YARA SUOMI OY SIILINJÄRVEN TEHTAAT JA KAIVOS Nilsiäntie 501, Siilinjärvi

Transkriptio

1 SUUNNITELMAPOHJA Suunnitelmapohja on tehty avuksi suunnitelman laatimiseen eikä se välttämättä sovellu sellaisenaan jokaiseen kohteeseen. Tärkeintä on, että suunnitelmapohjassa olevat asiat ovat jokaisessa suunnitelmassa ja sisällysluettelon mukaisessa järjestyksessä. Tämä auttaa yhdenmukaistamaan suunnitelmien sisältöä ja ulkoasua, parantamaan suunnitelmien laatua sekä helpottamaan aluehallintovirastojen tekemää arviointia ja valvontaa.

2 Kansilehti PELASTUSLAITOS ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA YARA SUOMI OY SIILINJÄRVEN TEHTAAT JA KAIVOS Nilsiäntie 501, Siilinjärvi (Julkinen versio) (Konsepti 3.2, JT) HYVÄKSYNTÄ: Päiväys Nimi Virka-asema xx Jukka Koponen pelastusjohtaja

3 Päivitystiedot Päiväys Asia Nimi ja virka-asema Yhteystiedot Jyrki Tuomainen, palomestari Tekstiosioiden päivitys (hyväksynnät kohteelta) Jyrki Tuomainen palomestari

4 Sisältö 1 YLEISTÄ 1.1 Suunnitelman tarkoitus 1.2 Säädösperusta 1.3 Suunnitelman päivittäminen 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen 2 ALUEEN YLEISTIEDOT 2.1 Osoite ja yhteystiedot 2.2 Ajo-ohjeet 2.3 Alueen kuvaus 2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot 2.5 Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä 2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet 3 SUURONNETTOMUUSVAARAT 3.1 Vaaraa aiheuttavat kemikaalit 3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot 3.3 Vaaraa aiheuttava pato 4 ALUEEN PELASTUSORGANISAATIO 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat 4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen 4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa 4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö 5 PELASTUSTOIMEN MUODOSTELMAT JA VASTEET 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet 5.2 Torjuntakalusto 6 TUKIORGANISAATIOT 7 PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN SUURONNETTOMUUSTILANTEESSA 7.1 Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) 7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen 7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen 7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen 7.5 Evakuointi 7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen 7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto 7.8 Viestintä 7.9 Onnettomuustilanteen lopettaminen 8 VÄESTÖN VAROITTAMINEN 8.1 Väestövaroittimet 8.2 Muut väestön varoittamiseen käytettävät järjestelmät 8.3 Yleinen vaaramerkki 8.4 Vaara ohi -merkki 8.5 Vaaratiedotepohja 8.6 Väestölle annettavat toimintaohjeet 9 ONNETTOMUUDESTA TIEDOTTAMINEN

5 9.1 Onnettomuusilmoitukset 9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku 9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen 9.4 Medialle tiedottaminen 10 SUURONNETTOMUUSHARJOITUSTEN JÄRJESTÄMINEN 10.1 Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset

6 1 Yleistä 1.1 Suunnitelman tarkoitus Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen laatima suunnitelma pelastuslain 48 :ssä mainituilla alueilla tapahtuvien suuronnettomuuksien torjumiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen käytännönläheinen toimintaa ohjaava asiakirja, josta löytyvät nopeasti kaikki oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu alueen suuronnettomuusvaaraan ja joita tarvitaan pelastustoimintaan. 1.2 Säädösperusta Ulkoisista pelastussuunnitelmista säädetään pelastuslaissa (379/2011) ja, sisäasiainministeriön asetuksessa erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (406/2011). Ulkoisia pelastussuunnitelmia käsitellään Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 96/82/EY (jäljempänä Seveso II-direktiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/21/EY sekä Euroopan neuvoston direktiivissä 89/618/Euratom. Näiden säädösten perusteella alueen pelastustoimen on laadittava yhteistyössä suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan kohteen kanssa ulkoinen pelastussuunnitelma. Sen laatimisessa tulee huomioida kohteelta laaditut turvallisuusselvitys, toimintaperiaateasiakirja tai valmiussuunnitelma sekä sisäinen pelastussuunnitelma. 1.3 Suunnitelman päivittäminen Ulkoinen pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään vähintään kolmen vuoden välein. Tarkistamisessa otetaan huomioon kohteelta, pelastustoimessa sekä uuden tekniikan ja tietämyksen soveltamisessa tapahtuneet muutokset. 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen Päivämäärä Kuulemistilaisuus pidetty Turvallisuustiedote jaettu 2011 Pelastuslaitos järjesti yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa ulkoisen pelastussuunnitelman valmisteluvaiheessa yleisen kuulemistilaisuuden sekä asetti valmisteluasiakirjat julkisesti nähtäviksi. Kuulemistilaisuudesta ja asiakirjojen nähtäväksi asettamisesta ilmoitettiin paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla vähintään seitsemän päivää ennen kuulemistilaisuutta ja nähtäväksi asettamista. Pelastussuunnitelman valmisteluasiakirjat asetetaan nähtäväksi myös, kun suunnitelmaa päivitetään. Pelastuslaitos on tiedottanut ulkoisesta pelastussuunnitelmasta kaikille henkilöille ja julkisille laitoksille, joihin suuronnettomuus voi vaikuttaa. Tiedottaminen toteutettiin jakamalla turvallisuustiedotteet (liite y) yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa vuonna Väestölle tiedottaminen tehdään uudelleen, kun pelastussuunnitelmaan tehdään oleellisia muutoksia, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein.

7 Väestön turvallisuuden kannalta keskeiset tiedot ovat saatavilla pelastuslaitoksella ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla. 2 Alueen yleistiedot 2.1 Osoite ja yhteystiedot Toiminnanharjoittaja YARA SUOMI OY SIILINJÄRVI Osoite Nilsiäntie SIILINJÄRVI Yhteyshenkilöt Taisto Koivumäki Puhelin Turvallisuuspäällikkö Tapani Hartikainen Puhelin Turvallisuusasiantuntija Juha Saastamoinen Puhelin Ajo-ohjeet Kohde on saavutettavissa etelän suunnasta vesitse, idästä, pohjoisesta ja lännestä teitä pitkin. Valittaessa reittiä kohteeseen vaikuttavat siihen mm. hälytyksen sijainti, onnettomuustyyppi ja tuulensuunnat. 2.3 Alueen kuvaus Toiminnan kuvaus Yara Suomi Oy Siilinjärven toimipaikan päätuoteryhmät ovat lannoitteet ja fosforihapot. Fosforihappo menee jatkojalostukseen lannoiteteollisuuteen sekä eläinrehuteollisuuteen koti- ja ulkomaille. Lannoitteita käytetään pääosin kotimaan peltoviljelyssä. Yleiskuvaus alueen rakennuksista Kokoontumispaikat vaaratilanteissa Yaralla on Siilinjärvellä maata n ha ja alue jakaantuu tehdas- ja kaivosalueeseen. Tehdasalueella sijaitsevat rikkihappotehtaat, typpihappotehdas, voimalaitos, lannoitetehdas, fosforihappotehdas ja pakkaamo sekä korjaamo- ja toimistorakennukset. Kaivosalueella sijaitsevat rikastamoon kuuluvat rakennukset, louhos ja allasalueet sekä urakoitsijoiden varikkoalueet. Kokoontumispaikat on kuvattu sisäisessä pelastussuunnitelmassa.

