KAAVASELOSTUS Luonnos 13.12.2012 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Vuoritsalo, Haapaniemen kylä VUORITSALON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAAJENNUS JA KUMOAMINEN Rn 74:002 (74. kaupunginosa)
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavan selostus, joka koskee 13.12.2012 päivättyä rantaasemakaavakarttaa. ALUEEN MÄÄRITTELY Ranta-asemakaava koskee Jyväskylässä Päijänteen Vuoritsalon - saaressa Haapaniemen kylässä (74. kaupunginosa), sijaitsevaa tilaa Kolmek RN:o 179-406-1-884. Ranta-asemakaavalla muodostuu loma-asuntojen korttelit 1-2 sekä niihin liittyvät suojelu- sekä maa- ja metsätalousalueet. ALUEEN SIJAINTI Kolmek:n tila sijaitsee Vuoritsalon saaressa Jyväskylän keskustan kaakkoispuolella. KAAVAPROSESSIN VAIHEET Suunnittelualueen laajuus on noin 207 ha (kumottava alue 172 ha) ja rantaviiva siihen kuuluu noin 2,74 kilometriä. Suunnittelutyö aloitettiin maanomistajan hakemuksesta syksyllä 2011. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 5.10.2011. Vireilletulo 1.11.2011 Ranta-asemakaavaluonnos nähtävillä Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Ranta-asemakaavaehdotus nähtävillä Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan Kaava lainvoimainen
Sisältö 2 Yhteenveto 1 LÄHTÖKOHDAT 1 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1 1.2 Suunnittelutilanne 3 1.3 Maanomistus ja väestö 9 1.4 Rakennettu ympäristö 9 1.5 Luonnonympäristö 9 1.6 Pohjakartta 11 2 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 11 2.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve 11 2.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 11 2.3 Osallistuminen ja yhteistyö 11 2.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet 12 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS 13 3.1 Kaavan rakenne 13 3.2 Aluevaraukset 17 3.3 Kaavamerkinnät ja määräykset 18 3.4 Kumottavat alueet 19 3.5 Kaavan vaikutukset 20 3.6 Ympäristön häiriötekijät 22 4 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 22 4.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 22 4.2 Toteuttaminen ja ajoitus 22 4.3 Toteutuksen seuranta 22 Liitteet - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Luontoselvitykset - Kumottava kaava-alue - Mitoitustaulukko Kartat Kaavakartta 1:5000 merkintöjen selityksineen ja kaavamääräyksineen Kannen kuva: Jyväskylän kaupungin karttapalvelu 2012.
1 1 LÄHTÖKOHDAT Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen laatiminen on aloitettu ensi kerran vuonna 2004, mutta suunnittelutyö keskeytyi 2009 tapahtuneen kuntaliitoksen johdosta. Maanomistaja on syksyllä 2011 tehnyt päätöksen hankkeen käynnistämisestä uudelleen. Koska suunnittelun tavoitteet ovat muuttuneet alkuperäisistä, vuonna 2004 hankkeelle astetuista tavoitteista, käynnistetään kaavoitushanke tuomalla se uudelleen vireille. Kaavamuutos koskee 4.7.1986 vahvistetun Vuoritsalon ranta-asemakaavan Päijänteen ja Vuoritsalon saaren sisäosassa sijaitsevan lammen ranta-alueita. Kaavan laajennus koskee saaren pohjoisosan ranta-alueita, jotka kuuluvat Kolmekin tilaan. Ranta-asemakaavan koskee pääosin saaren sisäosan maa- ja metsätalousalueita. 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue koskee Jyväskylässä Päijänteen Vuoritsalon -saaressa Haapaniemen kylässä (74. kaupunginosa), sijaitsevaa tilaa Kolmek RN:o 179-406-1-884. Suunnittelualueen laajuus on noin 207, josta kumottavaa aluetta on n. 172 ha. Suunnittelualue on rakentamatonta alueen keskivaiheille sijoittuvaa kotaa lukuun ottamatta. Kotaa on käytetty leirikoulutoiminnassa. Saaren ranta-alueille suunnittelualueen ulkopuolelle sijoittuu tiivistä loma-asutusta. Kuva 1. Kaava-alueen yleissijainti.
