ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA LAHTI ENERGIA OY KYMIJÄRVEN VOIMALAITOS

Transkriptio

1 ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA LAHTI ENERGIA OY KYMIJÄRVEN VOIMALAITOS HYVÄKSYNTÄ: Päiväys Nimi Virka-asema Jari Hyvärinen Pelastusjohtaja

2 Päivitystiedot Päiväys Asia Nimi ja virka-asema Valmistuminen Mika Nevalainen Palotarkastaja Kymijärvi II laajennus Mika Nevalainen palomestari

3 Sisältö 1 YLEISTÄ 1.1 Suunnitelman tarkoitus 1.2 Säädösperusta 1.3 Suunnitelman päivittäminen 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen 2 ALUEEN YLEISTIEDOT 2.1 Osoite ja yhteystiedot 2.2 Ajo-ohjeet 2.3 Alueen kuvaus 2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot 2.5 Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä 2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet 3 SUURONNETTOMUUSVAARAT 3.1 Vaaraa aiheuttavat kemikaalit 3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot 4 ALUEEN PELASTUSORGANISAATIO 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat 4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen 4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa 4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö 5 PELASTUSTOIMEN MUODOSTELMAT JA VASTEET 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet 5.2 Torjuntakalusto 6 TUKIORGANISAATIOT 7 PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN SUURONNETTOMUUSTILANTEESSA 7.1 Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) 7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen 7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen 7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen 7.5 Evakuointi 7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen 7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto 7.8 Viestintä 7.9 Suojelutoimet ja menettelyt niiden toteuttamiseksi 7.10 Onnettomuustilanteen lopettaminen 8 VÄESTÖN VAROITTAMINEN 8.1 Väestöhälyttimet 8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät 8.3 Hätätiedotepohja 8.4 Muu viranomaistiedote 8.5 Väestölle annettavat toimintaohjeet 9 ONNETTOMUUDESTA TIEDOTTAMINEN

4 9.1 Onnettomuusilmoitukset 9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku 9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen 9.4 Medialle tiedottaminen 10 SUURONNETTOMUUSHARJOITUSTEN JÄRJESTÄMINEN 10.1 Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset

5 1 Yleistä 1.1 Suunnitelman tarkoitus Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen laatima suunnitelma pelastuslain 48 :ssä mainituilla alueilla tapahtuvien suuronnettomuuksien torjumiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen käytännönläheinen toimintaa ohjaava asiakirja, josta löytyvät nopeasti kaikki oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu alueen suuronnettomuusvaaraan ja joita tarvitaan pelastustoimintaan. 1.2 Säädösperusta Ulkoisista pelastussuunnitelmista säädetään pelastuslaissa (379/2011) ja, sisäasiainministeriön asetuksessa erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (406/2011). Ulkoisia pelastussuunnitelmia käsitellään Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 96/82/EY (jäljempänä Seveso II-direktiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/21/EY sekä Euroopan neuvoston direktiivissä 89/618/Euratom. Näiden säädösten perusteella alueen pelastustoimen on laadittava yhteistyössä suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan alueen kanssa ulkoinen pelastussuunnitelma. Sen laatimisessa tulee huomioida alueelta laaditut turvallisuusselvitys, toimintaperiaateasiakirja tai valmiussuunnitelma sekä sisäinen pelastussuunnitelma. 1.3 Suunnitelman päivittäminen Ulkoinen pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään vähintään kolmen vuoden välein. Tarkistamisessa otetaan huomioon alueella, pelastustoimessa sekä uuden tekniikan ja tietämyksen soveltamisessa tapahtuneet muutokset. 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen Päivämäärä Kuulemistilaisuus pidetty Turvallisuustiedote jaettu 3/2011

