HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA 49 04.06.2014 HYKSIN ORGANISAATIOUUDISTUKSEN VAIHEET, NYKYTILANNE JA EHDOTUS JATKOVALMISTELUSTA 713/00/01/02/2010 HEHA 49 HYKS:n organisaatiorakenteen kehitys Otsikossa mainittua asiaa selostetaan HYKS-lautakunnan 27.5.2014 listalla seuraavasti: HYKS-sairaanhoitoalueen organisaatio on muodostunut vaiheit tain tehtyjen muutosten kautta. HUS:n aloittaessa toimintansa 1.1.2000 sairaanhoitopiiri jakaan tui hallinnollisesti sairaalatoimintojen osalta Helsingin seudun yli opistollisen keskussairaalan (HYKS) toimialueeseen ja neljään sairaanhoitoalueeseen. HYKS:n Helsingin sairaalat, Jorvin ja Pei jaksen sairaalat olivat omia tulosalueitaan samaan tapaan kuin sairaanhoitoalueetkin erilaisesta organisointimuodostaan huoli matta, joten käytännössä HUS toimi seitsemänä eri sairaaloiden muodostamana verkostona. HYKS:n Helsingin sairaaloiden joh tajana toimi HUS:n toimitusjohtaja, Jorvilla ja Peijaksella oli omat johtajansa ja esikuntansa. Koko HYKS-toimialueen lautakuntana toimi HUS:n hallitus ja sairaaloittain vielä erikseen toimivat Hel singin, Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden johtokunnat. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan linjauksiin perustuen Hel singin kaupunki käynnisti vuoden 2004 lopussa HUS:n perussopi muksen muuttamisen. Perussopimuksen muuttamisen ydinasia oli HYKS-sairaanhoitoalueen muodostaminen, johon kuuluisivat samat kunnat kuin silloisen perussopimuksen määräyksen mu kaiseen HYKS-toimialueeseen. Po. alueella olisi oma sairaanhoi tolautakuntansa, kuten muillakin sairaanhoitoalueilla. Perussopi musmuutoksen tavoitteena oli omistajaohjauksen voimistaminen sekä kokonaisvaltaisen tarkastelun aikaansaaminen HYKS-sai raanhoitoalueella niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti. Tavoit teena oli muodostaa HYKS:sta yksi sairaala aikaisemman kolmen erillisen sairaalan sijasta. HYKS-sairaanhoitoalue nykymuodossaan aloitti toimintansa 1.1.2006, jolloin se sai oman lautakuntansa, sairaanhoitoalueen johtajansa ja hallinnollisen esikunnan. Samalla HYKS-alueella siirryttiin sairaalakeskeisestä toiminnan järjestämisestä tulosyksi köittäin ohjattuun toimintaan, ns. divisioonamalliin. Aikaisemmin kunkin eri sairaalan tulosyksiköt olivat rajoittuneet kyseiseen sai raalaan. HYKS toimi vuosina 2000 2005(6) ja kaantuneena seit semään kliiniseen tulosyksikköön: kirurgiset toiminnot sisätautitoiminnot naistentaudit ja synnytykset lasten ja nuorten sairaudet neurologia, neurokirurgia, silmä ja korvasairaudet psykiatria syöpätaudit.
