SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI 1.1. 30.6.2016 Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen: Sosiaali- ja terveystoimi on onnistunut talousarvion toiminnallisissa tavoitteissa ensimmäisen puolen vuoden aikana. Kaikki talousarviovuodelle suunnitellut toiminnot on saatu käynnistettyä suunnitellusti. Sen sijaan talouden osalta arviot ovat epäonnistuneet erityisesti erikoissairaanhoidossa, vammaispalveluissa ja lapsiperheiden sosiaalityössä. Ylityksiä ovat selittämässä kaikissa palveluissa lisääntynyt palvelun käyttö. Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynnit ja hoitojaksot ovat lisääntyneet, vammaispalveluissa asiakkaiden määrä ja palvelutarve on kasvanut ja lastensuojelussa kodin ulkopuolelle on jouduttu sijoittamaan arvioitua enemmän lapsia sekä pysyvästi, että avohuollon tukitoimina. Terveyspalveluissa oma päivystys on jatkanut edelleen arki-iltoina ja lauantaisin. Tulokertymä on ollut ennakoitua parempi.
Kuntoutuksen ja suun terveydenhuollon toiminta ja talous ovat menneet suunnitelmien mukaan. Suun terveydenhuollon tulokertymä on myös ennakoitua parempi. Ympäristöterveydenhuollon todellinen käyttö on viime vuoden talousarvion käyttöasteen mukaista. Aikuisten psykososiaalisten palveluiden tarve on kasvussa edelleen, mutta tehtäväalueella on onnistuttu pysymään alkuvuonna talousarviossa. Erikoissairaanhoito Sairaanhoitopiirin palvelujen käyttöön perustuva laskutus ennakoi sairaanhoitopiirin antaman talousarvion ylittymistä hieman alle 2 000 000 eurolla ja Naantalin oman talousarvion ylittymistä 2 500 000 eurolla. Kustannusten kasvua osaltaan selittää suoritteiden määrän kasvu (hoitojaksoja 5,2 % ja poliklinikkakäyntejä peräti 11,8 % enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna). Vammaispalveluissa asiakkaiden määrän lisäys on aiheuttanut kustannuspaineita erityisesti asumispalveluissa ja henkilökohtaisen avun osalta. Aikuissosiaalityössä epävarmuustekijä on työllisyystilanteessa tapahtuvat muutokset. Valtion palkkatukirahat loppuivat jo keväällä, mutta työllistämisessä on onnistuttu alkuvuonna erinomaisesti, sillä alkuvuonna ehdittiin käynnistää 31 työllistämisjaksoa, kun tavoite koko vuonna on ollut 34. Toimeentulotuen määräraha on osoittautunut riittäväksi. Kunnan työmarkkinatukimaksujen kasvu on kääntynyt kuluneena vuonna laskuun, ja toimeentulotuen määrärahat eivät ylity, joten talousarviomäärärahat koko tehtäväalueella riittävät. Lapsiperheiden sosiaalityössä on ensimmäinen puoli vuosi osoittautunut erittäin kiireelliseksi, uusia huostaanottoja ja avohuollon sijoituksia on jouduttu tekemään huomattavasti arvioitua enemmän. Hoito- ja vanhuspalveluissa käyttöasteet ovat olleet omissa yksiköissä korkeat, kotihoidossa on toiminnanohjausjärjestelmä saatu käyntiin ja vuodeosaston käyttö on ollut tehokasta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vuoden 2016 talousarvion käyttötalousmenot eivät toteudu suunnitellun mukaisesti. Keskeisimmät muutokset puolen vuoden toteutumaraportin perusteella talousarvioon joudutaan tekemään seuraavasti: Vammaispalvelut: lisämäärärahan tarve noin 450 000 Lapsiperheiden sosiaalityö: lisämäärärahan tarve noin 450 000 Erikoissairaanhoito: lisämäärärahan tarve noin 2 000 0000 Suun terveydenhuolto: tulojen lisäys 100 000 Tarkennettu talousarviomuutosesitys tehdään 6 kk:n talousarvioraportin perusteella, kun syksyn palvelutarpeet on arvioitu. Investointimäärärahoja ei ole merkittävästi käytetty vielä alkuvuonna Henkilöstökulut Henkilöstökulut ovat pysyneet hallinnassa. Kesäkuussa kaikkien henkilöstökulujen toteutuma on 50,4 % huolimatta siitä, että kesälomarahat ovat olleet maksussa kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. Sijaismäärärahojen käyttöaste on ollut suurta lähinnä vakituisten työntekijöiden virkavapauksien, sairaslomien ym. lomien johdosta. Heinäelokuussa sijaisten käyttö todennäköisesti on edelleen lomien johdosta runsasta. Kokonaisuutena henkilöstökulut kuitenkin pysyvät annetussa raamissa. Kesätyöntekijöiden palkat maksettiin heinäkuussa, eivätkä siten näy vielä puolen vuoden toteutumassa. Työllistämismäärärahat ovat tällä hetkellä loppu.