6 Pelastuslaitos järjesti yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa ulkoisen pelastussuunnitelman valmisteluvaiheessa yleisen kuulemistilaisuuden sekä asetti valmisteluasiakirjat julkisesti nähtäviksi. Kuulemistilaisuudesta ja asiakirjojen nähtäväksi asettamisesta ilmoitettiin paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla vähintään seitsemän päivää ennen kuulemistilaisuutta ja nähtäväksi asettamista. Pelastussuunnitelman valmisteluasiakirjat asetetaan nähtäväksi myös, kun suunnitelmaa päivitetään. Pelastuslaitos on tiedottanut ulkoisesta pelastussuunnitelmasta kaikille henkilöille ja julkisille laitoksille, joihin suuronnettomuus voi vaikuttaa. Tiedottaminen toteutettiin jakamalla turvallisuustiedote yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa vuonna Väestölle tiedottaminen tehdään uudelleen, kun pelastussuunnitelmaan tehdään oleellisia muutoksia, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Väestön turvallisuuden kannalta keskeiset tiedot ovat saatavilla pelastuslaitoksella ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla.

7 2 Alueen yleistiedot 2.1 Osoite ja yhteystiedot Toiminnanharjoittaja Osoite Lahti Energia Oy Kymijärven voimalaitos Voimakatu, Lahti Yhteyshenkilöt Antti Hirsmäki turvallisuusinsinööri Hemmo Takala voimalaitospäällikkö Puhelin Puhelin Puhelin

8 2.3 Alueen kuvaus Toiminnan kuvaus Yleiskuvaus alueen rakennuksista Kymijärven voimalaitos on Lahti Energia Oy:n omistama energian tuotantolaitos, joka kehittää sähkö- ja lämpöenergiaa omistajansa käyttöön. Kymijärvi I voimalaitos tuottaa energiaa pääosin kivihiilen ja maakaasun avulla. Kymijärvi II on jätekaasutusvoimalaitos, joka käyttää puuperäisiä polttoaineita sekä lajiteltua yhdyskuntajätettä.(ref). Alueella varastoidaan suuressa määrin kivihiiltä, kevyttä polttoöljyä ja kierrätyspolttoaineita. Alueella on pääosin korkeita sähkö- ja lämpöenergian tuottamiseen tarkoitettuja rakennuksia/laitteistoja sekä polttoaineen käsittely- ja varastointijärjestelmiä. Kokoontumispaikat vaaratilanteissa Vierailukeskus pääportilla Kytölänkadun portti 2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot

9 2.5. Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä Alueella Vaara-alueella Konsultointivyöhykkeellä Yöaikaan normaalikäytön aikana min 6 hlö Päivällä seisokkiaikana jopa 200 Ympyrä säde 500m asukkaita noin 250, työpaikkoja 1200 Ympyrä säde 1000m asukkaita 1900, työpaikkoja 4400

10 2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet Automaattinen paloilmoitin Pelco FX Net. Lisänä Graafinen käyttöliittymä Kymijärven voimalaitoksen valvomo (5. kerros) Automaattinen sammutuslaitteisto Kiinteistöön on rakennettu sprinklerijärjestelmä. Lisäksi toimintojen kannalta kriittisten kohteiden suojaus, joita ei voi vedellä sammuttaa, on toteutettu kaasusammutusjärjestelmin. Sprinkleri- ja kaasusammutusjärjestelmät on liitetty osaksi paloilmoitinjärjestelmää. Kaasuhälytinjärjestelmä Voimalaitokselle on rakennettu kiinteä kaasuilmaisujärjestelmä joka ilmaisee häkä, vety ja metaani/maakaasu vuodot. Lisäksi määritellyissä paikoissa käytetään kannettavia kaasunilmaisimia. Savunpoisto Palopostiverkosto Kohdesuojaukset Kymijärvi I: painovoimainen savunpoisto. Laukaisukeskus sprinklerkeskuksessa, valvomossa(turpiinisalo ja korjaamo). Lisäksi paikallisoohjaukset. Kymijärvi II: painovoimainen savunpoisto. Laukaisukeskus valvomossa, paikallisohjaukset. Kattilahuoneessa koneellinen savunpoisto. Alueella useita vesiasemia. Liite X Rakennuksissa on palopostiverkosto. Korkeissa rakennuksissa painetta on mahdollista korottaa käynnistämällä valvomosta paineenkorotuspumput. Kaikki kohdesuojaukset on liitetty paloilmoittimeen. Sammutusvesien talteenotto Piha-alueen viemäreiden sulut. Piha-alueen allastaminen ja veden johdattaminen saostusaltaisiin. Liite X. Lisää tarvittaessa kohtia

