuksissa osoittautunut olevan maailman huippuluokkaa. Myös suomalaisten aikuisten lukutaito, numerotaito sekä tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito ovat kansainvälisessä vertailussa erinomaisia. Olemme onnistuneet yhdistämään korkeatasoisen osaamisen, tasa-arvon ja tehokkuuden. (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko 2013)

16 Koulutuksen perusta kuitenkin säröilee Uusimmat tutkimukset ovat kuitenkin tuoneet esiin huolenaiheita luvun alkupuolen oppimistulosten positiivinen kehitys on kääntynyt useiden mittareiden mukaan laskevaan suuntaan. Suurin ongelma on nuorten ikäluokkien perustaitojen merkittävä lasku, mikä heikentää mahdollisuuksia rakentaa korkeaa osaamista. Samaan aikaan Suomen vahvuutena toiminut tasaarvo näyttää heikentyneen ja sosiaalinen tausta vaikuttavan yhä voimakkaammin oppimistuloksiin. (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko 2013)

17 Digitaalisuuden luomia mahdollisuuksia ei olla hyödynnetty riittävästi Monet tutkimukset ja vertailut osoittavat myös, että emme ole kärkimaita hyödynnettäessä ICT:tä opetuksen ja oppimisen tukena. Kunnittaiset ja oppilaitosten väliset erot digitaalisten palvelujen hyödyntämisessä ovat lisääntyneet. (Valtioneuvoston tulevaisuuselonteko 2013; OKM 2011)

18 Tietointensiivisyys uhattuna Väestön koulutustason nousu pysähtyy Nuorten osaamistaso laskussa Tutkijakoulutuksen saaneiden määrä vähenee Tohtorit eivät työllisty T&K-investoinnit vähenevät Uusien patenttien määrä laskusuunnassa Suomalaisen tieteen kansainväliset saavutukset eivät vastaa ajatusta maailman osaavimmasta kansasta (Lehikoinen 2014)

19 Koulutus ja inhimillinen pääoma ovat keskeisiä työn ja hyvinvoinnin turvaamisen kannalta Suomi elää monin tavoin haasteellisessa tilanteessa Kasvun moottoreita on hankala löytää Koulutuksesta leikataan Samalla on varauduttava siihen, että työelämä ja toimialarakenteet tulevat muuttumaan On sinnikkäästi korostettava osaamisen ja koulutuksen merkitystä talouskasvun veturina, kestävän hyvinvoinnin edistäjänä ja yhteiskuntarauhan ylläpitäjänä

20 Tausta ammatillisen koulutuksen reformille

21 Koulutuksen tavoite 2025 hallitusohjelmassa Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa.

22 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Nopeutetaan siirtymistä työelämään Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan. Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma

23 Ammatillisen koulutuksen reformi, lähtökohtia Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä. Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma

24 Ammatillisen koulutuksen reformi, toimenpiteet ja aikataulu 1. Uudistetaan toisen asteen ammatillinen koulutus vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita 2. Tehdään rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus valmistelu alkaen 9/2015 ja jatkuen 2016 eduskunnalle 2017 uudistus voimaan 1/2018 Toimintasuunnitelmassa on täsmennetty kärkihankkeiden aikataulut, toimenpiteet ja rahoitus.

25 Hallituksen toimintasuunnitelman linjaukset Uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö: yksi laki, jossa lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Tehdään ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus sekä kevennetään tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja ja hakupalveluja. Luodaan ja otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli. Käynnistetään koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma. Uudistetaan ja digitalisoidaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppimisympäristöjä. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Lisätään toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa rahoituksessa ja puretaan asiakaslähtöistä, tuloksellista ja tehokasta toimintaa rajoittavaa sääntelyä. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen säätely ja ohjausjärjestelmää siten, että kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla. Uudistetaan ohjausjärjestelmää tuloksellisuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen painottuvaksi ja virtaviivaistetaan koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjausta.