Vuoden 2008 alusta siirryttiin neljän tulosyksikön malliin. Syöpä taudit ja neurologia siirtyivät samaan tulosyksikköön kuin sisätau titoiminnot. Lasten ja nuorten sairaudet ja naistentaudit ja synny tykset yhdistettiin yhdeksi tulosyksiköksi. Psykiatria jäi ennalleen. Neurokirurgia, silmä- ja korvasairaudet siirtyivät kirurgisten toimin tojen yhteyteen. Käytännössä uusien suurten tulosyksiköiden ala organisaatioon jäi klinikkaryhmätaso, joka oli varsinainen toimin nan taso. Niitä oli 18. Uusi tulosyksikköjako oli siis seuraava: Medisiininen tulosyksikkö; Operatiivinen tulosyksikkö; Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö; ja Psykiatrian tulosyksikkö. Vuoden 2013 alusta on omana tulosyksikkönä toiminut Sydän- ja keuhkokeskus, joka edustaa ensimmäistä uudenlaista, kirurgiset ja sisätautiset toiminnot potilasryhmittäin yhdistävää, tulosyksik köä, joita on kutsuttu osaamiskeskuksiksi. Vuoden 2014 alusta aloitti tulosyksikkötasoisena Syöpäkeskuksen osaamiskeskus. Vuonna 2014 klinikkaryhmiä on 16: Medisiinisessä tulosyksikössä kolme, Operatiivisessa tulosyksikössä neljä, Nala-tulosyksikössä viisi ja Psykiatrian tulosyksikössä neljä. Klinikkaryhmät muodostuvat klinikoista ja osastoryhmistä. Klinikat, jotka suurimmissa tulosyksiköissä on jäsen netty erikoisalan mukaan, vastaavat potilaan hoitoprosesseista sekä hallinnollisesti lääkärityövoimasta. Osastoryhmät koostuvat vuodeosastoista, poliklinikoista ja toimenpideyksiköistä, joissa hoidetaan yhden tai useamman eri klinikan potilaita ja joihin hal linnollisesti kuuluu hoitohenkilökunta ja muu hoitoa avustava hen kilöstö. Perustetuissa kahdessa uudessa tulosyksikössä (osaa miskeskuksessa) ei ole klinikkaryhmiä eikä klinikoita vaan toimin ta on jakautunut hoitolinjoihin, joita Sydän- ja keuhkokeskukses sa on kaksi ja Syö päkeskuksessa kolme. HUS-strategia 2012-2016 HUS:n valtuusto hyväksyi 19.10.2011 24 HUS:n strategian 2012-16. Strategian tavoitetilan mukaan HUS on kansainvälisesti tunnustettu, korkeatasoisen ja uuden tiedon pohjalta toimiva sai raalaorganisaatio, joka hoitaa potilaita oikea-aikaisesti ja sujuvas ti yhdessä jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. HUS on vetovoimainen työpaikka. Sen tarjoama hoito on laadu kasta, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on te hokasta ja kilpailukykyistä. HUS:n jäsenkuntien erikoissairaanhoi don kustannukset ovat kasvaneet vähemmän kuin väestönlisäys ja ikärakenteen muutos olisivat edellyttäneet. Tähän saakka HUS on ollut laajeneva organisaatio, kuvataanpa sitä sitten palvelutuotannon tunnusluvuilla, henkilökunnan luku määrällä tai talousarvion loppusummalla. HUS:n toiminnallinen ja taloudellinen kehitys on ollut hyvä. Perustellusti HUS:ssa on ar vioitu, että potilaslähtöisyys, uudet olosuhteet (mm. potilaiden va linnanvapauden lisääntyminen) ja lääketieteen kehityksen haas teet ovat tehneet organisaation muuttamisen tarpeelliseksi. HUS on ollut organisaatioltaan erittäin moniportainen ja hierarkkinen. Strategiassa 2012 16 asetettiin tavoitteeksi organisaation ma daltaminen sekä prosessimainen hoito. Uusi prosessiorganisaa tio muodostuu potilasryhmittäin ja samalla luovutaan perinteises tä terapiamuodon (kirurginen tai lääkkeellinen hoito) mukaisesta järjestämistavasta. Useat maailman johtavat sairaalat ovat me-
