Turvallinen teho-osasto

Samankaltaiset tiedostot
Millainen on (infektio)turvallinen teho-osasto? Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS

Moniresistentit bakteerit

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Uusia ohjeita ja TK-projektin palaute

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

A Toimintayksikön yleistiedot

Infektioiden torjunta teho-osastolla

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

Moniresistentit mikrobit Teija Puhto infektiolääkäri

Hoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP

Palveluiden systemaattinen kehittäminen alueellisena yhteistyönä. Kriittisesti sairaan potilaan hoitoketju Pohjois-Suomessa

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet,

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT

ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa

PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA Lomakkeet V5.

Käsihygienia -Never ending story

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

Tunnistatko hoitoon liittyvän infektion? hygieniahoitaja Sirpa Pöyry

Infektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

Seurantatyökalut ja valtakunnalliset infektioiden ehkäisyohjeet

4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

KIVUN HOITOTYÖN YDINTOIMINNOT (CARE BUNDLE) SATU RAUTA, ESH, TTM, HOITOTYÖN KLIININEN ASIANTUNTIJA / HUS HYKS ATEK

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Infektioiden torjunta pitkäaikaishoidossa

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA!

Kirsi Saukkonen. Pintahygienian merkitys tartuntojen torjunnassa

Infektioiden torjunta tehoosastolla Jaana Pikkupeura, anest el, EDIC LeTe, OYS

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Infektio uhka potilasturvallisuudelle hygieniahoitajan / infektiotiimin näkemys

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

SAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2018

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAUSITTAIN (THL, Tartuntatautirekisteri)

Käsihuuhdekulutusluvut

gramnegatiiviset sauvat

Omavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille

Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto. Potilasturvallisuus mitä tiedetään, ja mitä pitäisi tutkia?

Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta

BIP Endotracheal Tube

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

PROJEKTIYHTEENVETO KAUNEUSHOITOLOIDEN HYGIENIATASO

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

SAIRAALAHYGIENIA JA HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT VUONNA 2017

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö

Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

BIP endotrakeaaliputki

KOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUS TEHOHOITAJIEN TIETOIHIN JA TAITOIHIN NOUDATTAA HOITOSUOSITUKSIA VENTILAATTORI PNEUNOMIAN EHKÄISYKSI

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Pintadesinfektion merkitys ja valmisliinojen käyttökelpoisuus VSSHP hygieniakoulutus , Turku

Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla?

Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta

Kosketuseristys potilas leikkaussalissa

Zinforo taustamateriaalia Joulukuu 2012

Ajankohtaisia artikkeleita infektioiden torjunnasta

Moniresistenttibakteerit ympärillämme. Antti Väänänen Osastonylilääkäri LSHP

C.difficile alueellisena haasteena

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry

Tarkoitus, tutkimusongelmia

Influenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.)

Transkriptio:

Turvallinen teho-osasto Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS Tehoalkuinen infektio - itsenäinen kuolleisuutta ennustava tekijä: OR 4,0 (95 % CI 1,99 7,88) - jos potilaalla ei infektiota teho-osastolle tullessa ja hän saa infektion tehohoidon aikana, sairaalakuolleisuus 4,2 x (6,1 % vs. 25,7 %) - jos potilaalla on infektio teho-osastolle tullessa ja hän saa uuden infektion tehohoidon aikana, sairaalakuolleisuus 2,1 X (17,0 % vs. 35,6 %) Ylipalosaari et al. Critical Care 2006, 10:R66

Infektiofokusten etsintä Mikrobilääkkeiden oikea käyttö Riskipotilaiden tunnistaminen Rupp, Editoriaali CCM 2011; 39: 881-2 Muita oleellisia tekijöitä infektioturvallisen tehon kannalta Osaava henkilökunta, jota on riittävästi Rakenteelliset tekijät (1 hh) Infektoiden jatkuva seuranta, haaste määritelmät Säännöllinen palaute: mitä pitää korjata ja mikä on hyvin! bundles; nippu (hoitonippu) - tutkittuun tietoon perustuva paras hoitokäytäntö, joka käsittää useamman eri toimenpiteen yhdistelmän muodostaman kokonaisuuden - monia nippuja kehitetty: VAP, CVK, virtsatie, ym.

Arch Intern Med 2011; 171: 32-38 Montreal, Quebec, Canada Kaksi 1,4 km:n etäisyydellä sijaitsevaa aikuisten teho-osastoa, joilla hoidetaan saman alueen potilaita Yhteinen infektiontorjuntayksikkö Sama trendi bakteeri-infektioluvuissa ja C. difficile epidemioissa Arch Intern Med 2011; 171: 32-38 Montreal, Quebec, Canada Kontrollissairaalan ICU 25 potilaspaikkaa: 2, 5 ja 6 potilaan huoneet sekä 1 hh 8 kpl Interventiosairaalan teholla 24 potilaspaikkaa: vanha yksikkö kaksi 12 paikan huonetta, joiden sisällä 2 omaa huonetta ja 1 hh 4 kpl - 2.3.2002 yksikkö muutti uusiin tiloihin, joissa vain 1 hh, joissa oma pesuallas muutos:1 hh 4 24