11 3 Suuronnettomuusvaarat 3.1.Vaaraa aiheuttavat kemikaalit Kemikaali olomuoto YK-numero Varastointimäärä Vaaraluokitus Vaaraominaisuudet Torjuntaohjeet onnettomuustilant eissa Kevyt polttoöljy YK 1202 Luokiteltu tieto Xn; haitallinen N; ympäristölle vaarallinen Palava neste kallioöljyvarastossa T3a Suolahappo = kloorivetyhappo YK 1789 Lipeä = natriumhydroksidi YK 1824 Ammoniakkivesi 24% YK m3 C; syövyttävä Reagoi voimakkaasti emästen kanssa kehittäen lämpöä. Syövyttää metalleja muodostaen vetykaasua. 15 m3 C; syövyttävä Vapauttaa lämpöä veteen 50 m3 C;syövyttävä N;ympäristölle vaarallinen Reagoi happojen kanssa vapauttaen lämpöä. Vältettävä kosketusta: Hapot, metallit, hopeaoksidi ja elohopea. T8b T8a T8b Vety YK * 600l F+;helposti syttyvä Helposti syttyvä kaasu T2c Maakaasu putkisto F+; helposti syttyvä Alueella hajustamatonta T2c Asetyleeni YK t F;helposti syttyvä Säilytys ja käyttö pullo pystyasennossa T2d Etyleeniglykoli = Glykoli CAS Kalsiumhydroksidi 100% CAS Tuotekaasu 100% Typpi YK 1066 kaasu YK 1977 neste 30t Xn;haitallinen Haitallista nieltynä 50t Xi; Ärsyttävä Kiinteä valkoinen jauhe Vesiliuos reagoi metallien kanssa - vetyä 46000m3 laitteistossa F+; helposti syttyvä T; Myrkyllinen Helposti syttyvä myrkyllinen kaasu KUUMAA 1,2 m 3 + Inertointikaasu Tukehtuminen 132 m 3 Ilmaa raskaampaa Kylmää T2g Ei nestevuotomahdollisuutta = paloasu/pi-laite T2b kaasu T2f neste

12 3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot Prosessi Onnettomuusskenaario Vaaraalue Palo voimalaitosrakennuksessa Tilanteen mukaan Vaarat Savuhaitta ympäristölle Johtamissu unnitelma Liite 3 Palo polttoaineen vastaanotossa Tilanteen mukaan Savuhaitta ympäristölle Liite 2 Suolahappo- tai lipeävuoto laitoksen sisällä 50m ja sisätilat Myrkylliset, syövyttävät höyryt Liite 6 Maakaasuvuoto, -palo tai - räjähdys 200/400/ 1000m Syttymättömän kaasun syttyminen / räjähtäminen Liite 7 Tuotekaasuvuoto, -palo tai - räjähdys 200/400/ 1000m Syttymättömän kaasun syttyminen / räjähtäminen Liite 7

13 4 Alueen pelastusorganisaatio 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat Pelastusorganisaation kuvaus Palo- ja pelastusryhmä pystyy tiedustelemaan tapahtuneen, aloittamaan sammutustyöt alkusammutusvälineillä ja hätäsiirtämään mahdollisia potilaita turvallisissa olosuhteissa. Ko. ryhmä ei pysty savu- tai kemikaalisukellukseen. Ko. ryhmän koko on päiväaikaan 4 8 henkilöä. Yö- ja ilta-aikaan tehtäviä hoitaa käyttöhenkilöstö (max 4 hlöä). Pelastusorganisaation yhteyshenkilöt Ismo Nopanen Puhelin Vuoromestari Puhelin Puhelin Kemikaaliasiantuntijat Joonas Kaasalainen Puhelin Ismo Nopanen Puhelin Vuoromestari Puhelin