nestyksellisesti tehneet vastaavan organisaatiomuutoksen vii meksi kuluneen 10 20 vuo den aikana. Strategian mukaan osaa miskeskuksella tarkoitetaan tietyn laajan hoitokokonaisuuden tai potilasryhmän hoitamiseen tarkoitetun suhteellisen itsenäisen, eri tuotannontekijöitä hallitsevan koko naisuuden muodostamista. Osaamiskeskustyöryhmä HUS teetti keväällä 2012 selvityksen eräiden tunnettujen euroop palaisten ja yhdysvaltalaisten sairaaloiden organisaatiomalleista. Useat maailman parhaiden sairaaloiden joukkoon sijoitetut sai raalat ovat organisoineet toimintansa osaamiskeskusmallin mu kaisesti (esim. Cleveland Clinic). Pohjoismaisista yliopistosairaa loista esimerkiksi Kööpenhaminan Rigshospitalet sekä Tukhol man Karolinska ovat niin ikään organisoituja osaamiskeskuspoh jaisesti. Suomessa TYKS, TAYS ja KYS ovat muutaman viime vuoden aikana uudelleenorganisoi neet toimintojaan prosessimal lin mukaisesti. Uudistuksen valmistelu käynnistettiin keväällä 2012 noin 100 HUS:n johtajan, esimiehen ja pääluottamusmiehen yhteisellä se minaarilla, jossa kuultiin esitykset muutosten yleisistä perusteista ja mm. Karolinskan, Turun ja Tampereen vastaavien muutosten kokemuksista. Toimitusjohtaja asetti elokuussa 2012 hallintoyli lääkäri Lasse Lehtosen johdolla toimineen työryhmän valmistele maan HYKS:n toimintojen organisoimista osaamiskes kusmallin mukaisesti. Työryhmän työn tavoitteiksi asetettiin, että perustettavien osaamiskeskusten: tulee olla volyymiltaan sellaisia, joissa saadaan prosessien optimoinnin kautta potilaalle ym. hyötyjä laatu ja potilastur vallisuus huomioiden (brändiajattelu) tavoitella osaamiskokonaisuuksia, jotka tarjoavat potilaille uusia etuja (erityisosaamista yhdistelemällä) osaamiskeskuksen tulee tukea perusterveydenhuollon ja alueellisten erikoissairaanhoidon yksiköiden kanssa yhteis ten hoitoprosessien syntymistä (= yhteinen hoitopolku) tavoitteena on organisaatiomuutoksen ja fyysisen toimintaympäristön muutoksen aikataulujen kytkeminen toisiinsa (esim. korjatun Potilastornin avaaminen) tavoitteena on vaikuttaa väestön terveysongelmiin laa ja-alaisesti, rajallisten resurssien allokointi vaikuttaviin hoi toihin toiminta on kustannustehokasta tavoitteena on huippuosaamisen turvaaminen ja kehittämi nen, henkilöstön houkutteleminen (tieteellinen tutkimus) tavoitteena on kilpailukyvyn ylläpitäminen ja parantaminen tavoitteena on selkeän, kokonaisohjattavan ja toimintaky kyisen organisaation luominen (pirstoutumisen välttäminen) tavoitteena on lisäarvon tuominen tutkimukselle ja opetuk selle Helsingin yliopiston painopistealueella.