26 Ammatillisen koulutuksen reformin valmistelu

27 Ammatillisen koulutuksen reformin seuranta- ja projektiryhmät Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut seuranta- ja projektiryhmän ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamista varten. Seurantaryhmän tehtävänä on seurata ja tukea reformin toimeenpanoa sekä arvioida reformissa tehtävien toimenpiteiden kokonaisvaikutuksia. Projektiryhmän tehtävänä on organisoida ja koordinoida ammatillisen koulutuksen reformin toimenpiteiden valmistelua hallituksen kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Lisäksi sen tehtävänä on huolehtia yhteistyöstä koulutuksen järjestäjien ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Seurantaryhmä ja projektiryhmä voivat kuulla asiantuntijoita. Projektiryhmä voi asettaa jaostoja asioiden valmistelua varten. Ryhmien toimikausi kestää asti. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote

28 Ammatillisen koulutuksen reformi, keskeiset ehdotukset

29 Ammatillisen koulutuksen reformi, keskeiset ehdotukset Osaamisperusteinen ja asiakaslähtöinen ammatillisen koulutuksen kokonaisuus Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset koulutuspolut ja oppimisympäristöt Työpaikalla tapahtuva oppiminen Tutkintojen ja koulutuksen järjestäminen Osa työvoimakoulutuksesta osaksi järjestelmää Hakeutuminen ja koulutukseen pääsy Koulutuksen järjestäjärakenteen uudistaminen Rahoitus ja ohjaus

30 Uusi ammatillisen koulutuksen järjestelmä, keskeisiä ehdotuksia (1/3) Hakeutuminen ja koulutukseen pääsy useita väyliä osaamisen kehittämiseen jatkuva haku ja yhteishaku hakeutumisen pääväylinä hakeutumisen painopistettä siirretään jatkuvaan hakuun tukee elinikäistä oppimista kehitetään kaikille hakijoille avoimia, matalan kynnyksen digitaalisia hakupalveluita Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset koulutuspolut ja oppimisympäristöt tutkintojärjestelmän uudistaminen: osaamisperusteisuus, joustavuus, selkeys, vähemmän tutkintoja yksi näyttöperusteinen tapa suorittaa tutkinto kaikille henkilökohtaistaminen kaikille tutkinnon tai tutkinnon osan suorittajille henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma yksilöllisen opintopolun perustana koulutuksen järjestäjä myöntää tutkintotodistuksen kaikkiin tutkintoihin rinnakkaisen sääntelyn purkaminen työelämän vahva rooli osaamisen arvioinnissa ja laadunvarmistuksessa erilaisten oppimisympäristöjen ja oppimisratkaisujen, ml. digitaalisten oppimisympäristöjen ja -ratkaisujen laaja hyödyntäminen yksilöllisissä opintopoluissa

31 Uusi ammatillisen koulutuksen järjestelmä, keskeisiä ehdotuksia (2/3) Työpaikalla tapahtuvan opiskelun kehittäminen: koulutussopimus ja oppisopimus päämuotoina tavoitteellista ja ohjattua oppimista työpaikoilla työelämälle ja opiskelijalle parhaiten soveltuvalla tavalla Tutkintojen ja koulutuksen järjestäminen yksi järjestämislupa, joka kattaa kaiken ammatillisen koulutuksen ohjauksen painopiste koulutuksen järjestäjien toiminnan tuloksellisuudessa ja laadussa uuden ohjausjärjestelmän pääelementit: järjestämisluvat, suoritepäätökset ja ohjauskeskustelu Tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää Koulutuksen järjestäjärakenteen uudistaminen Kehittämisohjelmalla varmistutaan ammatillisen koulutuksen laadusta ja saatavuudesta pienenevän rahoituksen olosuhteissa. Toimijoita kannustetaan sopeuttamaan toimintaansa uuteen rahoituskehykseen esimerkiksi luomalla nykyistä suurempia kokonaisuuksia

32 Uusi ammatillisen koulutuksen järjestelmä, keskeisiä ehdotuksia (3/3) Rahoitus ja ohjaus rahoitusjärjestelmästä rakennetaan yhtenäinen kokonaisuus erillisiä rahoitusväyliä puretaan ja järjestelmää selkeytetään ja yksinkertaistetaan toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden painoarvo rahoituksessa kasvaa merkittävästi rahoitusjärjestelmä tukee osaamisperusteisuutta asiakkaiden tarpeet ohjaavat vahvemmin koulutusratkaisuja rahoitus kannustaa opiskeluprosessien tehostamiseen ja koulutusaikojen lyhentämiseen toiminnan ohjaus strategisemmaksi yksityiskohtaista sääntelyä puretaan rahoitus jatkossakin laskennallista ja yleiskatteellista ei korvamerkkejä