14 4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen Paloryhmä saapuu ohjeistuksen mukaan valvomoon automaattisen palohälytyksen tapahduttua tai saatuaan valvomosta käynnistettävän hälytyksen puhelimeensa. 4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa Palo- ja pelastusryhmän tehtävänä on hoitaa onnettomuuden torjuntatoimia pelastuslaitoksen saapumiseen saakka ja tukee pelastuslaitoksen toimintaa tarvittaessa. Ko. ryhmä toimii myös voimalaitoksen ensiapuryhmänä. 4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö Voimalaitokselle on sijoitettu normaalien alkusammutusvälineiden lisäksi imeytysaineita ja muita pienimuotoisten öljyvahinkojen torjumiseen käytettäviä välineitä. Kalusto Sijainti

15 5 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet Onnettomuus Hälytettävät muodostelmat ja yksiköt Muodostelman johtaja Toimintaval miusaika Suuret tulipalot Pelastuskomppania PHP20 5 min PHP20, PHP30, PHP40, PH101, PH201, PH301, PH103, PH106, PH231, PH233 + tarvittavat lisäyksiköt Kemikaaleihin Pelastuskomppania PHP20 5 min liittyvät onnettomuudet PHP20, PHP30, PHP40, PH101, PH201, PH2055, PH301, PH103, PH106, PH231, PH233 + tarvittavat lisäyksiköt Pelastustoimen muodostelmien tehtävät on kirjattu kohtaan Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa - Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (johtamissuunnitelmat).

16 5.2 Torjuntakalusto Kalusto Sijainti Kemikaalisukelluskalusto PH2055 ja vakinaisten paloasemien pelastusyksiköt Öljyntorjuntakalusto Niemen öt-varasto, paloasemat ja pelastusyksiköt Vaahtonesteet Paloasemien varastot, Neste Oil Porvoon jalostamo hälytys Itä-Uudeltamaalta

17 6 Tukiorganisaatiot Yhteistyötaho Yhteystiedot Tehtävät onnettomuustilanteessa Terveysviranomaiset PH Movi1/E PH L4 Ensihoito Suro- ja moposuunnitelmien mukaisesti Poliisi PH Movi1 Alueen eristäminen Hämeen ympäristökeskus Harri Kallio Tuomo Alikoski Lahden seudun Kari Porra ympäristöpalvelut Ympäristövaikutusten arviointi, JOKEn tukeminen Ympäristövaikutusten arviointi, JOKEn tukeminen Puolustusvoimat, virka-apuosasto TKU YL KUTSU Tukitehtävät, alueen eristäminen Lahti Aqua Sosiaalitoimi Hannu Mustonen suo- Suora/gsm (03) Jouni Lillman suora/gsm h päivystys JOKEn tukeminen Majoittuminen, henkinen huolto

18 7 Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa 7.1. Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) Onnettomuuskohtaiset johtamismallit ovat esitettyinä liitteissä. 7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen Alla on esitetty esimerkki suuronnettomuustilanteen johtamisen organisoitumisesta ja sen moninaisuudesta. Pelastusviranomainen toimii suuronnettomuustilanteissa yleisjohtajana.