HUS:n hallitukselle ja HYKS-lautakunnalle järjestettiin iltakou lu-tyyppinen tilaisuus organisaatiouudistuksesta 4.6.2013. Toimi tusjohtaja järjesti 14.6.2013 työryhmän esityksestä laajan HUS:n sisäisen lausuntokierroksen. Lausunnot pyydettiin toimittamaan toimitusjohtajalle 31.7.2013 mennessä. Niitä tuli yhteensä n. 80. Hallituksen kokouksissa esittelijänä toimiva toimitusjohtaja päätyi 2.9.2013 esittämään hallitukselle pitkälti työryhmän ehdotusten mukaista esitystä eräin lausuntokierroksella esitetyin muutoksin. Merkittävin ero työryhmän esitykseen nähden oli se, että sairaan hoidollisiin tukipalveluihin ja huollon tukipalveluihin ei esitetty kuin kaksi muutosta, jotka koskivat välinehuolitoiminnan ja kiireettö män sairaankuljetuksen hallinnollista siirtoa liikelaitoksista HYKS:n organisaatioon. Samanaikaisesti valmistellussa psykiat rian koko HUS:ia koskettavassa organisaatiomuutoksessa ehdo tettiin osan Kellokosken sairaalan toiminnoista siirtämistä HYKS-organisaatioon. HUS:n hallituksen osaamiskeskusasiassa tekemät päätökset Hallitus päätti 2.9.2013 133 1. todeta, että Sydän-keuhkokeskus on toiminut osaamiskes kuksena 1.1.2013 alkaen ja että 17.6.2013 111 hallitus on päättänyt, että Syöpätautien osaamiskeskus aloittaa toi mintansa 1.1.2014, 2. että HYKS:n ja osin HUS:n liikelaitosten organisaatiota muutetaan 1.1.2015 alkaen siten, että perustetaan tulosyk sikkötasoisina seuraavat osaamiskeskukset: - Anestesia-, leikkaussali- ja tehohoitotoimintojen ja kivun hoidon osaamiskeskus, - Lastensairauksien osaamiskeskus, - Maha- ja virtsaelinsairauksien osaamiskeskus, - Psykiatrian osaamiskeskus - Pään alueen sairauksien osaamiskeskus, - Päivystyksen ja ensihoidon osaamiskeskus, - Synnytysten ja naistentautien osaamiskeskus, - Sisätautien ja kuntoutuksen osaamiskeskus, - Traumahoidon ja tukielinsairauksien osaamiskeskus ja - Tulehdussairauksien osaamiskeskus 3. antaa kuntayhtymän toimitusjohtajan tehtäväksi käynnistää em. muutoksesta johtuvat valmistelut, jotka esitellään halli tuksen päätösvaltaan kuuluvilta osilta hallituksen kokouk sessa 21.10.2013. Hallitus päätti 21.10.2013 156 1. merkitä tiedoksi toimitusjohtajan päätöksen HYKS:n osaamiskeskusten toiminnallisesta sisällöstä; ja 2. perustaa kymmenen osaamiskeskuksen johtajan virkaa 21.10.2013 alkaen (HYKS-sairaanhoitoalueen toimialajohta jan virka) ja julistaa virat haettavaksi 21 päivän hakuajalla. Hallitus päätti 24.2.2014 19 28
ottaa virkaan kymmenen osaamiskeskuksen johtajaa, viran aloitusajankohdan sekä palkkaehdot. Lisäksi hallitus oikeutti toimi tusjohtajan päättämään osaamiskeskusjohtajien tulokseen sido tun palkanosan kriteereistä ja mittareista. Hallitus päättää erik seen tulokseen sidotun palkanosan perusteista. HUS:n toimitusjohtajan osaamiskeskusasiassa tekemät päätökset Toimitusjohtaja teki 16.10.2013 127 päätöksen HUS:n osaamiskeskukset 1.1.2015, toiminnallinen kuvaus. Päätökseen on tehty 31.10.2013 eräitä teknisiä tarkistuksia, liite 7. Hallituksen 2.9.2013 133 päätökseen viitaten, toimitusjohtaja päätti 18.9.2013 106, täydentäen sitä vielä päätöksellään 1.10.2013 117, asettaa työryhmän (pj. hallintojohtaja Ilkka Kauppinen) valmistelemaan osaamiskeskusmallin toteuttamiseen liittyviä toimintaperiaatteita ja organisaatiorakenteita. Työryhmän loppuraportti on liitteenä 8. Hallituksen 2.9.2013 133 päätökseen viitaten toimitusjohtaja päätti 23.9.2013 111, asettaa työryhmän (pj. henkilöstöjohtaja Outi Sonkeri) valmistelemaan osaajapankin toimintaperiaatteita. Työryhmän loppuraportti on liitteenä 9. Toimitusjohtaja teki 13.2.2014 16 päätöksen johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven toimenkuvan muutoksesta ajalle 17.2. 