33 Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset opintopolut tutkinnot ja muut osaamiskokonaisuudet Osaamistarpeisiin vastataan tutkinnoilla, tutkinnon osilla ja ei-tutkintotavoitteisella koulutuksella sekä valmentavilla koulutuksilla Ammatillisia tutkintoja ovat ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto Perusasteen päättäneille ensisijainen ammatillinen tutkinto olisi ammatillinen perustutkinto. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta kehitetään nykyistä joustavammaksi ja selkeämmäksi Tutkintoja kootaan laajemmiksi kokonaisuuksiksi, joiden puitteissa voi erikoistua. Tutkintojen määrä vähenee nykyisestä merkittävästi. Valmentavat koulutukset (ns. VALMA & TELMA) jatkossakin, VALMA valmentaa jatkossa kaikkeen ammatilliseen koulutukseen Osaamispisteet käyttöön kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa Ammatilliset tutkinnot koostuvat ammatillisista tutkinnon osista Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy myös kaikille tutkinnoille yhteisiä tutkinnon osia. Yhteiset tutkinnon osat ovat pakollisia ammatillista perustutkintoa suorittaville opiskelijoille, lisäksi huolehditaan myös muilla tavoin geneeristen/perustaitojen vahvistamisesta myös aikuisten osalta. Ammatillisten perustutkintojen vapaasti valittavista tutkinnon osista erillisinä tutkinnon osina luovutaan

34 Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset opintopolut - tutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi Siirrytään yhteen näyttöperusteiseen ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomaan tapaan suorittaa ammatillinen tutkinto. luovutaan nykyisistä ns. oppilaitosmuotoisesta perustutkinnon suorittamistavasta sekä näyttötutkinnoista ja kehitetään niistä uusi näyttöperusteinen malli luovutaan tutkintotoimikuntien kanssa solmittavista tutkinnon järjestämissopimusmenettelystä (useita tuhansia sopimuksia) ja siirretään tutkinnon myöntämisoikeus koulutuksen järjestäjälle Henkilökohtaistamisen avulla varmistetaan, että kaikki ammatillista tutkintoa suorittavat saavat tarvitsemansa opetuksen ja ohjauksen saavuttaakseen tavoitteena olevan osaamisen. Osaaminen osoitetaan pääasiallisesti aidoissa työelämän tilanteissa Myös muut näyttöympäristöt mahdollisia erityisin perustein. Osaaminen arvioidaan tutkinnon osittain kuten nykyisin. Työ- ja elinkeinoelämällä vahva rooli osaamisen arvioinnissa ja laadun varmistuksessa Osaamisen arvioinnista vastaavat koulutuksen järjestäjän nimeämät arvioijat, joita on kaksi ja joista toinen edustaa koulutuksen järjestäjää ja toinen työelämää. Tutkintotoimikuntien tilalle perustetaan työelämätoimikunnat, joiden tehtävänä on mm. osaamisen laadunvarmistukseen ja tutkintojen kehittämiseen osallistuminen.

35 Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset opintopolut - henkilökohtaistaminen Laajennetaan henkilökohtaistaminen kaikille ammatillista tutkintoa tai sen osaa suorittavalle Henkilökohtaistamisprosessissa valitaan ammatilliseen koulutukseen hakeutuvalle soveltuva tutkinto, tutkinnon osa tai muu osaamiskokonaisuus (perusopetuksen päättäneille perustutkinto edelleenkin ensisijainen lähtökohta). Tunnistetaan ja tunnustetaan olemassa oleva osaaminen. Suunnitellaan tarvittavan osaamisen hankkiminen ja osaamisen osoittaminen ja arviointi sekä tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat tukitoimet. Hakeutumiseen ja opiskelijaksi ottamiseen liittyvät henkilökohtaistamista koskevat vastuut ja menettelyt voivat poiketa hakeutumisväylän mukaan. Henkilökohtaistamisella turvataan opintopolun jatkuminen esim. virheellisen koulutusvalinnan jälkeen. Osaamisen tunnustaminen säädetään tutkintojen ja koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen Turvataan riittävä opetus ja ohjaus kaikille asiakasryhmille. Koulutuksen järjestäjä laatii yhdessä tutkinnon suorittajan tai valmentavan koulutuksen opiskelijan kanssa henkilökohtaistamisesta asiakirjan (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma) jatkossa yksi asiakirja.