8 2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot Kohteen läheisyydessä ei ole muita tärkeitä toimintoja. Huomioitavaksi tulevat kohteen halki kulkevat kantatie 75 (Siilinjärvi Nilsiä), rautatie sekä Kuuslahden satama. Kantatiellä liikenne on vilkasta, rautatiellä sekä satamassa kulkee pääsääntöisesti tavaraliikennettä Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä Tehdasalue Henkilöitä YARA omahenkilöstö 250 Urakoitsijat 50 Kaivosalue YARA omahenkilöstö 100 Urakoitsijat Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet Automaattinen paloilmoitin Automaattinen sammutuslaitteisto Valtaosa kohteesta on varustettu automaattisella paloilmoitinlaitteella. Paloilmoitinlaitteen pääkeskus on tehtaan portilla ja muut laitokset ovat varustettu omilla alakeskuksillaan. (Paloilmoitinjärjestelmä uusitaan aikana koko laajuudessaan). Tehtaalla ei ole automaattista vesisammutusjärjestelmää. Ainoastaan joitakin kohteita on suojattu automaattisella sammutusjärjestelmällä tai kohdesuojauksella. Kaasuhälytinjärjestelmä Tehdasalue on varustettu kattavalla kaasuvaarahälytysjärjestelmällä. Lisäksi jokaisessa toiminnossa on omat sisäiset hälytysjärjestelmänsä. Savunpoisto Tehtaalla joissain tuotantotiloissa on savunpoistomahdollisuus sekä osa porrashuoneista on varustettu savunpoistoluukuilla. Palopostiverkosto Kohdesuojaukset Tehdasalueella on kattava palopostiverkosto. Konttorin ATK-keskus on suojattu inerttikaasusammutusjärjestelmällä. Yarex aseman öljyhuone on suojattu kaasusammutusjärjestelmällä. Kohteessa on tiloja jotka ovat vesisammutuslaitteistoilla jossa on sprinklerit mutta ei varsinaista sprinklerilaitosta. Kohteessa on sprinklerit jotka saavat sammutusvetensä tehtaan vesijärjestelmistä

9 joihin on asennettu virtausventtiilejä paikallistamaan lauennut sprinkleri. Edellä mainitun kaltaisesti myös: rikastamon öljy- ja hydrauliikkatila on suojattu (2013). voimalan turpiinin hienosumujärjestelmä (2014) typpihappotehtaan kompressori- ja öljytilan hienosumusuojaus (2013) Sammutusvesien talteenotto Lisää Sammutusvedet jäävät tehtaiden sisäiseen kiertoon, eikä niitä joudu ympäristöön 3 Suuronnettomuusvaarat 3.1. Vaaraa aiheuttavat kemikaalit Kemikaali olomuoto YK-numero Varastointija käsittelymää rä Vaaraluokitus Vaaraominaisuudet Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa (TOKEVA) Fosforihappo 1805 Fluoripiihappo Väritön neste 1778 Tekninen ammoniumnitraatti. kiinteä (hydroskooppinen); valkoinen; hajuton 1942 Typpihappo Neste ; väritön, kellertävänoranssi ; pistävä Ammoniakki Paineenalaisena nesteytetty kt/a 80 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä aine 17 kt/a 80 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä aine 29 kt/a 50 Hapettava (paloa edistävä) aine 150 kt/a 80 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä aine 100 kt/a 268 Myrkyllinen kaasu, syövyttävä T8a T8a T5.1 T8b T2h

10 Ammoniakkivesi. Neste ; väritön ; ammoniakaalinen / pistävä 2672 Rikkihappo. kirkas öljymäinen neste; väritön ; lievästi pistävä kt/a 80 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä aine 800 kt/a 80 Syövyttävä tai lievästi syövyttävä aine T8b T8a Kemikaalien sijainti ja määrät löytyvät mm. kohteen kemikaalirekisteri järjestelmistä. 3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot Vaarat Ammoniakin siirto Vuoto, putkistorikko 1 km Kaasuvaara Liite (viranomaisversiossa Prosessi Onnettomuusskenaario Vaaraalue Johtamissuunnitelma Ammoniakkivaraston rikkoontuminen Suuri vuoto. 2km Kaasuvaara, kaasupilvi Liite (viranomaisversiossa) Lannoitteen Lannoitepalo tuotevarastossa tai 1-2km Myrkyllisensavun Liite valmistus rakeistusrummussa leviäminen. KT 75 liikenne. Kaasupilvi (viranomaisversiossa Happosäiliön rikkoontuminen Vuoto, putkistorikko <1 km Myrkyllisen, syövyttävän aineen leviäminen. Kaasuvaara. Liite (viranomaisversiossa Kaivostoiminta Padon rikkoontuminen >1 km Lietteen leviäminen ympäristöön. Liite (viranomaisversiossa Ammoniumnitraatin varastointi Tulipalo varastolla <1 km Myrkyllisten savukaasujen leviäminen. Räjähdysvaara. Liite (viranomaisversiossa