31.5.2014 tehtävänä osaamiskeskusuudistuksen jatkoval mistelun käytännön vetäminen. Toimitusjohtajan valmistelulinjaukset keväällä 2014 Hallintojohtaja Ilkka Kauppisen johdolla toimineen työryhmän luo vutettua raporttinsa toimitusjohtajalle, hän perehtyi siihen huolella ja järjesti 13.3.2014 palautetilaisuuden työryhmän jäsenille ja muille keskeisille valmistelijoille. Myös työryhmän työn aikana hal lintojohtaja ja toimitusjohtaja olivat tiiviisti yhdessä käyneet läpi työryhmän työskentelyä. Kyseisessä tilaisuudessa ja sen jälkeen käytyjen keskustelujen pohjalta toimitusjohtaja ohjeisti hallituksel le ja lautakunnalle valmisteltavia päätöksiä ja virkamiespäätösten valmistelua varten seuraavat tärkeimmät linjaukset (näiden lisäksi lukuisiin pienempiin yksityiskohtiin liitty viä linjauksia ja ratkaisuja): HYKS:n uusille osaamiskeskuksille pyritään luomaan geneerinen eli yleinen organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä. Ottaen huomioon osaamiskeskusten erilaisen koon ja erilaisen luonteen tulee käytännössä kuitenkin sallia myös variaatiota. Osaamiskes kuksen johtamisjärjestelmä ja hallinnon yleinen kaa vio on seuraa va:
Tämän mallin keskeiset periaatteet ovat seuraavat: a) kussakin osaamiskeskuksessa on johtaja, joka vastaa osaamiskeskuksen toiminnasta, taloudesta ja kehittämises tä. b) osaamiskeskus jakaantuu sen johtajan päättämällä tavalla (hoito) linjoihin, joita voivat olla nykyiset klinikat tai useam masta klinikasta tai niiden osista yhdistetty uusi kokonai suus tai muut yksiköt. Linjanjohtaja on tehtävä, joissa toimii tehtävämääräyksen perusteella erillisen taustaviran omaa va henkilö. c) kussakin osaamiskeskuksessa on johtavan ylihoitajan teh tävä. Johtavan ylihoitajan alaisuudessa toimii osaamiskes kuksen hoitohenkilöstö jakaantuen osaamiskeskuksen koon mukaan tarvittaessa johtavan ylihoitajan alaisuudessa toimivien ylihoitajien muodostamiin kokonaisuuksiin. Yh teensä ylihoitajien ja johtavien ylihoitajien lukumäärä säilyy entisellään eli 40. d) osaamiskeskuksella on käytössä talouden, viestinnän ja hallinnon asiantuntemusta siten, että henkilöstöltään suu rimmissa osaamiskeskuksissa talouspäällikön toimi on ko koaikainen ja pienemmissä yhteinen toisen osaamiskeskus ten kanssa. Hallinnollisen ylilääkärin tehtävät jaetaan nykyi sin tällaista tehtävää tulosyksiköissä hoitavien virkojen poh jalta siten, että kokonaisresurssi ei kasva. Käytännössä tä mä tarkoittaa, että yksi päätoiminen hallinnollinen ylilääkäri palvelee useampaa osaamiskeskusta tai tehtävä on osa-ai kainen ja sisältää myös kliinistä tai muuta työtä. Samoin tie dottaja huolehtii vähintään kahden osaamiskeskuksen vies tinnästä. Hallinnollisten tehtävien kokonaismäärä HYKS:ssa ei saa kasvaa nykyisestä.
