ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA RAUMAN SATAMA

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA RAUMAN SATAMA HYVÄKSYNTÄ: Päiväys Nimi Virka-asema

Päivitystiedot Päiväys Asia Nimi ja virka-asema 30.4.2013 Tehty uusi JS

Sisältö 1 YLEISTÄ 1.1 Suunnitelman tarkoitus 1.2 Säädösperusta 1.3 Suunnitelman päivittäminen 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen 2 ALUEEN YLEISTIEDOT 2.1 Osoite ja yhteystiedot 2.2 Ajo-ohjeet 2.3 Alueen kuvaus 2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot 2.5 Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä 2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet 3 SUURONNETTOMUUSVAARAT 3.1 Vaaraa aiheuttavat kemikaalit 3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot 4 ALUEEN PELASTUSORGANISAATIO 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat 4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen 4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa 4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö 5 PELASTUSTOIMEN MUODOSTELMAT JA VASTEET 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet 5.2 Torjuntakalusto 6 TUKIORGANISAATIOT 7 PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN SUURONNETTOMUUSTILANTEESSA 7.1 Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) 7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen 7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen 7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen 7.5 Evakuointi 7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen 7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto 7.8 Viestintä 7.9 Onnettomuustilanteen lopettaminen 8 VÄESTÖN VAROITTAMINEN 8.1 Väestöhälyttimet 8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät 8.3 Yleinen vaaramerkki 8.4 Vaara ohi -merkki 8.5 Hätätiedotepohja 8.6 Muu viranomaistiedote 8.7 Väestölle annettavat toimintaohjeet 9 ONNETTOMUUDESTA TIEDOTTAMINEN

9.1 Onnettomuusilmoitukset 9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku 9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen 9.4 Medialle tiedottaminen 10 SUURONNETTOMUUSHARJOITUSTEN JÄRJESTÄMINEN 10.1 Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset

1 Yleistä 1.1 Suunnitelman tarkoitus Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen laatima suunnitelma pelastuslain 48 :ssä mainituilla alueilla tapahtuvien suuronnettomuuksien torjumiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen käytännönläheinen toimintaa ohjaava asiakirja, josta löytyvät nopeasti kaikki oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu alueen suuronnettomuusvaaraan ja joita tarvitaan pelastustoimintaan. 1.2 Säädösperusta Ulkoisista pelastussuunnitelmista säädetään pelastuslaissa (379/2011) ja, sisäasiainministeriön asetuksessa erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (406/2011). Ulkoisia pelastussuunnitelmia käsitellään Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 96/82/EY (jäljempänä Seveso II-direktiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/21/EY sekä Euroopan neuvoston direktiivissä 89/618/Euratom. Näiden säädösten perusteella alueen pelastustoimen on laadittava yhteistyössä suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan alueen kanssa ulkoinen pelastussuunnitelma. Sen laatimisessa tulee huomioida alueelta laaditut turvallisuusselvitys, toimintaperiaateasiakirja tai valmiussuunnitelma sekä sisäinen pelastussuunnitelma. 1.3 Suunnitelman päivittäminen Ulkoinen pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään vähintään kolmen vuoden välein. Tarkistamisessa otetaan huomioon alueella, pelastustoimessa sekä uuden tekniikan ja tietämyksen soveltamisessa tapahtuneet muutokset. 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen Kuulemistilaisuus pidetty Päivämäärä Turvallisuustiedote jaettu 20.2.2013

Pelastuslaitos järjesti yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa ulkoisen pelastussuunnitelman valmisteluvaiheessa yleisen kuulemistilaisuuden sekä asetti valmisteluasiakirjat julkisesti nähtäviksi. Kuulemistilaisuudesta ja asiakirjojen nähtäväksi asettamisesta ilmoitettiin paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla vähintään seitsemän päivää ennen kuulemistilaisuutta ja nähtäväksi asettamista. Pelastussuunnitelman valmisteluasiakirjat asetetaan nähtäväksi myös, kun suunnitelmaa päivitetään. Pelastuslaitos on tiedottanut ulkoisesta pelastussuunnitelmasta kaikille henkilöille ja julkisille laitoksille, joihin suuronnettomuus voi vaikuttaa. Tiedottaminen toteutettiin jakamalla turvallisuustiedotteet (liite 1) yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa vuonna 2013. Väestölle tiedottaminen tehdään uudelleen, kun pelastussuunnitelmaan tehdään oleellisia muutoksia, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Väestön turvallisuuden kannalta keskeiset tiedot ovat saatavilla pelastuslaitoksella ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla. 2 Alueen yleistiedot 2.1 Osoite ja yhteystiedot Toiminnanharjoittaja Rauman satama Osoite RAUMAN SATAMA Hakunintie 19 26100 RAUMA Yhteyshenkilöt Satamajohtaja Hannu Asumalahti Tekninen johtaja Petri Salo Turvallisuuspäällikkö Esa Vuori Puhelin 050 303 9700 Puhelin 050 303 9706 Puhelin 050 303 9704

2.2 Ajo-ohjeet

2.3 Alueen kuvaus Toiminnan kuvaus Yleiskuvaus alueen rakennuksista Kokoontumispaikat vaaratilanteissa Rauman Satama on kunnallinen liikelaitos, joka tuottaa vuokraus-, alussekä nosturi- ja kuljetinpalveluita asiakkailleen. Rauman Satamassa käsiteltiin vuonna 2012 yhteensä 5,85 miljoona tonnia tavaraa, josta 4 miljoonaa tonnia oli kappaletavaraa, 1,45 miljoonaa tonnia kuivaa irtotavaraa ja 0,4 miljoonaa tonnia nesteitä. Suurin artikkeli oli paperi ja kartonki, jota vietiin n. 2,47 miljoonaa tonnia vuonna 2012. Konttikuljetusten määrä oli 239 000 TEU -yksikköä, joka on sataman suurin kautta aikain ja ylitti sataman aikaisemman ennätyksen vuodelta 2011 lähes 16 000 konttiyksiköllä. Asiakaskunta koostuu pääosin teollisuudesta, huolintaliikkeistä ja laivavarustamoista. Rauman sataman osat ovat Iso-Hakuni, Petäjäs, Laitsaaren keskuslaituri, Pikisaari, konttiterminaali sekä öljy- ja kemikaalisatamat. Yhteensä 20 laiturin satama tarjoaa täyden palvelun vienti-, tuonti- ja transitoliikenteelle. Laajasti tunnustettu kilpailukyky ja palvelutaso ovat tehneet Raumasta Suomen johtavan paperisataman ja länsirannikon suurimman konttisatama Kappaletavara 275 000 m2 Irtolasti 230 000 m3 Kenttäalueet 115 ha Lämmin varastotila 30 000 m2 Siilot 175 000 t Kemikaali ja öljysäiliöt 560 600 m3 Rauman sataman nesteliikenne tapahtuu kahdessa terminaalissa; pohjoisessa Kemikaalisatamassa ja eteläisessä Öljysatamassa. Tuotteet vaihtelevat öljytuotteista aina erikoiskemikaaleihin ja palvelut varastoinnista yksiköintiin. Nesteitä käsittelee Rauman Satamassa Baltic Tank Ltd, Rauma Terminal Services Oy, Forlogistics Oy ja Kiilto Oy. Käytössä on: kolme aluspaikkaa suljetut käsittely- ja varastointialueet Konttikapasiteetti 200 000 TEU Muut 45 000 m2 Sataman rakennusten poistumisosastoista on vähintään kaksi uloskäytävää. Poistumisteitä ovat mm. sisäiset käytävät, kulkutiet, uloskäytävät ja varatiet. Poistumisteiden tulee olla vapaakulkuisia ja poistumisteillä ei saa säilyttää mitään tavaraa tai esineitä. Poistumisopasteita ei saa peittää. Kokoontumispaikat on merkitty asemapiirroksiin. Kokoontumispaikat sijaitsevat ulkona. (liite 2)