36 Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset opintopolut osaamisen hankkiminen Tutkinnon suorittajalla ja opiskelijalla on oikeus saada tarvitsemaansa opetusta sekä henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta, jonka perusteella hän voi saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määritellyn osaamisen. Koulutuksen järjestäjä päättää ammattiosaamisen hankkimiseksi tarvittavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon ja valmentavan koulutuksen perusteiden mukaisesti. Koulutuksen järjestäjille nykyistä laajempi toimivalta rakentaa opintopolkuja ammatillisen koulutuksen eri toteuttamistavoista. Osana ammattiosaamisen hankkimiseksi tarvittavaa koulutusta voidaan järjestää opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja tuetaan esim. maahanmuuttajien ja heikot perustaidot omaavien ammatillisen osaamisen kehittämistä ja työmarkkinakelpoisuutta VALMA-koulutusta voidaan hyödyntää nykyistä laajemmin tukemaan ammatillisen tutkinnon suorittamista. Erityisopetusta myös uudessa järjestelmässä. Opiskelijan, joka tarvitsee oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi, opetusta tuetaan erityisopetuksena järjestettävällä erityisellä tuella

37 Työpaikalla tapahtuva oppiminen Lähtökohtana ohjattu ja tavoitteellinen oppiminen työpaikoilla selkeä, toimiva ja yhdenmukainen prosessi tarpeellinen tuki niin opiskelijalle/tutkinnon suorittajalle kuin työpaikalle koulutuksen järjestäjän vahvempi rooli oppimisen tukemisessa joustavuus, vaikuttavuus ja laatu Jatkossa kaksi päämuotoa sopia työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttamisesta Koulutussopimus (ei-työsuhde) Oppisopimus (työsuhde) Lisäksi henkilökohtaistaminen mahdollistaa myös muut yksilölliset tavat oppia työtehtävien yhteydessä (esim. jo työssä olevat, jotka voivat opiskella työn yhteydessä, josta ei koidu velvoitteita työnantajalle) Koulutussopimus ja oppisopimus muodostavat kokonaisuuden, jonka puitteissa työpaikalla voidaan sopia tavoitteellisesta ja ohjatusta oppimisesta opiskelijan ja työnantajan kannalta kulloinkin soveltuvimmalla tavalla. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen pedagoginen prosessi mahdollisimman yhdenmukainen (käsitteet, sopimukset ja toimintamallit) Koulutussopimus ja oppisopimus suunnitellaan ja toteutetaan tutkinnon osittain opiskelijan ja työelämän tarpeiden mukaisesti. Opiskelijan asema turvataan siten, että jatkossakaan opinnot eivät keskeydy siirryttäessä saman koulutuksen järjestäjän sisällä esimerkiksi koulutussopimuksesta oppisopimuskoulutukseen tai päinvastoin.