e) ylihoitajien virat, johtavien ylihoitajien, linjajohtajien ja hallin nollisten ylilääkärien tehtävät sekä talousasiantuntijan toi met täytetään ilmoittautumismenettelyllä. Nimittämisessä noudatetaan "yksi ylitse yhden" -nimittämisperiaatetta. f) käynnistetään osaamiskeskuksen toimintaohjeen yleisen mallin valmistelu ja hallintosäännön muutosten valmistelu. Tässä vaiheessa Kauppisen työryhmän raportin sisältämät johtavien viran- ja tehtävänhaltijoiden tehtäväluettelot ovat tausta-aineistoa. Liian yksityiskohtaisia tehtäväluetteloja tu lee säännöstasolla välttää. g) tieteellisen tutkimuksen hallinnointi järjestetään päälinjauk sena työryhmän esittämällä tavalla yliopistoyhteistyöryh mässä esitetyt näkemykset huomioiden. Valmistelun nykytilanne Osaamiskeskusvalmistelu etenee tällä hetkellä toimitusjohtajan alaisuudessa seuraavasti: Osaamiskeskusten sairaanhoidollisen toiminnan suunnittelun koordinoinnista ja käytännön valmisteluista vastaa johtajaylilääkä ri Markku Mäkijärvi. Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven vetämänä on uudistuksen jatkovalmistelu edennyt maalis-toukokuussa 2014 seuraavasti: lu kuisia tapaamisia (HUS:n/HYKS:n talous-, henkilöstö-, viestintä- ja lakiasiain johto, osaamiskeskusjohtajat, pääluottamusmiehet, johtavat lääkäri- ja hoitotyön esimiehet), keskusteluja (eri sidos ryhmät), esityksiä (eri henkilöstöryhmät, johtajisto, eri johtoryh mät, henkilöstötoimikunta, HYKS yhteistyötoimikunta ym.), val mennus- ja perehdytysohjelma 2014 (suunnittelu ja käynnistämi nen osaamiskeskusjohtajille yhdessä HUS:n koulutusyksikön kanssa), seminaareja (osaamiskeskusjohtajat, yhtymähallinnon johtoryhmä myös kutsuttu), yli 50 tiedotetta, artikkelia ja uutista eri viestintävälineissä. HUS:n johtoryhmä, henkilöstötoimikunta ja HYKS:n yhteistyötoi mikunta käsittelevät säännöllisesti valmistelutilannetta. Hallintosäännön muuttamisen ja HYKS-sairaanhoitoalueen toimintaohjeen, jossa määritellään osaamiskeskusten johtavien vi ran- ja toimenhaltijoiden tehtävät ja ratkaisuvallat, valmistelu on aloitettu. Vastuuhenkilöinä toimivat hallintojohtaja Ilkka Kauppi nen ja HYKS:n talousjohtaja Jari Finnilä. HYKS-johdon esikunta ja HUS-yhtymähallinto tukevat asiantuntemuksellaan valmisteluprosessia. HYKS:n osaaja- / henkilöstöpankki Osaamiskeskusvalmistelun toteuttamisen ja uusien osaamiskes kusten muodostamisen yhteydessä hallitus päätti, että osana Si sätautien ja kuntoutuksen osaamiskeskusta toimii ns. osaaja pankki, jonka kautta henkilöstöä organisaatiomuutoksen yhtey dessä voidaan sijoittaa toisiin osaamiskeskuksiin. Osaajapankin tarkempien toimintaperiaatteiden valmistelua varten nimettiin eril linen HUS:n henkilöstöjohtajan johdolla toimiva työryhmä (TJ:n päätös 23.9.2013 111). Työryhmä päätti käyttää