2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot 2.5. Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä Alueella Kantasatama XX Iso-Hakuni XX Pikisaari XX Kemikaali Pohjoinen Martinkari Öljylaituri Metsä-Fibre Läheisyydessä Lonsi 400 Komppi 300 STX:n telakka 2000 Petäjäs 200 2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet Automaattinen paloilmoitin - Automaattinen sammutuslaitteisto - Kaasuhälytinjärjestelmä - Savunpoisto - Palopostiverkosto Palovesijärjestelmä Kemikaali pohjoinen kemikaalisatamassa Kemikaalisataman alueella on palovesijärjestelmä, jonka avulla saadaan käyttöön suuria määriä merivettä. Palovesijärjestelmää syötetään kemikaalisataman kolmesta merivesipumppaamosta. Palopostijärjestelmä Martinkarin satamassa Öljysataman alueella on palovesijärjestelmä, jonka avulla saadaan käyttöön suuria määriä merivettä. Palovesijärjestelmää syötetään merivettä irtoruiskuilla.

Kohdesuojaukset - Sammutusvesien talteenotto - Lisää tarvittaessa kohtia 3 Suuronnettomuusvaarat 3.1. Vaaraa aiheuttavat kemikaalit Kemikaali olomuoto Varastointija käsittelymäärä Vaaraluokitus Vaaraominaisuudet Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa YK-numero Kemikaalien sijainti alueella on esitetty liitteessä 3

3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot Kontin lastaus / purkaminen Kontin putoaminen ja rikkoutuminen laivaan/laivasta noston yhteydessä 100m2 Vaarat Kontin alle jääminen Prosessi Onnettomuusskenaario Vaaraalue Johtamissuunnitelma Kontin siirtäminen satamassa Kontin putoaminen ja rikkoutuminen lukin, kurottajan tai trukin kyydistä sisäisen siirron aikana välivarastoon 100m2 Kontin alle jääminen Kontin siirtäminen satamaan tai pois satamasta Kontin putoaminen ja rikkoutuminen auton tai junan kyydistä onnettomuustilanteen yhteydessä 100m2 Kontin alle jääminen Vaarallisten aineiden säilytys IMO kentällä Kontin rikkoutuminen säilytyksen aikana 5000m2 Kaasuvuoto kontista tai tulipalo Rakennuspalot Henkilövahingot, myrkylli- 1000m2 Tulipalon vaaratekijät set savukaasut, jotka hait- henkilökunnalle ja taavat satama-alueella työs- sammuttajille kentelyä Nosturipalot Nosturin konehuoneen palo 50m2 Tulipalon vaaratekijät haittaa nosturinkuljettajan ja nosturin käyttäjän poistumista ohjaamista poistumisturvallisuus Varastopalot Laajamittainen varastopalo 10000m2 Laajamittainen varastopalo uhkaa muita sataman alueella olevia rakennuksia ja aiheuttaa savuhaittoja Laivapalo öljysataman laiturissa Mikäli laiturissa oleva laiva syttyisi, voisi tulipalo suotuisissa tuuliolosuhteissa levitä varastoalueelle. 10000m2 Laajamittainen varastopalo

4 Alueen pelastusorganisaatio 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat Pelastusorganisaation kuvaus Pelastusorganisaation yhteyshenkilöt Tanja Roberts Puhelin 050 303 9709 Päivystävä turvapäällikkö Puhelin 044-7019065 Turvallisuusvalvojat Puhelin 0500 597 579 Kemikaaliasiantuntijat Esa Vuori Puhelin 050 303 9704 Euroports Rauma oy Puhelin Telko oy Puhelin 02 822 0933 Baltic Tank Oy Puhelin 040 772 6787 Forlogistics Oy Puhelin 040 505 7244

4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen Rauman Satama valvoo toimintoja satama-alueella ja antaa määräyksiä ja ohjeita satama-alueella toimiville yrityksille. satamalla on ympärivuorokautinen päivystys ja hätätilanteissa sataman toimintaan kuuluu tiedonkulun varmistaminen hätätilanneohjeiden mukaisesti. Satamanpitäjä varautuu hätätilanteisiin laatimalla ja ylläpitämällä pelastussuunnitelmaa ja harjoittelemalla hätätilanteissa toimimista yhteistyössä pelastusviranomaisten ja satamassa toimivien yritysten henkilökunnan kanssa. Suunnitelmissa on tiedot satama-alueen suojelulaitteista, väestönsuojista, vastuuhenkilöistä yhteystietoineen sekä ohjeet toiminnasta hätätilanteissa. Sataman sisäinen pelastusorganisaatio hälytytetään GSM puhelimilla ja / tai VHF radioilla. Sataman sisäinen hälytys tehdään sataman valvomoon puhelimella 0500 597 579 4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa Alueella ei ole varsinaista operatiivista pelastusorganisaatiota. Sataman turvallisuusvalvojien tehtävänä on vastata omalla vastuualueellaan alkusammutuksesta, evakuoinnista ja hätäilmoituksen tekemisestä tilanteen mukaan. Turvallisuusvalvojat poistuvat itse viimeisenä omalta vastuualueeltaan ja varmistavat, että kaikki ovat poistuneet. Sataman pelastusorganisaation tehtävänä on tukea alueen pelastustointa asiantuntijaroolissa sekä kalustollisesti. Ennen palokunnan saapumista Turvallisuusorganisaatio jakaa pelastustoimia valmistelevat tehtävät: - Avataan portit ja selvitetään ajotiet. - Järjestetään palokunnan ohjaus onnettomuuspaikalle. - Järjestetään muun liikenteen ohjaus niin ettei se haittaa pelastustoimia. 4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö Kalusto Sijainti Pikapalopostit Rakennuksissa (merkitty suojelupiirustuksiin) Käsisammuttimet Rakennuksissa (merkitty suojelupiirustuksiin) Sammutuspeitteet Rakennuksissa (merkitty suojelupiirustuksiin) Palovesijärjestelmä Kemikaalisatama Öljyntorjuntakalusto Öljysataman laituri Öljyntorjuntapuomikalusto Halli nro X Rannikkopuomi 900mm / 400m

