ISON KRISTIINAN LAAJENNUS JA RAATIMIEHENKADUN KATKAISU Toimivuustarkastelut

Transkriptio

1 ISON KRISTIINAN LAAJENNUS JA RAATIMIEHENKADUN KATKAISU Toimivuustarkastelut MUISTIO

2 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 LÄHTÖKOHDAT 2 2 LIIKENTEEN TOIMIVUUS Nykyliikenne + Ison Kristiinan laajennus + Pormestarin P-laitos Iltaruuhkan ennustetilanne PARANTAMISTOIMENPIDEMAHDOLLISUUKSIA 8 4 YHTEENVETO 11 1

3 Lähtökohdat 1 LÄHTÖKOHDAT Tarkastelu on jatkoa selvitykselle Pormestarin korttelin liikennesuunnittelu, toimivuustarkastelut (Trafix ), joka on toiminut toimivuustarkastelujen, simulointien ja liikennemääräarvioiden pohjana. Tarkastelun katujärjestelyjen lähtökohdaksi on valittu em. selvityksen vaihtoehto VE4, jossa Pormestarin P-laitos on toteutettu, Armilankadun ja Villimiehenkadun liittymät ovat kiertoliittymiä ja Kaivokadun Lappeenkadun tulohaara on katkaistu (kävelykatu tai korkeintaan vähäinen saattoliikenne). Työssä on tarkasteltu Ison Kristiinan laajennuksen tuoman lisäliikenteen ja Raatimiehenkadun nykyisen Lappeenkadun suuntaisliittymän katkaisun vaikutuksia Lappeenkadun liittymien toimivuuteen. Kuva 1. Tarkastellut järjestelyt. Tarkastelutilanteet ovat seuraavat: iltahuipputunti nykyliikenne + Pormestarin P-laitoksen lisäliikenne + Ison Kristiinan laajennuksen lisäliikenne iltahuipputunti liikenne-ennuste Pormestarin P-laitoksen lisäliikenne + Ison Kristiinan laajennuksen lisäliikenne 2

4 Lähtökohdat Nykytilanteen liikennemäärät (muutokset Pormestarin P-laitoksen tarkasteluun) Kaupunki laski Raatimiehenkadun ja Lappeenkadun iltahuipputunnin liikennemäärät tarkastelua varten. Lappeenkadulta Hietalankadun suunnasta Raatimiehenkadulle kääntyi noin 25 ajon/h ja Raatimiehenkadulta oikealle kääntyi noin 55 ajon/h. Raatimiehenkadun liittymän katkaisun vaikutukset liikenteen siirtymään on arvioitu ja korjattu Pormestarin P-laitoksen tarkastelun simulointimalliin seuraavasti: Raatimiehenkadulta oikealle kääntyvä liikenne (55 ajon/h) siirtyy kokonaisuudessaan Kirkkokadun ja Lappeenkadun liittymään. Liikenteestä suurin osa kääntyy oikealle Lappeenkadulle (arvio 75 %) ja osa jatkaa suoraan Kirkkokatua (25 %) Lappeenkadulta Raatimiehenkadulle kääntyvä liikenne (25 ajon/h) on tulossa todennäköisimmin suurimmalta osin Hietalankadulta (75 %) ja osin Armilankadulta (25 %). Pohjoisesta tulijat käyttävät todennäköisesti Villimiehenkatua. Hietalankadulta saapuva liikenne siirtyy Kirkkokadulle ja Armilankadulta Villimiehenkadulle. Ison Kristiinan laajennuksen tuottama lisäliikenne Ison Kristiinan laajennuksen lisäliikenne on laskettu laajennussuunnitelman (Citycon ) kerrosneliömäärien ja ympäristöministeriön Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -selvityksen liikennetuotoslukujen perusteella. Varasto- ja huoltotiloja ei ole huomioitu, koska näiden toimintojen tuottama liikenne keskittyy muihin kuin ruuhkatunteihin. Taulukko 1. Ison Kristiinan laajennuksen liikennetuotosarvio. Iron Kristiinan