11 Rikkihappo-tehtaat Rikkidioksidi-/rikkitrioksidi vuoto 500 m Kaasupilvi Liite (viranomais- versiossa 3.3 Vaaraa aiheuttava pato Yara Suomi Oy Siilinjärven kaivoksella on kaksi rikastushiekka-patoallasta. Mustin ja Raasion patojen murtuman vaara-alue ulottuu pohjois-eteläsuunnassa miltei Hoikintien-Varpaisjärventien risteyksen kohdalta aina Siilinlahden eteläkärkeen saakka. Itä-länsisuunnassa se jää Varpaisjärventien, 5-tien, Sulkavanjärven ja Yaran kaivosalueen muodostamalle alueelle ylittäen Varpaisjärventien joissain kohdissa. Vaara-alueella asuu noin 320 ihmistä. Asuinrakennuksia on noin 133 kpl ja vapaa-ajan asuntoja noin 63. Maatiloja alueella on suunnitelman päivitysajankohdan tietojen mukaan kaksi. Tarkat kiinteistötiedot saadaan joko Siilinjärven kunnan rakennusvalvonnasta tai WiseMaster palotarkastusohjelmasta (RaHu rekisteri). Vaara-alueella sijaitsee myös Siilinlahden koulun Päivärinteen toimipiste. Oppilaita on (18 ovat siis eritysopetuksessa olevia). Opettajia on 7 ja avustajia 8. Patomurtuman uhatessa tai padon murtuessa tieto tilanteesta saadaan Yara Suomi Oy Siilinjärven kaivokselta tai hätäkeskuksen kautta sivullisen tehdessä hätäilmoitus Kuopion hätäkeskukseen. Patomurtumatiedon saatuaan pelastusviranomainen arvioi riskin ja evakuointitarpeen yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Patomurtumaonnettomuudessa joudutaan väestöä tiedottamaan ja mahdollisesti patomurtuman vaaraalueelta ihmisiä joudutaan siirtämään pois. Tämä toteutetaan erillisen Patoalueen evakuointisuunnitelman mukaan. Suunnitelma on päivitetty Alueen pelastusorganisaatio 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat Pelastusorganisaation kuvaus Pelastusorganisaation yhteyshenkilöt Yara Suomi Oy Siilinjärvellä toimii oma palokunta joka hälytetään kohdassa 4.2. mainitulla tavalla. Tehdaspalokunta koostuu tehtaan henkilöstöstä, jotka työskentelevät eripuolilla tehdasta. Hälytyksen tullessa henkilöstö kokoontuu tehtaan paloasemalle, josta he lähtevät pelastusyksiköllä R PS191 suorittamaan tehtävää. Käynninvarmistaja Puhelin VIRVE (tehtävän mukainen Kemikaaliasiantuntijat Jouni Torssonen Toni Uusimäki VIRVE puheryhmä) GSM Puhelin

12 Turvallisuuspäällikkö, palopäällikkö Tapani Hartikainen Sampo Sipari Puhelin Turvallisuusasiantuntija, varapalopäällikkö Kauno Voutilainen Puhelin Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen Yara Suomi Oy Siilinjärven oman pelastusorganisaation hälyttäminen tapahtuu tehdasalueella soitettavalla ulkohälyttimellä, tekstiviestein ja sisäisillä kuulutuksilla. 4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa Tehtaan oma palokunta käynnistää välittömät toimenpiteet kohteessa siihen asti kunnes paikalle saapuva alueellinen pelastusviranomainen ottaa johtovastuun. 4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö Kalusto Sijainti Raskaita maansiirtoajoneuvoja Kaivoksella. Urakointi E. Hartikainen. Muu kuljetuskalusto Alueella toimiva kuljetusurakoitsija Kalkkia. Yhteyshenkilö käynninvarmistaja ja/tai SI-P21 5 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet Onnettomuus Hälytettävät muodostelmat ja yksiköt Muodostelman johtaja Toimintaval miusaika Vaarallisen aineen onnettomuus Johtoauto, sammutusauto P31/P30/P40/P min Pieni Vaarallisen aineen Johtoauto, kemikaalintorjunta-auto, P31/P min onnettomuus sammutusauto, esikunta Keskisuuri