5 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet Pelastustoiminnan tehtäviä varten muodostetaan palokunnan pelastusyksiköistä muodostelmia, jotka ovat pelastusyksikkö, pelastusjoukkue ja pelastuskomppania. YKSIKKÖLÄHTÖ / PELASTUSRYHMÄ Yksikkölähtö kohteeseen muodostuu Rauman paloaseman yksiköstä. Rauman satama-alue on IIriskialuetta jonka saavutettavuus uuden toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaan on 10 minuuttia. Käytännössä pelastuslaitos tavoittaa alueen 4 minuutissa yksiköillä RSA201 ja RSA 203. JOUKKUELÄHTÖ Kantasataman alueelle Pelastusjoukkueen miehitys on johtaja sekä vähintään kolme ja enintään viisi pelastusyksikköä (joukkuelähtö). Johtajana toimii päätoiminen päällystöviranhaltija RSA P32. Vaste-ehdotuksen mukainen joukkuelähtö kohteeseen muodostetaan yksiköistä RSA201, RSA 2012, RSA 211, RSA221 ja RSA P32. Joukkuelähtö saadaan kokonaisuudessaan kohteeseen 30 minuutin kuluttua hälytyksestä. KOMPPANIALÄHTÖ Pelastuskomppanian miehitys on johtaja, pelastustoiminnan johtajaa avustava esikunta sekä vähintään kolme ja enintään viisi pelastusjoukkuetta (komppanialähtö). Vaste-ehdotuksen mukainen komppanialähtö kohteisiin muodostetaan yksiköistä RSA201, RSA2012, RSA211, RSA221, RSA241, RSA621, RSA651, RSA641, RSA213, RSA243, RSA633 ja RSA P32. Pelastuskomppanian muodostamisessa ensimmäinen pelastusjoukkue saadaan onnettomuuskohteeseen edellä mainitussa toimintavalmiusajassa ja seuraavien pelastusjoukkueiden toimintavalmiusaika voi olla tätä pidempi, tavoitteen kuitenkin ollessa, että komppanialähtö saataisiin kohteeseen enintään 60 minuutissa hälytyksestä. Edellä mainittuihin lähtöihin sisältyy automaattisesti hälytysvasteen mukainen sairaankuljetuskalusto.

Onnettomuus Hälytettävät muodostelmat ja yksiköt Muodostelman johtaja Toimintavalmiusaika Kontin putoaminen ja rikkoutuminen laivaan/laivasta noston yhteydessä Kontin putoaminen ja rikkoutuminen lukin, kurottajan tai trukin kyydistä sisäisen siirron aikana välivarastoon Kontin putoaminen ja rikkoutuminen auton tai junan kyydistä onnettomuustilanteen yhteydessä Pelastusyksikkö / Pelastusjoukkue Yksikönjohtaja / Pelastusjoukkueen johtaja Pelastusyksikkö / Pelastusjoukkue Yksikönjohtaja / Pelastusjoukkueen johtaja Pelastusyksikkö / Pelastusjoukkue Yksikönjohtaja / Pelastusjoukkueen johtaja Pelastusyksikkö / Pelastusjoukkue Yksikönjohtaja / Pelastusjoukkueen johtaja Yksikkö 4 min Joukkue 20 min Yksikkö 4 min Joukkue 20 min Yksikkö 4 min Joukkue 20 min Yksikkö 4 min Joukkue 20 min Rakennuspalot Pelastusjoukkue Pelastusjoukkueen johtaja 30 min Nosturipalot Yksikkö / Pelastusjoukkue Yksikönjohtaja / Pelastusjoukkueen johtaja 4 min / 20min Varastopalot Pelastusjoukkue / Komppania Joukkueenjohtaja / 20 min / 60 min Päällikköpäivystäjä Kontin rikkoutuminen säilytyksen aikana Liikenneonnettomuudet Raideliikenneonnettomuudet Yksikkö / Pelastusjoukkue Yksikönjohtaja / Pelastusjoukkueen johtaja Yksikkö / Pelastusjoukkue Yksikönjohtaja / Pelastusjoukkueen johtaja 4 min / 20min 4 min / 20min

Laivan aiheuttamat vaaratilanteet satamarakenteelle Yksikkö / Pelastusjoukkue Yksikkö / Pelastusjoukkue Yksikönjohtaja / Pelastusjoukkueen johtaja 4 min / 20min Alueen muissa teollisuuslaitoksissa ja varastoinnissa mahdollinen tulipalo ja kemikaalionnettomuus. Vaarallisten kemikaalien maantiekuljetuksissa onnettomuus Pelastusjoukkue / Komppania Joukkueenjohtaja / Päällikköpäivystäjä Pelastusjoukkue / Komppania Joukkueenjohtaja / Päällikköpäivystäjä 20 min / 60 min 20 min / 60 min Pommiuhkaus, järjestäytynyt rikollisuus (laivakaappaus) Yksikkö / Pelastusjoukkue Yksikkö / Pelastusjoukkue Yksikönjohtaja / Pelastusjoukkueen johtaja 4 min / 20min Pelastustoimen muodostelmien tehtävät on kirjattu kohtaan Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa - Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (johtamissuunnitelmat). Rauman Satama-alueen kartta

5.2 Torjuntakalusto Kalusto Sijainti Sammutusauto RSA 201 Rauman paloasema Sammutusauto RSA 2012 Rauman paloasema Sammutusauto RSA 211 Rauman paloasema

6 Tukiorganisaatiot Rauman kaupungin valmiussuunnitelman mukaiset organisaatiot; kaupungin johtoryhmä, teknisen keskuksen raivausryhmät ja tiedustelumuodostelmat ovat koottavissa nopeasti päivittäisistä organisaatioista. Muita tukiorganisaatioita ovat sosiaali- ja terveyskeskuksen valmiussuunnitelman mukaiset ryhmät; sosiaalitoimen huoltoryhmä, lääkinnällinen huoltoryhmä, psykososiaalinen huoltoryhmä, yleishuoltoryhmä, ruokahuoltoryhmä, lastenhuoltoryhmä, evakuointi- ja erityisryhmät, eläinhuolto ja majoitushuolto. Yhteistyötaho Yhteystiedot Tehtävät onnettomuustilanteessa Kaupungin johtoryhmä apulaiskaupunginjohtaja Kari Koski 0500 757 567 Tomi Suvanto 044 534 3001 Tekninen Seppo Heikintalo 02 834 4620 Sosiaalitoimi 02 8352600 Ympäristöterveydenhuolto Tiina Laitala 02 835 2930