laajennus Kerros-m 2 Tuotos Päivittäistavara (suuri supermarket) Tavaratalo, erikoisliikkeet, vaatekauppa Ravintolat, kahvilat Käyntiä / vrk Iltahuipputunti (%) Iltahuipputunti (* (ajon/h sisään / ulos) 130 käyntiä / 100 k-m % 110 / käyntiä / 100 k-m % 220 / / asiakaspaikka 750 (arvio) 5 % 15 / 15 * Henkilöautojen kulkutapaosuus %, ajoneuvon keskikuormitus 1,6 hlö YHTEENSÄ 345 / 315 ajon/h Ison Kristiinan lisäliikenteen jakautumien eri suunnille on arvioitu vastaavasti kuin Pormestarin P-laitoksen osalta eli Ison Kristiinan liikenteen on oletettu suuntautuvan liikennelaskentojen mukaisten tarkastelualueelle saapuvien liikennevirtojen ja sieltä poistuvien liikennevirtojen suhteessa. Ennustetilanteen 2030 tarkastelujen liikennemäärät Iltahuipputunnin 2030 ennustetilanteena on käytetty samaa arvioita kuin Pormestarin P- laitoksen tarkasteluissa. Tarkastelualueelle saapuvia liikennevirtoja kasvatettiin kaupungin EMME-mallin mukaisilla kasvukertoimilla lukuun ottamatta Ison Kristiinan ja Pormestarin P- laitokseen suuntautuvaa liikennettä. Ennustetilanteessa Ison Kristiinan ja Pormestarin P- laitoksen liikennemäärä oletettiin samaksi kuin nykytilatarkasteluissa (paikkamäärät eivät kasva eikä lisälaajennuksia oleteta tehtävän). Ennuste voi yliarvioida Ison Kristiinan korttelin tulevia liikennemääriä, koska kaupungin EM- ME-ennuste sisältää valmiiksi osittain keskustakorttelien tulevaa maankäytön kehittymistä (joka siis on jo lisätty liikennemääriin Ison Kristiinan laajennuksen osalta ja tulee siten laskettua osittain kahteen kertaan). Samoin Pormestarin P-laitoksen on oletettu lisäävän liikennettä täysimääräisesti, eikä sen toteutuksen yhteydessä käytöstä poistuvia paikkoja ole huomioitu. Toisaalta Mutkakadun ja Lappeenkadun risteyksen mahdollisen katkaisun vaikutuksia ei ole huomioitu. Tämä vaikuttaa erityisesti Kirkkokadun Kauppakadun puoleisen haara liikennemääriin ja Kirkkokadun toimivuuteen Lappeenkadun risteyksessä. 3

5 Liikenteen toimivuus 2 LIIKENTEEN TOIMIVUUS 2.1 Nykyliikenne + Ison Kristiinan laajennus + Pormestarin P-laitos Nykytilanteen iltaruuhkassa (lisättynä Pormestarin ja Ison Kristiinan korttelin lisäliikenteellä) keskustan katuverkon toimivuus säilyy tyydyttävää, mutta tietyin osin toimivuus on välttävä ja ajoittain heikko. Raatimiehenkadun katkaisu kuormittaa Kirkkokadun pohjoista tulosuuntaa, mikä näkyy sen voimakkaana jonoutumisena. Vaikutukset syntyvät nimenomaan Raatimiehenkatu Lappeenkatu -yhteyden katkaisusta: Lappeenkatu Raatimiehenkatu -yhteydellä ei ole yhtä suurta merkitystä, koska korvaava reitti Lappeenkatua oikealle Kirkkokadulle sujuu tyydyttävästi yhdessä pääsuunnan muun liikenteen kanssa. Lisäksi pohjoisesta on korvaava yhteys Villimiehenkadun kautta. Raatimiehenkatua merkittävämpi tekijä Kirkkokadulla on kuitenkin Ison Kristiinan laajennuksen tuoma lisäliikenne: nykyliikennemäärin ilman Ison Kristiinan lisäliikennettä Raatimiehenkadun katkaisu ei vaikuta merkittävästi liikenteen