2 Kaavan laajennusalue Kaavamuutosalueet Kuva 2. Kaava-alueen rajaus maastokartalla.
1.2 Suunnittelutilanne 3 Maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteinen maakunnan alueidenkäyttösuunnitelma, jonka lähtökohtana ovat maakuntasuunnitelman tavoitteet ja strategiat. Siinä esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Keski-Suomessa on kolme lainvoimaista maakuntakaavaa: Kokonaismaakuntakaava sai lainvoiman vuonna 2009 (KHO;n päätös 10.12.2009) 1. vaihemaakuntakaavalla (1.VMK) varataan maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. 1. vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman 4.2.2011. 2. vaihemaakuntakaavassa (2.VMK) koskee maa-aineshuoltoa ja siihen liittyviä luontoarvoja. Se sovittaa yhteen pohjaveden suojelua ja kiviainesten käyttöä sekä osoittaa malmipotentiaalisia vyöhykkeitä. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012 KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Valmisteilla olevat vaihemaakuntakaavat: 3. vaihemaakuntakaava (3.VMK) käsittelee turvetuotantoa ja suoluontoa sekä tuulivoimaa. Kaavan valmistelu aloitettiin maakuntahallituksen laatimispäätöksellä 24.10.2007. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 14.11.2012 ja kaava on toimitettu ympäristöministeriölle vahvistuskäsittelyä varten. 4. vaihemaakuntakaava (4.VMK) päivittää kaupan palveluverkon ja taajamat. Kaavassa osoitetaan myös puolustusvoimien melu- ja suoja-alueita sekä varalaskupaikkojen suoja-alueet. Virkistystoimintojen osalta tehdään tarkistuksia. Kaavaluonnos oli nähtävillä syksyllä 2012. Ehdotusvaihe asetetaan nähtäville vuodenvaihteessa 2012 / 2013. Kaava-alueen sijainti Kuva 3. Ote maakuntakaavasta
Suunnittelualueelle sijoittuu Vuoritsalon itärannalla oleva luonnonsuojelualue (sl) Vuoritsalon lehmusesiintymä sekä voimalinja. Vuoritsalo kuuluu laajempaan maakuntakaavan mukaiseen aluekokonaisuuteen; matkailun ja virkistyksen kohdealue (mv). Vuoritsalon kautta on osoitettu kulkemaan laaja-alaisempi ulkoilun yhteystarve. 4 Jyväskylän seutu Suunniteltu Jyväskylän seudun kansallinen kaupunkipuisto, virkistys, matkailu, merkittävä osa Päijänteen vesiliikenneverkostoa; ydin Jääskelän ja Savutuvan apajan matkailu keskukset, Noukanniemen venesatama, Naissaari ja Äijänniemen virkistysalue; osa ekologista vyöhykettä ja Jyväskylä-Haapamäki-radan kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealuetta. Jyväskylänympäristö. Parantaa merkittävästi lähiliikuntamahdollisuuksia. Vuoritsalon lehmusesiintymä. Jyväskylän eteläpuolella Päijänteellä oleva kallioisen saaren itärinteen komea, rauhoitettu, lehmusesiintymä. Rantayleiskaava Leppävesi- Päijänne rantaosayleiskaava on 9.12.1996 kunnanvaltuuston hyväksymä. Kaava on oikeusvaikutukseton. Rantaosayleiskaavassa nykyiselle Kolmekin tilan alueelle on osoitettu 2 lomarakennuspaikkaa (RA). Sisäosaan sijoittuvan lammen ympäristö on osoitettu luonnonsuojelualueena (SL). Muilta osin alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueena (M-5).