7 Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa 7.1. Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) Alkutilanne Satakunnan hätäkeskuksen tekemän hälytyksen jälkeen toimintaa johtaa Satakunnan pelastuslaitoksen päivystysvuorossa oleva päällystöpäivystäjä/palomestari (RSA P32). Toiminta-alueella sammutus-, pelastus- ja stabilisointitoimintaa johtaa Rauman sataman pelastussuunnitelman mukainen esimies, kunnes pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö saapuu paikalle ja ilmoittaa ottavansa johtovastuun. RSA P32 tai hänen määräämänsä pelastusviranomainen ottaa toiminta-alueen johtovastuun kohteeseen saapuessaan. 7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen Pelastuslaissa 379/2011 35 määrittelee pelastustoiminnan johtamisesta moniviranomaistilanteessa Jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja. Yleisjohtaja vastaa tilannekuvan ylläpitämisestä ja toiminnan yhteensovittamisesta. Eri toimialojen yksiköt toimivat oman johtonsa alaisuudessa siten, että niiden toimenpiteet kokonaisuudessaan edistävät onnettomuuden tai tilanteen seurausten tehokasta torjuntaa. Tilanteen yleisjohtaja voi muodostaa avukseen viranomaisten, laitosten ja toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten yksiköiden edustajista koostuvan johtoryhmän ja kutsua asiantuntijoita avukseen. 7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen Toiminta-alueen johtoelin (TOJE) Pelastustoiminnanjohtaja (RSA P32) perustaa tarvittaessa toiminta-alueen johtoelimen (TOJE), toimien sen johtajana ja jakaa toiminta-alueen kaistoihin, antaa kaistoille tehtävät sekä nimeää niille johtajat, jakavat käytettävissä olevat resurssit tilanteen vaatimalla tavalla sekä varmistaa, että tilanteeseen on hälytetty riittävästi apuvoimia. Toiminta-alueen johto keskuksena toimii RSA P32 ajoneuvo. Toiminta-alueen johtoelimen koostumuksesta päättää toiminta-alueen johtaja (RSA P32). Pelastustoiminnanjohtaja ilmoittaa aina suuronnettomuudesta aluepalopäällikölle/päällikköpäivystäjälle. Laajamittaisessa ja/tai pitkäkestoisessa tilanteessa aluepalopäällikkö ilmoittaa RSA P32:lle P3:lle ottavansa (tarvittaessa, harkintansa mukaan) kokonaistilanteen johtovastuun ja ryhtyy pelastustoiminnan johtajaksi. Tarvittaessa hän määrää perustettavaksi johtokeskuksen (JOKE) tarkoituksenmukaiseen paikkaan lähialueella tai pelastuslaitoksen johtokeskukseen ja että RSA P32 toimii toiminta-alueen johtajana.

7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen Johtokeskus (JOKE) Pelastustoiminnan johtokeskuksen päällikkönä toimii pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö / päällikköpäivystäjä. Pelastustoiminnassa mukana olevat toimijat (poliisi, sataman asiantuntija, lääkintäviranomainen, asiantuntijat, muu tarvittava lisähenkilöstö) lähettävät edustajansa johtokeskukseen toimialasuunnitelmansa mukaisesti. JOKE:en muodostetaan näin esikunta, joka koostuu edellä mainittujen yhteistoimintaorganisaatioiden toimialajohtajista ja heillä on mukanaan tarvittava määrä viestitys- ja kirjaushenkilöstöä. Johdon tehtävänä on johtaa syntynyttä suuronnettomuustilannetta kokonaisvaltaisesti sekä tukea toimintaalueen johtoelintä ja vastata tiedottamisesta. 7.5 Evakuointi Satakunnan pelastuslaitos on yhteistyössä kuntien ja muiden osapuolten kanssa laatinut suunnitelmat evakuointien toteuttamiseksi. Evakuoinnit on suunniteltu normaali- ja poikkeusoloja varten ja toteutetaan tilanteen edellyttämässä laajuudessa. Suppeimmillaan evakuointi voi koskea esimerkiksi yhden talon asukkaiden siirtoa kunnassa ja laajimmillaan useiden kuntien koko väestön siirtämistä pois vaaran uhkaamalta alueelta. Pelastustoiminnan johtajan käskystä käynnistetään kohteen evakuoinnin järjestelyt. Pelastuslaitoksella on kuntakohtaiset suunnitelmat, joista ilmenee evakuointiin liittyvät johtamisjärjestelyt, evakuoinneista tiedottaminen, väestön kokoamis- ja kuljetusjärjestelyt, evakuoidun väestön sijoittaminen (majoitus), sekä kunnan vastuuhenkilöt evakuoidun väestön elinedellytysten turvaamiseksi. Kunnan normaali- ja poikkeusolojen evakuointisuunnitelman ylläpitovastuu on kunnilla ja aluepelastuslaitoksella. Kunnan normaali- ja poikkeusolojen evakuointisuunnitelmaan tukeudutaan silloin, kun laitoskohtainen pelastussuunnitelma (evakuointisuunnitelma) ei ole riittävän kattava evakuoinnin suorittamiseen. Evakuoinnin toteuttaminen Päivittäisissä onnettomuustilanteissa, joissa väestöä joudutaan evakuoimaan vaaran uhkaamalta alueelta, käytettävissä olevat resurssit ovat pitkälle pelastustoimen omia henkilöresursseja. Poliisiviranomainen pystyy antamaan virka-apua evakuoinnin suorittamisessa. Samoin evakuoitavan kohteen henkilöstöä tulee käyttää apuna esimerkiksi hoitolaitoksen evakuoinnissa. Muiden resurssien käyttö ei tilanteen äkillisyyden johdosta ole useinkaan mahdollista. Onnettomuuksissa, joissa evakuointiin käytettävä aika on pidempi (tunteja) pelastusviranomaisen avuksi voidaan hälyttää Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (VaPePa) ryhmiä. Käytettävissä olevat VaPePa:n resurssit on esitetty pelastustoimen perussuunnitelmassa. Näitä ryhmiä voidaan käyttää esimerkiksi pelastusviranomaisen apuna evakuoitavien kokoamisessa ja avustamisessa tai joukkomajoituspaikoilla sosiaaliviranomaisten apuna. Kuntien johtoryhmien kokoontuminen sekä erityisesti sosiaali- ja terveysviranomaisten valmiustason nosto on tarpeen tilanteissa, joissa evakuointi koskee yksittäistä kohdetta suurempia alueita. Laajoissa poikkeusolojen evakuoinneissa, joissa pääosa kunnan väestöstä siirretään pois kunnasta ja joissa evakuointiin käytettävissä oleva aika on pitkä (vuorokausia), evakuointien suorittamiseen käytetään tehtäviin varattua henkilöstöä. Tällöin perustetaan evakuoitavan väestön kokoontumiskeskukset tarvittavine toimintoineen.