toimivuuteen. Kirkkokadun ja Lappeenkadun risteyksessä Kirkkokadun pohjoisesta tuleva suunta jonoutuu ajoittain pitkälle Kirkkokadulle, ja jonon pää ulottuu usein Brahenkadun risteykseen. Samalla jono estää Brahenkadulta vasemmalle Lappeenkadun suuntaan kääntymisen. Brahenkadulle syntyy jonoja, kun sen liikenne lisääntyy Ison Kristiinan laajennuksen myötä. Jonoutuminen painottuu erityisesti Kirkkokadun oikean puoleiselle kaistalle (Lappeenkatu länteen ja Kauppakadun suunta), mutta Ison Kristiinan lisäliikenne kerryttää jonoja myös vasemmanpuoleiselle kaistalle (Ison Kristiinan lisäliikenne Hietalankadun suuntaan, jonoutuminen riippuu lisäliikenteen todellisuudessa toetutuvasta suuntautumisesta). Myös Lappeenkadulta lännestä vasemmalle Kirkkokadulle kääntyvä ryhmittymiskaista jonoutuu ajoittain, kun Ison Kristiinan kortteliin menevä liikenne lisääntyy. Kirkkokadun pohjoista tulosuuntaa lukuun ottamatta toimivuus on kuitenkin tyydyttävä. Pohjoisen tulosuunta toimii välttävästi: välityskyky riittää vielä ja Brahenkadulle yltävät jonot purkautuvat melko nopeasti. Kirkkokadun liittymän osalta on huomioitava se riski, että tarkastelut perustuvat nykyliikennelaskentoihin: Mutkakadun Lappeenkadun risteyksen mahdollinen katkaisu lisää Kirkkokadun liikennettä Kauppakadun puolella (etenkin Kauppakadun suunnasta vasemmalle kääntyminen), mikä hankaloittaa sekavaiheen toimivuutta molemmilla Kirkkokadun tulosuunnilla. Lappeenkadun ja Villimiehenkadun kiertoliittymän toimivuus heikkenee jonkin verran, kun Isoon Kristiinan pohjoisen suunnan liikenne lisääntyy. Itse kiertoliittymän tulosuuntien välityskyky on riittävä, mutta Pohjolantien suojatievalot häiritsevät pohjoisen tulosuunnan tehokasta toimintaa. Kaikkia vapaita aikavälejä ei päästä käyttämään kiertoliittymässä, kun suojatievalot katkaisevat pääsuunnan liikennettä. Oletuksena suojatievaloissa on se, että jalankulkuvaiheen pyyntöjä tulee noin kerran 1,5 minuutissa. Pohjoisen tulosuunta jonoutuu välillä pitkästi, mutta jonot purkautuvat nopeasti. Villimiehenkadun tulosuunnalla liikenne lisääntyy ja jonoutuminen kasvaa, mikä aiheuttaa ajoittain ongelmia Pormestarin P-laitoksesta vasemmalle kääntyjille. Armilankadun ja Hietalankadun risteyksissä lisäliikenteellä ei enää ole merkittävämpiä vaikutuksia. Lappeenkadulta Hietalankadulle kääntyvät suunnat jonoutuvat jonkin verran aikaisempia tarkasteluja enemmän. Pohjoisesta vasemmalle Hietalankadulle kääntyvä ryhmittymiskaista voi pahimmillaan jonoutua täyteen, mikä voi hetkittäin häiritä Armilankadun kiertoliittymän toimintaa. Ison Kristiinan P-laitoksen liittymä Brahenkadulla toimii tyydyttävästi. Brahenkadun jonot voivat ajoittain häiritä ulos ajoa laitoksesta. P-laitoksen suunnittelussa kannattaa kuitenkin huomioida, että yksi ajoyhteys aiheuttaa vaatimuksia P-laitoksen sisäisille järjestelyille (jonotustilat sisään ja ulos ajettaessa, ryhmittymiskaistat ulos ajettaessa, puomistojen riittävä mitoitus jne.). 4

