Sote- ja maakuntauudistus Etelä-Karjalassa Talous- ja kiinteistöryhmä väliraportti 5.12.2016 1
Rahoitus Yleistä rahoituksesta Maakuntauudistukseen keskeisin periaate on maakuntien itsehallinto, joka tarkoittaa demokraattisen päätöksenteon lisäksi oikeutta päättää maakunnan taloudesta ja toiminnasta. Maakuntauudistuksen alkuvaiheessa talouden itsenäisyyttä kuitenkin rajoittaa täysi riippuvaisuus valtion rahoituksesta, johon liittyy myös valtion ohjausta ja seurantaa. Nämä menettelyt ja maakunnan taloudellisen toiminnan rajoitteet on kuvattu hyvin yksityiskohtaisesti lakiluonnoksessa. Taloudellista itsenäisyyttä maakunnalla ei alkuvaiheessa juuri ole, sillä esitetyt taloussäännöt ovat erittäin tiukat. Uuden maakuntahallinnon valtion rahoitusperiaatteena on lähtökohtaisesti yleiskatteellisuus eli maakunta voi määritellä rahoituksen kohdentamisen maakunnan näkökulmasta tarpeellisille toiminnoille. Poikkeuksia tähän voi tulla EU-rahoituksen osalta, koska rahoitusta on EU-tasolta kohdennettu suoraan esimerkiksi maaseutuyrittäjien viljelijätukiin (maksajavirastotoiminta) tai Kaakkois-Suomen ja Venäjän välisiin rajaohjelmiin. Substanssilainsäädäntöihin voi myös tulla yksityiskohtaisempaa taloudenohjausta, mutta yleisperiaatteen mukaisesti se ei ole toivottavaa. Maakuntien rahoituksen määräytyminen Maakuntien vuoden 2019 rahoitustaso määräytyy tämänhetkisen lakiesityksen mukaan vuoden 2016 kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten mukaisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen menojen perusteella täydennettynä maakuntien muiden lakisääteisten tehtävien kustannuksilla ja tarkistettuna kustannustason arvioitua muutosta vastaavasti vuoden 2019 tasolle. Maakuntien kokonaisrahoituksen kehitykseen vaikuttaa tulevina vuosina erikseen määriteltävä maakuntaindeksi, joka kuvaa hintatason muutosta kustannuksissa. Rahoitus ei siis perustu täysimääräisesti toteutuneisiin käyttökustannuksiin. Vuosina 2020-2021 maakuntien toteutuneet käyttökustannukset huomioidaan rahoituksen määrittelyn perustaksi maakuntaindeksin toteutuman mukaisesti enintään 1 % kasvulla lisättynä. Jatkossa kasvua rajoitettaisiin siten, että se olisi enintään maakuntaindeksi lisättynä 0,5 %:n kasvulla. Tämä rajoitus tuottaisi lakivalmistelun laskelmien mukaan noin 2,8 miljardin säästön vuoteen 2030 mennessä suhteessa arvioihin menokehityksestä. Uusiin perusteisiin siirrytään asteittain Siirtymäaikana vuosina 2020-2023 maakuntien rahoitus siirtyy noudattamaan uudistuksen mukaista rahoitusjärjestelmää asteittain. Vuonna 2020 rahoitus määräytyisi 80 % maakunnan lakisääteisten tehtävien järjestämisestä aiheutuvien kustannusten perusteella ja 20 % säädettyjen laskennallisten kustannusten perusteella. Kustannusten perusteella määräytyvä rahoitus pienenee ja laskennallisten kustannusten perusteella asteittain vuosittain siten, että vuodesta 2024 alkaen siirrytään kokonaan laskennalliseen järjestelmään. Sote- rahoituksessa asukkaiden palvelutarve on keskeisin rahoitusperuste Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kohdentamisperusteet jakautuvat seuraaviin luokkiin: 10 % rahoituksesta määritellään asukasperusteisesti, 89 % palvelutarpeen perusteella ja 1 % kohdennetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tarveperusteisesta rahoituksesta yksi prosentti määräytyy asukastiheyden ja vieraskielisyyden perusteella ja 87% ikärakenteen ja palvelutarpeen perusteella. 2