Evakuoinneista tiedottaminen Päivittäisissä onnettomuuksissa evakuoinneista tiedottaminen on harkittava tapauskohtaisesti. Yksittäisen kohteen osalta tiedonvälitys tapahtuu suoraan pelastusviranomaiselta evakuoitavalle. Laajemman onnettomuuden kohdalla voidaan käyttää radion kautta annettavaa hätätiedotetta, siten kun asetuksessa (838/2003) asiasta tarkemmin säädetään. Laajemman onnettomuuden kohdalla on varauduttava välittämään tietoa väestölle myös kaiutinautoilla. Tilanteissa, joissa sisälle suojautuminen riittää, käytetään yleistä vaaramerkkiä, jota täydennetään hätätiedotteella tai paikallisella tiedotteella. Poikkeusolojen evakuointien tiedottamisessa pelastusviranomaisella on käytettävissä kuntien johtokeskusten tiedotuskapasiteetti, joka tiedotustoiminnassaan noudattaa valtioneuvoston ja lääninhallituksen tiedotuspolitiikkaa soveltaen paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin. Käytettävissä ovat myös paikalliset radiokanavat sekä alueen lehdistö. Evakuoitavan väestön kokoaminen Päivittäisissä onnettomuuksissa evakuoinnin tavoitteena on saada nopeasti siirrettyä väestö pois vaaran uhkaamalta alueelta. Akuutin vaiheen jälkeen on sääolosuhteista ja evakuoitavasta väestöstä riippuen järjestettävä väestölle tilapäismajoitus. Pelastustoimen tehtävänä on väestön evakuoiminen vaaran uhkaamalta alueelta. Kuntien sosiaaliviranomaisten tehtävänä on varautua järjestämään evakuoidulle väestölle tilapäismajoitus. Hoito- ja huoltolaitosten tulee omissa pelastussuunnitelmissaan varautua toiminnan jatkamiseen tilapäisissä tiloissa ja selvittää, minne hoitolaitoksen asukkaat voidaan esimerkiksi tulipalon seurauksena nopeasti siirtää. 7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen Vaaralliset kemikaalit ärsyttävät silmiä ja hengitysteitä. Kaasupilvi tuulen alapuolella saattaa aiheuttaa ärsytysoireita muutamien kilometrien etäisyydellä päästölähteestä. Tulipalosta syntyvät savukaasut ovat kaikki myrkyllisiä ja voivat aiheuttaa päänsärkyä, huimausta ja oksentelua. Mahdollinen vaarallisen kemikaalin päästö maaperään rajoittuu kemikaalisataman alueelle. Päästö mereen voi levitä laajallekin alueelle aiheuttaen muutoksia vesistön ekosysteemissä, kuten kalakuolemia. Vaarallisten aineiden käytöstä ja kuljetuksesta ei normaaliolosuhteissa aiheudu vaaraa ympäristölle. Aine on tällöin pakkauksessaan ja hallituissa olosuhteissa: määrätyssä lämpötilassa, kosteudessa ja paineessa jne. Aineesta tulee vaarallinen vasta, kun se vuotaa ulos pakkauksestaan tai joutuu hallitsemattomaan tilanteeseen, kuten tulipaloon. Onnettomuustilanteet aiheutuvat siten vuodosta tai vaaratilanteesta. Tulipalojen ympäristöön aiheuttamaa vahinkoa minimoidaan huomioimalla sammutusveden talteenottoa. Sammutusveden talteenotto on vaativa tehtävä, varsinkin suurissa tulipaloissa kemikaalisataman säiliöalueilla ja tulipaloissa jotka tapahtuvat sataman laiturien välittömässä läheisyydessä. Sammutusveden talteenotto tule ajankohtaiseksi kemikaalisataman säiliöpaloissa silloin kun palo jatkuu pitkään ja säiliöiden omat vallitilat alkavat täyttyä. Täyttyneitä vallitiloja voidaan tyhjentää ajamalla käytettyä sammutusvettä toisten säiliöalueiden vallitiloihin. Kemikaalionnettomuuksissa vapautunutta vaarallisen aineen leviämistä pyritään estämään vesistössä puomituksilla ja maalla padotuksilla.

7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto Suuremmassa onnettomuustilanteessa muonitusta järjestävät sopimuspalokunnat ja sopimuspalokuntien naisosastot. Alueen palokunnilla on käytössään ruuanvalmistusvälineistöä mm. liikuteltavia soppatykkejä, joilla saadaan muonitusta järjestettyä suuremmallekin joukolle. Pelastustoimessa tarvittavat huollot järjestetään niin ikään sopimuspalokuntien toimesta kuin myös pelastuslaitoksen vapaavuorojärjestelmän kautta. 7.8 Viestintä Viestiliikenne on muokattu hälytettävien pelastusmuodostelmien mukaan siten että viestiliikenne noudattaa aina hälytetyn organisaation, yksikön, joukkueen, komppanian ja pelastusyhtymän perusmuodostelmissa tarvittavaa viestiliikennettä. Palokunnan virveradioihin on ennalta luotu tarkoituksenmukaiset puheryhmät eri muodostelmien johtamista varten. Puheryhmiin siirtyminen tapahtuu vaihtamalla virvepuhelimen kansiota. Pelastustoiminnan johtajan tehtävänä on arvioida tapauskohtaisesti sopivin viestiliikennemalli onnettomuustilanteen hoitamiseksi. Puheryhmien käyttöön ja jakamiseen vaikuttaa onnettomuustilanteen hoitamiseen liittyvä resurssien organisointi. Vaikuttavina tekijöinä ovat mm. viestiliikenteen määrä ja muodostelmien vastuualueiden sidonnaisuus toisiinsa nähden. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että samalla työskentelypaikalla työskentelevät resurssit käyttävät yhteistä puheryhmää/suorakanavaa. Kuitenkin, esimerkiksi liikenneonnettomuustilanteessa, yksiköllä voi olla käytössään kaksikin puheryhmää; toinen yksikön toimintaan tarvitsemaan kommunikointiin ja toinen liikenteenohjaukseen käytettävään kommunikointiin. Toisaalta myös joukkue voi käyttää vain yhtä puheryhmää, kun viestiliikenteen määrä on vähäinen ja joukkueen resurssit toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään. Seuraavalla sivulla on kuvattu Satakunnan pelastuslaitoksen viestiliikenne eri hälytysmuodostelmissa. Liikennöinti pelastusyksikön tehtävässä Hätäkeskus välittää hälytystehtävän radiokohtaisesti lähettämällä HÄLYTYS -statuksen ja tekstiviestin. Tehtäväilmoitusta täydennetään puheella. Tehtävään osallistuvat yksiköt RSA201 ja RSA 2012 antavat lähtöilmoituksensa tilaviestillä matkalla. Hätäkeskus välittää INFO- ryhmässä tarvittavat hälytykseen liittyvät lisätiedot tehtävään osallistuville yksiköille. SA PE KUTSU -puheryhmässä yksikkö ilmoittaa P 32:lle lähtönsä ja vahvuutensa. Tehtäväpaikalle saavuttuaan yksiköiden jäsenet toimivat heille määrätyissä toimintapuheryhmissä tai suorakanavilla. Pelastustoiminnan johtajan tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä päätös suorakanavalle siirtymisestä ennen kohteeseen menemistä. Tilannepaikalla kaikki yksiköt/ajoneuvojen kuljettajat tiedottavat hätäkeskukselle tilannepaikalle saapumisesta lähettämällä tilatiedon kohteessa. Tehtäväpaikalta lähdön johtaja ottaa tarvittaessa yhteyden hätäkeskukseen häntäkeskusalueen SA PE IN- FO -ryhmässä.