6 Liikenteen toimivuus Seuraavissa kuvissa on esitetty maksimijonot ja viivytykset iltaruuhkan simuloinnissa. Kuva 2. Maksimijonot simuloinnissa (iltahuipputunti nykytila + Pormestarin P-laitos + Ison Kristiinan laajennus). Kuva 3. Keskimääräiset ajoneuvoviivytykset linkeillä valo-ohjauksisen liittymän palvelutasoluokittain simuloinnissa (iltahuipputunti nykytila + Pormestarin P-laitos + Ison Kristiinan laajennus). 5

7 Liikenteen toimivuus 2.2 Iltaruuhkan ennustetilanne 2030 Iltaruuhkan ennustetilanteessa edellä mainittujen ongelmakohtien toimivuus heikkenee. Lappeenkadun pääsuunnilla toimivuus on vielä pääosin tyydyttävä, mutta ajoittain heikko. Katuverkon välityskyky riittää vaivoin, ja riski laajemmille häiriöille esim. huonon kelin vuoksi tai kaupan sesonkiaikoina on suuri. Kirkkokadun ja Lappeenkadun risteyksessä Kirkkokadun pohjoisesta tuleva suunta jonoutuu ajoittain Villimiehenkadun risteykseen asti. Jonot yltävät lähes joka valokierrossa Brahenkadun risteykseen, mikä jonouttaa Brahenkatua. Kirkkokadun pohjoisen sulosuunnan toimivuus on huono ja lännestä vasemmalle Kirkkokadulle kääntyvän suunnan välttävä. Lännen tulosuunnan viivytykset kasvavat. Muut tulosuunnat toimivat kohtuullisesti, mutta Kauppakadun suunnasta tulevan liikenteen mahdollinen lisääntyminen aiheuttaa helposti lisäongelmia. Lappeenkadun ja Villimiehenkadun kiertoliittymässä pohjoisen suunnasta tuleva liikenne voi jonoutua hetkittäin lähes Valtakadun kiertoliittymään. Osasyynä tähän ovat Pohjolantien suojatievalot. Villimiehenkadun tulosuunta toimii vielä tyydyttävästi, mutta Pormestarin P- laitoksesta vasemmalle Villimiehenkadulle kääntyvät jonouttavat ajoittain P-laitosta. Tulosuuntien jonot kuitenkin purkautuvat edelleen melko nopeasti, eikä jatkuvia pitkäkestoisia jonoja synny. Lappeenkadun Armilankadun puoleinen tulosuunta toimii hyvin ajoittaisia, Pohjolantien suojatievaloista johtuvia häiriöitä lukuun ottamatta. Lappeenkadun ja Hietalankadun risteyksessä lännestä oikealle Hietalankadulle kääntyvä liikenne jonouttaa oikean puoleista kaistaa (riippuvainen Ison Kristiinan liikenteen suuntautumisarvioista). Myös pohjoisesta vasemmalle kääntyvän suunnan jonot yltävät aiempaa useammin Armilankadun kiertoliittymään. Näitä häiriötilanteita lukuun ottamatta Armilankadun risteys toimii edelleen hyvin, eikä liittymäväli läheiseen Villimiehenkadun kiertoliittymään tukkeudu. Ison Kristiinan P-laitoksen liittymä Brahenkadulla tukkeutuu ajoittain. Brahenkadun toimivuus on huono, koska Kirkkokadun liittymän jonot keräävät jonoa Brahenkadulle. Jonot yltävät P-laitoksen liittymään saakka, jolloin jonot kasvavat myös P-laitoksen sisälle. Tilanne on ongelmallinen, koska vaihtoehtoisia poistumisreittejä ei ole. Brahenkadun viivytykset kasvavat suuriksi. Seuraavissa kuvissa on esitetty maksimijonot ja viivytykset iltaruuhkan simuloinnissa. 6