Palvelutarvepohjaisen rahoituksen tasoon vaikuttavat valtion määrittelemät perushinnat. Perushinnan määrittämiseen vaikuttavat ikäluokkien, sosiaali- ja terveydenhuollon (yleiset sairaudet), hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, vieraskielisyyden, asukastiheyden ja muiden lakisääteisten tehtävien perushinnoista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerrointa hyödynnetään valtion rahoituksen määräytymisperusteena ensimmäisen kerran vuonna 2022, koska sen rakentamiseen on varattava aikaa. Jokaiselle maakunnalle lasketaan maakunnan asukaskohtainen sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin joka kuvaa maakunnan asukkaiden palvelutarvetta suhteessa muihin maakuntiin. Rahoitus muodostuu siten perushinnan, tarvekertoimen ja asukasmäärän kertolaskun kautta. Rahoitusjärjestelmän vaikutukset Etelä-Karjalaan Rahoitusjärjestelmän yksityiskohtia on avattu lähinnä sote- palveluihin liittyen. Valtion nykyisin tarjoamien ELY:n ja TE-toimistojen palvelujen rahoituksesta ei tällä hetkellä ole varmaa tietoa. Erilaisia arvioita rahoituksen Etelä-Karjalalle epäsuotuisammasta kehityksestä on kuitenkin syytä olla huolissaan ja seurata tilannetta. Rahoitusjärjestelmän vaikutuksia Etelä-Karjalaan pitkällä aikavälillä voidaan tässä vaiheessa arvioida lähinnä väestömuutosennusteiden avulla eräänlaisena väestöpainelaskelmana. Lisäksi voidaan arvioida em. yhden prosentin ja puolen prosentin rahoituksen kasvun ja maakuntaindeksin arvioituja vaikutuksia maakunnan rahoitukseen. Muiden laskentakriteereiden vaikutusten arviointi on vaikeampaa ja näin ollen kokonaisvaikutusten arviointi on tällä hetkellä haastavaa. Sote palvelujen rahoitus Alustavasti näyttää siltä, että tarvekertoimista johtuen Etelä-Karjalassa (ikärakenne ja sairastavuus) ei alkuvaiheessa ole odotettavissa merkittävää rahoituksen pudotusta. Alustava VM:n laatima laskelma sotepalvelujen osalta rahoituksesta uusilla perusteilla verrattuna nykyiseen rahoitukseen on Etelä-Karjalassa noin + 8 Meur ( noin 1,5 %), mutta nämäkin laskelmat tarkentuvat vielä valmistelun edetessä. Uudistuksen valtakunnallisessa valmistelutyössä ollaan lähiaikoina päivittämässä kesäkuussa julkaistuja arvioita maakuntien rahoituksesta sote- palveluiden osalta. Tulevaisuudessa rahoituksen kehitykseen vaikuttaa keskeisesti sekä tarvekertoimien että muun rahoituksen osalta väestön määrän kehitys. Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteen mukaan Etelä-Karjalan väestömäärä on pienenemässä lähivuosina. Ennusteen mukainen aleneva väestökehitys aiheuttaisi toteutuessaan n. 17 milj. :n aleneman sote-palvelujen Etelä-Karjalan rahoituskehykseen sotepalvelujen osalta vuoteen 2024 mennessä verrattuna tilanteeseen, jossa maakunnan väestömäärä pysyisi nykytasolla. Vuoteen 2028 mennessä väestökehityksen vastaava vaikutus olisi n. 24 milj.. Väestökehitys on näin ollen merkittävä rahoitukseen vaikuttava tekijä. Rahoituksen suuruuteen vaikuttaa keskeisesti myös palvelutuotannon kustannusindeksin (maakuntaindeksi) ja tämän päälle määriteltävä enintään 1%:n tai 0,5%:n kasvu. Maakuntaindeksiin