PELASTUSYKSIKKÖ Hätäkeskus SA PE ANTO SA PE INFO Hälytysilmoitus annetaan SA PE ANTOryhmässä. Matkalla kohteeseen käydään tarvittava lisätiedustelu SA PE INFO ryhmässä. Yksikkö käyttää pääsääntöisesti ennalta suunniteltua toimintaryhmää (ASEMA XX). Tarvittaessa käytetään muita toimintaryhmiä tai suorakanavia esim. savusukellukseen, liikenteenohjaukseen jne. ASEMA XX Yhteistoiminnassa muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden kanssa käytetään keskinäisesti sovittuja yt-puheryhmiä, esim. SA Po Pe- ryhmiä. Yksikkölähdön viestiliikennekaavio Liikennöinti pelastusjoukkueen tehtävässä Hätäkeskus välittää hälytystehtävän radiokohtaisesti lähettämällä HÄLYTYS -statuksen ja tekstiviestin. Tehtäväilmoitusta täydennetään puheella. Tehtävään osallistuvat yksiköt antavat lähtöilmoituksensa tilaviestillä matkalla (valmiuksien mukaan tilaviesti: matkalla + vahvuus). Hätäkeskus välittää INFO - ryhmässä tarvittavat hälytykseen liittyvät lisätiedot tehtävään meneville yksiköille. Koska joukkue muodostetaan useamman aseman yksiköistä, siirrytään välittömästi tehtäväilmoituksen jälkeen pelastuslaitoksen SA PE KUTSU -puheryhmään ja ilmoittaudutaan joukkueen johtajalle P32:lle. Joukkueen johtaja antaa tehtäväkäskyt ja tehtävän hoitamiseen käytettävän johtamispuheryhmän. Myös toiselta alueelta tulevat yksiköt ottavat yhteyttä joukkueen johtajaan SA PE KUTSU -ryhmässä.. Joukkueen johtaja ja yksiköiden johtajat viestittävät johtamisen puheryhmässä (SA JOUKKUE 4, 5 tai 6) Yksiköiden jäsenten keskinäinen viestintä tapahtuu yksiköiden toimintapuheryhmissä. Tehtävänannon jälkeen yhteydenotto hätäkeskukseen päin tapahtuu SA PE INFO -ryhmässä. Joukkuetta täydentämään tulevat toisten alueiden yksiköt toimivat tehtäväpaikalla käsketyissä puheryhmissä.

PELASTUSJOUKKUE Hätäkeskus SA PE ANTO SA PE INFO SA PE KUTSU SA JOUKKUE 1 SA ASEMA XX SA ASEMA YY SA ASEMA ZZ Hälytysilmoitus annetaan SA PE ANTOryhmässä. Matkalla kohteeseen käydään tarvittava lisätiedustelu SA PE INFO ryhmässä. Tilanteeseen osallistuvat resurssit ilmoittautuvat pelastustoimen johtajalle SA PE KUTSU ryhmässä. Johtamisen ryhmänä käytetään alueen johtamistoimintaan suunniteltuja puheryhmiä. Yksiköt käyttävä ennalta suunniteltuja toimintaryhmiä. Yhteistoiminnassa käytetään yhteistoimintapuheryhmiä (YL- ja MOVIryhmät) tai keskinäisesti sovittuja yhteistoimintapuheryhmiä (esim. SA PoPe-ryhmät). Viestiliikenne pelastusjoukkueen tehtävässä Liikennöinti pelastuskomppanian tehtävässä Tilanteet, joihin hälytetään komppanian vahvuinen vaste, hälytys tapahtuu kuten yksiköiden ja joukkueiden tehtävissä. Välittömästi tehtäväilmoituksen jälkeen siirrytään pelastuslaitoksen SA PE KUTSU -puheryhmään ja ilmoittaudutaan Pelastustyönjohtajalle. Pelastustoiminnan johtaja määrää yksiköiden/joukkueiden vastuualueet ja tehtävät sekä tilanteen aikana käytettävät puheryhmät. Toimintaryhminä käytetään ennalta suunniteltuja puheryhmiä. Johtamistoimintaan käytetään alueen johtamispuheryhmiä. Komppanian vahvuisen organisaation viestiliikenteen organisoimiseen käytetään ennalta suunniteltua viestiliikenteen perusrunkoa.