Strategisen tavoitteen arviointi Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon strategisena tavoitteena on toimia aktiiviisesti Sote- ja palvelurakennemuutokseen liittyvässä suunnittelutyössä ja yhteistyössä. Kevään kuluessa on järjestetty lukuisia tilaisuuksia aiheen ympärillä ja Naantalilla on ollut edustajansa erilaisissa työryhmissä. Erityisen hyvää yhteistyötä on tehty ns. Kehy kuntien kanssa (Raisio, Lieto, Kaarina ja sote-kuntayhtymä Akseli). Palvelujen tuottaminen taloudellisesti, tehokkaasti ja palvelutarpeita vastaavasti on onnistunut, joskin palvelujen tarpeen kasvu on aiheuttanut talouden kokonaiskustannusten rajua kasvua. Taloudellisuustavoitteessa on onnistuttu terveyspalveluissa, kuntoutuksessa, suun terveydenhuollossa, aikuisten psykososiaalisissa palveluissa, aikuissosiaalityössä ja hoito- ja vanhuspalveluissa. Operatiivisten tavoitteiden toteutuminen Palvelut on mitoitettu oikein palvelutarpeeseen ja resursseihin nähden. Henkilöstömitoitukset täyttävät erinomaisesti valtakunnalliset suositukset. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimitilojen ja palvelurakenteen konsulttiselvitystä ei ole käynnistetty.
Strategisten tavoitteiden arviointi Strategisina tavoitteina ovat väestön terveyserojen kaventaminen ja henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen, toimenpiteinä hoitohenkilökunnan ja lääkärien välisen työnjaon kehittäminen ja säännölliset kehityskeskustelut sekä avoin ja kannustava työilmapiiri, mittareina hoitajakäyntien lukumäärän kehitys ja Kunta10 -kyselyt. Tavoitteet ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti, avoterveyden ja -sairaanhoitajien käyntimäärä on noussut 7 % (7 812 käyntiä vuonna 2016, 7 299 käyntiä vuonna 2015), minkä myötä entistä suurempi osa väestöstä on ohjautunut perusterveydenhuollon palvelujen piiriin. Hoitohenkilökunnan ja lääkärien työnjakoa ja palveluita kehitetään edelleen, jotta potilaat ohjautuisivat hoidon kannalta oikean ammattiryhmän hoidettavaksi, joko hoitajalle, lääkärille tai muulle terveydenhuollon asiantuntijalle. Vuonna 2016 ei ole ollut Kunta10 kyselyä, viimeisimmässä kyselyssä terveyspalvelujen työilmapiiri oli vertailun kärkipäässä.
Operatiivisen tavoitteen toteutuminen Operatiivisena tavoitteena on terveyshyötymallin asteittainen käyttöönottaminen, toimenpiteenä omahoitajan nimeäminen terveyspalvelujen suurkuluttajille, mittarina kuinka monelle prosentille yli 10 vuosittaisen käyntikerran naantalilaisista on nimetty omahoitaja. Omahoitajan nimeäminen suurkuluttajille ei ole edennyt suunnitelmien mukaisesti. Asiaa on valmisteltu poliklinikan henkilökunnan kanssa yhteistyössä, ja tärkeämmäksi kehittämiskohteeksi on noussut hoitoketjujen sujuvoittaminen hoitajien ja lääkärien yhteistyön lisäämisellä. Eri sairausryhmille on nimetty vastuuhoitajat, jotka tulevat aikaisempaa enemmän olemaan mukana ja ottamaan vastuuta potilaan hoidosta. Talouden toteutuminen Tehtäväalueen talousarvio on toteutunut suunnitelman mukaisesti.
