TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Yhtymähallitus 23.3.2016, 27.4.2016 Yhtymävaltuusto 15.6.2016
Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS... 4 1.1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus... 4 1.2 Kuntayhtymän hallinto... 7 1.3 Talouden kehitys... 9 1.4 Olennaiset tapahtumat ja toiminnan kehitys... 9 1.4.1 Normiohjaukseen perustuvat muutokset... 9 1.4.2 Toiminnan uudelleen organisointi... 10 1.4.3 Tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu... 11 1.4.4 Tuottavuusohjelman toteuttaminen... 12 1.4.5 Kehittäminen 2015... 13 1.4.6 Koulutus 2015... 16 1.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 18 1.6 Kuntayhtymän henkilöstö... 20 1.7 Riskit... 21 1.8 Ympäristötekijät... 22 1.9 Sisäinen valvonta... 23 1.9.1 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuonna 2015... 23 1.10 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 25 1.10.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 25 1.10.2 Toiminnan rahoitus... 28 1.10.3 Kuntayhtymän tase... 29 1.11 Kokonaistulot ja -menot... 30 1.12 Kuntayhtymän konsernin toiminta ja talous... 30 1.12.1 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 32 1.13 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 35 1.13.1 Tilikauden tuloksen käsittelyä koskeva sääntely... 35 1.13.2 Tilikauden tuloksen käsittely... 35 1.13.3 Ylijäämän käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 35 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 36 2.1 Seurantaa koskeva sääntely... 36 2.2 Lapin sairaanhoitopiiri... 37 2.2.1 Erikoissairaanhoito... 38 2.2.2 Hoitotyö... 42 2.3 Tavoitteiden toteutuminen... 45 2.3.1 Keskushallinto... 49 2.3.2 Medisiinisen hoidon tulosalue... 52 2.3.3 Operatiivisen hoidon tulosalue... 57 2.3.4 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue... 68 2
2.3.5 Psykiatrisen hoidon tulosalue... 73 2.3.6 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue... 79 2.3.7 Tukipalvelut... 83 2.3.8 Projektit... 89 2.4 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 90 2.5 Investointien toteutuminen... 91 2.6 Rahoitusosan toteutuminen... 93 2.7 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 94 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 96 3.1 Tuloslaskelma... 96 3.2 Rahoituslaskelma... 97 3.3 Tase... 98 3.4 Konsernilaskelmat... 100 3.4.1 Konsernituloslaskelma... 100 3.4.2 Konsernirahoituslaskelma... 101 3.4.3 Konsernitase... 102 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 104 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUT JA TUTKIMUSTOIMINTA 2015... 124 LSHP = Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä LKS = Lapin keskussairaala OYS-erva = Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue sote-uudistus = sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP = Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä LPSHP = Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 3
1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Vuosi 2015 oli Lapin sairaanhoitopiirin 25. toimintavuosi. Rovaniemen yleinen sairaala avattiin 1895, joten vuosi oli sairaalan toiminnan 120-vuotisjuhlavuosi. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen (sote-uudistus) valmistelu kariutui perustuslaki-ongelmiin. Eduskuntavaalien jälkeen valmistelu käynnistyi uudelta pohjalta. Lapin keskussairaalan laajennushankkeen arkkitehtuurikilpailu päättyi ja tulokset julkistettiin. Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri vaihtui. Vuoden aikana valmistauduttiin keskittämään perusterveydenhuollon yöpäivystys Lapin keskussairaalan (LKS) yhteispäivystykseen Inaria ja Utsjokea lukuun ottamatta sairaanhoitopiirin koko alueella. Jäsenkunnille palautettiin 6,7 miljoonaa euroa omakustannushintaa korkeammaksi muodostuneen jäsenkuntalaskutuksen oikaisuna. Poimintoja vuoden 2015 toiminnasta Pohjoiskalotin alueen sairaalaorganisaatioiden yhteistyö jatkui työkokouksilla Luulajassa huhtikuussa ja Huippuvuorilla syyskuussa. Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten sairaala-organisaatioiden edustajat ovat kokoontuneet säännöllisesti vuodesta 2008 alkaen. Ensimmäinen työkokous järjestettiin lokakuussa 2008 Rovaniemellä Lapin sairaanhoitopiirin aloitteesta. Yhteistyössä ovat olleet mukana Helse Nord Norjasta, Norrbottenin maakäräjät Ruotsista sekä Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit Suomesta. Yhteistyöverkostoa on myöhemmin laajennettu kattamaan Ruotsissa Västerbottenin maakäräjät ja Suomessa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Yhteistyön tuloksena on mm. allekirjoitettu sopimus rajat ylittävästä ensihoidosta, joka on tullut voimaan vuoden 2012 alusta. Tätä sopimusta päivitettiin syksyllä. Syyskuussa pidetyssä kokouksessa allekirjoitettiin rajayhteistyötä koskeva puitesopimus, jonka keskeinen tavoite on parantaa väestön terveyttä sekä terveydenhuollon ja sairaanhoidon laatua Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisimmissa osissa rajayhteistyön keinoin. Yhteistyön käytännön organisointia varten rekrytoitiin yhteinen sihteeri ( sihteeristö ), jonka työnantaja on Norrbottenin maakäräjät. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen valmistauduttiin Lapin alueella Lapin liiton hallinnoimalla Sote-savotta-hankkeella. Sairaanhoitopiirin monivuotista Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmaa jatkettiin. Inhimillisesti tehokas johtaminen -tutkimus- ja kehityshankkeessa on yhteistyökumppanina Lapin yliopisto ja mukana myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Tähän kokonaisuuteen liittyen päivitettiin myös sairaanhoito-piirin organisaatiota ja johtamisjärjestelmää sairaala sote-kuntoon teemalla. Yhtymävaltuusto teki marraskuussa 2012 periaatepäätöksen tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelmasta. Valmisteltu tilatarveselvitys hyväksyttiin keskussairaalan laajennuksen suunnittelun pohjaksi. Arkkitehtuurikilpailu käynnistyi alkuvuodesta 2014. Kilpailun tulokset julkistettiin huhtikuussa 2015. Kilpailun voitti helsinkiläinen Verstas Arkkitehdit Oy, joka sai syksyllä myös arkkitehtuurin valtionpalkinnon. Laajennukseen on suunniteltu tiloja mm. sairaala-apteekille, psykiatrian klinikalle, dialyysiosastolle, lasten ja nuorten klinikalle, päivystykselle ja ensihoidolle sekä tukipalveluille. Arkkitehtuurikilpailun kilpailutehtävän tilaohjelma oli noin 39.000 brm², jonka alustava kustannusarvio on noin 90 100 miljoonaa euroa. Yhtymävaltuusto päätti kesäkuussa, että keskussairaalan laajennuksen suunnittelua jatketaan arkkitehtuurikilpailun tulosten pohjalta valmistelemalla sairaalan toiminnan kannalta priorisoitu hankesuunnitelma ja että laajennushankkeen kustannusraamiksi vahvistetaan tässä vaiheessa enintään 40 miljoonaa euroa. Uusien tilojen ja tilaratkaisujen mahdollistaman toiminnan muutoksen suunnittelua varten perustettu projektin johtajan toimi täytettiin elokuussa. Projektinjohtajan keskeinen tehtävä on päivittää hankesuunnitelma. 4
Pitkäaikainen johtajaylilääkäri Eva Salomaa jätti johtajaylilääkärin tehtävät syyskuun alussa. Uutena johtaja-ylilääkärinä aloitti Jukka Mattila. Hallintoylihoitaja Soili Vesterinen siirtyi toisen työnantajan palvelukseen. Vt. hallintoylihoitajana toimi Tarja Kainulainen-Liiti. Potilaan tunnistamisen, ilmoittautumisen ja kulunseurannan kokonaisjärjestelmän ja -laitteiston käyttöönotto alkoi vuonna 2014. Ns. pömpelit otettiin tuotantokäyttöön alkuvuodesta 2015. Avohoitopalvelujen liittämistä potilashotellitoimintaan (ns. hoidollinen potilashotelli) pilotoitiin loppuvuosi. Patologian yksikön tilojen peruskorjaus käynnistyi kesällä. Keväällä perustettiin sairaanhoitopiiriin asiakasraati, jonka tarkoituksena on lisätä potilaiden ja omaisten näkemysten huomioimista tehokkaammin hoidon järjestämisen eri vaiheissa. Silmäsairauksien yksikön lääkäripula vaikeutui alkuvuodesta äkillisesti siinä määrin, että päädyttiin tilapäiseen lääkärityön ulkoistukseen. Lapin päihdeklinikalle myönnettiin syksyllä vuoden 2015 päihdesairaanhoitajan tunnustus. Lapin keskussairaala sai kesällä 20 taideteosta käsittävän taidelahjoituksen taitelija Siiri Niemelältä. LKS:n päivystyspoliklinikalla luovuttiin rinnakkain toimivista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksistä ja näiden välisestä lähetekäytännöstä ja siirryttiin syksyllä ns. todelliseen yhteispäivystykseen. Vuoden aikana valmistauduttiin keskittämään perusterveydenhuollon yöpäivystys LKS:n yhteispäivystykseen Inaria