PELASTUSKOMPPANIA SA PE ANTO SA PE INFO SA PE KUTSU XX TOJE TOJE XX JOKE SA PEL-JOKE Yhteistoiminta muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden kanssa: YL-ryhmät MOVI-ryhmät KAISTA 1 JOUKKUE 1 JOUKKUE 2 JOUKKUE 3 ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA ASEMA Kenttätoiminnassa Puheryhmät hätäkeskusrajapinnassa: SA PE ANTO- ja SA PE INFO- ryhmät keskinäiset yt- ryhmät.sa Po Pe- ryhmät Viestiliikenne pelastuskomppanian tehtävässä. Liikennöinti pelastusyhtymän kokoisessa organisaatiossa PELASTUSYHTYMÄ SA PE ANTO SA PE INFO SA PE KUTSU PEL-JOKE Yhteistoiminta muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden kanssa: YL-ryhmät MOVI-ryhmät TOJE 1 SA KARHU TOJE SA PEL JOKE TOJE 2 SA ETELÄ TOJE SA JOUKKUE1 SA JOUKKUE2 SA JOUKKUE3 SA JOUKKUE4 SA JOUKKUE5 SA JOUKKUE6 M i e h i s t ö t a s o / t o i m i n t a r y h m ä t Kenttätoiminnassa keskinäiset yt-ryhmät esim. SA Po Pe- ryhmät

7.9 Onnettomuustilanteen lopettaminen Pelastustoiminnan johtaja päättää koska onnettomuustilanne ei enää vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä. Pelastustoiminnan johtaja sopii Sataman edustajan kanssa tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Alueen asukkaille annetaan tiedote onnettomuustilanteen päätymisestä radion, komentopuhelimien tai ovelta ovelle tiedottamisen avulla. 8 Väestön varoittaminen 8.1 Väestöhälyttimet Sataman sisäinen hälytysjärjestelmä Sisäinen hälyttäminen tapahtuu seuraavasti: Satamanvalvonta, puh. 0500 597 597 Väestöhälytin Lähin väestöhälytin sijaitsee satamassa. Hälytin saadaan toimimaan Satakunnan hätäkeskuksesta. Hälytin kuuluu ulos. Ollaan uusimassa keväällä 2013

8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät Satakunnan pelastuslaitoksella on käytössään siirrettäviä suurtehohälyttimiä, joita voidaan siirtää tarpeen mukaan sataman alueella ja paikallisissa asuinlähiöissä. Lähin siirrettävä suurtehohälytin on Eurajoen asemalla noin 20 kilometrin etäisyydellä. 8.3 Yleinen vaaramerkki Yleisöä varoitetaan suurpalon yhteydessä tai sen uhatessa (esim. hallitsematon säiliöpalo). Väestöhälytin käynnistetään pelastustoiminnanjohtajan määräyksestä Satakunnan hätäkeskuksesta. Väestöhälyttimen soittamisesta tulee antaa välittömästi lyhyt ja selkeä hätätiedote hätäkeskukseen, joka välittää sen edelleen Yleisradioon. Pelastustoiminnanjohtaja antaa tiedotteen hätäkeskuksen välitettäväksi faksilla tai sähköpostilla tai sähköisten yhteyksien puuttuessa saneluna Virve-puhelimella. Hätätiedotteen ulostuleminen kestää muutaman minuutin siitä, kun YLE on vastaanottanut tiedotteen. Pelastustoiminnanjohtaja päättää, välitetäänkö tiedote valtakunnallisesti vai alueellisesti. Väestön varoittaista voidaan tehostaa Satakunnan pelastuslaitoksen siirrettävillä hälyttimillä. 8.4 Vaara ohi -merkki Vaaratilanteen päättymisestä annetaan väestöhälyttimellä vaara ohi merkki. Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki ja se on ilmoittaa, että uhka tai vaara on ohi. Lisäksi vaaran loppumisesta ilmoitetaan yleisradion kanavilla radiossa ja televisiossa. 8.5 Hätätiedotepohja (Hätätiedote täytyy antaa koko maassa molemmilla kansalliskielillä (Kielilaki 32 1 momentti). Jos alueella asuu huomattava määrä sellaisia henkilöitä, joiden äidinkieli on muu kuin jompikumpi kansalliskielistä, on tiedote hyvä antaa myös heidän kielellään ja/ tai englannin kielellä.) Liite 4 8.6 Muu viranomaistiedote Viranomaistiedote liitteenä 5 8.7 Väestölle annettavat toimintaohjeet (Huomioi kielilaki kohdan 8.4 mukaisesti.)

9 Onnettomuudesta tiedottaminen 9.1 Onnettomuusilmoitukset Onnettomuusilmoitukset annetaan ennalta suunnitellun listan mukaisesti alueen toimijoille Porin sataman toimesta. Kaikista keskisuurista tilanteista menee tieto aluepalopäällikölle ja operatiivisesta toiminnasta vastaavalle pelastuspäällikölle pelastuslaitoksen tilannekeskuksen kautta. Tiedottamisesta vastaa päivystävä palomestari. Tiedottamisen voi kuitenkin toteuttaa siihen erikseen osoitettu henkilö (tilanteeseen nimetty tiedotusvastaava, RSA-ALUE-JOKE:n tilannepäällikkö / tiedotuspäällikkö, RSA-HAL-JOKE:n tilannepäällikkö/tiedotuspäällikkö). Vastuu tiedottamisesta on kuitenkin pelastustoiminnan johtajalla. Pelastustoiminnan johtaja voi antaa tiedotustehtävän toiselle, esimerkiksi tilannepäällikölle ja sovittaessa myös ylemmälle johtamisportaalle ilman johtovastuun siirtymistä. Hätätiedote on viranomaisten lähettämä, vaaratilanteesta, uhasta tai onnettomuudesta annettava varoitus tai toimintaohje. Hätätiedotteen antamisesta vastaa pelastustoiminnan johtaja. Hätätiedote voidaan antaa tilanteessa, jossa ihmisten henkeen, terveyteen, tai omaisuuteen kohdistuva vaara arvioidaan välittömäksi tai sellaisen uhan torjumiseksi, joka saattaa aiheuttaa toteutuessaan huomattavan omaisuus- tai ympäristövahingon. Hätätiedote annetaan Satakunnan hätäkeskukselle eteenpäin välitettäväksi. Hätätiedotteen antaa pelastustoiminnan johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö (esim. tilannepäällikkö) puhelimella, sähköpostilla tai faksilla. Sähköisesti välitetyt hätätiedotteet varmistetaan virvellä. Hätäkeskus huolehtii hätä / vaaratiedotteen kääntämisestä Ruotsiksi tarvittaessa hätäkeskuslain 692/2010 muutoksen 4a lakimuutos 467/2012 mukaan 1.6.2012 alkaen. Pelastustoimen mediapalvelu, 112info, on netissä toimiva tiedotuspalvelu, jonka tarkoitus on välittää nopeasti tietoa pelastustoimen toimialan yleisöä kiinnostavista tapahtumista. Tätä kutsutaan ensitiedotteeksi, joka koostuu: Yleisölle tarkoitetuista julkisista nettipalveluista, jotka ovat kaikkien nähtävissä. Medialle tarkoitetusta (maksullisesta) palvelusta, jonka käyttäminen vaatii kirjautumista järjestelmään. Siihen kuuluu: o mediahälytys sähköpostina o automaattisesti päivittyvä ensitiedote nettisivu o toiminnan johtajan tarvittaessa antama jatkotiedote nettisivuna o ensitiedote ja jatkotiedote mobiilipalveluna o jatkotiedote sähköpostina Jatkotiedotteeksi kutsutaan pelastustoiminnan johtajan (tai hänen nimeämän henkilön) välittämää lyhyttä onnettomuuden tilanneraporttia. Jatkotiedote välittyy pelastustoimen mediapalvelun kautta. Jatkotiedottamisen tarkoituksena on antaa tiedotusvälineille lisätietoa tapahtumasta ja yhteystiedot lausunnon tai lisätietojen antajaan. Periaatteena on, että ensimmäinen jatkotiedote lähetetään mahdollisimman nopeasti ensitiedotteen jälkeen ja tilanteen kehittyessä tietoja täydennetään uusilla jatkotiedotteilla. Jatkotiedotteiden teknisenä välittäjänä toimii hätäkeskus. Jatkotiedote tehdään soittamalla hätäkeskuksen viranomaislinjaan. Jatkotiedotteen antamisesta ja sisällöstä vastaa pelastustoiminnan johtaja. Myös pelastuslaitoksen tilannekeskus voi tarvittaessa antaa jatkotiedotteen pelastustoiminnan johtajan antaman ohjeen mukaisesti Satakunnan pelastuslaitos on määritellyt tehtävätyypit, joista jatkotiedote tulee tehdä. Tällaisia ovat kaikki keskisuuret ja suuret onnettomuudet, kaikki ihmisen pelastustehtävät ja kaikki eläimen pelastustehtävät. Jatkotiedote pyrkii vastaamaan kysymyksiin: mitä (onnettomuustilanteen laajuus), missä, milloin ja minkä takia. Lisäksi tiedotteessa tulee mainita käytetyt resurssit ja pelastustoiminnan johtajan yhteystiedot sekä seuraavan tiedotteen arvioitu antamisaika. Jatkotiedote pyritään antamaan heti, kun tilanne sen sallii. Tilanteen edistyessä alkuperäistä jatkotiedotetta tulee täydentää.