Strategisen tavoitteen arviointi Strategisena tavoitteena on lakisääteisten palvelujen tuottaminen, toimenpiteenä lakisääteisten palvelujen piirissä pysyminen ja mittarina talousarvion vuosittainen kasvuprosentti, tavoitteena vain palkkamenojen kasvu. Kuntoutuksen toiminta on ollut tavoitteen mukaista, lääkinnällinen kuntoutus on toteutettu lakisääteisesti. Ryhmämuotoisia toimintoja on edelleen jatkettu ja kehitetty, erikoissairaanhoidon jatkokuntoutusvaateisiin on pystytty vastaamaan asianmukaisesti. Operatiivisen tavoitteen toteutuminen Operatiivisena tavoitteena on resurssien mahdollisimman oikea kohdentaminen, toimenpiteenä työnjohdollisen ohjauksen kehittäminen, mittarina talousarvion vuosittainen kasvuprosentti, tavoitteena vain palkkamenojen kasvu. Resurssien kohdentamisessa on hyödynnetty ottamalla käyttöön fysioterapiassa VSSHP:n kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisen toimintaperiaatteet, jotka ohjaavat toimintaa ja terapioiden pituuksia. Johtava hoitaja on ottanut aikaisempaa suurempaa roolia kuntoutuksen toiminnan kehittämisessä.
Strategisen tavoitteen arviointi Strategisina tavoitteina ovat hoitojonon lyhentäminen ja ostopalvelun vähentäminen, toimenpiteinä riskipotilaiden tehostettu hoito ja alle 18 vuotiaiden käyntien vähentäminen, mittareina ehkäisevän hoidon kohdistuminen riskipotilaisiin ja peittävyys yli 85 %. Tavoite on toteutunut kohtalaisesti, joskin hoitojonon purkaminen on lisännyt ostopalvelun käytön tarvetta selvästi. Operatiivisen tavoitteen toteutuminen Operatiivisena tavoitteena on ehkäisevän hoidon tehostaminen erityisesti vanhusväestössä, toimenpiteenä yhteistyö hoitolaitosten ja kotisairaanhoidon kanssa tavoitteena saada suun terveydenhoito luonnolliseksi osaksi kokonaisvaltaista hoitoa vanhustenhoidon eri osa-alueilla, mittarina ehkäisevän hoidon kohdistuminen vanhusväestöön ja käyntien ja potilaiden määrä. Tavoite on toteutunut hyvin, yhteistyötä hoitolaitosten ja kotisairaanhoidon kanssa on tiivistetty. Talouden toteutuminen Asiakasmaksujen korotukset ovat lisänneet maksutuottoja ennakoitua enemmän. Lisääntyneestä ostopalvelun käytöstä huolimatta menot ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti. Tulojen arvioidaan ylittyvän n.100 000 eurolla.
Strategisen tavoitteen arviointi ja operatiivisen tavoitteen toteutuminen Ympäristöterveydenhuollon osalta terveysvalvonta- ja eläinlääkintähuoltopalvelut on hankittu Raision hallinnoimalta ympäristöterveydenhuollon yksiköltä ja eläinsuojelu Turun kaupungilta. Palvelu on toteutunut suunnitelmien mukaisesti.