5 Kuva 4. Ote Päijänteen rantaosayleiskaavasta. Yleiskaava Koko Jyväskylän kaupunkia koskeva yleiskaava on vireillä. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 24.4.-21.5.2012. Jyväskylän kaupungin yleiskaava on koko kuntaa koskeva maankäyttösuunnitelma. Siinä ratkaistaan yleispiirteisellä tasolla kaupungin tulevan maankäytön kehykset pariksi seuraavaksi vuosikymmeneksi. Yleiskaavan tavoitteena on kestävä yhdyskuntarakenne, jossa on otettu huomioon sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja ekologiset erillistavoitteet. Yleiskaavaluonnoksessa Vuoritsalo on kauttaaltaan osoitettu viheralueen merkinnällä, jonka yleismääräys on: Retkeilyn, virkistyksen, ulkoilun sekä maiseman ja luonnon ominaispiirteiden kannalta merkittävät alueet, jotka tulee säilyttää pääosin rakentamattomina. Suunnittelussa otetaan huomioon yleiskaavassa Vuoritsalon saareen suunniteltu maankäyttö sekä alueelta laaditut selvitykset.
6 Kuva 5. Ote Jyväskylän kaupungin yleiskaavaluonnoksesta 24.4.2012. Ranta-asemakaava Osalla suunnittelualuetta on voimassa 4.7.1986 vahvistettu Vuoritsalon rantaasemakaava. Tämä osa suunnittelualueesta on osoitettu maa- ja metsätalousalueena.
7 Kuva 6. Ote Vuoritsalon rantakaavasta. Muut suunnitelmat ja selvitykset Vuoritsalon ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi (Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt, Mikroliitti Oy, 2008) Luontoselvitykset - Luontokoulutoimintaan liittyvät luontoselvitykset (Anu Surakka 2003 ja 2004) - Luontoselvityksen täydennykset 2005 (Timo Pylvänäinen) Emätilaselvitys (lähtökohtana Leppäveden rantayleiskaavan mitoitus ja emätilaselvitys) Jyväskylän kaupungin yleiskaavan selvitykset http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/yleiskaava/selvitykset Vuoritsalon luontopolkuverkosto (Keski-Suomen metsäkeskus). Keski- Suomen metsäkeskus on osana luonnonhoitohanketta suunnitellut ja rakentanut Kolmek:n tilalle luontopolkuverkoston. Reitistön
tarkoituksena on helpottaa luonnonhoitotöiden toteutusta saaressa, käyttää sitä osana metsäammattilaisten ja metsänomistajien koulutusta, tiedottamista ja METSO-ohjelman käytännön toteutuksen laajempien toteutusmallien tutkimuspohjaa. 8 Kuva 1 Vuoritsalon luontopolkuverkosto. Keski-Suomen metsäkeskus.
1.3 Maanomistus ja väestö 9 Suunnittelualue on yksityisessä maanomistuksessa. 1.4 Rakennettu ympäristö Kokonaisrakenne Alue sijaitsee saaressa, jonka rannoilla on runsaasti loma-asutusta. Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta maa- ja metsätalousmaata. Saaren keskellä on lampi, jonka rannalle on rakennettu kota, keittokatos ja kuivakäymälät, jotka ovat olleet leirikoululaisten käytössä. Suunnittelualueelle ulottuu osittain suojelualueita. Suunnittelualueelle ei sijoitu muinaisjäännöksiä tai rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. 1.5 Luonnonympäristö Ranta-asemakaava-alueen luonnonympäristöä on kartoitettu jo vuonna 2004, kun hanke oli ensimmäisen kerran vireillä. Kaavamuutosta varten on tehty luontoselvityksiä, joiden tarkoituksena on ollut kartoittaa alueen luonnonympäristö sekä selvittää onko siellä maankäytön suunnittelussa huomioon otettavia luontoarvoja. Tehdyt selvitykset: - Vuoritsalon kaavamuutos- ja laajennusalueen kasvillisuusselvitys (Timo Pylvänäinen 2005) - Vuoritsalon päällä olevan lammen lähialueen putkilokasvikartoitus (Anu Surakka 2004) - Vuoritsalon leirikoulutoiminnassa käytettävien kulkuväylien ja rantautumispaikkojen kasvillisuuskartoitus (Anu Surakka 2004) Tehdyt selvitykset on tehty nykyistä kaava-aluetta laajemmalta alueelta ja ne kattavat myös nyt laadittavana olevan kaavan alueet. Pylvänäisen selvityksessä alueen kasvillisuus on kartoitettu kauttaaltaan luonnonsuojelu- ja metsälain mukaisten kohteiden kartoittamiseksi. Vuoritsalo kuuluu Päijänteen kallioalueeseen ja myös kaavamuutosalueen maaperä on kallioista. Korkeuseroista johtuen Vuoritsalon kasvillisuus on vaihtelevaa. Toisaalla on laajoja karuja kallio- ja kuivia kangas-alueita ja toisaalla taas reheviä lehtomaisia alueita. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä kohteena on kaavaan osoitettu luo-merkinnällä kasvillisuusselvityksessä metsälaki kohteeksi luokiteltu lammen laskupuro, selvityksen kohde 10. kartta 4. Selvityksen kohdekuvaus: Lammen laskupuron alkupäätä on saatettu hieman perata joskus, mutta edempänä se on