8 Liikenteen toimivuus Kuva 4. Maksimijonot simuloinnissa (iltahuipputuntiennuste Pormestarin P-laitos + Ison Kristiinan laajennus). Kuva 5. Keskimääräiset ajoneuvoviivytykset linkeillä valo-ohjauksisen liittymän palvelutasoluokittain simuloinnissa (iltahuipputuntiennuste Pormestarin P-laitos + Ison Kristiinan laajennus). 7

9 Parantamistoimenpidemahdollisuuksia 3 PARANTAMISTOIMENPIDEMAHDOLLISUUKSIA Seuraavassa on esitetty tarkastelun aikana esiin nousseita parantamistoimenpideideoita ja - suosituksia. Kuva 6. Parantamistoimenpidemahdollisuuksia. Pormestarin P-laitoksen ja Ison Kristiinan laajennuksen yhteydessä tarkemmin selvitettäväksi suositeltavia toimenpiteitä ovat: 1. Toinen ulosajoyhteys Ison Kristiinan P-laitoksesta: ramppi laitoksesta Lappeenkadulle lännen suuntaan Suurin piirtein Raatimiehenkadun liittymän kohdalle tai sen Hietalankadun puolelle (joka tapauksessa selvästi ennen Kirkkokadun liittymän ryhmittymisaluetta) Vähentää selvästi Kirkkokadun kuormitusta ja parantaa Kirkkokadun ja Lappeenkadun risteyksen toimivuutta, kun liikennettä siirtyy sivusuunnalta pääsuunnalle. Ison Kristiinan osalta helpottaa (ainoan) sisäänajoliittymän toimintaa ja häiriötilanneriskejä 2. Pormestarin ja Ison Kristiinan P-laitosten ramppien ryhmittymiskaistat Ison Kristiinan osalta helpottavat (ainoan) sisäänajoliittymän toimintaa, kun Brahenkadun ruuhkautumistilanteissa osa autoista pääsee Villimiehenkadun suuntaan Pormestarin P-laitoksen ulos ajon yhteydessä ryhmittymiskaista helpottaa tilanteissa, joissa liittymäväli Lappeenkadulle on täynnä Vähentävät P-laitosten sisäistä jonoutumista 8

10 Parantamistoimenpidemahdollisuuksia 3. Lyhyt ryhmittymisalue (väistötila) Brahenkadulle Kirkkokadun risteykseen Maalataan lyhyt ryhmittymiskaista oikealle (jos mahtuu) tai keskiviivan avulla leveä kaista Poistetaan tarvittaessa 1 3 kadunvarsipaikkaa Helpottaa Kirkkokadulle oikealle kääntymistä, jos Lappeenkadun risteyksen jonot yltävät Brahenkadulle Edellä mainituista toimenpiteistä käytännön vaikutusta katuverkon tasolla on lähinnä toimenpiteellä 1. Kirkkokadun jonoutuminen vähenee nykytilanteen tarkastelussa selvästi, vaikka jonot yltävät edelleen ajoittain Brahenkadun liittymään. Muilla toimenpiteillä vaikutukset ovat rajallisemmat, mutta niillä voidaan jonkin verran lieventää ruuhkaisimpien hetkien häiriöherkkyyttä. Toimenpiteillä ei kuitenkaan voida vaikuttaa Kirkkokadulta pohjoisesta vasemmalle sekavaiheessa kääntyvän liikenteen toimivuuteen ja jononpituuksiin (Ison Kristiinan P-laitoksesta ja muista kortteleista Hietalankadun suuntaan menevä liikenne). Hankkeiden valmistumisen jälkeen toteutuvan liikennetilanteen ja liikenteen muun kasvun perusteella tehtäviä parannuksia (2030 mennessä) 4. Toinen vastaanottava kaista Kirkkokadulle Lappeenkadun eteläpuolelle ja kaistajärjestelyn muutos (Kirkkokatu suoraan kahdelta kaistalta) Vaatii aiempien tarkastelujen perusteella koko liittymän kunnostusta, jotta geometria saadaan toimimaan Saadaan jaettua Kirkkokadulta pohjoisesta tulevaa kuormitusta tasaisemmin, mikä vähentää ylipitkien jonojen kestoa ja esiintymistiheyttä HUOM! Jos Kauppakadun suunnasta vasemmalle kääntyvä liikenne lisääntyy (esim. Mutkakadun katkaisu), kääntyminen sekavaiheessa kahden vastaantulevan kaistan läpi voi aiheuttaa ongelmia ja jonoja, eikä järjestely ole turvallisuuden kannalta paras mahdollinen. Sivusuuntien erilliset vaiheet puolestaan heikentävät välityskykyä. 