Strategisen tavoitteen arviointi Strategisena tavoitteena on moniongelmaisten asiakkaiden auttaminen avohoitoa tehostamalla, toimenpiteenä päihde- ja mielenterveystiimin toiminnan ja Naantalin oman avohoidon jatkuva kehittäminen, mittareina psykiatrian laitospäivien määrä vuodessa/1000 asukasta ja mielenterveys ja päihdekuntoutujien asumispalvelupäivien kokonaismäärä vuodessa. Tavoite on toteutunut kohtalaisesti, päihde- ja mielenterveystiimin yhtenäiseen toimintatapaan on kiinnitetty jatkuvaa huomiota, omaa avohoidon työtä on myös aloitettu kehittämään tiimivetoisempaa työtapaa kohti. Tavoitteen mittarit ovat uusia, ensimmäinen mittari psykiatrian laitospäivien määrä vuodessa/ 1000 asukasta kattaa ESH:n aikuispsykiatrian laitospäivät, 6 kuukauden toteutumassa suhdeluku on 63,3 suhdeluvun ollessa vuonna 2015 65,7, laskua on tapahtunut 3,7 %. Toinen mittari, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelupäivien kokonaismäärä on 6 kuukauden toteutumassa 6 399, kun vuonna 2015 päiviä oli 5957, nousua on tullut 7,4 %. Tavoitteena on saada loppuvuoden aikana asumispalvelupäivien määrän nousu pysähtymään/laskemaan. Operatiivisen tavoitteen toteutuminen Operatiivisena tavoitteena on aikuissosiaalityön yhtenäisen toimintatavan kehittäminen päihde- ja mielenterveystyössä, toimenpiteenä aikaisempaa vahvempi esimiestuki, mittarina moniongelmaisten asiakkaiden lakisääteisten
palvelusuunnitelmien olemassaolo, tavoitteena 100 %. Tavoite on toteutunut hyvin, esimiestyötä on vahvistettu uudistamalla sosiaalityön organisaatiota siten, että esimiesten toimenkuvia on uudelleen järjestelty. Aikuissosiaalityön päällikön virka on parasta aikaa haussa. Talouden toteutuminen Talouden arvioidaan toteutuvan suunnitellusti.
Strategisen tavoitteen arviointi ja operatiivisten tavoitteiden toteutuminen Erikoissairaanhoito ostetaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä ja laskutetaan tasaerälaskutuksena. Talouden toteutuminen Todellinen käyttö on ollut kesäkuun lopussa 54,5 % mikä tasaisen toteuman periaatteella ennakoi sairaanhoitopiirin antaman talousarvion ylittymistä hieman alle 2 000 000 eurolla ja Naantalin oman talousarvion ylittymistä 2 500 000 eurolla. Kustannusten kasvua osaltaan selittää suoritteiden määrän kasvu (hoitojaksoja 5,2 % ja poliklinikkakäyntejä peräti 11,8 % enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna). On todennäköistä, että kustannuskehitys ei jatku yhtä voimakkaana, vaan alkuvuoden kustannuksissa on mukana erikoissairaanhoidolle tyypillistä kausivaihtelua. Talousarvio tulee joka tapauksessa ylittymään n. 2 milj..
Strategisen tavoitteen arviointi Strateginen tavoite kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten pitkäaikaisen laitoshoidon määrästä ei toteudu. Kevään 2016 aikana on jouduttu sijoittamaan erityisesti avohuollon sijoituksena huonosti voivia nuoria laitoshoitoon. Myös perhehoidon hoitopäivät nousevat tarkastelussa aikaisempia vuosia korkeammalle tasolle. Sijoituspäätöksiä on kuitenkin moniammatillisesti selvitetty kattavasti sijoitusten perusteet ja sijoituksiin on päädytty vain viimesijaisena ratkaisuna. Talouden kehitystä on seurattu ja raportoitu säännöllisesti ja oikea-aikaisesti. Operatiivisten tavoitteiden toteutuminen Moniammatillinen työ on tehtäväalueella hyödynnetty ja sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden piiriin on ohjautunut asiakasperheitä, jolloin tarkoituksena on ollut tukea perheitä ja lapsia varhaisessa vaiheessa. Tarkasteluajankohtana on vastaanotettu yhteensä 235 ilmoitusta ja yhteydenottoa lastensuojelun tarpeesta. Näistä 187 on johtanut lastensuojelun asiakkuuteen ja 48 sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin. Lapsiperhepsykologeilla on ajankohtana ollut yhteensä 140 asiakkuutta. Vanhempien päihteiden ja lasten oma päihteiden käyttö sekä lapsen psyykkinen huonovointisuus ovat ilmoitusten taustalla olevia suurimpia syitä.