vaikuttaa keskeisimmin ansiotasoindeksin ja kuluttajahintaindeksin kehitys. Valtiovarainministeriö on arvioinut lähivuosille näiden vuosimuutoksen olevan +1% tuntumassa. Edellä mainittujen rahoitukseen vaikuttavien tekijöiden vaikutusten yhdistelyllä (uudet rahoitusperusteet +8 milj., väestökehitys sekä kustannusindeksi lisättynä +1/0,5%) ja eri oletuksin voidaan tehdä alustavia arvioita maakunnan sote-palvelujen rahoituksesta. Alla olevassa taulukossa on kuvattu rahoituksen muutoksen kokoluokkaa olettaen väestökehityksen olevan Tilastokeskuksen ennusteen mukainen, uusien rahoitusperusteiden muutoksen vaikutuksen olevan Etelä-Karjalalle + 8 milj. v. 2024 ja 2028 sekä olettaen kolme erilaista skenaariota maakuntaindeksin ja sen päälle tulevan lisän suuruudesta rahoitukseen. Perusvaihtoehto skenaarioista on se, että maakuntaindeksi + lisä olisi +1,5% vuodessa. 3
Indeksi&lisä 2024 2028 SOTE menokasvu 1 % 13 24 0,5 % 1,5 % 24 45 1,0 % 2 % 36 67 1,5 % Taulukko 1. Alustavia arvioita maakunnan sote-rahoituksen muutoksesta vuoteen 2024 ja 2028, milj. ja tämän suhde SOTE-menojen kasvuun, % vuodessa. Perusvaihtoehdossa rahoitus kasvaisi vuoteen 2024 mennessä arvion mukaan n. 24 milj. vuoteen 2019 verrattuna ja vuoteen 2028 mennesäs n. 45 milj.. Puolen prosentin muutos vuotuisessa kasvuvauhdissa vaikuttaisi vuoden 2024 tasolla rahoitukseen reilut 10 milj. ja vuoden 2028 tasolla reilut 20 milj.. Perusvaihtoehdon mukainen rahoitus tarkoittaisi sitä, että SOTE-menojen kasvu voisi olla n. 1% vuodessa. Edellä kuvatut ovat suuntaa-antavia ja alustavia arvioita, jotka tarkentuvat maakuntauudistuksen valtakunnallisen ja paikallisen valmistelun edetessä. Eksoten taloussuunnittelua on tehty keskimääräiseen 1,5 %:n vuotuiseen kasvuun perustuen v. 2015 2025. Mikäli sallittu kustannusten kasvu on keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä pienempi, aiheuttaa se sopeuttamistarpeita toimintaan. 0,5 prosenttiyksikön vaikutus Eksoten toiminnassa on vuositasolla n. 2,2 milj.. Valinnanvapaudesta odotetaan merkittävää uudistusta sote- palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Eräänä vaihtoehtona on, että maakunta ohjaa asukaspohjaisen rahoituksen eri toimijoille (yksityiset toimijat ja maakunnan yritykset markkinoilla) sen mukaan miten asukkaat ovat kirjautuneet eri tuottajien omatiimi- palvelujen käyttäjiksi. Näin ollen maakunnan oman toiminnan rahoitus erityisesti markkinoilla kilpailevien yritysten osalta on kiinni asiakasasioinnista. Järjestäjän ja palvelulaitoksen rahoitus on sen sijaan kiinteämpi ja perustuu tehtäviin. Uudistus muuttaa merkittävästi maakunnan sisäistä rahoituksen ohjausta sekä ulkoisten toimijoiden valvontaa ja raportointia. Maakunnan muun toiminnan rahoitus Muun toiminnan osalta maakuntien toiminta ja siihen tarvittava rahoitus ei ole täysin selvillä. Toiminnan rajaaminen vaikuttaa sekä toiminnan, rahoituksen ja henkilöstön määrittelyyn. Lisäksi valtion budjetin valmistelu kokonaisuudessaan on vielä valmistelussa. Valtion budjetti määrittelee kuitenkin viime kädessä kokonaissumman, jota ollaan jakamassa eri maakunnille. Myös kasvupalveluihin (yritys- ja työllisyyspalveluihin) ollaan esittämässä yllä kuvatun mukaista valinnanvapausmallia. Tarkat yksityiskohdat