luonnontilainen. Puusto sen varressa on nuorehkoa koivua ja haapaa, seassa mäntyä, kuusta, raitaa, lahopuuta näkyvästi. Varpuina mustikka ja puolukka kivillä. Noro paikoin kuluttanut näkyvän uoman, paikoin kulkee kivikon seassa. Loppupäässä valuu kalliota pitkin. Pylvänäinen, 2005. 10 Kuva 7. Maaperäkartta. Lähde GTK, luettu www.paikkatietoikkuna.fi 20.9.2012. Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura 2000-alueita. Maakuntakaavassa osoitettu luonnonsuojelualue, Vuoritsalon pohjoinen lehmusmetsikkö, ulottuu osittain kaava-alueelle. Se kolme muuta luontotyyppipäätöksen mukaista lehmusmetsikköä on osoitettu merkinnällä S-1. Nro RauhoitusP Nimi LsAlueTunn Luokka 1173 13.5.2005 Vuoritsalon pohjoinen lehmusmetsikkö LTA201506 Luontotyyppipäätökset 1402 17.4.2007 Vuoritsalon Ruokosalmen lehmusmetsikkö LTA203107 Luontotyyppipäätökset 1406 17.4.2007 Vuoritsalon länsirinteen lehmusmetsikkö LTA203117 Luontotyyppipäätökset 4027 5.2.1996 Vuoritsalon lehmusrinne (luonnonsuojelualue) YSA093579 Yksityiset suojelualueet Kuva 2 Luonnonsuojelualueiden tiedot. Luonnonsuojelualueiden ja lammen laskupuron lisäksi alueella ei ole todettu kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain (29 ) kriteerit suojelluista luontotyypeistä tai olisivat vesilain (1 luku, 15a ja 17a ) tarkoittamia luonnontilaisina säilytettäviä pienvesiä tai metsälain (10 ) erityisen tärkeitä
elinympäristöjä. Alueella ei ole todettu kohteita, joilla voisi olla erityistä merkitystä uhanalaisille lajeille tai luonto- tai lintudirektiivilajeille. 11 1.6 Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakartan on laatinut Jyväskylän kaupunki. Pohjakartta on laadittu kaavoitusmittausasetuksen mukaan. Pohjakartan hyväksyy ja tarkastaa Jyväskylän kaupunki. 2 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n mukaisesti ranta-asemakaavaa käytetään pääasiassa loma-asumisen järjestämiseksi. 2.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan laadinta käynnistettiin maanomistajien päätöksellä syksyllä 2011. Kaavahanke käsiteltiin Jyväskylän kaupungin sisäisessä palaverissa (SILLISSÄ) 20.10.2011. 2.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä ranta-asemakaavassa osallisia ovat: Maanomistajat ja asukkaat Kaava-alueen maanomistaja Kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaiset ja yhteisöt Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Tonttituotanto Yhdyskuntatekniikka Rakennusvalvonta Ympäristötoimi
12 Muut osalliset Sähkö- ja teleyhtiöt Vireilletulo Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä ja Keskisuomalaisessa 1.11.2012. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavasta tiedottaminen tehdään kaupungin ilmoitustaululla, lehdessä ja erillistiedoksiannolla ulkopaikkakuntalaisille osallisille. Lisäksi kaavatyön etenemistä ja suunnitelmia voi tarkastella Jyväskylän kaavoitusosaston internetsivuilla osoitteessa www.jkl.fi/kaavoitus. Luonnosvaiheessa sekä kaavoituksen myöhemmissä vaiheissa tullaan tarvittaessa neuvottelemaan osallisten kanssa. Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 5.10.2011 Keski-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksessa. 2.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Yleistavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti huomioitu ja niiden toteutumista pyritään edistämään. Maakuntakaava Ranta-asemakaava ei ole ristiriidassa vahvistetun maakuntakaavan kanssa. Suunnittelun tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on selvittää Kolmek:n tilan rakennusoikeus ja osoittaa se kaavallisesti. Ympäristön laatutavoitteet Ympäristöarvot otetaan huomioon suunnittelussa siten, ettei arvokkaiden ja huomionarvoisten luontokohteiden olemassaolo vaarannu. Rakennuspaikat sijoitetaan rakentamiseen soveltuville ranta-alueille. Ympäristöarvoiltaan arvokkaat tai huomionarvoiset alueet jätetään rakentamisen ulkopuolelle.