Talouden toteutuminen Lapsiperheiden tehtäväalueella toteutuneet sijoitukset laitoshoitoon ja perhehoitoon, erityisen huolenpidon ja hoivan päätökset ja laitoshoidon korkeat vuorokausihinnat, sijais-ja jälkihuollon tukitoimet sekä kasvatus-ja perheneuvolan toteutuneet kustannukset tarkoittavat määrärahan ylitystarvetta vuodelle 2016. Laitoshoitoon ja ammatillisiin perhekoteihin sijoitettuja lapsia ja nuoria on vuoden 2016 aikana ollut yhteensä 27. Perhehoitoon sijoitettuja lapsia on vuoden 2016 aikana ollut yhteensä 21. Sijaishuolto jatkuu laitoksissa 14:n, ammatillisissa perhekodeissa 5:n ja perhehoidossa 19:n lapsen osalla. Talousarviossa varauduttiin yhteensä noin 11 000 hoitopäivään, kun arvio toteutuvista hoitopäivistä on jopa 13 300. Näin ollen hoitopäivät tulevat ylittymään lähes 2 450:llä. Erityisesti kodin ulkopuolelle sijoitettujen laitoshoidon määräraha ylittyy, mikäli yhtään kotiutusta laitoshoidon avohuollon sijoituksista ei voida loppuvuoden 2016 aikana tehdä. Arvioitu lisämäärärahan tarve lapsiperheiden sosiaalityössä näistä syistä tulee olemaan n. 460 000. Arvio ei sisällä yhtään uutta sijoitusta loppuvuonna 2016. Ohessa hoitomuodoittain toteutuma ja arvio koko vuodeksi: HOITOMUOTO hoitopäivät TA 2016 Hoitopäivät 1-6.2016 Toteuma-arvio 2016 Laitoshoito 3103 2217 4507 Ammatillinen perhekoti 1657 896 1811 Perhehoito 6037 3658 6923 YHTEENSÄ 10 797 6771 13241
Strategisen tavoitteen arviointi Syrjäytymisen ehkäisemisen tavoitteen toteuttamiseksi on lisätty etenkin nuorten asiakkaiden kuntouttavaa työtoimintaa. Uuden sosiaalihuoltolain velvoitteiden täyttämiseksi on asiakasprosesseja tarkennettu niin asiakkaiden palvelujen arvioinnissa kuin palvelujen järjestämisessä yhteistyötapoja selkeyttämällä. Operatiivisten tavoitteiden toteutuminen Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä on vähentynyt vuotta aikaisempaan ajanjaksoon verrattuna. Vuoden 2016 aikana on toimeentulotukea saanut 607 kotitaloutta. Vuotta aikaisemmin vastaavana aikana toimeentulotukea sai 672 kotitaloutta. Toimeentulotuen sisällä perustoimeentulotuki alittuu budjetoidusta ja täydentävä toimeentulotuki hieman ylittyy.
Vuoden 2016 aikana kunnissa valmistaudutaan perustoimeentulotuen siirtymiseen Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta lukien. Täydentävän toimeentulotuen ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen jää jatkossakin kuntien hoidettavaksi. Kuntaan on tullut ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kaksi nuorta maahanmuuttajaa itsenäisesti. Kahden hengen yksinhuoltajaperhe on tulossa lähiaikoina kuntaan. Kunta käy parhaillaan neuvotteluja ELY-keskuksen kanssa millä tavalla Naantalin sopiman 60 henkilön vastaanotto kuntaan toteutuu. Sopimus on kolmevuotinen. Taloudellinen vaikutus ei vuonna 2016 ole kovinkaan merkittävä. Valtio maksaa kuntaan muuttaneiden palvelut muutaman kuukauden viiveellä jälkikäteen. Työllistämispalveluissa aktiiviryhmien lisääminen ja kaupungin omissa yksiköissä toteutettu kuntouttava työtoiminta, sekä lainsäädännön muutos, jonka mukaan kuntouttavaa työtoimintaa voidaan järjestää enintään 4 päivänä viikossa, ovat olleet tehokkaita toimia, joilla on voitu vähentää ostopalvelujen käyttöä. Omassa työpajassa asiakkaiden määrät ovat lisääntyneet viime vuoteen verrattuna johtuen mm. siitä, että yhtenä päivänä viikosta on käynnistetty aikuisten aktiiviryhmä. Valtion palkkatukirahat loppuivat jo keväällä, mutta työllistämisessä on onnistuttu alkuvuonna erinomaisesti, sillä alkuvuonna ehdittiin käynnistää 31 työllistämisjaksoa, kun tavoite koko vuonna on 34. Lisäksi oppisopimusrahoja päätettiin käyttää työllistämiseen ja tänä vuonna on tarkoitus käyttää koko työllistämiseen varattu määräraha siitä huolimatta, ettei valtion palkkatukea olekaan saatavilla. Talouden toteutuminen Aikuissosiaalityön talous toteutuu budjetin mukaisesti, sillä mm. sosiaalihuoltolain mukaisesti annettujen palvelujen kustannuskasvu voidaan kattaa säästyvillä toimeentulotukimenoilla. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen varattu määräraha tullee riittämään.