tästä ovat vielä avoinna, joten sisäisen rahoituksen ohjauksen ja kohdentamisen suunnittelun kannalta valinnanvapauslain ja kasvupalvelulain yksityiskohdilla on suuri merkitys. Pelastustoimen rahoitusta on suunniteltu asukaslukupohjaiseksi ilman mitään kertoimia. Mikäli uudistus toteutuu esitetysti, on suuri riski, että sote-menoja käytännössä leikkaamaan, jotta pelastustoimen kustannukset saadaan katetuksi. Rahoituksen osalta seuraavaksi tarkennettavat asiat Rahoituksen osalta maakuntauudistuksessa on tällä hetkellä paljon epävarmuustekijöitä. Edellä oleva analyysi on tehty suuruusluokkien arvioimiseksi ja siihen liittyy merkittävästi epävarmuutta. On todennäköistä, että laskelmat muuttuvat oleellisesti valmistelun myöhemmissä vaiheissa. Valtakunnalliset laskelmat rahoituksesta päivittyvät vielä ainakin kuluvan vuoden lopulla ja voivat vaikuttaa oleellisesti edellä esitettyihin arvioihin rahoituksesta. Esim. palvelutarvetta kuvaavat tekijät voivat vielä päivittyä ja vaikuttaa rahoituksen jakautumiseen maakuntien välillä. Kuntapohjaisessa järjestelmässä maakuntaliiton rahoitus on perustunut toteutuneisiin verotuloihin, ympäristötoimen asukaslukuun ja tuotantoeläimiin ja maaseututoimen tilamäärien mukaan. Nämä ovat 4
olleet relevantteja jakoperusteita maakunnan sisällä toimivassa monikanavaisessa rahoitusmallissa. Toiminnoille ei ole toistaiseksi esitetty mitään valtakunnallista rahoitusmallia, joten on mahdotonta toistaiseksi arvioida mitkä ovat uudistuksen talousvaikutuksen näiltä osin. Maakunnan tuotot ja kulut Nykyisen kuntarahoitteisen toiminnan talous Alla on esitetty yhdistelty tuloslaskelma, johon on koottu kuntarahoitteiset maakunnalle siirtyvät toiminnot. Ammatillisen koulutuksen sisältävät luvut ja muiden toimintojen luvut ovat erillisenä liitteenä. Tähän on otettu luvut ilman ammatillista koulutusta, sillä toistaiseksi sitä ei ole voinut ottaa maakunnan tehtäväksi. Laskelmaan on otettu kaikki ympäristötoimen kulut, vaikka toistaiseksi on vielä epäselvää, mikä osuus lopulta siirtyy. Suuruusluokka on kuitenkin niin pieni, ettei se juuri vaikuta lopputulokseen. Tuloslaskelma yhteensä ilman Sampoa Suunnitelmavuodet 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS Tuloslaskelma (1000 euroa) (ulkoinen, sis. mahd. liikelaitokset, rahastot) Toimintatuotot 428 338 458 363 469 487 537 802 519 165 523 688 533 407 Myyntituotot 379 806 409 824 420 291 480 372 468 236 473 529 482 354 Maksutuotot 33 686 33 184 31 709 38 651 38 612 38 612 39 372 Tuet ja avustukset 10 970 11 621 11 440 12 117 7 604 6 897 7 032 Muut toimintatutot 3 876 3 734 6 047 6 662 4 713 4 649 4 649 Valmistus omaan käyttöön 140 4 123 85 85 0 0 Toimintakulut (ilman miinusmerkkiä) 431 079 438 758 449 736 520 147 507 600 512 289 521 083 Henkilöstökulut 222 306 226 033 230 543 267 341 266 751 266 915 270 799 Palkat ja palkkiot 169 026 172 097 175 311 203 369 206 138 207 567 211 336 Henkilösivukulut 53 279 53 937 55 232 63 973 60 613 59 348 59 463 Palvelujen ostot 125 762 125 578 129 720 149 100 149 298 153 640 157 069 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 33 766 34 762 35 594 37 802 36 574 37 078 37 587 Avustukset 27 930 29 385 32 414 40 596 28 330 27 356 27 816 Muut toimintakulut 21 315 22 999 21 464 25 306 26 