Maanomistajan tavoitteet 13 Maanomistajan tavoitteena on tilan rantarakennusoikeuden määrittäminen ja sen osoittaminen kaavallisesti. Tavoitteena on osoittaa lammen rannalla oleva kota kaavassa siten, että sen käyttö luontokoulutyyppisessä käytössä mahdollistuu. Myös luonto- ja maisema-arvojen säilyttäminen on maanomistajan tavoitteena. 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS 3.1 Kaavan rakenne Emätilaselvitys Suunnittelussa noudatetaan alla esiteltyjä, Jyväskylässä rantayleiskaavoissa ja ranta-asemakaavoissa käytettyjä mitoitusperusteita. Rantarakennusoikeus jaetaan emätiloittain. Emätilana käytetään tilaa, joka on ollut voimassa vuonna 1959. Emätilan jäljellä olevaa rakennusoikeutta vähentävät sen ranta-alueelle sijoittuvat loma-asunnot ja vakituiset asunnot sekä emätilasta loma- tai asuinkäyttöön 1959 jälkeen rakennetut lohkotut tilat. Rakennusoikeus määrittyy emätilan muunnetun rantaviivan perusteella. Rantaviivalle määritellään muuntokertoimet Suomessa yleisesti hyväksyttyjen ja käytössä olleiden Etelä-Savon maakuntaliiton laatimien muuntoperiaatteiden mukaisesti. Muunnetun rantaviivan laskennassa katsotaan rakennusoikeuden vähenevän kapeissa niemissä, lahdissa ja salmissa. Tämä johtuu siitä, että on katsottu, että ko. tapauksissa rakennuspaikat häiritsevät toisiaan. Kapeissa niemissä taas ei ole mahdollista rakentaa vesistöön vaadittujen rantaviivan etäisyyksien vuoksi. Rannan laatu voi myös aiheuttaa poikkeuksia rakennusoikeuden määrittämisessä. Esimerkiksi rakennuskelvottomat suot, louhikot, jyrkänteet, tai rakennettu infrastruktuuri, kuten tiet ja isot sähkölinjat ovat paikkoja, joissa rakennusoikeutta ei osoiteta tavanomaisesti. Mitoitusluku kertoo kuinka monta rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri on mahdollista rakentaa kantatilalle. Tässä kaavassa on käytetty mitoituslukua 5 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Kyseinen tässä kaavassa käytetty mitoitus on tavanomainen Keski-Suomen alueella ja Päijänteen rannalla.