ja Utsjokea lukuun ottamatta sairaanhoitopiirin koko alueella. Tämä toteutettiin vuodenvaihteessa 2015 2016. Yhtymävaltuusto hyväksyi syksyllä 2012 ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen 1.1.2014 lähtien siten, että sairaanhoitopiiri järjestää ensihoitopalvelun kokonaisuudessaan omana toimintana. Utsjoen kunnan alueella ensihoito jatkui vielä kunnan ja paikallisen palveluntuottajan välisen määräaikaisen sopimuksen pohjalta. Aluehallintoviraston määräyksen johdosta sairaanhoitopiiri täydensi Utsjoen ensihoitopalvelua kesällä järjestämällä Utsjoelle ambulanssin, joka miehitettiin yhdellä hoitotasoisella ensihoitajalla. Tämä ambulanssi toimi hoitotasoisena tukiyksikkönä kiireellisillä tehtävillä. Vuoden 2016 alusta sairaanhoitopiiri järjestää ensihoitopalvelun kokonaisuudessaan omana toimintana myös Utsjoella. Valtion yleisen sairaalan perustamisesta Rovaniemelle vuonna 1895 tuli kuluneeksi 120 vuotta. Sairaalan 120-vuotisen toiminnan juhlistamiseksi järjestettiin henkilökuntajuhla marraskuussa. Valtakunnalliset Terveys ja talouspäivät järjestettiin Levillä elokuussa. Taloudesta Lapin sairaanhoitopiirin vuoden 2015 tulos on 5,0 miljoonaa euroa ylijäämäinen, vaikka jäsenkunnille palautettiin 6,7 miljoonaa euroa omakustannushintaa korkeammaksi muodostuneen jäsenkuntalaskutuksen oikaisuna, jotta ylijäämää ei kertyisi. Mikäli yhtymävaltuusto hyväksyy yhtymähallituksen esityksen tilinpäätöksen tuloksesta tehtävästä 4,7 miljoonan euron investointivarauksesta Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskuksen (ILKK) kiinteistön ostoon, tilikauden ylijäämä tilinpäätössiirtojen jälkeen on 0,7 miljoonaa euroa ja taseessa on ylijäämää 2,5 miljoona euroa. Talousarviolainojen määrä aleni 7,2 miljoonaan euroon. Vuosikate 13,7 miljoonaa euroa oli poistoista 158 %. Investointimenot olivat 8,5 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat 176,4 miljoonaa euroa ja kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 3,2 %. Toimintatuotot olivat 190,5 miljoonaa euroa ja niiden kasvu 4,7 %. Alustavien ennakkotietojen mukaan maan sairaanhoitopiirin toimintakulut kasvoivat vv. 2014 2015 keskimäärin 2,7 % ja toimintatuotot keskimäärin 4,1 %. Luvut eivät ole palvelurakenteista johtuen täysin vertailukelpoisia. 5
Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien maksamat erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 1.230 euroa /asukas (ei sisällä ensihoitoa). Niiden kasvu oli 16 /as eli 1,2 %. Kasvua voidaan pitää kuntien talouden kehitykseen verrattuna kohtuullisena. Avohoitokäyntien määrä oli 167.707 ja kasvoi edellisvuodesta 8,3 % (oma toiminta ilman ostopalveluja). Hoitopäivien määrä oli 84.934, joka poikkeuksellisesti kasvoi edellisvuodesta 2,5 %. Hoitojaksojen määrä oli 18.158 ja kasvoi edellisvuodesta 0,3 %. Tulevaisuudesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen valtakunnallisessa selvitystyössä on pitkään jouduttu odottamaan selkeitä ratkaisuja. Maaliskuun 2014 lopulla julkistettiin hallitus- ja oppositiopuolueiden yhteinen linjaus, jonka mukaan tarkoitus oli järjestää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Linjaukseen pohjautuva hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettiin eduskunnalle joulukuussa 2014. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi kuitenkin helmi-maaliskuussa 2015 lakiesityksen perustuslain vastaiseksi, joten se ei johtanut lain säätämiseen. Toukokuussa 2015 hyväksytyn hallitusohjelman mukaan julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat kuntaa suuremmat itsehallintoalueet, joiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille. Hallitus sopi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen periaatteista ja alueiden määrästä marraskuussa 2015. Itsehallintoalueita perustetaan 18 ja niiden pohjana ovat nykyiset maakunnat. Sosiaali- ja terveyspalveluja järjestetään 15 alueen puitteissa. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaaloiden määrä on 12. Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Poliittinen keskustelu sote-uudistuksen ympärillä jatkuu. Sote-uudistuksen ja aluehallintouudistuksen yhdistäminen on selkeä riski sote-uudistuksen etenemiselle. Näiden kahden uudistuksen yhdistäminen on sinänsä perusteltua. Haasteena kuitenkin on, että sote-uudistuksessa ei osana isompaa kokonaisuutta pystytä etenemään riittävän ripeästi. Edellisellä hallituskaudella yritys yhdistää sote-uudistus ja kuntarakenneuudistus päätyi epäonnistumiseen. Samankaltaisiin virheisiin ei ole enää varaa. Kiitokset Kiitän sairaanhoitopiirin henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, jäsenkuntia, yhteistyökumppaneita ja sidos-ryhmiä hyvästä yhteistyöstä vuonna 2015. Maaliskuussa 2016 Jari Jokela sairaanhoitopiirin johtaja 6