648 27 299 27 812 Toimintakate -2 601 19 609 19 874 17 741 11 650 11 399 12 324 Rahoitustuotot ja kulut (ilman miinusmerkkiä) -322-343 -277-276 -298-886 -1 131 Korkotuotot 27 34 17 14 14 14 14 Muut rahoitustuotot 67 150 102 53 53 53 53 Korkokulut 401 516 382 333 356 943 1 189 Muut rahoituskulut 15 12 15 10 10 10 10 Vuosikate -2 922 19 266 19 597 17 465 11 352 10 513 11 193 Poistot ja arvonalentumiset 7 528 8 367 9 661 10 478 10 439 11 619 12 278 (Satunnaiset erät, netto) Tilikauden tulos -10 451 10 900 9 936 6 987 912-1 106-1 085 Poistoero, varaukset, ym.,netto -231-27 176 182 0 0 0 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -10 682 10 872 10 113 7 169 912-1 106-1 085 5
Taulukko 2: Maakunnan tuloslaskelma kuntarahoitteisten toimintojen osalta. Kuntarahoitteisten toimintojen osalta on valmisteltu myös taseen ja rahoituslaskelman luonnokset, mutta niitä ei ole nähty järkeväksi tässä vaiheessa esittää, koska on hyvin epäselvää miten kiinteistöille käy. Jos keskussairaala siirretään valtakunnalliseen kiinteistöyhtiöön, on vaikutus niin taseeseen kuin lainoihin hyvin suuri. Työryhmä on siinä käsityksessä, että asiantilaan voi tulla vielä muutoksia, joten on tarkoituksenmukaisinta tehdä omaisuuteen liittyvät laskelmat, kun eduskunnalle annettava lakiesitys tulee ulos. Kuva 1: Kuntarahoitteisten toimintojen kulujen jakautuminen (1000 käytetty 2016 talousarviolukuja, jotta Imatran sote saadaan parhaiten huomioitua) Kuva 2: Toimintakulujen jakautuminen toimijoittain ilman ammatillista koulutusta. Soten kustannusnäkymät 2024 ja 2028. Etelä-Karjalan väestö ikääntyy merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Sote-palveluiden kannalta tämä aiheuttaa palvelutarpeen kasvua. Koska samaan aikaan alueen väestömäärän ennustetaan pienenevän, ei suhteellinen kokonaiskustannustaso välttämättä kasva. Rahoituksen riittävyyden osalta on oleellista, että rahoitusmallissa käytettävät eri alueiden tarpeita kuvaavat kertoimet on määritelty oikeudenmukaisin perustein ja maakunnassa toteutettua palvelujen integraatiota voidaan jatkaa. Merkittävimmät investoinnit (päivystys- ja vuodeosastoinvestointi ja suuri osa keskussairaalan peruskorjauksesta) toteutetaan jo 6
vuoteen 2024 mennessä ja ne näkyvät taloudessa kasvavina vuokrakuluina tai poistoina, jotka tulee kattaa rahoitusosuuksilla. Tuottojen ja kulujen osalta tarkennettavat asiat Seuraavassa on lueteltu asioita, joita pitää laskea ja analysoida tarkemmin kun laki tarkentuu: - Ensihoidon kustannukset ja hoitotapa - Muun maakunnallisen toiminnan rahoitusmalli ja siirtyvät toiminnot - Valtion aluehallinnolta siirtyvät toiminnot - Maakuntakonserni valinnanvapausmallin selvittyä - Sopetustarve/lisärahoitus koko rahoitusmallin selvittyä - Vuoden 16 pohjaluvut, jotka ovat rahoituksen pohjana (Tilinpäätöksen valmistuttua) - Asiakasmaksujen suuruus - Hallintoresurssien yhdistäminen ja tähän liittyvä tehostamispotentiaali - Kiinteiden kulujen sopeuttamismallit jos valinnanvapaudessa siirtyy paljon tuotantoa yksityiselle sektorille - Investoinnit, poistot ja rahoitus kun kiinteistöjen omistusmalli valtakunnallisesti selviää - Monituottajamallin valvontavastuu ja sen hallintokulut - Rahoituslaskelma tasapainosääntöjen lopullisen version ja kiinteistöjen