Suunnittelualueelle sijoittuvan lammen osalta on käytetty pinta-alaperusteista mitoitusta 1 rakennuspaikka / 2,5 vesi-hehtaari. Mitoitus Vuoritsalossa on suoritettu tilojen yhdistelyä 2000-luvulla. Emätilojen 1:244, 1:246, 1:248 alueita on yhdistetty ja niistä on muodostunut tila Kolmek 1:884. Kolmek:n tilalla on maapinta-alaa 260 ha ja vesipinta-alaa 1,2. Vuoritsalon kokonaispinta-ala on n. 480 ha. Mitoituksessa on mukana voimassa olevan rantakaavan alueet ja laajennuksen kohteena oleva alue. Suunnittelualueen emätilojen kokonaisrakennusoikeus on yhteensä 16,06 rakennuspaikkaa. Vuonna 1986 vahvistetussa rantaasemakaavassa rakennuspaikkoja on osoitettu 22. Emätilojen 1:246 (-7,13) ja 1:248 (-4,02) rakennusoikeus on käytetty ja se on osoitettu voimassa olevassa rantakaavassa RA-rakennuspaikkoina. Myös oikeusvaikutuksettomassa Päijänne-Leppävesi rantaosayleiskaavassa on osoitettu rantakaavan mukaiset rakennuspaikat. Mitoitustaulukko on selostuksen liitteenä. Emätilalla 1:244 on rantaviivaa yhteensä 1430 metriä (muunnettuna 1040 metriä) ja rakennuspaikkoja jäljellä yhteensä 5,20 kappaletta, joka pyöristettynä on 5 kappaletta. Muunnetun rantaviivan suhteessa rakennusoikeus jakautuu siten, että suunnittelualueella tilalla Kolmek RN:o 1:844 on rakennusoikeutta 2 rakennuspaikkaa ja loput 3 sijoittuvat tilan Muuttokanta RN:o 1:244 rannoille suunnittelualueen ulkopuolelle. Päijänne-Leppävesi rantayleiskaavassa on tilan Kolmek alueelle osoitettu kaksi uutta rakennuspaikkaa. Kortteli- ja muiden alueiden käyttötarkoitukset, pinta-alat ja rakennusoikeudet ovat seuraavat: 14 pinta-ala ha josta laajennusaluetta kumottavaa aluetta k-m² RA 1,5275 1,5275 300 R-1 1,2072 150 LV 0,2864 50 SL 3,1805 M 182,7786 12,3556 146,4125 W/s 2,5820 p-a yht. 191,3609 13,8831 146,6138 500
Tilatiedot Rantaviivatiedot Mitoitus Vesistö Kiint.tun. Tilan_nimi emät. -69 tod muunn Kuva 8. Mitoitustaulukko. vesistö rv (km) vesistö pa(ha) arvo lkm. Vuoritsalon ranta-asemakaavan muutos, laajennus ja Rantayleis kaavassa osoitettu Rantaasemakaavas sa osoitettu 1:844 Kolmek (osa) 1:244 710 420 5 2,10 2 2 0,10 suunnittelualueella 1:244 Muuttokanta 1:244 720 620 5 3,10 3,10 1:244 Total 1430 1040 5,20 2 0 0 2 3,20 1:668 Paananen 1:246 80 40 5 0,20 1 1 1-0,80 1:669 Tuomaala 1:246 70 35 5 0,18 1 1 1-0,83 1:670 Lähde 1:246 75 38 5 0,19 1 1 1-0,81 1:671 Sampola 1:246 75 38 5 0,19 1 1 1-0,81 1:229 Saunaranta 1:246 75 38 5 0,19 1 1 1-0,81 1:451 SaunarantaI 1:246 20 10 5 0,05 0,05 1:637 Pimiö 1:246 60 30 5 0,15 1 1 1-0,85 1:658 Röykkö 1:246 0 0 5 0,00 0,00 1:659 Rytö 1:246 60 30 5 0,15 1 1 1-0,85 1:660 SaunarantaII 1:246 0 0 5 0,00 0,00 1:254 Länsiranta 1:246 25 25 5 0,13 0,13 1:652 Iltaranta 1:246 40 40 5 0,20 1 1 1-0,80 1:653 Saarenpesä 1:246 50 50 5 0,25 1 1 1-0,75 1:654 Kuusela 1:246 50 50 5 0,25 1 1 1-0,75 1:655 Jussila 1:246 50 50 5 0,25 1 1 1-0,75 1:656 Eeva 1:246 50 50 5 0,25 1 1 1-0,75 1:657 LänsirantaI 1:246 20 20 5 0,10 1 1 1-0,90 1:844 Kolmek (osa) 1:246 1270 870 5 4,35 4,35 suunnittelualueella Lampi 1:844 Kolmek (osa) 1:247 1,2 1 rp/2,5 ha 0,48 0,48 suunnittelualueella 1:747 Turhapala 1:246 290 195 5 0,98 0,98 1:664 Taijala 1:246 65 65 5 