38 Hakeutuminen ja koulutukseen pääsy Tavoitteena ympärivuotinen haku ja pääsy osaamisen kehittämispalveluihin yksilölle mahdollisuus koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen tarvelähtöisesti Vapaa hakeutumisoikeus ammatilliseen koulutukseen jatkossakin Hakeudutaan osaamiseen, ei oppilaitokseen Osaamisen kehittämispalveluihin voi hakeutua eri väylien kautta Jatkuva haku omaehtoisen osaamisen kehittämisen pääväyläksi hakeutuminen tutkintoihin, tutkinnon osiin ja ei-tutkintotavoitteiseen koulutukseen Yhteishaku perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneiden pääasiallinen hakuväylä ammatilliseen perustutkintoon ja valmentavaan koulutukseen Yhteishaussa käytettävillä valintaperusteilla turvataan perusopetusta päättäneiden ja vailla perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa olevien pääsyä koulutukseen Kehitetään kattavia ja avoimia sähköisiä hakupalveluita edistämään koulutukseen pääsyä Sähköisen hakeutumisen ohella myös muita hakeutumisen tapoja: TE-hallinnon asiakkaat (työvoimakoulutus), oppisopimuskoulutus, henkilöstökoulutus TE-hallinto päättää jatkossakin asiakkaidensa koulutukseen pääsystä Monikanavaisilla hakuväylillä ja -palveluilla mahdollistetaan joustavat siirtymät ja turvataan koulutuspolkujen jatkuminen

39 Työ- ja elinkeinohallinnon asiakkaiden kehittämispalvelut OKM:n vastuulla ovat 2018: Tutkintoon johtava toisen asteen ammatillinen koulutus (koko tutkinnon tai tutkinnon osien suorittaminen) Korkea-asteen tutkintoon johtava koulutus Aikuisten perusopetus (kaikki kolme edellä mainittua yhteensä M ALV-siirto-osuudesta, koska myös OKM maksaa ALVin osasta koulutusta) Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien koulutus (5 M ) Osa ei-tutkintoon johtavasta ammatillisesti suuntautuneesta koulutuksesta (35 M ) TEM:n vastuulla ovat 2018: Pääosa ei-tutkintoon johtavasta ammatillisesti suuntautuneesta koulutuksesta (60 M ) Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus (52 M )

40 Koulutuksen järjestäjärakenteen uudistaminen lähtökohtia Väestökehitys ja muuttoliike: tarve varmistaa koulutuksen alueellinen saatavuus maan kaikissa osissa Osaamisvaatimusten kasvu ja muuttuminen: tarve turvata työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastaamisen kannalta riittävän vahvat toimintaedellytykset Resurssien pienentyminen: hallituskauden aikana ammatillisen koulutuksen rahoitus vähenee n. 15 % Nykyisin ammatillisen koulutuksen järjestäjiä on 175 Kuntia ja kuntayhtymiä näistä on 45 yksityisoikeudellisia (oy, yhdistys, säätiö) näistä on 130 lisäksi valtio voi ylläpitää oppilaitoksia

41 Koulutuksen järjestäjärakenteen uudistaminen Käynnistetään koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma tavoitteena varmistua vahvasta, tuloksellisesta ja saatavilla olevasta ammatillisesta koulutuksesta tilanteessa, jossa rahoituskehys on vähenevä arvioidaan kaikkien ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjien ammatilliset ja taloudelliset edellytykset.

42 Rahoitusjärjestelmän peruselementit Uusi ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli muodostuu neljästä peruselementistä: perusrahoitus, suoritusrahoitus, vaikuttavuusrahoitus strategiarahoitus Rahoitus myönnetään ja maksetaan koulutuksen järjestäjälle. Rahoitus on laskennallista ja koulutuksen järjestäjä päättää sen käytöstä. Yhtenäisen rahoitusjärjestelmän puitteissa rahoitettaisiin kaikkea ammatillista koulutusta. Ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoituksen taso määräytyy valtion talousarviossa, ja sitä tarkistettaisiin vuosittain indeksillä. Rahoituksesta vastaavat valtio ja kunnat yhdessä yksi valtionosuusprosentti kaikessa ammatillisessa koulutuksessa.

43 Rahoitusjärjestelmän peruselementit tavoitteet Perusrahoitus luo ennakoitavan perustan koulutuksen järjestämiselle luo puitteet tutkintojen ja niiden osien suorittamiselle sekä valmistavan koulutuksen järjestämiselle kaikille ammatillisen koulutuksen asiakasryhmille. Suoritusrahoitus ohjaa ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä vastaamaan asiakkaiden osaamistarpeisiin tehokkaasti ja tuloksellisesti (mm. koulutuspituuksien lyhentäminen). Vaikuttavuusrahoitus kannustaa ja ohjaa koulutuksen järjestäjiä kohdentamaan koulutusta niille aloille, joilla on työvoimatarvetta, huolehtimaan koulutuksen työelämävastaavuudesta ja laadusta sekä tarjoamaan edellytyksiä jatkoopintoihin. Strategiarahoitus varmistaa esim. strategisten koulutuksen kehittämishankkeiden toteuttamista tukee koulutuksen järjestäjien strategista kehittämistoimintaa, ammattitaitokilpailujen järjestämistä, rakenteellista kehittämistä sekä äkillisiin rakennemuutostilanteisiin vastaamista.