19 Johtoryhmä PHJOKE Pelastustoiminnan johtaja Sisäasiainministeriö Lääninhallitus Esikuntapäällikkö Toimialojen yhteyshenkilöt Tilanne Suunnittelu Viestitoiminta Logistiikka Työturvallisuus Asiantuntijat TOJE Pelastus Poliisi Lääkintä Operaatioesimies Tilanne-esimies Viestimies Muut toimialat VaPePa Asiantuntijat KAISTAT LOGISTIIKKA LÄÄKINTÄ KULJETUS HOITO LUOKITTELU Erikoiskalusto Muonitus Kaluston huolto Kaista 3 Kaista 2 Kaista Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen Suuronnettomuustilanteessa PHP30 perustaa toiminta-alueen johtoelimen (TOJE). Toimintaalueen johtajana toimii suuronnettomuustilanteissa PHP30, mikäli toisin ei määrätä. Toimintaalueen johtaja TOJ jakaa onnettomuusalueen kaistoihin/vastuualueisiin. TOJE perustetaan R PHP30: n ajoneuvoon, jossa tarvittavat on johtamisjärjestelmät. TOJEn suunnitellut sijoituspaikat (johtopaikat) ovat esitettyinä liitteessä 1. Toiminta-alueen johtoelimeen muodostuu esikunta, johon nimetään tilanteen mukaan operaatioesimies, tilanne-esimies, poliisin kenttäjohto (Tilanne1), lääkintäjohtaja (E PHL4) sekä viestittäjä. On ensiarvoisen tärkeää saada TOJEen voimalaitoksen edustaja, joka hallitsee voimalaitoksen kokonaisuuden ja pystyy hankkimaan tarvittavia tietoja koskien voimalaitoksen järjestelmiä. Henkilö ei voi olla sama kuin PHJOKEssa. Myös sähköjärjestelmien asiantuntija

20 tulisi olla saatavilla. 7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen Pelastustoimintaa suuronnettomuustilanteissa johdetaan sitä varten perustetussa johtokeskuksessa, PHJOKE. Pelastustoimintaa tulee aina suuronnettomuustilanteissa johtaa vähintään kahdella tasolla. Tämä tehdään johtamalla toimintaa tilannepaikalta (TOJE) sekä johtamalla resursseja taustalta (PHJOKE). Päivittäisissä tilanteissa tasot on mahdollista yhdistää. Johtokeskuksessa johtajana/yleisjohtajana toimii kaikissa suuronnettomuustilanteissa sekä suuronnettomuuksien uhkatilanteissa pelastusviranomainen. Etsintä, pommiuhka- tai kaappaustilanteissa yleisjohtajana toimii poliisiviranomainen. PHJOKE:ssä esikunnan tehtävänä on tukea PHTOJE:n johtamistyötä. Päijät-Hämeen päällikköpäivystäjä (R PHP2) vastaa johtokeskuksen (PHJOKE) perustamisesta ja toimii tilanteen yleisjohtajana, mikäli toisin ei määrätä. Pelastustoiminnan johtokeskus pyritään perustamaan Lahden toimipaikalle palomestarien toimistoon, vaihtoehtoisesti Hollolan paloasemalle. Mikäli onnettomuustilanne vaatii pitkäkestoisempaa johtamista, tulee johtokeskus perustaa Mustankallion väestönsuojatiloihin (Tunnelikatu 3, Lahti). Paikallinen suuronnettomuuden ja normaaliolojen erityistilanteiden johtokeskus jakautuu pelastustoiminnan johtajaan, esikuntaan ja johtoryhmään. Pelastustoiminnan johtajalla on apunaan esikunta, johon voi kuulua tilanteen mukaan muun muassa operaatiopäällikkö, tilannepäällikkö, tiedotuspäällikkö, logistiikkapäällikkö, viestipäällikkö, hallintopäällikkö, turvallisuuspäällikkö sekä yhteyspäällikkö. Esikunta ylläpitää tilannekuvaa ja dokumentoi tapahtumat toimintaa, tutkintaa ja arviointia silmälläpitäen, pitää luetteloa käytettävissä olevista voimavaroista, huolehtii viestinnästä, tiedotuksesta ja huollon järjestelyistä. Joissain tilanteissa tehtäviä voidaan yhdistää yhden henkilön hoidettavaksi Esikunta saa käskynsä pelastustoiminnan johtajalta. On ensiarvoisen tärkeää saada PHJOKEen voimalaitoksen / Lahti Energian johdon edustaja, jolla on valtuudet päättää suuristakin asioista. Henkilö ei voi olla sama kuin TOJEssa. Pelastustoimintaan osallistuu usein myös muiden toimialojen viranomaisia sekä vapaaehtoisia yksiköitä. Tällaisissa tilanteissa on tarpeellista muodostaa kyseisten yksiköiden edustajista sekä esikunnan tärkeimmistä henkilöistä koostuva johtoryhmä pelastustoiminnan johtajan avuksi. Johtoryhmän kokouksiin kutsutaan tarvittavat asiantuntijat. Kokouksista pidetty pöytäkirja taltioidaan mahdollista myöhempää tarvetta varten. Kokouksissa käsitellään keskeiset asiat kuten tilanne ja resurssien käyttö, suunnitelma jatkotoimista, tiedottaminen ja toimenpiteistä päättäminen. Pelastustoiminnan johtaja tekee ja vastaa päätöksistä. Käskyt ja ohjeet annetaan pääsääntöiseksi linja-organisaation kautta. Pelastustoiminnan johtaja voi käyttää apunaan käskyjen ja ohjeiden valmistelussa ja toimeenpanossa operaatiopäällikköä tai muuta esikunnan henkilöstöä. Johtoryhmässä voivat olla edustettuina: - kaupungin tai kunnan johto - pelastusviranomainen - poliisiviranomainen - ympäristöviranomainen - puolustusvoimat - terveyskeskuksen edustaja/terveysviranomainen - PHKS:n edustus - sosiaaliviranomainen - STUK:n edustus - tiedotus - vesi- ja viemärilaitos, tekninen virasto, energialaitos, ym. kaupungin toimialat - puolustusvoimat