osaajapankin sijasta nimitystä henkilöstöpankki, koska se on neutraalimpi ni mi eikä sekoitu osaamiskeskus-termiin. Lisäksi hämmennystä saattaisi aiheuttaa vuosina 2008-2009 vastaavassa valmistelus sa käytetty osaajakeskus-termi. HUS-johtoryhmä käsitteli työryhmän loppuraporttia liitteineen kokouksessaan 14.1.2014 ja päätti, että valmistelu jatkui henkilöstö johtajan johdolla johtoryhmän antamien linjausten pohjalta. HUS- johtoryhmä jatkoi asian käsittelyä kokouksissaan 11.2.2014 sekä 20.5.2014, missä se osaltaan linjasi perusperiaatteet sekä yksi tyiskohtaisemman valmisteluaikataulun seuraavasti. 1. HUS:n sisäisten sijaisten käyttöperiaatteiden (Hallituksen päätökset 27.11.2000 ja 21.11.2011 sekä pysyväisohje 7/2012 Sisäisten sijaisten mitoituksen tarkistaminen ja käyttöperiaatteiden tarkentaminen ) mukainen Hyksin sissi toiminta ja sissivakanssit siirtyvät Sisätautien ja kuntoutuk sen osaamiskeskukseen. Kaikki Hyksin sissivakanssit ja niiden ohjeen mukainen käyt tö (pysyväisohje 7/2012 Sisäisten sijaisten mitoituk sen tar kistaminen ja käyttöperiaatteiden tarkentaminen) tarkistetaan syyskuun 2014 loppuun mennessä. Johtamistoimenpiteillä huolehditaan siitä, että asteittain kaik kien aikaisemmin perustettujen sissivakanssien halti jat työs kentelevät sisäisten sijaisten käyttöperiaatteiden mukaisesti. Tarkemmat menettelytavat ja käytäntöön vieminen val mistel laan vielä erikseen loppuvuoden 2014 aikana yh teistyössä osaamiskeskusten kanssa. 2. Hyksin tulosyksiköissä/osaamiskeskuksissa olevat tyhjät vakanssit sekä tulevaisuudessa vapautuvat vakanssit siirre tään Hyksin johtoon tarkasteltavaksi ja edelleen allokoita vaksi. Tarkemmat menettelytavat ja käytäntöön vieminen val mistel laan vielä erikseen loppuvuoden 2014 aikana yh teistyössä osaamiskeskusten kanssa. 3. Hyksin johdossa huolehditaan henkilöstön uudelleensijoitta misesta Hyksin sisällä HUS-tason periaatteiden mukaisesti ja yhteistyössä Yhtymähallinnon Henkilöstöjohdon kanssa. Ohjeistus valmistellaan kesäkuun 2014 loppuun mennes sä. Yllä olevat menettelytavat otetaan käyttöön 1.1.2015 alkaen. Organisaatiomuutoksen valmisteluaikataulu loppuvuodelle 2014 HUS:n hallituksen 12.5.2014 kokous Osaamiskeskusten rakenne ja sisältö sekä talouden ja viestinnän tukijärjestelyt päätetään touko-kesäkuussa 2014. Avainhenkilöi den valinnat käynnistetään kesäkuussa ja saatetaan loppuun elo-syyskuussa. Talouden ja toiminnan suunnittelu tapahtuu or ganisaation normaalin vuosikellon mukaan kesä-marraskuussa. Henkilöstöpankin toiminnan jatkovalmistelu suoritetaan kesä-jou lukuussa. Henkilöstön yhteistoimintamenettely suunnitellaan ja toteutetaan touko-joulukuussa. Hallintosäännön muutokset val mistellaan touko-syyskuussa ja hyväksytään lokakuussa. HYKS toimintaohjeen muutokset valmistellaan touko-lokakuussa ja hy väksytään marras-joulukuussa.