omistusmallin selvittyä - Kysynnän mukaan joustavan kustannusmallin löytäminen Resurssit Kuvasta 1 voidaan havaita, että henkilöstökulut muodostivat talousarvion 2016 tiedoilla, 50% tulevan maakunnan kustannuksista. Palveluiden ostot ja aineet ja tarvikkeet muodostivat yhteensä 35%. Tällä 165 miljoonan euron ostovolyymillä on erittäin suuri merkitys maakunnan elinvoimalle. Tarkastelussa on käytetty vuoden 2016 talousarviolukuja, koska se huomioi parhaiten Imatran kaupungin soteosuuden. Henkilöstö Kuntarahoitteisten palveluiden tuotannossa on 5.274 henkilötyövuotta, joista 120 työskentelee maatalouslomituksessa. Tämä henkilöstö on sijoitettu Parikkalaan ja Savitaipaleelle. Alla olevaan taulukkoon on koottu ammatillinen koulutus mukaan lukien henkilötyövuodet kunnittain. Valtion aluehallinnon osalta ei tämänkään asian osalta ole saatu mitään käyttökelpoisia tietoja. Alla olevan lisäksi kuntien ja maakunnallisten toimintojen yhteisiä tukipalveluita tuottavissa yhtiöissä (Saimaan talous ja tieto Oy, Saimaan tukipalvelut Oy ja Etelä-Karjalan työkunto Oy) työskentelee noin 1200 henkilötyövuotta. Taulukko 3: Henkilötyövuodet kuntarahoitteisten toimintojen osalta. 7
Henkilöstöjohtajilta saadun arvion mukaan eläköitymisvauhti on niin ripeä, että mahdollisen talouden sopeuttamisen tilanteessa ns. luonnollinen poistuma riittää sopeutuksen välineeksi. Soten valinnanvapauslainsäädäntöä ei ole vielä käytettävissä, joten on hyvin vaikeaa arvioida mikä osuus palveluista siirtyisi yksityisen sektorin tuotettavaksi ja johtaisiko tämä mahdollisesti kovempiin toimenpiteisiin henkilöstön osalta. Kiinteistöt Kuntarahoitteisten toimintoihin liittyvien rakennusten vuokrakulut ovat tällä hetkellä noin 33,4 miljoonaa euroa. Näissä rakennuksissa on yhteensä 213.806 neliötä, jolloin keskineliövuokraksi muodostuu 12,0 euroa kuukaudessa. Toimintaa on 306 toimipisteessä. Muiden kuin pelastustoimen osalta kunnilla on vuokrasopimukset maakunnallisen toimijan kanssa. Pelastustoimen rakennuksista kukin kunta vastaa itse. Toimitilat Toimipisteet Vuosikulut (1000 ) Neliöt Ekliitto 1 82 822 Eksote 235 31 156 190 719 Maaseututoimi 7 40 361 Pelastustoimi 36 1 651 19 069 Ympäristötoimi 17 474 2 835 Yhteensä 296 33 404 213 806 Sampo 10 5 256 66 299 Yhteensä 306 38 660 280 105 Taulukko 4: Rakennukset kuntarahoitteisissa toiminnoissa, sekä niiden vuosikulut ja neliöt (taulukon tiedoista puuttuu Parikkalan pelastuslaitos ja Sairaalaparkki) Lakiesityksen mukaan ns. pakkokuntayhtymien rakennukset siirtyvät maakunnalle vastikkeetta ja kuntien omistuksessa olevat kiinteistöt jäävät kunnille. Maakunta on vuoden 2021 loppuun velvollinen vuokraamaan rakennuksia kunnilta. Tuloslaskelman kautta tarkasteltuna toimitilojen vuosikulu (33,4 miljoonaa euroa) on 6,3% maakunnan kokonaiskuluista (toimintakulut+poistot+rahoituskulujen netto). Kiinteistöt muodostavat nimenomaan kunnille ja niiden tytäryhtiöille suuren riskin. Vuosikustannukset eivät ole suhteessa muihin kululajeihin suuria, mutta rakennuksilla on merkittävä tasearvo ja rakennuksiin on sitoutunut paljon velkapääomaa. Siinä missä tuloksen muodostumisen ratkaisee onnistunut johtaminen ja henkilöstön sitoutuminen, on taseen kannalta aivan ratkaisevaa, mitä kiinteistöille tapahtuu. Yhteenlaskettuna