21 - rajavartiolaitos - ulkopuoliset asiantuntijat - vapaaehtoinen pelastuspalvelu - seurakuntayhtymä (Henkinen huolto) 7.5 Evakuointi Voimalaitosalueen ulkopuolisen alueen evakuoimistarve on erittäin epätodennäköinen ja lähtökohtaisesti suojautuminen sisätiloihin on riittävää. Käsky suojautua sisätiloihin annetaan yleisen vaaramerkin ja mahdollisen hätätiedotteen avulla. Päijät-Hämeen evakuointi- ja vastaanottosuunnitelmassa (Turvaluokiteltu TTL3 LUOTTAMUKSELLINEN) on käsitelty väestön evakuointia koskevia seikkoja. Mikäli evakuointi tarvitsee suorittaa, niin ohjeistus annetaan yleisen vaaramerkin, hätätiedotteiden ja poliisipartioiden avulla. 7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen Sammutusjätevesien talteen ottamiseksi voimalaitoksen piha-alueelle ja selkeytysaltaisiin on laadittu suunnitelma(liite x). 7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto Muonitushuolto hoidetaan tapauskohtaisesti avoinna olevista kaupoista esim. sopimuspalokuntien naisosastojen toimesta. Muu huoltotoiminta, kuten esim. paineilma- ja henkilökohtainen huolto suoritetaan Möysän paloasemalla.

22 7.8 Viestintä Seuraavassa on esimerkki Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastuskomppanian viestiliikennekaaviosta komppaniatason organisaatiossa. PELASTUSKOMPPANIA PH PE ANTO PH PE INFO PH PE KUTSU PH PE TOJE TOJE PH PE JOKE PEL-JOKE Yhteistoiminta muiden VIRVE- Käyttäjäorg. kanssa: TKU YL KUTSU PH MOVI JOHTO JA MOVI 1-2 TKU YL YT 1-2 PH KAISTA 1 PH KAISTA 22 PH KAISTA 3 PH KAISTA- PUHERYHMÄT TAI VHF- TAAJUUDET Puheryhmät hätäkeskusrajapinnassa:pe ANTO- ja PE INFO- ryhmät Kenttätoiminnassa Keskinäiset yt- ryhmät Esim. PH PoPe Viranomaiset, joilla on VIRVE-puhelin käytössään ilmoittautuvat saatuaan puhelinsoiton hätäkeskuksesta TOJEen puheryhmässä TKU YL KUTSU, jonka jälkeen siirrytään TOJEn määräämään puheryhmään. Mikäli VIRVE-puhelinta ei ole, on viranomaisen pyydettävä hätäkeskuksesta ohjeet ilmoittautumisesta ja saapumisesta TOJEen. TOJEa voi tavoitella puhelinnumeroista (PHP30), (PHP20) tai (PHP40). 7.9 Onnettomuustilanteen lopettaminen Päätöksen onnettomuustilanteen lopettamisesta tekee pelastustoiminnan johtaja, kun voidaan todeta, ettei onnettomuus aiheuta enää akuuttia vaaraa ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle. Päätös tehdään kaikkien organisaatiotahojen tilannetietojen perusteella. Mm. pilaantuneen maan kunnostus, muu jälkivahinkojen torjunta, onnettomuuden tutkinta sekä ennallistamistoimet jatkuvat vastuuviranomaisten valvonnassa tai vetovastuussa.