1.2 Kuntayhtymän hallinto Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatio Yhtymävaltuusto Jäsenkunta Kunnan valitsemat jäsenet (suluissa varajäsen) Kunnan yhteenlaskettu äänimäärä Enontekiö Aarne Kultima (Helinä Hautamäki) 2 Inari Toini Sanila (Teuvo Katajamaa) 7 Veikko Väänänen (Ulla Kemppainen) Kemijärvi Jaana Hannola (Tiina Niemimuukko) 9 Kristiina Lautamo (Kirsti Ojala) Kaarina Soppela (Lea Soppela) Kittilä Markku Mäkitalo (Merja Korva) 7 Raili Fagerholm (Aki Maunula) Kolari Eija Koivumaa (Piritta Unga) 4 Sakari Lipponen (Jyrki Rundgren) Muonio Kosti Hietala (Tapio Pieskä) 3 Sakari Silén (Timo Liikavainio) Pelkosenniemi Aino Kulpakko (Pirkko Auer) 1 Pello Tuula Leinonen (Ossi Orajärvi) 4 Anna-Liisa Pasma (Tarmo Koskenniemi) Posio Eila Seppänen (Leila Luksua) 4 Martti Varanka (Heikki Maaninka) Ranua Tarja Impiö (Anna-Maija Österberg) Matti Pauna (Sulo Ranua) 9.6.2015 asti Matti Pauna (Urpo Sarajärvi) alkaen 10.6.2015 5 Rovaniemi Salla Savukoski Seija Karvo (Sanna Karhu) Merja Mäntyniemi (Liisa Ansala) Yrjö Niemi (Aarne Jänkälä) Reino Rissanen (Mikko Rapo) Kirsi Suoheimo (Merja Vilmilä) Esko-Juhani Tennilä (Aatos Nätynki) 9.6.2015 asti Esko-Juhani Tennilä (Eini Maria Tennilä) alkaen 10.6.2015 Matti Torvinen (Erkki Talvensaari) Eija Kellokumpu (Veikko Lehikoinen) Jorma Kellokumpu (Kari Niemelä) Mervi Pääkkö (Reijo Kilpelä) 9.6.2015 asti Mervi Pääkkö (Raimo Haapakoski) alkaen 10.6.2015 Raimo Haapakoski (Raimo Haapakoski) alkaen 4.11.2015 7 (61) rajoitettu äänimäärä 43,40 4 2
Sodankylä Tuula Annala (Markku Lehtinen) 9 Milja Mettiäinen (Merja Aikio) 9.6.2015 asti Mikko Pyhäjärvi (Merja Aikio) alkaen 10.6.2015 Pekka Tuomivaara (Jyrki Siirtola) Utsjoki Antti Katekeetta (Aulis Nordberg) 2 Yhtymävaltuuston puheenjohtajana on toiminut Merja Mäntyniemi, I varapuheenjohtajana Esko- Juhani Tennilä sekä II varapuheenjohtajana Kosti Hietala. Sihteereinä on toiminut kehittämispäällikkö Mikko Häikiö. Yhtymävaltuusto piti vuoden 2015 aikana kaksi kokousta, joista pöytäkirjaan merkittiin 24 pykälää. Yhtymähallitus Varsinainen Heikki Nivala, pj Kaarlo Alaoja, vpj Sirpa Hakala Jaana Hannola Jarkko Kotilaine Helena Norvapalo Jyrki Siirtola Varajäsen Jorma Kellokumpu Lasse Ketonen Seija Karvo Eija Paakki Jaakko Portti Merja Kuntsi Jouni I. Jomppanen Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Heikki Nivala ja varapuheenjohtajana Kaarlo Alaoja. Hallituksen sihteerinä toimi kehittämispäällikkö Mikko Häikiö. Hallitus piti vuoden aikana 13 kokousta, joista pöytä-kirjoihin merkittiin 226 pykälää. Tarkastuslautakunta Jäsenet Eila Seppänen Pertti Aska Aarne Kultima Tuula Leinonen Sarita Helttunen Varajäsen Markku Mäkitalo Milja Nikka Mikko Rundgren Vesa Puuronen Kirsi Ohrankämmen Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Eila Seppänen ja varapuheenjohtajana Tuula Leinonen. Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi tilintarkastaja. Tarkastuslautakunta piti vuoden aikana 9 kokousta, joista pöytäkirjoihin merkittiin 75 pykälää. Tilintarkastaja vaalikaudella 2013 2016 Yhtymävaltuusto valitsi 9.4.2013 Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy:n tilintarkastajaksi vuosille 2013 2016. BDO Audiator Oy osti 31.7.2013 tehdyllä kaupalla Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy:n koko osakekannan. Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy sulautui BDO Audiator Oy:öön 1.1.2014. Vastuunalainen tilintarkastaja oli JHTT, HTM Antero Hyvärinen helmikuuhun 2014 saakka ja sen jälkeen JHTT, KHT Vivi Marttila maaliskuuhun 2015 saakka. Maaliskuusta 2015 alkaen vastuunalainen tilin-tarkastaja on KHT, JHTT Jarmo Lohi. Avustavana tilintarkastajana toimi JHTT Petteri Pasula kesäkuuhun 2015 saakka ja elokuusta 2015 alkaen HTM, JHTT Hilkka Ojala. 8