44 STRATEGIARAHOITUS Porrastustekijät VAIKUTTAVUUSRAHOITUS - kohderyhmäkerroin (esim. ei työllisinä ennen koulutusta olevat) SUORITUSRAHOITUS - alakohtaiset kustannuskorit (tutkinnon osat ja tutkinnot) - tutkintotyyppikohtaiset (pt, at & eat) kertoimet tutkintokohtaisen rahoituksen osalta - erityisen tuen kerroin - henkilöstökoulutuskerroin - kohderyhmäkerroin (esim. ilman pohjatutkintoa olevat) PERUSRAHOITUS - alakohtaiset kustannuskorit - tutkintotyyppikohtaiset (pf, at & eat) kertoimet - erityisen tuen kerroin - majoituskerroin - ei-tutkintotavoitteisen koulutuksen kerroin - henkilöstökoulutuskerroin

45 Ohjaus- ja säätelyjärjestelmä Vahvistetaan tulosohjauksen roolia koulutuksen järjestäjien ohjauksessa. Uusi ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja sääntelyjärjestelmäkokonaisuus muodostuu kolmesta elementistä: järjestämisluvat, suoritepäätökset, tulosohjaus. Järjestämisluvassa määritellään kullekin järjestäjälle kaikki se toiminta, johon järjestäjällä on oikeus, ja kaikki ne velvollisuudet, joita järjestäjälle on asetettu. Tulosohjausmenettelyssä asetetaan yhdessä OKM:n ja koulutuksen järjestäjien kanssa strategisia tavoitteita koskien mm. koulutustarjonnan suuntaamista. Vuotuisella suoritepäätöksellä myönnetään resurssit koulutuksen järjestäjälle. Koulutuksen järjestäjien asiointia ja ohjausta varten otetaan käyttöön sähköinen järjestämislupa ja siihen kytkeytyvä asiointi- ja päätöksentekojärjestelmä

46 Tutkintorakenteen kehittämisen suuntaviivat Työn lähtökohtana parantaa ammatillisen tutkintorakenteen työelämävastaavuutta ja lisätä mahdollisuuksia yksilölliseen suuntautumiseen luoda tutkintorakenteeseen ammattien muutosta heijastavaa joustavuutta varmistaa työelämän uusien osaamistarpeiden näkyminen tutkintorakenteessa tutkintojen uudistamisen nopeuttaminen Samalla tutkintorakennetta selkeytetään Työn tuloksena tutkintojen määrä muuttuisi ammatillisissa perustutkinnoissa 52 -> 42 ammattitutkinnoissa 177 -> 64 erikoisammattitutkinnoissa 122 -> 59 yhteensä 351 -> 165

47 Tutkintotoimikunnista

48 Mikä muuttui näyttötutkintojärjestelmässä alkaen (lakimuutos 1111/2015) Tutkintotoimikuntien tehtävät (7 ) täsmentyivät tehtävissä saavat aiempaa enemmän painoarvoa näyttötutkintojen järjestämisen laadunvarmennus sekä näyttötutkintojen ja näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen Tutkintotoimikuntien kokoonpanoon pieniä muutoksia Näyttötutkinnon järjestäjistä ja näiden tehtävistä säädetään entistä yksityiskohtaisemmin Säännökset järjestämissopimuksista Näyttötutkintosihteeristö Arvioinnista ja arvioijille asetetuista edellytyksistä säädetään Arvioijien asemaa vahvistetaan ja arvioinnin oikaisua koskevat säännökset uudistuvat