23 8 Väestön varoittaminen 8.1 Väestöhälyttimet Kymijärven voimalaitoksella on väestöhälytin, jonka kuuluvuusalue kattaa oletetun vaara-alueen. Pelastustoiminnanjohtaja voi tarvittaessa antaa yleisen vaaramerkin. 8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät Poliisilla on mahdollisuus varoittaa väestöä kuuluttamalla ajoneuvojen ulkokaiuttimista ohjeita ja määräyksiä. 8.3 Vaaratiedotteet (Hätä- ja viranomaistiedote) Pelastusviranomainen antaa tarvittaessa vaaratiedotteita (hätä- tai viranomaistiedote) Ohjeet tiedotteiden antamiseen on kuvattu Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen tiedotusohjeessa. Pelastusviranomainen antaa toimintaohjeita väestölle tiedotteiden ja internetsivujen avulla. (Hätätiedote täytyy antaa koko maassa molemmilla kansalliskielillä (Kielilaki 32 1 momentti). Jos alueella asuu huomattava määrä sellaisia henkilöitä, joiden äidinkieli on muu kuin jompikumpi kansalliskielistä, on tiedote hyvä antaa myös heidän kielellään ja/ tai englannin kielellä.)

24 9 Onnettomuudesta tiedottaminen 9.1 Onnettomuusilmoitukset Suuronnettomuudesta ilmoitetaan Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen tiedotusohjeen mukaisesti seuraaville tahoille: Sisäasiainministeriö Etelä-Suomen aluehallintovirasto Onnettomuustutkintakeskus Tukes 9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku Suuronnettomuustilanteessa TOJE määrää tiedotusvastaavan, joka järjestää viranomaisten välistä tiedonkulkua esim. järjestämällä viranomaisten välisiä tilannekatsauksia. 9.4 Medialle tiedottaminen Mediaa tiedotetaan Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen tiedotusohjeen mukaisesti. Suuronnettomuustilanteessa TOJE määrää tiedotusvastaavan, joka vastaa pelastustoiminnan tiedottamisesta medialle ja koordinoi viranomaisten yhteistiedottamista. Voimalaitoksen tiedotus hoidetaan voimalaitoksen tiedotusohjeen mukaisesti.

25 10 Suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen Vastuuhenkilöt Harjoitustiheys Palomestari, Mika Nevalainen, PHPELA Turvallisuusinsinööri, Antti Hirsmäki, Lahti Energia Oy 1/3v. Harjoitusten tavoitteet Harjoittaa viranomaisten ja Lahti Energia Oy:n toimintaa onnettomuustilanteissa. Harjoituksen toteuttaminen Harjoitussuunnitelmien mukaisesti Harjoitusten teema 2012 tulipalo polttoaineen vastaanotossa 2015 kemikaalionnettomuus 2018 Harjoituksen suunnittelu Palomestari Turvallisuusinsinööri Vakuutusyhtiö Harjoituksen dokumentointi Vakuutusyhtiö PHPELA Lahti Energia Oy

26 Kuva 1. Harjoitustarpeet ja harjoitusmuodot (Pelastustoimen harjoitusstrategia) 10.1 Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset Aika Harjoituksen aihe Harjoituksen vastuuhenkilö 2009 Kemikaalionnettomuus Koulutusmestari, PHPELA 2012 Tulipalo polttoaineen vastaanotossa Palomestari, PHPELA