0,33 1 1 1-0,68 1:665 Koillisranta 1:246 70 70 5 0,35 1 1 1-0,65 1:666 Haaparinne 1:246 70 70 5 0,35 1 1 1-0,65 1:667 Uikunranta 1:246 85 64 5 0,32 1 1 1-0,68 1:246 Total 2650 1878 9,87 17 17 17 0-7,13 1:661 Lemmikkilaak1:248 60 30 5 0,15 1 1 1-0,85 1:662 Lupporanta 1:248 55 28 5 0,14 1 1 1-0,86 1:663 Eerola 1:248 55 41 5 0,21 1 1 1-0,80 1:811 Härkäpää 1:248 40 30 5 0,15 1 1 1-0,85 1:860 Kalaranta 1:248 50 38 5 0,19 1 1 1-0,81 1:844 Kolmek (osa) 1:248 40 30 5 0,15 0,15 suunnittelualueella 1:248 Total 300 197 0,99 5 5 5 0-4,02 Grand Tota 4380 3115 16,06 24 22 22 2-7,95 Olevat rp:t. Uudet rp:t Jää Huom 15
16 Kuva 9. Emätilaselvityksen alueet. Palvelut Alueelle ei sijoitu uusia palveluita, vaan alue liittyy Jyväskylän kaupungin palveluihin. Ympäristön laatutavoitteiden toteutuminen Ympäristöarvot on otettu huomioon suunnittelussa siten, ettei arvokkaiden ja huomionarvoisten luontokohteiden olemassaolo vaarannu. Kaavamääräyksissä on annettu ohjeita rakennuspaikkojen vesi- ja jätehuollosta, ympäristön hoidosta sekä rakentamisesta.
3.2 Aluevaraukset 17 Kaavalla muodostuu kaksi loma-asuntojen korttelialuetta, vesialue, maa- ja metsätalousalueet ja suojelualueet. Loma-asuntojen korttelialue (RA) Ranta-asemakaavassa osoitetaan loma-asuntojen korttelialue 1 merkinnällä RA. RA -alueen pinta ala on yhteensä 1,5 ha. Rakennuspaikalla rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k-m². Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen ja enintään puolitoista kerroksisen loma-asuinrakennuksen, erillisen saunan sekä talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu lukumäärä rakennuspaikalla saa olla enintään viisi. Loma-alue, jolle saa rakentaa loman- ja vapaa-ajanviettoa sekä retkeilyä palvelevia rakennuksia yhteisöjen käyttöön (R-1) Ranta-asemakaavassa osoitetaan loma-alueen korttelialue 2 merkinnällä R-1. R-1 -alueen pinta ala on yhteensä 1,2 ha. R-1 -korttelissa rakennuspaikalle saa rakentaa yhden majoitusrakennuksen, talousrakennuksia ja saunan. Rakennusten yhteenlaskettu lukumäärä rakennuspaikalla saa olla enintään viisi. Muut alueet M Maa- ja metsätalousalue, jolla rakentaminen on kielletty. Rakentaminen on kokonaan siirretty rakentamisen sallivalle RA alueelle. S-1 Luonnonsuojelualue, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 29 :n perusteella suojeltu jalopuumetsikkö. Aluetta ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. W/s Vesialue, jolla ympäristö säilytetään. LV Venevalkama. Alueelle saa rakentaa veneilyä palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Rakennusten kerrosala saa olla enintään 50 k-m². luo Osa-alue merkinnällä (luo) on osoitettu lammesta luoteeseen laskevan puron varsi, joka on arvioitu metsälain tarkoittamaksi tärkeäksi elinympäristöksi.
18 3.3 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat ympäristöministeriön ohjeiden mukaiset.
19 3.4 Kumottavat alueet Ranta-asemakaavalla kumotaan 4.7.1986 vahvistetusta Vuoritsalon rantaasemakaavasta Vuoritsalon puolella oleva laaja M-alue (146 ha). Osa M- alueista, RA-alueet ja Siikasaaren pohjoisosassa oleva M-alue sekä kaupungin omistuksessa oleva alue jäävät voimaan vanhasta kaavasta.