13 Vaarallisen aineen Johtoauto, kemikaalintorjunta-auto, P2/P31/Esikunta = 6 30 min onnettomuus sammutusauto x2, säiliöauto x2, johtokeskus Suuri esikunta (Pelastusjoukkue) Pelastustoimen muodostelmien tehtävät on kirjattu kohtaan Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa - Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (johtamissuunnitelmat). 5.2 Torjuntakalusto Kalusto Sijainti Tavanomainen vaarallisenaineen onnettomuuden pelastuskalusto. Laaja vaarallisenaineen onnettomuuden pelastuskalusto. Neutralointiin sopivaa kalustoa (kalkki). Siilinjärven paloasemalla on ko. kalustoa varastoissa sekä pelastusajoneuvoissa. Kuopion paloasemalla. Ajoneuvo PS105, sekä paloasemilla varastoissa oleva torjuntakalusto. Yara Suomi Oy Siilinjärvi CBNRE -kalustoa Kuopion paloasemalla. Volttikatu 1. 6 Tukiorganisaatiot Yhteistyötaho Yhteystiedot Tehtävät onnettomuustilanteessa Siilinjärven kunta Ympäristöpäällikkö Arja Saarelainen Siilinjärven kunta Ympäristötarkastaja Matti Nousiainen Siilinjärven kunta Ympäristöterveysjohtaja Hanna Rintala Pohjois-Savon ELY keskus. Ylitarkastaja Lea Koponen Pohjois-Savon ELY keskus Luonnonsuojelu, ympäristöluvat, ympäristön tila Jätehuollon valvonta Asumisterveys, kemikaalivalvonta, talousvesi, terveydensuojelu alkaen Asiantuntija ympäristövahingoissa. Öljy- ja kemikaalivahingot Asiantuntija ympäristövahingoissa. Öljy- ja kemikaalivahingot.

14 Ympäristöinsinööri Jorma Lappalainen 7 Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa 7.1. Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) Johtamisessa käytetään hyödyksi Pohjois-Savon pelastuslaitoksen johtamisohjetta, viestiohjetta sekä TOKEVA- että OVA -ohjeista saatavia tietoja. Perusmallia täydennetään tehtaan henkilökunnalta ja muilta kemikaaliasiantuntijoilta saatavilla tiedoilla. Onnettomuuspaikalla toimintaa johtaa Kuopion päivystysalueen päällystöpäivystäjä (RPS P31). Esitietojen perusteella hän tekee karkean arvion onnettomuuden vaikutusalueesta ja jakaa onnettomuusalueen vastuualueisiin. Pelastustoiminnan johtajan muita alkuvaiheen tehtäviä:. Huolehtii tarvittaessa väestön varoittamisesta Antaa toiminta-alueen johtajille tehtäväkäskyt ja viestiliikenteen puheryhmät. Pitää yllä tilannekuvaa. Jakaa tilannekuvan muille viranomaisille ja yhteen sovittaa lääkinnällisen pelastustoiminnan ja poliisin toiminnan pelastustoiminnan kokonaisuuteen. Pelastustoimen johtokeskus perustetaan (PS PEL-JOKE) Kuopion paloasemalle, jossa Kuopion päivystävä palomestari RPS P31 tai päällikkötasoinen viranhaltija voi ottaa yleisjohtovastuun tilanteesta tai toimia taustatukena onnettomuuspaikalla olevalle pelastustoiminnan johtajalle. Onnettomuusskenaariokohtaiset pelastussuunnitelmat ovat liitteenä viranomaisversiossa. 7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen Pelastustoiminnan johtajana toimiva pelastusviranomainen perustaa joko liikkuvan tai kiinteän toimintaalueen johtopaikan, jonne muodostetaan toiminta-alueen johtoryhmä eri viranomaisten jäsenistä pelastustoiminnanjohtajan toimiessa yleisjohtajana. Muita johtoryhmässä tarvittavia viranomaisia ovat: terveys- ympäristönsuojelu ja sosiaaliviranomainen. Lisäksi asiantuntijoina tarvitaan laitoksen omia kemikaaliasiantuntijoita, kunnan teknisen toimen henkilöstöä, ELY keskuksen henkilöstöä. Pelastustoiminnan johtaja kutsuu johtoryhmään muut tarvittavat viranomaisen ja asiantuntijat 7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen Onnettomuuspaikan läheisyyteen perustetaan toiminta-alueenjohtoelin (TOJE), joka pyritään miehittään pelastustoimen, poliisin, ympäristöpuolen, sekä tehtaan asiantuntija jäsenellä. 7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen Suurissa onnettomuustilanteissa pelastustoimen johtokeskus perustetaan johtokeskusohjeen mukaisesti Kuopion Neulamäen paloasemalle, osoitteeseen Volttikatu 1A.