49 Tutkintotoimikuntien tehtävät 1) Sopia näyttötutkintojen järjestämisestä * 2) Varmistaa näyttötutkintojen järjestämisen laatua Tutkinnon järjestäjillä velvoite osallistua 3) Kehittää näyttötutkintojärjestelmää ja näyttötutkintoja 4) Antaa todistukset suoritetuista näyttötutkinnoista ja tutkinnon osista * 5) Käsitellä tutkinnon suorittajan osaamisen arviointia koskevat oikaisuvaatimukset * (* = ei muutosta entiseen)

50 Perustietoja kauden tutkintotoimikunnista Tutkintotoimikunnat toimikaudella : Toimikuntien määrä 91 (147) Toimialat useissa tapauksissa laaja-alaisempia kuin aiemmin Toimialaan kuuluu joissakin tapauksissa tutkintoja useammalta kuin yhdeltä opintoalalta Toimikuntien nimet poikkeavat useissa tapauksissa nykyisillä toimikunnilla olevista nimistä (laaja-alaisuus) Toimikunnan jäsenten määrä 576 (926); keskimäärin 6,33 (6,30) TA-ed. 184 (296), TT-ed. 184 (296), ITS-ed. 27 (63) ja OP-ed. 181 (271) Pysyvien asiantuntijoiden määrä ( ) 50 (64)

51 Näyttötutkintosihteeristö

52 Näyttötutkintosihteeristön tehtävät Näyttötutkintosihteeristön tehtävänä on neuvoa ja ohjata näyttötutkinnon järjestäjiä: 1. Näyttötutkinnon järjestämistä koskevissa kysymyksissä; 2. Tutkintotoimikuntien tehtäviin kuuluvien asioiden käsittelyä koskevissa menettelytapakysymyksissä. (Valtioneuvoston asetus 371/ 2016)

53 Näyttötutkintosihteerin tehtävät Näyttötutkintosihteeristön tehtäviä käytännössä Kokousten valmistelu yhdessä tutkintotoimikunnan puheenjohtajan kanssa Toimia sihteereinä tutkintotoimikunnan kokouksissa Näyttötutkintojärjestelmän laadun varmistaminen Järjestämissopimusten yhdenmukaisuuden varmistaminen

54 Vuonna 2016 myönnettävät valtionavustukset Valtionavustukset kohdennetaan ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen reformin tukemiseen. Valtionavustukset koottu pääsääntöisesti yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi, jolla edistetään osaamisperusteisuutta ja asiakaslähtöisyyttä Haku ammatillisen koulutuksen järjestäjille päättyi , hakutiedotteessa ja sen liitteessä linjattu kehittämissuuntia vuodelle t/103/0/osaamisperusteisuuden_ja_asiaka slahtoisyyden_edistaminen_haun_toinen_ vaihe?language=fi

55 Koulutusvientikokeilut tulossa Opetushallituksen valtionavustuksella rahoittama hanke v koordinoijana Espoon seudun koulutuskuntayhtymä 14 koulutuksen järjestäjän verkosto Hanke selvitti koulutusviennin nykytilan hankkeen tuotoksena toimintasuunnitelma ammatillisen toisen asteen koulutuksen viennille hankesivut: Ammatillisen koulutuksen viennin käynnistäminen kokeilujen avulla Opetushallitus avannut haettavaksi kokeiluluvat ammatillisen koulutuksen koulutusvientiin

56 Osaamisen ennakointifoorumi Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteisenä koulutuksen ennakoinnin asiantuntijaelimenä toimii osaamisen ennakointifoorumi Toimikausi Järjestelmä koostuu ohjausryhmästä, ennakointiryhmistä sekä asiantuntijaverkostosta Tehtävänä edistää yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kanssa koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta Ennakointiryhmät: vähemmän kuin koulutustoimikuntia (26=>9)

57 Miltä ammatillisen koulutuksen tulevaisuus sinusta tuntuu? OPH:n verkkoaivoriihi 2015, vastaajia 1348

58 Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? Työelämäyhteydestä puhutaan eniten, tärkeimpänä pidetään koulutuksen laatua ja osaamisperusteisuutta Kuvion sininen palkki kertoo, kuinka monta kertaa ko. asia on mainittu aineistossa, vihreä palkki sen arvioidun tärkeyden