HUS:n hallitus käsitteli Hyksin organisaatiouudistuksen valmiste lun nykytilannetta ja eräitä toimenpiteitä kokouksessaan 12.5.2014 (asiakohta 7, liite 10). Hallitukselle esitettiin tässä vai heessa hyväksyttäväksi jatkovalmistelua varten osaamiskeskuk sen hallinnon yleinen kaavio ja siihen liittyen osaamiskeskusten johtavien ylihoitajien, ylihoitajien, linjajohtajien, hallinnollisten yli lääkärien sekä talousasiantuntijoiden valintamenettely. Hallitus jätti asian tältä osin pöydälle (päätöskohta 3). Kokonaisuudes saan hallitus päätti asian osalta seuraavasti. 1. merkitä tiedoksi osaamiskeskusuudistuksen valmistelutilan teen ja annetun selostuksen; 2. merkitä tiedoksi HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan 6.5.2014 kannanoton esitettyjen viran- ja toimenhaltijoiden sekä tehtävänhaltijoiden nimitysten suhteen; 3. jättää pöydälle 4. pyytää HYKS-sairaanhoitoalueelta lausunnon tästä esityk sestä osaamiskeskusasiassa; 5. jatkaa asian käsittelyä 9.6.2014 kokouksessaan; 6. kokouksessa 9.6. esitellään myös osaajapankin toimintape riaatteet ja miten se sijoittuu organisatorisesti sekä miten osaamiskeskusuudistus on vähentänyt hallinnollisia tasoja. Päätösesitys Lautakunta päättää 1. antaa seuraavan lausunnon HYKS:n organisaatiovalmistelun vaiheista, nykytilanteesta ja jatkovalmistelusta: HYKS-lauta kunta käsitteli osaamiskeskusuudistuksen valmistelua 6.5.2014 kokouksensa info-osuudessa. HYKS:n lautakunta on kokouksessaan 27.5.2014 käsitellyt HYKS:n organisaatiouudistuksen valmistelua ja päättää lausua asiasta seuraavaa: Valmistelu on edennyt hallituksen ja lautakunnan aiemmin teke mien päätösten mukaisesti. Uudet osaamiskeskusten johtajat ovat aloittaneet viranhoitonsa huhti-toukokuussa (kaksi aloittaa 1.6.2014). Valmistelua on tehty yhdessä heidän kanssaan. Halli tuksen päätettäväksi tulee (lautakuntaa kuultuaan) osaamiskes kusten yleinen (geneerinen) hallintomalli ja niiden avainhenkilöi den valintaprosessin periaatteet, jotka on edellä esitelty. Lauta kunta hyväksyy esittelyssä kuvatut yleiset periaatteet. Lautakunta korostaa eri henkilöstöryhmien tasapuolista kohtelua valintapro sessin yhteydessä. Uudistuksen etenemisen varmistamiseksi lau takunta pitää tärkeänä valintaprosessin viivytyksetöntä läpivientiä. Lisäksi lautakunta katsoo, että huolella valmisteltava osaamiskeskusuudistus on yksi avainkeino vastata muuttuvan terveyden huollon toimintaympäristön haasteisiin. Tätä kehitystä tukevat myös osaltaan osaamiskeskuksille asetetut tavoitteet. Osaamiskeskusten perustamisen yh teydessä tulee samalla myös turvata HYKS:n tehokas kokonaisjohtaminen.
2. allekirjoittaa ja tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Asian esittelee henkilöstötoimikunnassa toimitusjohtaja Aki Lindén. Asian käsittely Toimitusjohtaja esitteli osaamiskeskusvalmistelua. HUS:n hallitus käsittelee Hyksin osaamiskeskusten valmistelun vaiheita kokouksessaan 9.6.2014. Henkilöstötoimikunta sai selvityksen hallitukselle menevästä esityksestä. Päätelmäesitys Loppupäätelmä Henkilöstötoimikunta käy keskustelun HYKS-lautakunnan listatekstin pohjalta ja antaa tarvittaessa lausunnon hallitukselle. Henkiöstötoimikunta kävi keskustelun ja merkitsi HYKS:n organisaatiouudistuksen vaiheet, nykytilanteen ja ehdotukset jatkovalmistelusta tiedoksi. Lisätietoja Aki Lindén, p. 471 71200