LAPPEENRANNAN KESKUSTAN LÄNSIOSA LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT MUISTIO 23.2.2015
SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT 2 2 LIIKENNEMÄÄRÄTIEDOT 3 3 LIIKENTEEN TOIMIVUUS 4 3.1 Nykytilanne... 4 3.2 Tarkastelu 1, Valtakatu yksisuuntaisena Taipalsaarentien ja Snellmaninkadun välillä idän suuntaan... 6 4 YHTEENVETO 8 1
1 TARKASTELUN LÄHTÖKOHDAT Lappeenrannan keskustan länsiosan liikenteellisen kehittämisen osana tarkasteltiin alueen katuverkon toimivuutta Paramics-mikrosimulointiohjelmalla. Käytössä olivat vuoden 2014 iltahuipputunnin mukaiset liikennemäärät. Tarkastelu sijoittui Snellmaninkadun ja Taipalsaarentien ympäristöön rajautuen pohjoisessa Koulukatuun ja etelässä Lentäjäntiehen. Tarkastelun tavoitteena oli aluksi tutkia, minkälainen vaikutus Valtakadun yksisuuntaistamisella välillä Taipalsaarentie Snellmaninkatu on nykytilanteeseen verrattuna. Yksisuuntaistaminen on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2015 keväällä tai kesällä. Tarkastelualue on esitetty seuraavassa kuvassa. Tutkittu yksisuuntaistaminen Kuva 1. Tarkastelualue. 2
2 LIIKENNEMÄÄRÄTIEDOT Tarkastelutilanteena oli vuoden 2014 iltahuipputunti. Liikennemäärät saatiin Lappeenrannan osayleiskaavatöiden yhteydessä vuonna 2014 päivitetystä EMME-mallista. Kuva 2. Mallin vuoden 2014 liikennemäärät (arkiliikenteen iltahuipputunti ajon/h) 3
3 LIIKENTEEN TOIMIVUUS 3.1 Nykytilanne Nykytilanteen iltahuipputunnin aikana suurimmat liikennevirrat kulkevat tutkitulla alueella Taipalsaarentietä ja Snellmaninkatua pohjois-etelä-suuntaisesti. Alueen eteläosassa Snellmaninkadulta liikenne jakaantuu Mutkakadulle ja sitä kautta Lappeenkadulle. Taipalsaarentie ja Snellmaninkatu ovat Oksasenkadun ja Koulukadun välillä yksisuuntaisia. Tästä syystä etelän suuntaan kulkeva liikennevirta joutuu kiertämään Oksasenkadun lyhyen katuosuuden kautta aiheuttaen reitille yhden valo-ohjatun liittymän lisää. Kuva 3. Tarkastelualueen liikennevirtojen jäsentelyä 4
Nykytilanteessa liittymien palvelutaso on pääosin hyvä. Kolmessa liittymässä yhden tulohaaran palvelutaso on tyydyttävä. Kuvassa 4 on esitetty vasemmalla ajoneuvojen viivytyskuva ja oikealla maksimijononpituudet. Kuva 4. Nykytilanteen viivytys- ja maksimijononpituuskuvat Suurimmat ongelmat keskittyvät pohjoisosassa Taipalsaarentien, Snellmaninkadun ja Koulukadun kiertoliittymään. Eniten jonoutumista esiintyy Snellmaninkadulla etelän suunnasta kiertoliittymään saavuttaessa. Tällöin jonot ulottuvat ajoittain Valtakadun liittymän yli. Koulukadulla liikenne jonoutuu myös, mutta palvelutaso säilyy silti hyvänä. Taipalsaarentiellä liikenne jonoutuu ennen Oksasenkadun ja Valtakadun liittymiä, mutta kiertoliittymän kohdalla liikenne sujuu hyvin ja palvelutaso on erittäin hyvä. 5
3.2 Tarkastelu 1, Valtakatu yksisuuntaisena Taipalsaarentien ja Snellmaninkadun välillä idän suuntaan Valtakadun muuttaminen yksisuuntaiseksi välillä Taipalsaarentie - Snellmaninkatu tutkittiin simuloimalla se siten, että liikenne- ja kaistajärjestelyt pysyivät muuten samana, mutta Snellmaninkadulta ei ollut mahdollisuutta kääntyä lännen suuntaan Valtakadulle. Liikenteellisesti ratkaisu tarkoittaa sitä, että Taipalsaarentietä etelästä saapuvat ja lännen suuntaan Valtakadulle pyrkivät joutuvat kiertämään Koulukadun kiertoliittymän kautta. Kuvassa 5 on esitetty liikennemäärien jakautuminen Koulukadun kiertoliittymässä sekä Snellmaninkadun ja Valtakadun liittymässä nykytilanteen ja tarkastelun 1 mukaisilla järjestelyillä. Kuva 5. Liikennemäärien jakautuminen Koulukadun kiertoliittymässä sekä Snellmaninkadun ja Valtakadun liittymässä nykytilanteen ja tarkastelun 1 mukaisilla järjestelyillä Alle kymmenen prosenttia Snellmaninkatua etelän suunnasta saapuvasta liikennemäärästä joutuu hakeutumaan uudelle reitille yksisuuntaistamisen takia. Nykyisin hiljainen ajosuunta Snellmaninkadulta Taipalsaarentielle etelään nelinkertaistuu, mutta lisäys on vain 63 ajoneuvoa iltahuipputunnin aikana. Tämän suuruinen lisäys kiertoliittymän liikennemäärään ei aiheuttanut tarkastelussa ongelmia ja viiveet liittymissä pysyivät samoina kuin nykytilanteessa. Kuvassa 6 on vasemmalla ajoneuvojen viivytyskuva ja oikealla maksimijononpituudet tarkastelun 1 tilanteessa. 6
Kuva 6. Tarkastelun 1 viivytys- ja maksimijononpituuskuvat Jonon pituuksissakaan ei tarkastelun 1 tilanteessa ole isoja eroja. Koulukadulta tullessa maksimijononpituus kasvaa noin 20 % etelästä tulevan liikennevirran kasvun seurauksena. Snellmaninkadulla ennen kiertoliittymää jonon pituudet kasvavat hieman. Muutoksen vaikutusalueen liittymien toimivuus säilyy hyvin lähellä nykyistä. On kuitenkin huomattava, että vaikka muutoksen vaikutus on pieni, se kohdistuu yhteen nykyisistä helposti jonoutuvista suunnista. Lisäksi kiertoliittymän geometria on epäedullinen. 7
4 YHTEENVETO Valtakadun yksisuuntaistamisen vaikutuksia tutkittiin simuloimalla ympäröivä alue Paramicsohjelmistolla. Tarkastelussa käytettiin vuoden 2014 EMME-mallista saatuja iltahuipputunnin liikennemääriä. Liikenne toimi hyvin niin nykyisillä järjestelyillä kuin yksisuuntaistamisen jälkeenkin. Muutos ohjaa Snellmaninkatua etelästä päin tulevat ajamaan Koulukadun kiertoliittymän kautta halutessaan jatkaa Valtakatua länteen tai Taipalsaarentietä etelään. Uudelle reitille hakeutuvia ajoneuvoja on liikennevirrasta vain pieni osa, joten vaikutus kiertoliittymän tai Valtakadun liittymien toimintaan on vähäinen. 8