15 7.5 Evakuointi Onnettomuuden ollessa niin suuri, että joudutaan käynnistämään lähialueiden evakuointi, suoritetaan se erillisen evakuointisuunnitelman mukaan. Liite 7.5 Samin lisäys 7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen Ympäristövahinkojen minimointi suoritetaan yhteistyössä paikallisen ja alueellisen ympäristöviranomaisen kanssa, sekä käyttämällä hyväksi asiantuntija-apua. Ympäristövahinkoja minimoidaan tehokkaalla pelastustoimella ja hallitulla tuotantoprosessilla 7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto Kuopion paloasemalta voidaan hälyttää huoltokontti, kontin hälytysohjeen mukaisesti. Alle 8 h kestävissä tehtävissä paikallinen asemavastaava tai pelastustoiminnan johtaja voi järjestää kevyen välipalan ja yli 8h kestävissä tehtävissä pelastustoimenjohtaja voi järjestää lämpimän aterian. 7.8 Viestintä ja operatiivinen viestiliikenne Pelastustoiminnan aikainen viestintä tapahtuu Pohjois-Savon Pelastuslaitoksen viestintäohjeen mukaisesti sekä operatiivinen viestiliikenne viestiliikenneohjeen mukaisesti (liitteet). Kohteeseen on laadittu viestikaavio (liite). 7.9 Onnettomuustilanteen lopettaminen Pelastustoiminnan johtaja päättää milloin onnettomuuden pelastustoimet lopetetaan ja toiminnan vastuu siirtyy kohteen haltijalle tai omistajalle. 8 Väestön varoittaminen 8.1 Väestövaroittimet Siilinjärven kunnan alueella toimii kaikkiaan 11 kpl väestövaroitinta joilla väestön varoittaminen voidaan hoitaa tehokkaasti. Väestövaroitin sijoittelu on hoidettu niin, että paras kuuluvuus saadaan kirkonkylän alueelle. 8.2 Muut väestön varoittamiseen käytettävät järjestelmät Muuta väestön varoittamiseen käytettävää kalustoa ovat mm. megafonit sekä ajoneuvojen kuulutusjärjestelmät. Turvallisuusselvityksen mukaisesti kohteen on viiden vuoden (tai merkittävien kemikaalimuutosten tapahtuessa) välein jaettava turvallisuustiedote sekä toimintaohjeet onnettomuustapauksia varten. (Asustusta yli 2 km säteellä kohteesta.) 8.3 Yleinen vaaramerkki Pelastusviranomainen voi pyytä hätäkeskusta soittamaan yleisen vaaramerkin joko koko kunnan alueella tai vain tietyissä varoittimissa. Lisäksi uusimpien väestöhälyttimien kautta voidaan antaa myös sanallisia ohjeita. Väestöhälyttimiä voidaan käyttää myös manuaalisesti paikan päältä, jolloin hälytys saadaan kuulumaan vain tiettyyn osaan kuntaa. Myös tässä tapauksessa voidaan antaa puheviestiä