1.3 Talouden kehitys Vuoden 2015 työmarkkinoiden tilanne jatkui heikkona ja julkinen talous pysyi alijäämäisenä pitkittyneen matalasuhdanteen sekä talouden rakenteellisten ongelmien vuoksi. Julkisen talouden kasvunäkymä ei parane oleellisesti vuosien 2015 2017 aikana. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Joulukuussa 2015 oli inflaatio -0,2 %. Heikosta työllisyyskehityksestä huolimatta ostovoima vahvistui vuoden 2015 aikana erityisesti koko vuoden kestäneen poikkeuksellisen alhaisen inflaation vuoksi. Nimellisansiot nousivat 1,2 % vuonna 2015. Suomen kustannuskilpailukyky on hitaasti paranemassa maltillisista palkka-ratkaisuista johtuen. Kuntataloudessa tulot eivät riitä kattamaan menoja (käyttötalous+ investoinnit). Yleisen talouskasvun jääminen vaimeaksi heikentää kuntien tulokehitystä. Kuntien verotulojen kasvu vuosina 2015 2019 on jäämässä alle 2,5 prosentin. Väestön ikääntyminen kasvattaa palvelutarvetta yli prosentin vuosittain aina 2030-luvulle saakka. Kuten kuviosta Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee on havainnollisesti nähtävissä huoltosuhteen heikkenemisen näkymät lähivuosikymmenille ja tätä myötä kuntien talouteen koko ajan kiristävä vaikutus. Kuntien toiminnassa tämä tarkoittaa lisääntyvää palveluntarvetta niin perusterveydenhuollossa, sosiaalitoimessa kuin erikoissairaanhoidossakin. Palvelutarpeiden lisääntyminen ja toisaalta tulokehityksen heikkous aiheuttaa kuntiin vahvoja paineita uusien toimintamallien luomiselle kustannussäästöjen saamiseksi. Vaikka valtakunnalliset soteratkaisut eivät ole vielä valmiita, on kuntien oma-aloitteiset sote-suunnitelmat jo joiltakin osin lähteneet käyntiin tulevaisuuden tuomien taloudellisten ongelmien ennalta ehkäisemiseksi ja jo olemassa olevien ratkaisemiseksi. Kuvio: Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Lähteet: Valtiovarainministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Tilastokeskus, Kuntaliitto 1.4 Olennaiset tapahtumat ja toiminnan kehitys 1.4.1 Normiohjaukseen perustuvat muutokset Päivystyskyvyn vahvistaminen Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä astui pääsääntöisesti voimaan 1.1.2015, synnytyksiä ja lastensairauksia koskevat pykälät 1.6.2015. Lapin keskussairaala täyttää päivystystä koskevat yleiset edellytykset. Sairaalassa on vuodesta 2013 ollut jaettu tuki- ja sisäelinkirurginen takapäivystys, gynekologinen sairaalapäivystys ja leikkaussalin kolmivuorotyö. Syyskuussa 2014 avattiin vaatimukset täyttävä aivoverenkiertohäiriöyksikkö. 9
1.9.2015 liitettiin yhteispäivystyksen yleislääkärivastaanotto osaksi sairaanhoitopiirin organisaatiota siirtämällä Rovaniemen kaupungin ja Attendon välinen sopimus yhteispäivystyksen lääkäri-palveluista sairaanhoitopiirille. Samassa yhteydessä toteutettiin toiminnallisia muutoksia niin, että pääsääntöisesti sama lääkäri hoitaa potilaan alusta loppuun päivystyksen osalta. Syksyn aikana valmisteltiin vuodenvaihteessa tapahtuvaa perusterveydenhuollon päivystyksen laajempaa keskittymistä yhteispäivystykseen. Vuonna 2016 terveyskeskusten ympärivuorokautinen päivystys jatkuu yhteispäivystyksen lisäksi ainoastaan Inarissa. Psykiatristen päivystyspotilaiden somaattisen terveydentilan riittävän selvittelyn vuoksi tavallisilla kiireellisillä lähetteillä tulevat potilaat otetaan vastaan ensisijaisesti yhteispäivystyksessä. Käytännön ongelmia on kuitenkin aiheutunut psykiatrien joutuessa kulkemaan Muurolan ja yhteispäivystyksen väliä ja toimintamallia on tarkoitus jatkossa kehittää. Ensihoidon palvelujärjestelmän uudistaminen Ensihoidon toiminta on vakiinnutettu sairaanhoitopiirin toimintana. Utsjoen ensihoitoa täydennettiin 1.7. alkaen vaatimusten mukaisesti kunnan sopimuskumppanin kanssa rinnakkain toimivan sairaanhoitopiirin järjestämän hoitotasoisen ostopalvelun turvin. Ensihoidon tehtävien määrä sairaanhoitopiirin alueella kasvoi edellisvuodesta kuten koko maassa ilman säädösmuutoksia. Asiaa selvitetään kansallisella tasolla. Ensihoidon toimintaa testattiin syyskuussa laajassa kansainvälisessä Barents Rescue-harjoituksessa. Todettiin ensihoidon pystyvän koulutuksensa mukaisesti itseohjautuvaan järjestelmälliseen työskentelyyn suuronnettomuustilanteissa. Harjoituksesta noustettiin jatkotyöhön eräitä kehittämis-tarpeita kansallisen suuronnettomuusvalmiuden kehittämiseen. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja sote-uudistuksen valmistelu Jäsenkunnat ja sairaanhoitopiiri ovat hyväksyneet terveydenhuollon järjestämissuunnitelman vuosille 2013 2016. Sitä ei vuodelle 2016 erikseen päivitetty. Sote-uudistuksen valmisteluja on toteutettu yhdessä kuntien terveyskeskusten ja sosiaalitoimien kanssa asiakaskeskeisissä prosessityöryhmissä. Valmistelua on vuoden 2015 aikana häirinnyt sote-uudistuksen lainsäädännön kariutuminen keväällä ja uuden valtioneuvoston erilainen linjaus jatkosta. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Sairaanhoitopiirien yhteistyönä syntyi Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (OYS-erva) erikoissairaanhoidon järjestämissopimus vuosille 2013 2016 ja se hyväksyttiin syksyllä 2013 kaikkien viiden pohjoisen sairaanhoitopiirin yhtymävaltuustoissa. Sopimuksen päivitys-luonnoksessa ei saatu konkretisoitua sairaanhoitopiireittäin sovittujen toimintojen yhteistä osaajaresurssin turvaamista. Erityisesti kysymyksessä oli lastenlääkäripäivystyksen turvaaminen synnytyssairaaloissa, mutta myös muilla erikoisaloilla yhteistä vastuuta tarvitaan. Järjestämissopimuksen päivitys jätettiin pöydälle Lapin sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen kokouksessa 21.10.2015. Asiakastietolain mukainen Kanta-arkistoon liittyminen Sairaanhoitopiiri liittyi Kanta-arkistoon 1.11. Liittymistä varten tarvittiin potilastietojärjestelmiin ja niiden käyttöön muutoksia, joiden toteuttaminen haasteista huolimatta onnistui monia muita sairaanhoitopiirejä sujuvammin. 1.4.2 Toiminnan uudelleen organisointi Lapin sairaanhoitopiirissä aloitettiin 2015 vuoden alusta sairaala sote-kuntoon -työskentely, jonka tavoitteena on mm. yhtenäistää organisaation toimintamalleja, asettaa entistä vahvemmin potilas toiminnan keskiöön, selkiyttää johtamisjärjestelmää, vähentää yksikköjen ja esimiesten määrää sekä osallistaa henkilöstö muutoksen valmisteluun ja muutokseen. Käytännössä työskentelyssä keskityttiin sairaanhoitopiirin yksikkömäärän hallittuun vähentämiseen, hoidollisten toimintayksiköiden rakenteiden samankaltaistamiseen ja esimiesroolien yhtenäistämiseen. 10
Vuoden aikana valmisteltiin tulos- ja vastuuyksiköiden hallinnollisia ja toiminnallisia yhdistämisiä, hoito-työn esimiesten työnkuvien yhtenäistämistä ja uudistamista sekä sairaanhoitopiirin johtamisjärjestelmän uudistamista. Valmistellut yksiköiden hallinnolliset yhdistämiset toteutetaan suunnitellusti vuoden 2016 alusta. Lisäksi vuoden 2015 aikana aloitettiin ylilääkäriys sote-kuntoon työskentely. 1.4.3 Tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu Lapin keskussairaalan laajennusta on suunniteltu jo useita vuosia. Yhtymävaltuusto teki marraskuussa 2012 periaatepäätöksen tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelmasta. Valmisteltu tilatarveselvitys hyväksyttiin keskussairaalan laajennuksen suunnittelun pohjaksi. Yhtymähallitus päätti syksyllä 2013 mm. hyväksyä laajennushankkeen aikataulusuunnitelman, hyväksyä hankesuunnitelman arkkitehtuurikilpailun pohjaksi sekä nimetä jäsenet arkkitehtuurikilpailun palkintolautakuntaan. Arkkitehtuurikilpailu käynnistyi alkuvuodesta 2014. Kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen jätettiin kaikkiaan 35 ehdotusta, joista viisi valittiin toiseen vaiheeseen. Kilpailun tulokset julkistettiin huhtikuussa 2015. Kilpailun voitti helsinkiläinen Verstas Arkkitehdit Oy. Laajennukseen on suunniteltu tiloja mm. sairaala-apteekille, psykiatrian klinikalle, dialyysiosastolle, lasten ja nuorten klinikalle, päivystykselle ja ensihoidolle sekä tukipalveluille. Arkkitehtuurikilpailun kilpailutehtävän tilaohjelma oli noin 39.000 brm 2, jonka alustava kustannusarvio on noin 90 100 M. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio vaikuttaa tilatarpeisiin ja otetaan huomioon jatko-suunnittelussa. Yhtymävaltuusto päätti kesäkuussa, että Lapin keskussairaalan laajennuksen suunnittelua jatketaan arkkitehtuurikilpailun tulosten pohjalta valmistelemalla sairaalan toiminnan kannalta priorisoitu hankesuunnitelma. Valtuusto päätti vahvistaa pohjaksi suunnittelutyölle Lapin keskussairaalan laajennuksen kustannusraamiksi tässä vaiheessa enintään 40 miljoonaa euroa. Päätöksen mukaan em. kustannusraamin lisäksi voidaan suunnitella sellaisia vuokrattavia tiloja, joiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset tulevat muun kuin sairaanhoitopiirin maksettaviksi. Valtuusto päätti edelleen asettaa tavoitteeksi, että toimintaa ja prosesseja kehittämällä kyetään alentamaan lisärakentamisesta aiheutuvaa kustannusten kasvua. Päätöksen mukaan sairaala-apteekin uusien tilojen suunnittelu tulee käynnistää heti kun se suunnittelun kokonaisuuden kannalta on mahdollista, mutta muun laajennuksen kuin sairaala-apteekin osalta valtuusto päättää erikseen arkkitehtisuunnittelun käynnistämisestä ja suunniteltavan laajennuksen keskeisestä sisällöstä. Lapin keskussairaalan uusien tilojen ja tilaratkaisujen mahdollistaman toiminnan muutoksen suunnittelua varten sairaanhoitopiiriin perustettu määräaikaisen toiminnan muutoksen suunnittelusta vastaavan projektin johtajan toimi täytettiin elokuussa. Projektinjohtajan keskeinen tehtävä on päivittää hankesuunnitelma, jonka tulee perustua sote-palvelujen alueelliseen konseptisuunnitelmaan, toiminnan tarpeisiin ja erityisesti asiakkaiden palvelutarpeisiin. Tässä työssä tulee priorisoida rakentamistarpeita ja ottaa huomioon jäsenkuntien taloudellinen kantokyky. Yhtenä keskeisenä lähtökohtana tulee olla, että toimintaa ja prosesseja kehittämällä kyetään alentamaan lisärakentamisesta aiheutuvaa kustannusten kasvua. Yhtymävaltuusto päätti marraskuussa 2014, että sairaanhoitopiiri sitoutuu aluksi vuokraamaan ja viimeistään vuonna 2016 ostamaan Invalidiliitolta Porokatu 32:ssa sijaitsevan kuntoutuskiinteistön (ILKK). Kauppa vähentää Lapin keskussairaalan laajennuksen lisärakentamisen tarvetta. Laajennushankkeen arkkitehtuurikilpailun toisessa vaiheessa edellytettiin, että kilpailijoiden tulee sijoittaa kilpailun huonetilaohjelmassa esiintyviä tiloja ja tilakokonaisuuksia ILKK:n tiloihin uudisrakentamisen sijasta. ILKK:sta vuokrattiin vapautuvia tiloja mm. psykiatrian poliklinikalle. 11
Muurolan sairaala-alueella on jatkettu käytöstä poistettujen huonokuntoisten rakennusten purkamisia. Sairaala-alueen ja sen kiinteistöjen tulevasta käytöstä on käyty keskusteluja Rovaniemen kaupungin kanssa. Selkeitä suunnitelmia ei kuitenkaan vielä ole. Yhtymävaltuusto päätti kesäkuussa oikeuttaa hallituksen valmistelemaan Muurolan sairaalakiinteistön ja -alueen myyntiä. 1.4.4 Tuottavuusohjelman toteuttaminen Tuottavuusohjelma hyväksyttiin yhtymävaltuuston toimesta vuonna 2011 ja se on laadittu vuosille 2011 2016. Tuottavuusohjelman tavoitteeksi on määritelty mm. palvelutuotannon tuottavuuden, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kasvattaminen, olemassa olevien resurssien uudelleen kohdentaminen ja parempi hyödyntäminen sekä päällekkäisyyksien karsiminen. Tuottavuusohjelman kehittämiskohteiksi valittiin 1) päivystyksen kehittäminen, 2) prosessien kehittäminen, 3) johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen, 4) toiminnan uudelleen organisointi, 5) henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen, 6) tietojärjestelmien kehittäminen ja 7) toimitilat ja logistiikka. Tuottavuusohjelman toimeenpanosta on laadittu vaiheistussuunnitelman, jonka mukaan tuottavuusohjelmaa on toteutettu. Vuoden 2015 tuottavuusohjelman puitteissa toteutettiin seuraavia toimenpiteitä: hoidollisen potilashotellin suunnittelu- ja valmistelutyö hoitotyön mitoitukseen liittyvien mittareiden valmistelu ja kehittäminen prosessien ja prosessien mittareiden kehittäminen johtamisen tueksi, valmisteltiin johtamisjärjestelmän ja johtajuuden kehittämistyötä siten, että varsinainen kehittämistyö aloitettiin vuoden 2015 alussa varmistetaan nopea kirjautuminen ja riittävän nopeat tietoliikenneyhteydet ja remontoimis- ja rakentamissuunnitelman laadinta Edellä mainituista toimenpiteiden osalta hoidollisen potilashotellitoiminnan pilotointi alkoi vuoden 2015 aikana, hoitotyön mitoitustyötä jatkettiin ja loppuraportti saadaan alkuvuodesta 2016, prosessien kehittämistä jatkettiin ja prosessimittareita pilotoitiin osana KURSuT-hanketta ja johtamisjärjestelmää