rakennusomaisuuteen on sitoutunut yli sata miljoonaa euroa omaisuutta ja lainoja. Rakennusneliöistä 84% sijaitsee Lappeenrannassa ja Imatralla. Kulut ja neliöt on koottu alla olevaan taulukkoon. Parikkalan kunta ei ole toimittanut tietoja pelastustoimen osalta, mutta siellä oleva rakennuskanta ei vaikuttane kokonaisneliömäärään tai kuluihin merkittävästi. Toimipisteet Vuosikulut (1000 ) Neliöt Imatra 45 5 836 53 380 Lappeenranta 185 27 000 181 891 Lemi 8 504 3 703 Luumäki 10 855 7 612 Parikkala 5 19 186 Parikkala 14 1 290 8 193 Rautjärvi 10 771 5 455 Ruokolahti 10 981 8 534 Savitaipale 12 566 5 703 Taipalsaari 7 837 5 448 Yhteensä 306 38 660 280 105 Taulukko 5 rakennukset, niiden vuosikulut ja neliöt kunnittain 8
Tämänhetkisellä kehitysuralla palveluverkkoon ei kohdistu talouden kautta tarkasteltuna suunnattomia paineita. Eksoten strategiaan sisällytetyillä toimilla (laitoshoidon purku, kotiin annettavien ja liikkuvien palvelujen kasvu ja digitalisaatio) pystytään vastamaan kustannuspaineisiin, mutta on syytä huomioida, että strategian toteuttaminen muuttaa toimitilatarpeita ja luo painetta niiden vähentämiseksi. Tilanne voi kuitenkin olla toinen, jos rahoitusmalli muuttuu tai muiden kuin sotepalveluiden rahoitusmalli toteutuu Etelä-Karjalalle epäedullisella tavalla. Pidemmällä tähtäimellä palveluverkkoa voidaan joutua supistamaan väestössä tapahtuvien muuttoliikkeen seurauksena. Rahoituksesta ja palveluverkosta voidaan tehdä tarvittaessa skenaarioita. Resurssien kohdalla tarkennettavat asiat Suurin resursseihin vaikuttava tekijä on soteen liittyvä valinnanvapauslainsäädäntö, jonka sisältö ei ole tiedossa. Kun tiedetään missä aikataulussa ja minkä palveluiden osalta valinnanvapaus toteutuu, voidaan muodostaa skenaarioita siitä, millaisia toimenpiteitä ja linjauksia valinnanvapaus edellyttää. Asiasta on luonnoksia ja linjauksia, jotka vaihtelevat niin paljon ja jatkuvasti ettei ole tarkoituksenmukaista tehdä laskelmia ennen kuin perusparametrit ovat selvillä. Lakiesityksessä on kuvattu valtakunnallinen kiinteistöyhtiö ja menettely, jossa kunnilta käytännössä vastikkeetta otetaan tuottava omaisuus ja jätetään riskit. Lakiin kohdistuu tältä osin muutospaineita, joten on tarkoituksenmukaisinta esittää ratkaisumalli, kun hallituksen esityksen sisältö on tiedossa. Tukipalveluyhtiöiden osalta lakiesitys tarkoittaisi aika laajoja järjestelyitä. Työryhmän tiedossa on, että lakia aiotaan mahdollisesti muokata kuntien kannalta järkevämpään suuntaan. Tämän jälkeen asioita on tarkoituksenmukaisempaa tarkentaa. Valtion aluehallinnolta maakunnalle siirtyvät resurssit ovat täysin auki. Hallintotyön osalta asiaan liittyy suuri tuottavuuspotentiaali, mutta esityksiä ei voida tehdä ennen siirtyvän rahoituksen ja resurssien selviämistä. Lappeenrannan kaupunki tuottaa suurimman osan maakunnalle siirtyvästä palvelutuotannosta muiden kuin sotepalveluiden osalta. Tuottavan ja tehokkaan toimintamallin takaamiseksi hallintohenkilöstö on osa kaupungin keskitettyä mallia. Tältä osin täytyy selvittää mahdolliset siirtymiset ja talousvaikutukset. Kevään aikana ja lain sisällön varmistuessa, tulee tarpeelliseksi valmistella vuoteen 2028 ulottuva investointien puiteohjelma. Ohjelman ei tarvitse ottaa kantaa siihen, mikä