Strategisen tavoitteen arviointi Strategisena tavoitteena on avohuollon palvelujen ensisijaisuus. Kehitysvammaisten kohdalla on erityishuoltopiirin palveluissa tulossa muutoksia niin, että laitoshoidosta voidaan siirtyä tehostetun palveluasumisen asiakkaaksi Operatiivisten tavoitteiden toteutuminen Vammaispalveluissa omassa kodissa asuvia tuetaan niillä palveluilla, jotka mahdollistavat kotona asumisen. Tämä lisää kustannuspainetta järjestää avohuollon palveluja. Vaikeavammaisten kohdalla on henkilökohtaisen avun saajien määrä lisääntynyt vuoden aikana niin, että ensimmäisen vuosipuoliskon aikana tuen saajia, kehitysvammaiset mukaan lukien, oli yhteensä 92 vaikeavammaista. Vuotta aikaisemmin vastaavana aikana palvelun saajia oli 72 henkilöä. Kustannuslisäys talousarvioon verrattuna on 100 000 euroa. Vaikeavammaisten kuljetuspalveluja saavien asiakkaiden määrä on ollut 319 henkilöä kun vuotta aikaisemmin palveluja käyttäviä oli 10 vähemmän. Tehtyjen matkojen määrä on lisääntynyt. Kustannusvai-
kutus on 80 000 euroa yli budjetoidun. Vaikeavammaisten ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen asiakkaita tullut vuoden 2016 alkupuolella lisää kuusi henkilöä. Näiden kustannusvaikutus on 280 000 euroa yli budjetoidun. Talouden toteutuminen Vammaispalveluiden talousarvio tulee ylittymään noin 460 000 eurolla edellä mainituilla perusteilla.
Strategisen tavoitteen arviointi Tavoitteena on kotona selviytymisen tukeminen hyvinvointia edistävien kotikäyntien ja ikäneuvolatoiminnan avulla, mittareina kotikäyntien tekeminen kaikille 80v. ja talousarviovuonna 80v. täyttäville, sekä ikäneuvolatoiminnan käynnistyminen. Toteutuneet suunnitellusti. Kotona selviytymistä on lisäksi tuettu kehittämällä ikäihmisten kuntoutustoimintaa, tehostamalla lyhytaikaishoitoa ja tukemalla omaishoitajuutta. Tavoitteena on moniammatillinen, osaava ja riittävä henkilökunta. Henkilökunnan osaamista ja riittävyyttä on tuettu suunnitelmallisella koulutuksella, työssä jaksamisen ja yksikköjen välisen yhteistyön kehittämisellä, mittareina kehityskeskusteluista saatu palaute sekä yksiköille yhteisen sairaanhoitaja konsultaation käynnistyminen vuoden alusta. Toteutuneet suunnitellusti. Kotihoidossa on käytössä toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla henkilöstöresurssi on saatu tehokkaampaan käyttöön. 1 2 työntekijän sijaistarve on onnistuttu hoitamaan siirtämällä henkilökuntaa tiimistä toiseen ohjelman osoittaman todellisen työvoimatarpeen mukaisesti.