Mikrobivähenemät aikuisten tehoosastolla, kun kaikki potilaat saivat oman huoneen 60 50 40 53 51 47 43 38 38 % 30 20 10 0 Akineto Kandida MRSA C. difficile Enterobak. Klebisiella Teltsch et al. Arch Intern Med 2011; 171: 32-8 Onko tehohoito uhka moniresitenttien mikrobien saannille? Willemsen et al. ICHE 2011; 32: 333-41 Hollannissa huhtikuusta lokakuuhun v. 2007 5 yliopistosairaalaa, 8 opetussairaalaa, 5 muuta sairaalaa 892 kantaa / 781 potilaalta, 55 / 100 000 potilaspäivää transmissioindeksin (sekundaari / primaari) vaihtelu: 0,0 0,2 (kaiken kaikkiaan 0,07 )

Onko tehohoito uhka HRGNM saannille? Univarianttianalyysn merkittävät löydökset : - ICU -päivien osuus sairaalahoidosta (p< 0.001) - sairaalan tyyppi (p=0.007) - vuosittain käytettyjen antibioottien määrä (p=0.031) Monimuuttuja-analyysissä vain yliopistosairaalahoidolla oli merkitystä (p=0.03) Yleensä potilaat toivat jo sairaalaan tullessaan mukanaan HR-GRN-sauvat (valtaosa ESBL), jotka sitten todettiin sairaalahoidon aikana Tehohoito sinänsä ei ole uhka HRGNM:n saannille, mutta yliopistosairaalassa tapahtuva hoito on heijastaa potilasaineiston vaikeutta Willemsen et al. ICHE 2011; 32: 333-41 Levin et al. Critical Care 2011, 15:R211 Improved ICU design reduces acquisition of antibiotic-resistant bacteria: a quasi-experimental observational study Hadassah-Hebrew University Medical Center, Jerusalem, Israel Samat lääkärit hoitivat molempien tehojen potilaita 1 hh käyttö vähensi 72 %:lla antibioottiresistenttien mikrobien saantia Tämä lisäsi antibioottivapaita tehohoitopäiviä Tässä pienessä aineistossa jäi ratkaisematta se, saatiinko edullinen vaikutus aikaan pelkästään 1 hengen huoneilla vai liittyikö siihen myös työntekijöiden käyttäytymisen muutosta

Infektiontorjunta tehohoidon aikana - infektiontorjunta liittyy kaikkeen toimintaan - potilailla elintoimintahäiriöiden seuraamiseksi ja hoitamiseksi runsaasti ihon- ja limakalvon rikkovia vempaimia, joiden käsittelyssä voidaan tehdä (mm. infektiontorjuntaan liittyviä) virheitä: - keuhkokuumeista 86 % liittyy hengityskoneisiin - bakteremioista 87 % liittyy CVK - virtsatieinfektioista 95 % liittyy katetriin (Richards et al. ICHE 2000;21: 510-5) Infektiontorjunta tehohoidon aikana - infektiontorjunnan toteutumisen jatkuva seurata ja palaute - teoreettisen tiedon ja käytännön toiminnan välillä usein huikea ristiriita: miten pitäisi tehdä ja miten tehdään - kun tulee jotakin uutta esim. klooriheksidiinin uudet käyttöalueet - se ei vapauta muusta infektiontorjunnan perusosaamisesta - käsihygienian toteutuminen ja käsihuuhteen käytön merkitys

Compliance with hand hygiene in patients with meticillinresistant Staphylococcus aureus and extended-spectrum b-lactamase-producing enterobacteria Scheithauer et al. J H I 2010; 76: 320 3, Germany Tehohoitoon liittyviä infektioita ovat USA:ssa vähentäneet - hoidon standardointi, mm. tarkistuslistat, näyttöön perustuvat ohjeet - teknologiset innovaatiot - kaikista hoitoon liittyvistä infektioista (HLI) ei enää makseta korvauksia - pakollinen HLI ilmoittaminen - tiimityöskentely ja hyvin toimiva kommunikaatio Patterson et al. CCM 2010; 38 (Suppl.): S265-6

A European care bundle for prevention of ventilator-associated pneumonia + + + + + Rello et al. Intensive Care Med 2010; 36: 773-80 Miksi tarvitaan infektioiden seurantaa? Ilman seurantaa emme tiedä - miten paljon infektioita esiintyy - onko teho-osastomme potilaalle turvallinen - tarvitaanko infektiontorjunnan kohentamista - benchmarking - miten tehomme sijoittuu kansallisesti tai esim. EU:n alueella (potilaan oikeus valita hoitopaikka)

Bénet et al. Crit Care 2012: 16:R161 Impact of surveillance of hospital-acquired infections on the incidence of ventilatorassociated pneumonia in intensive care units: a quasi-experimental study b Number of VAP 100 intubated patients. c Number of VAP per 1,000 intubation-days. Teho A: infektioiden seuranta lopetettiin Teho b: jatkuva infektioiden seuranta

Turvallinen teho-osasto (1) - riittävä asiantuntijuus ja osaava oikein mitoitettu henkilökunta - SMR -tulosten perusteella suomalaisilla tehoilla on selvää vaihtelua (ja haasteita) - tulevaisuudessa tarvitsemme nykyistä enemmän omia huoneita, joihin on hyvä näköyhteys hermokeskuksesta (tosin ilman oikeaa toimintaa nekään eivät auta) - kaikki työntekijät ovat sisäistäneet infektiontorjunnan periaatteet: kriittisiä välineisiin liittyvät infektiot, teholla leviävät ongelmamikrobit ja kosketuseristyskäytännöt - käsihuuhteen käyttö Turvallinen teho-osasto (2) - luotettava seuranta ja palaute on turvallisen teho-osaston perusedellytys - tehohoidon infektioiden määritelmät ovat haaste Kuusinen et al. Neurocrit Care 2012; 16: 123-9