taho investoinnit toteuttaa, mutta kokonaisuuden on oltava selvillä, jotta kunnat pystyvät tekemään omat päätöksensä. Riskit Seuraavassa on käyty lyhyesti keskeisimpiä talouteen liittyviä riskejä maakunnan ja toisaalta kuntien näkökulmasta. Väestökehitys Etelä-Karjalassa suhteessa muuhun maahan vaikuttaa merkittävästi maakunnan rahoitukseen. Jos väestön vähentyminen Etelä-Karjalassa olisi ennustettua 50% nopeampaa kuin Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelta 2015 osoittaa, maakunnan rahoitus v. 2024 olisi edellä kuvattua n. 4 milj. pienempi ja v. 2028 n. 6 milj. pienempi. Muun kuin sotetoiminnan rahoitusratkaisut ovat auki. Soten osalta tilanne näyttää melko hyvältä, mutta rahoituksen ollessa yleiskatteellista on selkeä riski, että sote joutuu kattamaan muiden toimintojen kuluja jos näiden rahoitus pienenee eivätkä ministeriöiden sanelemat normit ja palvelutasot jousta. 9
Lainsäädäntö on kirjoitettu niin väljästi, että on aito riski kuntien ja maakunnan päällekkäisille toiminnoille, jotka aiheuttavat turhia kustannuksia esimerkiksi liikuntatoimessa, oppilashuollossa, kaavoituksessa, työllisyyden hoidossa ja elinkeinopolitiikassa. Tämän välttämiseksi tulisi ennen maakuntahallinnon aloittamista tehdä selkeä tehtävänjako, joka hyväksytään valtuustoissa. Tehtävänjaolla ei tarkoiteta tässä yhteydessä juridista sopimusta maakunnan ja kuntien välillä, vaan poliittista linjapäätöstä, johon pohjautuen sopimus maakuntahallinnon kanssa myöhemmin tehdään. Lakiesityksessä ehdotettu yhtiöittäminen ja valinnanvapaus voivat aiheuttaa Eksoten Integraation purkautumisen ja johtaa kustannusten hallitsemattomaan kasvuun. Toimintojen ja hankintojen keskittyessä on aito riski, että materiaalien ja palveluiden tuottaminen ja myyminen karkaa maakunnan ulkopuolelle. Maakunnan 165 miljoonan palvelu ja tarvikeostoilla on jo merkitystä alueen taloudelliseen toimeliaisuuteen ja tätä kautta kuntien veropohjaan. Kuntien osalta rahoituksen pieneneminen ja toisaalta lainojen ja omaisuuden jääminen taseeseen aiheuttaa sen, että pääomakustannusten suhteellinen osuus kunnan tuloslaskelmassa nousee erittäin paljon. Esimerkiksi Lappeenrannan kaupungin kohdalla suhteellinen osuus nelinkertaistuu. Työmarkkinatuen nykyiset kuntaosuudet (n. 10 miljoonaa euroa vuodessa) ovat tällä hetkellä Eksoten budjetissa. On epäselvää mihin nämä jatkossa kohdennetaan. Tämä tulee selvittää erikseen. Lain valmistelijoilta tai kuntaliitolta ei ole saatu asiaan vastausta. Kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat eri tavoin hyödyntäneet v. 2016 alussa voimaan tullutta mahdollisuutta asiakasmaksujen lähes 30 % korotuksiin. Joissain kunnissa ei peritä ollenkaan asiakasmaksuja ja osassa niitä peritään maksimitasolla. Jos tämä jätetään huomioimatta rahoitusmallissa, kohtelee laki maakuntia epätasa-arvioisesti. Toisaalta Eksoten maksut eivät ole lain ylärajalla. Maakuntien toimintaan liittyvät investointikysymykset eivät luultavasti voi edetä eteenpäin ennen kuin on selvyys maakunnassa tai väliaikaishallinnossa vuokrasopimuksista ja mahdollisuus tehdä sopimuksia. Tämä on erittäin ongelmallista, sillä rakennuksissa on korjausvelkaa ja sisäilmaongelmia ratkottavana. Asiaan pitäisi saada mahdollisimman nopeasti ratkaisu. 10