5. a) Lisäkaista Lappeenkadulle pohjoisesta Villimiehen kiertoliittymän läpi Aloitetaan ennen Pohjolankadun suojatievaloja (lyhentää jonoja suojatievaiheen aikana) ja johdetaan toisena kaistana Villimiehen kiertoliittymän läpi Parantaa Villimiehenkadun kiertoliittymän toimintaa: Lappeenkadun pohjoisen tulosuunta ei jonoudu kiertoliittymässä eikä suojatievaloissa ja lisäksi Villimiehenkadun jonoutuminen vähenee. Toisaalta Pormestarin P-laitoksen ja Lappeenkadun liittymäväli lyhenee entisestään, mikä lisää liittymävälin tukkeutumisriskiä ja vaikeuttaa opastuksen toteuttamista. Kaksi läpi menevää kaistaa aiheuttaa myös epävarmuustekijöitä Villimiehenkadun ja Armilankadun kiertoliittymien riskialttiiseen väliin (esim. Villimiehenkadulta tulijoiden ryhmittyminen Armilankadulle ja edelleen Hietalankadulle). Opastus pitäisi pystyä järjestämään lyhyisiin väleihin selkeästi ja riittävän ennakoivasti. Kannattaa toteuttaa vasta tarpeen ilmetessä ja tarkemman tarveharkinnan mukaan. Välivaihtoehto 5b): lisäkaista johdetaan oikealle kääntyvänä kaistana Villimiehenkadulle + ryhmittymiskaista Villimiehenkadun tulohaaralle (ja sen vaatima lisäkaista yhteen kiertoliittymäneljännekseen) Villimiehenkadun ryhmittymiskaista mahdollisuuksien mukaan Kaivokadulta lähtien Vähentää jonkin verran Pormestarin P-laitoksen ja Lappeenkadun liittymävälin tukkeutumisen yleisyyttä, mikä parantaa Pormestarin P-laitoksen yhteyksiä Toimii ensimmäisenä toteuttamisvaiheena mahdollisesti myöhemmin tarvittavaa Lappeenkadun suuntaista toista kaistaa varten HUOM! Villimiehenkadun ryhmittymiskaista kannattaa toteuttaa vain, jos kaistasta saadaan järkevän pituinen (vähintään 20 m) eikä järjestely lyhennä P- laitoksen ja Lappeenkadun liittymäväliä tai muuten vaikeuta sen toimintaa (esim. opastus) 9

11 Parantamistoimenpidemahdollisuuksia 6. Ryhmittymiskaista Lappeenkadulle lännestä Hietalankadulle ja 2-aukkoinen opastin oikealle Tarpeen viimeistään 2030, jos tässä käytetyt liikenteen suuntautumisjakaumat pitävät paikkansa. Parantaa huomattavasti Lappeenkadun toimivuutta Armilankadun suuntaan, mutta ei vaikuta suoraan ongelmallisimpiin kohtiin. Kannattaa toteuttaa joka tapauksessa, jos toimenpide on kustannuksiltaan ja rakentamisolosuhteiltaan mahdollinen, ja/tai jos Hietalankadun liittymän läheisyydessä toteutetaan muita hankkeita. Toimenpiteillä saavutetaan tyydyttävä tai välttävä toimivuus iltaruuhkan 2030 liikennetilanteessa. Kirkkokadulla jonot yltävät edelleen usein Brahenkadun liittymään varsinkin vasemman puoleisella kaistalla, mutta heijastusvaikutukset Brahenkadun jonoutumiseen vähenevät selvästi. Toimivuus vastaa