16 8.4 Vaara ohi -merkki Vaara ohi-merkki tarkoittaa yleistä vaaranmerkkiä koskevan varoitustilan purkamista. Vaara ohi merkin soittaminen tarkoittaa sitä, että uhka tai vaara on poistunut. Vaara ohi merkin soittamisesta päättää pelastustoiminnan johtaja. 8.5 Vaaratiedotepohja Vaaratiedotetta käytetään joko väestön varoittamiseen tai kertomaan siitä, että vaara on ohi, silloin kun on perusteltua olettaa sen olevan tehokkain ja tarkoituksenmukaisin keino väestön varoittamiseksi. Vaaratiedote voidaan antaa, jos tapahtuma aiheuttaa hengen tai terveysvaaran tai vaaran omaisuuden vaurioitumiselle tai tuhoutumiselle merkittävissä määrin. Vaaratiedote annetaan vähintään molemmilla kansankielillä, mutta sen voi antaa myös muilla kielillä. Vaaratiedote välitetään radiokanavien kautta ja se voidaan tarvittaessa antaa myös televisiolähetyksen välityksellä tekstinä kuvaruudun yläosassa. Pelastustoiminnan johtaja voi tarvittaessa antaa vaaratiedotteen. Vaaratiedote sanellaan Kuopion hätäkeskukseen viranomaisradiolla tai matkapuhelimella ja hätäkeskus julkaisee tiedotteen sellaisenaan mediassa. Vaaratiedote täytyy antaa molemmilla kansalliskielillä. Jos alueella asuu huomattava määrä sellaisia henkilöitä, joiden äidinkieli on muu kuin jompikumpi kansalliskielistä, on tiedote hyvä antaa myös heidän kielellään ja/ tai englannin kielellä. Hätäkeskus voi avustaa vaaratiedotteen kääntämisessä muille kielille, mutta tiedotteen oikeellisuus on varmistettava pelastustoiminnan johtajalta ennen kuin se julkaistaan. PS PEL-JOKE seuraa tiedotteen läpimenoa ja ilmoittaa pelastustoiminnan johtajalle, kun tiedote on julkaistu. Liite: Vaaratiedotelomake ja vaaratiedotepohjat (viranomaisversiossa) 8.6 Väestölle annettavat toimintaohjeet Väestölle annettavat toimintaohjeet sisällytetään vaaratiedotteeseen tai välitetään muun median kautta, kaiutinautoa käyttäen tai ovelta ovelle kiertäen. Tehdasalueen välittömässä läheisyydessä asuville ihmisille on etukäteen jaettu turvallisuustiedote, joka sisältää toimintaohjeet onnettomuustapauksia varten. Onnettomuuskohtaiset ohjeet on kuitenkin aina annettava tilanteen aikana erikseen. Hätäkeskuksen kautta voidaan antaa liikennetiedote, jolla voidaan varoittaa kulkevia ajoneuvoja välttämästä tehdasalueen lähistöllä liikennöintiä. Toimiohjeita voidaan tarvittaessa antaa myös pelastuslaitoksen internet-sivujen kautta. 9 Onnettomuudesta tiedottaminen 9.1 Onnettomuusilmoitukset

17 Suuronnettomuudesta informoidaan pelastusjohtajaa tai hänen sijaista. Ilmoitukset tehdään myös onnettomuustutkintakeskukselle, Itä-Suomen aluehallintovirastoon ja sisäasiainministeriöön Onnettomuusilmoitukset välitetään joko ISTIKE:n tai PEL-JOKEN kautta hätäkeskukseen tai suoraan em. tahoille. 9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku Onnettomuuksista tiedottamisen hoitaa pelastusviranomainen yhdessä toiminnan harjoittajan kanssa 9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen Kohteen onnettomuuksista ei ilmeisesti ole tarpeen ilmoittaa muihin EU-maihin. Jos tiedottamista joudutaan suorittamaan, niin muiden EU-maiden tiedottaminen hoidetaan sisäasiainministeriön avustuksella. Tiedottamisesta vastaa pelastustoiminnan johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö. Apua voi pyytää hätäkeskukselta ja PS PEL-JOKELTA. 9.4 Medialle tiedottaminen Onnettomuuden tilannearvion jälkeen annetaan medialle ensimmäinen jatkotiedote n min kuluttua kohteeseen saapumisesta. Jatkotiedotteita annetaan tarvittaessa lisää tilanteen edetessä. Tilanteen alkuvaiheessa järjestetään tarvittaessa lyhyt tiedotustilaisuus sopivassa paikassa n minuutin kuluttua. Tilanteen vakiinnuttua järjestetään tarvittaessa laajempi tiedotustilaisuus sopivassa paikassa (esim. Siilinjärven paloasema) n minuutin kuluttua. Onnettomuuksista tiedottamisen hoitaa pelastustoiminnan johtaja yhdessä toiminnan harjoittajan kanssa. Tiedottaminen voidaan eriyttää pelastustoiminnan johtajalta erilliselle tiedotuksesta vastaavalle pelastusviranomaiselle, joka yhteistyössä pelastustoiminnanjohtajan kanssa laatii tiedotteet ja välittää ne medialle tai kertoo itse puhelimen välityksellä tai erillisessä tiedotustilaisuudessa. Medialle tiedottamisessa noudatetaan Pohjois-Savon pelastuslaitoksen viestintäohjetta. Liite 10 Suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen Vastuuhenkilöt Harjoitustiheys Pohjois-Savon pelastuslaitos. Pelastuspäällikkö Erkki Asikainen ja palomestari Sami Nurminen. Yara Suomi Oy Siilinjärvi. Turvallisuuspäällikkö Tapani Hartikainen ja palopäällikkö Sampo Sipari. Suuronnettomuusharjoituksia järjestetään kolmen vuoden välein. Lisäksi voidaan järjestää pienempiä harjoituksia tiheämmällä