Operatiivisten tavoitteiden toteutuminen Tavoitteena on, että palvelurakenne on valtakunnallisten suositusten mukainen (STM:n julkaisu 2013:11) ja mittareina ovat palvelujen kattavuudet. Palvelurakenne on lähes suosituksen mukainen, kotona asuvien osuus on 92,2% 75v. täyttäneistä (tavoite 92%). Ympärivuorokautisen hoivan (laitos + tepa) osuus on kesäkuussa alle suosituksen 7,8% (suositus 8 10%), laitoshoidon osuuden ollessa tästä vain 1,4%. Tavoitteena on turvata palvelut ja niiden oikea kohdentuminen, apuna mm. asiakkaiden vastuutyöntekijät ja mittareina jonotusaikojen seuranta. Hoitoon ohjaamisen kriteerit tarkastettiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa alkuvuodesta ja kriteerit ympärivuorokautisen hoivan paikoille ovat kireät. Kotihoitoa on päivisin ja iltaisin kyetty järjestämään kaikille sitä tarvitseville joko omana palveluna tai palveluseteleillä. Kotihoito ei kuitenkaan nykyisin resurssein pysty vastaamaan esim. yölliseen palveluntarpeeseen eikä kotona kuntoutumiseen. Puolen vuoden seurantajaksolla ympärivuorokautisen hoitopaikan sai 12 (v.2015 13) asiakasta, keskimääräinen jonotusaika oli 4 kk (4,7 kk) ja kesäkuun lopussa hoitopaikkaa jonotti yhteensä 14 (22) henkilöä. Jonotusajat ympärivuorokautisen hoivan paikoille ovat keskimäärin yli 3 kk (vrt. Vanhuspalvelulaki 18 ). Hoivapaikkojen lisätarve on jonotusajat ja jonottajien palvelutarpeen sekä ympärivuorokautisen hoivan kattavuuden huomioon ottaen ilmeinen, vaikkakin jonotilanne helpottui kesäkuussa hetkellisesi, koska omissa yksiköissä vapautui hoitopaikkoja poikkeuksellisen paljon. Talouden toteutuminen Hoito- ja vanhuspalvelujen toimintayksiköt ovat seurantajaksolla olleet tehokkaassa käytössä, ja paine on ollut kova erityisesti vuodeosastolla, jossa kuormitus on ollut todella korkea. Keskimääräinen hoitoaika on potilaiden suuren vaihtuvuuden johdosta laskenut edelleen ollen nyt 12,2 hoitopäivää. Kuormitusprosentit (v.2015 suluissa): Vuodeosasto 97,40% (95,76%), Viiala 97,66% (97,93%), Myllynkiventie 97,36% (98,55%), Onnela 98,19% (98,56%), Kummeli 96,32% (100,88%), Jannela 106,08% (106,26), Birgittakodin tehostettu palveluasuminen 101,53% (104,03%) ja kuntoutus 101,16% (103,25%). Omien yksiköiden tehokkaan käytön ansiosta Sairaanhoitopiirin siirtoviivepäiviä oli kesäkuun lopussa vain 14 vrk. Omaishoidettavia oli 30.6. 94 henkilöä, mutta tuen saajien määrä on jo kasvanut heinä-elokuussa. Omaishoidon tukeen on odotettavissa pientä ylitystä (v.2015 kattavuus 5,38 %, STM:n tavoite 6,0-7,0%) Sotaveteraanien avustajatoimintaan myönnetty avustus (45 000 ) on kesäkuun lopussa maksettu kokonaisuudessaan. Asiakasmaksut: Kotihoidon maksutuotot jäänevät lisääntyvien palveluseteli asiakkuuksien johdosta jonkin verran arvioitua pienemmiksi, koska palveluseteliasiakkaat maksavat palveluistaan suoraan yrittäjälle. Birgittakodilla on asukkaiden asumispalvelu- ja tukipalvelumaksuja alennettu tai tehty 0 -maksupäätöksiä asukkaille maksujen jälkeen jäävän vähimmäiskäyttövaran (160 /kk) turvaamiseksi. Hoitopäivämaksut toteutuvat puolestaan arvioitua suurempina vuodeosastolla, mikä kompensoi tilannetta. Tehtäväalueen toimintatuotot, 42,5 %, (45,64 %), toteutunevat kokonaisuudessaan lähes talousarvion mukaisina, sillä osa asiakaslaskutuksesta tulee kuukauden viiveellä (vuokrat, palvelumaksut). Toimintakulujen kokonaistoteuma on 48,2 % (52,27 %), ja henkilöstökulujen osuus 47,4 % (53,2 %). Henkilöstökuluissa on saatu säästöä mm. toiminnanohjauksella. Ostopalvelujen osalta on tavoitteena pysyä talousarvion sallimassa raamissa. Toiminnan toteutuminen ennakoidulla tavalla ei vaikuta talousarvioon.