Etenkin häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tulee pelastustoiminnan johtajan tai hänen nimeämänsä henkilön tiedottaa kyseistä kuntaa, etenkin kuntien johtoa. Myös merkittävissä yksittäisissä onnettomuuksissa tulee tiedottaa kunnan johtoa. Kuntien valmiussuunnitelmissa on otettu kantaa (toimintaohjeita) poikkeavien tilanteiden tiedottamisen järjestämiseen. Turvallisuustutkintalaissa (525/2011, 2 ) on määritelty onnettomuudet ja vaaratilanteet, joita onnettomuustutkintakeskuksen pitää tutkia. Näistä onnettomuuksista tulee pelastustoiminnan johtajan ilmoittaa onnettomuustutkintakeskukselle. Sisäasianministeriön ohjeessa (SM/2009/3941) onnettomuusilmoitukset ja niiden välittäminen pelastustoimessa määritellään ne tilanteet, joissa pelastustoiminnan johtajan tulee välittää onnettomuusilmoitus Lounais-Suomen aluehallintovirastoon. Ilmoituksesta on ohjeistettu erillisellä ohjeella: Ilmoitus tehdään tulipalosta ja muista onnettomuuksista: joissa on ollut suuria ihmisiin tai omaisuuteen kohdistuneita menetyksiä, joissa kohde on henkilö- tai väestömäärältään suuri tai muuten henkilöturvallisuuden kannalta merkittävä (esimerkiksi hoito- tai huoltolaitos, yleisötilaisuus), joista on aiheutunut tai on odotettavissa erityistä julkista kiinnostusta ja huomiota, joissa pelastustoimintaan osallistunut henkilö saa surmansa tai loukkaantuu vakavasti, jos tilanne edellyttää keskushallinnon toimenpiteitä tai on muuten aiheutunut seuraamuksia, jotka on tarpeen saattaa pelastusosaston tietoon ja joissa pelastuskomppania tai enemmän on hälytetty toimintaan. Myös suuronnettomuuden vaara- tai uhkatilanteesta tulee tehdä ilmoitus. Saman ohjeistuksen linjan mukaisesti toteutetaan pelastuslaitoksen sisäinen tiedottaminen. Sisäinen tiedotus tehdään virka-ajan ulkopuolella gsm-tekstiviestillä pelastusjohtajalle, pelastuspäällikölle ja tilanteen mukaiselle aluepalopäällikölle. Virka-aikaan sisäinen tiedotus voidaan tehdä myös virvellä tai gsmpuheluna. Gsm-viestien lähettämisessä voidaan hyödyntää sms-järjestelmän hälytysryhmiä. 9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku Viranomaisten välinen viestiliikenne hoidetaan Virve - puhelimien avulla ennalta sovittujen viestiliikenneohjeiden mukaan. 9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen Muiden EU valtioiden tiedottaminen tapahtuu sisä / ulkoministeriön kautta 9.4 Medialle tiedottaminen Päivystävä pelastusviranomainen päättää tiedottamisesta

10 Suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen Vastuuhenkilöt Tanja Roberts Rauman Satama Sauli Virtanen Satakunnan pelastuslaitos Harjoitustiheys Kerran vuodessa Harjoitusten tavoitteet Varautuminen sisäisen pelastussuunnitelman mukaisiin uhkatilanteisiin ja suunnitelman toimivuuden testaus Harjoituksen toteuttaminen Harjoitukset toteutetaan kerran vuodessa. Suunnittelutyö toteutetaan yhteistyössä kemikaalisataman alueella toimivien yrityksien, Rauman sataman ja Satakunnan pelastuslaitokselta kanssa. Harjoitusten teema Harjoitus toteutetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaan. Harjoituksiin osallistuu kemikaalisataman toimijat, Rauman satama, pelastuslaitos ja Rauman toimialueen VPKoita. Harjoituksen aiheesta riippuen siihen voi osallistua myös muita viranomaisia ja/tai yhteistyökumppaneita. Vaihtelee vuosittain. Harjoitukset järjestetään vuosittain eri varastojen alueella. Harjoituksen suunnittelu Yhteistyöryhmä Harjoituksen dokumentointi Harjoitussuunnitelmat, harjoituksen kulku ja johtopäätökset dokumentoidaan ja lähetetään tiedoksi turvallisuus- ja kemikaalivirastoon

Kuva 1. Harjoitustarpeet ja harjoitusmuodot (Pelastustoimen harjoitusstrategia) 10.1 Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset Aika Harjoituksen aihe Harjoituksen vastuuhenkilö