18 aikataululla. Harjoitusten tavoitteet Harjoituksen toteuttaminen Harjoitusten teema Harjoituksen suunnittelu Harjoituksen dokumentointi Ohjeiden ja toimintamallien tarkastus ja kehitys Testata henkilöstön, kaluston, organisaatioiden yhteistoiminnan sekä onnettomuustilanteita varten tehtyjen suunnitelmien toimivuutta. Harjoituksessa pyritään selvittämään yrityksen sisäisen ja pelastuslaitoksen ulkoisen pelastussuunnitelman toimivuus sekä harjoituksen kokemusten perusteella tehdään niihin tarvittavat muutokset. Tavoitteena on kartoittaa ja kehittää eri osa-alueiden ja yhteistyötahojen (tehdas, viranomaiset, asiantuntijat) yhteistoimintaa Harjoitusten teema sovitaan aina erikseen ennen kunkin harjoituksen toteutusta. Harjoituksen suunnitteluun nimetään erikseen suunnitteluryhmä, joka koostuu pelastuslaitoksen, kohteen ja muiden osallistuvien viranomaisten edustajista. Harjoituksen suunnittelu käynnistyy yhteydenotolla kohteeseen ja sopimalla aloituspalaveri, mihin kutsutaan mukaan harjoitukseen haluttavat yhteistyöviranomaiset. Suunnittelupalavereita järjestetään tarpeen vaatima määrä, minkä jälkeen on varsinainen harjoitus ja palautetilaisuus. Harjoituksesta laaditaan loppuraportti, joka lähetetään osallistuneille ja tallennetaan Kemu-rekisteriin. Raporttiin dokumentoidaan asiakirjat, palautteet ja kehityskohteet. Ohjeiden ja toimintamallien toimivuus testataan harjoituksessa ja niitä kehitetään jälkeenpäin harjoituksessa esille tulleiden muutostarpeiden pohjalta. Henkilöstön koulutuksessa huomioidaan muuttuneet ohjeet ja toimintamallit.

19 Kuva 1. Harjoitustarpeet ja harjoitusmuodot (Pelastustoimen harjoitusstrategia) 10.1 Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset Aika Harjoituksen aihe Harjoituksen vastuuhenkilö Ammoniakkivuoto junanvaunusta Juha Saastamoinen Tapani Hartikainen Sami Nurminen Mustin vesialtaan padon sortuma. Karttaharjoitus Nestemäisen ammoniakin vuoto putkirikon seurauksena ammoniakkiasemalla Louhoksen seinämän sortuma poravaunun päälle Liikenneonnettomuus louhoksen/ rikastehiekka-alueen alueella Ammoniakkivaunu/kuorma auto yhteentörmäys rannan puoleisella tasoristeyksellä. Ammoniakkivuoto Öljyntorjuntaharjoitus: vuoto vesialueella, keräys, siirto sataman keräysaltaille josta edelleen kuljetus ongelmajätepisteeseen Ammoniakkivuoto kylmäsäiliön laipasta sekä ihmisen pelastaminen säiliöstä. Sampo Sipari Juha Saastamoinen Sami Nurminen Sampo Sipari Jukka Heino Jyrki Tuomainen Sampo Sipari Sakari Mononen Markku Johansson Sampo Sipari Kauno Voutilainen Jyrki Tuomainen Sampo Sipari Kauno Voutilainen Jyrki Tuomainen Kauno Voutilainen Sauli Halttunen Jyrki Tuomainen Kauno Voutilainen Henri Pitkänen Jyrki Tuomainen Louhosonnettomuusharjoitus. Sortuma Anssi Heikkinen Sakari Mononen Jyrki Tuomainen?