nykytilatarkastelua, mutta edelleen on huomioitava Kauppakadun puoleisen tulosuunnan mahdollinen tässä oletettua suurempi liikennemäärien kasvu tulevaisuudessa. Lappeenkadun kiertoliittymien ja Villimiehenkadun toimivuus on tyydyttävä simuloinneissa, mutta edellä mainitut ryhmittymistoimintoihin liittyvät ongelmat eivät välttämättä näy kokonaisuudessaan mallissa. Monimutkaisessa ympäristössä kuljettajat eivät välttämättä osaa ryhmittyä yhtä sujuvasti oikeille kaistoille todellisuudessa, mikä voi johtaa viime hetken kaistanvaihtoihin ja siitä syntyviin häiriöihin. Edellä kuvatut toimenpiteet eivät täysin varmista Kirkkokadun ja Lappeenkadun liittymän toimivuutta, koska Ison Kristiinan P-laitoksen idän ja kaakon suuntainen poistuva liikenne jää suurelta osin Kirkkokadulle vasemmalle kääntyväksi liikenteeksi. Tätä liikennettä voitaisiin vähentää (ja P-laitoksen yleistä toimivuutta, häiriönsietoa ja saavutettavuutta parantaa) lisärampeilla Kaivokadulle Armilankadun tai Villimiehenkadun suuntaan (8). Erityisesti ensimmäinen vaihtoehto vähentäisi poistuvan liikenteen kuormitusta Kirkkokadulla. Kaivokadun rampeilla (varsinkin 2-suuntaisina Armilankadun liittymään päin) ongelmatekijänä on se, että ne johtavat sisään tulevaa liikennettä Lappeenkadun kiertoliittymiin. Etelästä tulevat virrat kääntyvät vasemmalle ja estävät Lappeenkadun pohjoisesta tulevaa pääsuuntaa. Tämä voi olla riski erityisesti Armilankadun kiertoliittymässä, jossa pohjoisesta tulevan suunnan mahdollinen jonoutuminen johtaisi helposti ryhmittymisongelmiin ja läheisen Villimiehenkadun kiertoliittymän häiriöihin. Katuverkon kannalta Ison Kristiinan kortteliin sisään pyrkivä liikenne on vähäisempi ongelma, joten rampit voisivat periaatteessa olla vain ulos tulevalle liikenteelle. Tämä ei kuitenkaan paranna laitoksen saavutettavuutta. 10

12 Yhteenveto 4 YHTEENVETO Nykytilanteen iltaruuhkassa (lisättynä Pormestarin ja Ison Kristiinan korttelin lisäliikenteellä) keskustan katuverkon toimivuus säilyy tyydyttävänä, mutta Kirkkokadun pohjoisen tulosuunnan toimivuus on välttävä. Ison Kristiinan lisäliikenne ja Raatimiehenkadun katkaisu jonouttavat Kirkkokadun pohjoista tulosuuntaa. Jonon pää ulottuu usein Brahenkadun risteykseen, mikä estää Brahenkadulta vasemmalle Lappeenkadun suuntaan kääntymistä. Iltaruuhkan 2030 ennustetilanteessa häiriöt ovat toistuvia ja voivat häiritä Ison Kristiinan P-laitoksen toimintaa. Lappeenkadun ja Villimiehenkadun kiertoliittymän toimivuus heikkenee jonkin verran, kun pohjoisen suunnan liikenne lisääntyy Ison Kristiinan laajennuttua. Nykytilanteessa toimivuus on tyydyttävä, mutta ennustetilanteessa pohjoisen tulosuunnan jonot voivat olla ajoittain pitkät. Villimiehenkadulla jonot häiritsevät ajoittain P-laitoksen toimintaa. Armilankadun ja Hietalankadun risteyksissä lisäliikenteellä ei ole nykytilanteessa merkittävämpiä vaikutuksia. Ennustetilanteessa Lappeenkadulta lännestä oikealle kääntyvä suunta jonoutuu välillä voimakkaasti. Ison