59 Mitä minusta tulee isona?

60 Kun koulu loppuu tutkimus Tutkimus nuorten tulevaisuudensuunnitelmista Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Amisbarometri 2015 Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry

61

62

63

64

65

66

67

68 Ammattitaitoni on riittävän hyvä työelämään (Amisbarometri 2015)

69 Mitä ajattelet valmistumisen jälkeisestä tulevaisuudesta, kun mietit sitä oman työurasi näkökulmasta? (Amisbarometri 2015)

70 Kaksi viidestä tähtää jatko-opintoihin Jatko-opintoaikeet tyypillisiä erityisesti sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla (Amisbarometri 2015)

71 91 % opiskelijoista ajattelee, että oma asenne auttaa menestymään työelämässä Myös koulutusta, osaamista ja työkokemusta pidetään tärkeinä Työelämäohjaus, onni ja se, että on hyvä tyyppi, nähdään vähemmän tärkeinä (Amisbarometri 2015)

72 HS Taloussanomat Ekonomilehti YLE Talouselämä IS

73 Koulutustarve työryhmä Pohti jokin aika sitten, kuinka paljon tarvitaan tutkintoja eri aloilla ja koulutusasteilla, jotta työvoiman tarve voidaan tulevaisuudessa tyydyttää Tutkintotarpeen ennakointi ulottuu 2020-luvulle eli paljonko tuolloin tarvitaan tutkintoja suhteessa nykyhetkeen (OKM 2015)

74 Toimialojen työvoiman tarve (avautuvat työpaikat) keskimäärin vuodessa koulutusasteittain Muu koulutus tai ei tutkintoa Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Liike-elämän tekniset palvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut Koulutus ja tutkimus Rakentaminen Kuljetus Kulttuuri, virkistys ja kustantaminen Kiinteistönhoito ja ympäristönhuolto Matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminta Koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus Metsätalous ja -teollisuus Maa- ja kalatalous Julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus Vähittäiskauppa Muut palvelut Metallien ja metallituotteiden valmistus Järjestöt Kemiallisten tuotteiden valmistus Muu teollisuus Tukkukauppa Rahoitus ja vakuutus Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Posti- ja televiestintä Elektroniikka- ja sähkölaitteiden valmistus Sähkö-, lämpö- ja vesihuolto Ennakointi ja strategien kehittäminen Ilpo Hanhijoki

75 Nuorille suunnattu tutkintomäärän lisäystä esitettiin tekniikan ja liikenteen alalle, luonnontieteiden alalle, luonnonvara- ja ympäristöalalle, humanistiselle ja kasvatusalalle sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle. (OKM 2015)

76 Tutkintomäärän vähennystä ehdotetaan kulttuurialalle, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle sekä hieman matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle (OKM 2015)

77 Kouluasteittain tarkasteltuna tutkintotarve kasvaa yliopistokoulutuksessa, vähenee ammattikorkeakoulutuksessa ja myös hieman ammatillisessa peruskoulutuksessa. (OKM 2015)

78 Joillakin aloilla siis tarvitaan uusia opiskelijoita enemmän kuin toisilla, mutta VATT:n toimialaennusteen mukaan tulevaisuudessa tarvitaan selvästi enemmän työntekijöitä enemmän kuin tällä hetkellä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että monilla aloilla tarvitaan lisää työvoimaa. (OKM 2015)

79 Kaikkia tarvitaan Uusia yrityksiä ja työpaikkoja syntyy erityisesti kansalaisille ja yrityksille suunnattuihin palveluihin Lähivuosina työmarkkinoilta myös poistuu runsaasti väkeä varsinkin eläköitymisen vuoksi. Vaikka vastavalmistuneet eivät onnistuisi saamaan oman alan töitä, niin jonkin ajan kulutta se voi olla mahdollista, koska eläkkeelle siirtyvien tilalle tarvitaan uusia työntekijöitä kaikilla aloilla. Työmarkkinat kansainvälistyvät nopeasti - Hyvällä osaamisella ja rohkealla mielellä koko maailma on avoin.

80 Kiitoksia!