20 Kuva 3. Kumottava kaava-alue harmaalla täytöllä. 3.5 Kaavan vaikutukset Kaavaa laadittaessa selvitetään suunnitelman toteutumisen aiheuttamia vaikutuksia. Erityisesti tarkastellaan kaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, luonnonympäristöön ja maisemaan sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Alue sijaitsee saaressa jonne ei ole kulkuyhteyttä maitse. Rantaan osoitetut lomarakennuspaikat ovat tavanomaista metsämaata, joissa maaperä on hyvin
rakentamiseen soveltuvaa. Ranta-asemakaavalla osoitetaan kaksi uutta lomaasuinrakennuspaikkaa. Toinen rakennuspaikka osoitetaan lammen rannalla sijaitsevan kodan alueelle ja toinen rakennuspaikka on osoitettu saaren pohjoisosan luoteisrannalle. Toteutuessaan kaava tiivistää pohjoispään rakennetta. Uudet rakennuspaikat eivät sijoitu olemassa olevien rakennuspaikkojen viereen, joten vaikutukset naapurikiinteistöihin jäävät vähäisiksi. Kodan kohdalle sijoittuva rakennuspaikka mahdollistaa alueen kehittämisen leirikoulutoimintaan. Kulku kodalle tapahtuu venevalkamasta käsin olemassa olevaa polku pitkin. Suunnittelualue on rakentamatonta metsätalousaluetta. Kokonaisuudessaan kaavan vaikutusten rakennettuun ympäristöön arvioidaan olevan vähäiset. Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Korttelialueet on sijoitettu rakentamiseen parhaiten soveltuville alueille siten, että rakentamista huonosti kestävät sekä ympäristöarvoja omaavat alueet jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Kaava-alueelle sijoittuvat arvokkaat luonnonympäristön kohteet on osoitettu kaavassa asianmukaisella kaavamerkinnällä SL. Vaikutukset maisemakuvaan arvioidaan vähäisiksi, koska rakennuspaikkojen ranta tulee säilyttää luonnontilaisena, jolloin suojapuuston ansiosta rakennusten näkyvyys järvelle pienenee. Kaavassa annetaan myös määräyksiä rakentamisen sopeuttamiseksi maisemaan, luonnonmukaisen rantaviivan säilyttämiseksi ja ranta-alueiden metsänkäsittelyyn. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kaavoitushankeen yhteydessä on arvioitu ilmastonmuutoksen vaikutusta alueen maankäyttöön sekä toisaalta alueen toteutumisen vaikutusta ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset saattavat kohdistua tavanomaiseen lomarakentamiseen isojen vesistöjen rannalla lähinnä tulvina ja vedenpinnan nousuna. Saaren luoteisrannalle sijoittuvalla rakennuspaikalla on korkeuseroa on Päijänteen pinnan tasosta noin 10-15 metriä. Rakennuspaikan koko mahdollistaa rakennusten sijoittamisen riittävän etäälle ja korkealle niin, ettei tulvavaaraa aiheudu. Vaikutukset kulttuuriympäristöön Alue on rakentamaton, lammen kotarakennusta lukuun ottamatta eikä alueella sijaitse kulttuurihistoriallisia kohteita. Alueelle vuonna 2008 tehdyssä muinaisjäännösinventoinnissa ei löydetty mitään muinaisjäännöksiin viittaavaa eikä alueelta ole ennestään tiedossa muinaisjäännöksiä. 21
3.6 Ympäristön häiriötekijät 22 Suunnittelualueella korttelin 1 eteläpuolella kulkee voimajohtolinja, joka rajoittaa metsätalouden harjoittamista ja saatetaan kokea maisemahaittana. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Niiltä osin mitä kaavassa ei ole määrätty, noudatetaan rakentamisessa Jyväskylän kaupungin 1.1.2009 voimaan tullutta rakennusjärjestystä. 4.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteutumiselle ei ole laadittu aikataulua. Toteutuminen tapahtuu maanomistajakohtaisesti kaavan hyväksymisen jälkeen. 4.3 Toteutuksen seuranta Kaavan toteutumisen seuranta on Jyväskylän kaupungin rakennusvalvonnalla. Pöyry Finland Oy/kaupunki- ja aluesuunnittelu Jyväskylä Kimmo Kautto Suunnittelupäällikkö Arkkitehti SAFA Arto Sipinen Suunnittelija Maanmittausinsinööri (AMK)