Kristiinan laajennuksen lisäliikenne iltaruuhkassa on arviolta ajon/h sisään ja ajon/h ulos. Yhden pysäköintiliittymän järjestelyssä (ilman Raatimiehenkadun tms. ajoramppia) liikenne ruuhkauttaa erityisesti Kirkkokatua. Katuverkon kannalta P-laitoksesta ulos tuleva liikenne on huomattavasti ongelmallisempi kuin sisään ajava liikenne. Vaikka sisäänajoyhteydet eivät ole katuverkon kannalta yhtä tärkeitä, P-laitoksen saavutettavuus ja häiriösietokyky paranisivat huomattavasti toisen ajoyhteyden ansiosta. Edellytyksenä Kirkkokadun kuormituksen keventämiselle on Ison Kristiinan liikenteen yhteys lännen / etelän suuntaan myös muita reittejä pitkin. Raatihuoneenkatu voidaan katkaista, jos tilalle tulee P-laitoksesta (ulos-) ajoramppi lännen suuntaan. Merkittävimmät parantamistoimenpiteet, joilla katuverkon toimivuutta voidaan ylläpitää, ovat: Toinen ulosajoyhteys Ison Kristiinan P-laitoksesta: ramppi laitoksesta Lappeenkadulle lännen suuntaan (korttelien rakentamisen yhteydessä) Lappeenkadun ja Kirkkokadun saneeraus: toinen vastaanottava kaista Kirkkokadulle Lappeenkadun eteläpuolelle ja Kirkkokatu suoraan kahdelta kaistalta (toteutuvan liikennetilanteen perusteella) Lisäkaista Lappeenkadulle pohjoisesta Villimiehenkadun kiertoliittymän läpi tai lisäkaista oikealle Villimiehenkadulle + ryhmittymiskaista Villimiehenkadun tulohaaralle (toteutuvan liikennetilanteen perusteella tarpeen mukaan, harkittava suhteessa muiden järjestelyjen onnistumiseen ahtaissa liittymäväleissä) Lähitulevaisuuden liikennetilanteessa saavutetaan tyydyttävä taso ensin mainitulla toimenpiteellä, vaikka Kirkkokadulla voi olla häiriöitä pahimpina ruuhka-aikoina. Kaikilla kolmella toimenpiteellä katuverkon toimivuus on pääosin tyydyttävä vuoden 2030 tilanteessa, mutta häiriöitä voi syntyä erityisesti Kirkkokadulla ja Lappeenkadun lyhyissä liittymäväleissä. Häiriöiden vaikutuksia voidaan lieventää jonkin verran P-laitosten ja Brahenkadun ryhmittymiskaistoin. Kirkkokadun toimivuuden (ja itse Ison Kristiinan P-laitoksen saavutettavuuden) parantamiseksi paremmalle tasolle toiset ajorampit Kaivokadulta olisivat tehokas keino. Armilankadun kohdan (sisäänajo-) ramppien liikenne toisi kuitenkin kiertoliittymään vasemmalle kääntyvää liikennettä, joka estää pohjoisesta tulevaa pääsuuntaa: jos Armilan- ja Villimiehenkadun liittymät ovat kiertoliittymiä, pääsuunnan jonoutuminen voi aiheuttaa laajempia ongelmia lyhyen liittymävälin vuoksi. Villimiehenkadun kiertoliittymän suuntaan johtavalla rampilla olisi puolestaan pienempi vaikutus Kirkkokadun liikenteeseen. Liikennemääräarviot Pormestarin ja Ison Kristiinan korttelien osalta ovat todennäköisesti jonkin verran yliarvioituja, ja toimivuus varsinkin Villimiehenkadulla voi olla tässä arvioitua parempi. Kirkkokadun liittymän osalta on puolestaan huomioitava se riski, että tarkastelut perustuvat nykyliikennelaskentojen liikennejakaumiin eikä Mutkakadun ja Lappeenkadun risteyksen mahdollista katkaisua ole huomioitu. 11