kehitettiin (kts. kehittäminen 2015). Rakentamissuunnitelman laadinnan osalta tähän toimenpiteeseen liittyvä arkkitehtikilpailu saatiin suunnitelmien mukaisesti päätökseen keväällä 2015 ja valtuusto teki 10.6.2015 pitämässään kokouksessa periaatepäätöksen suunnitelman toimeenpanosta. Historian havinaa vuosikertomus sadan vuoden takaa vuodelta 1915 Rovaniemen yleisestä sairaalasta vuonna 1915 Rovaniemen yleiseen sairaalaan jäi vuodelta 1914 20 sairasta ja otettiin vuonna 1915 200, joten vuoden 1915 kuluessa hoidettiin 220. Näistä poistettiin - terveinä ja toipuvina 127 - paremmaksi tulleina 48 - parantumatta 12 - kuolleina 14 ja - hoitamattomina 4 eli yhteensä 205, joten vuoteen 1916 jäi 15. Hoitopäivien lukumäärä oli 5461, josta käypi selville, että sairaalassa hoidettiin keskimäärin 15.0 sairasta ja että kutakin sairasta hoidettiin keskimäärin 24,8 päivää. Ruuanpito sairaille tuli maksamaan yhteensä 6499mark 94p. eli Smk. 1,19 hoitopäivää kohti. Lääkkeisiin ja sideaineisiin käytettiin yhteensä Smk 2498,80 eli Smk. 0,457 hoitopäivää kohti. Sairaalan käyttökustannukset yhteensä tekivät Smk 21503,46 eli Smk 3,937 hoitopäivää kohti. 12
1.4.5 Kehittäminen 2015 Organisaation kehittämistoimintaa jatkettiin suunnitelmallisesti vuoden 2015 aikana. Lapin sairaanhoitopiirin kehittämistoiminta jaettiin entisen tavan mukaan karkeasti neljään tavoitteeseen: rajapinta- ja järjestämissuunnitelman mukaiset toimeenpanohankkeet, sairaanhoitopiirin käyttöön-ottohankkeet, toiminnan kehittäminen sekä erikoissairaanhoidon valtakunnalliset ja OYS-ervan hankkeet. Kehittäminen organisoitiin näiden tavoitteiden mukaisesti talousarviossa kehittämis-hankkeiksi ja - projekteiksi, joiden toiminnasta ovat vastanneet perusterveydenhuollon yksikkö ja sairaanhoitopiirin kehittämisyksikkö. Huomattava muutos entisestä on kuitenkin se, että sairaanhoitopiiri on alkanut systemaattisesti käyttämään jatkuvan kehittämisen menetelmiä. Menetelmiä on juurrutettu mm. osana lean-ideologiaa. Vuoden 2015 tärkeimpiä ja suurimpia kehittämiskohteita ja kehittämishankkeita olivat Hukkahaavitoiminta-mallin juurruttaminen, Inhimillisesti tehokas johtaminen -kehittämishanke, uusien sähköisten palvelujen kehittäminen, sairaanhoitopiriin kokonaisraportoinnin kehittäminen sekä tuottavuusohjelman toteuttaminen. Hukkahaavi-toimintaa jatkettiin systemaattisesti kuluneen vuoden aikana. Kokemukset Hukkahaavista ovat olleet positiivisia ja tulokset hyviä. Kuluneen vuoden aikana kunnat ovat osallistuneet Hukkahaavi-toimintaan ja toiminta on ollut yleisten arvioiden mukaan onnistunutta. Hukkahaavi -koulutuksissa yhteisesti kehitellyt menetelmät ovat olleet toimivia ja lisänneet yhteistyötä sairaanhoitopiirin ja kuntien välillä. Kaizen-toimintaa (jatkuva parantaminen) on laajennettu ja vuoden aikana on aloitettu toimenpiteitä tieto-järjestelmien käyttöön liittyvän hukan poistamiseksi yhteistyössä sairaanhoitopiirin tietohallinnon kanssa. Vuoden aikana tehtiin myös ensimmäisiä arvioita hukan poistamisesta ja varovaistenkin laskentatapojen mukaan hukkaa on pystytty poistamaan lähes 300 000 euron edestä. Suurin hyöty työskentelyssä on ollut kuitenkin se, että työn sujuvuus on järkevöitynyt ja parantunut huomattavasti. Vuonna 2013 aloitettiin Inhimillisesti tehokas sairaala-ohjelman toinen vaihe, joka tähtää Lapin sairaanhoitopiirin johtamiskäytänteiden ja -järjestelmän kehittämiseen. Kehittämistyön tavoitteena on ollut lisätä johtamisosaamista Lapin sairaanhoitopiirin esimiehille. Keskeisiksi osaamisalueiksi ovat määräytyneet ns. positiiviseen johtajuuteen, muutoksen hallintaan sekä tehokkuuden ja/tai tuottavuuden lisäämiseen liittyvät tekijät (nk. hukkajahti). Kuluneen vuoden aikana hankkeen toimesta järjestettiin koulutustilaisuuksia Lapin sairaanhoitopiirin esimiehille. Koulutuspäivien tavoitteena oli sekä lisätä esimiesten johtamisosaamista että sitouttaa ja osallistaa esimiehet tulevaisuuden johtamisjärjestelmän ja johtajuusajattelun rakentaminen. Inhimillisesti tehokas johtaminen-hankkeen rinnalle luotiin vuonna 2015 tarvittavia muutoksia toimeenpaneva Sairaala sote-kuntoon-kehittämistyö. Osana Sairaala sote-kuntoon -kehittämistyötä vuoden 2015 aikana määriteltiin mm. uudet tehtävät osastonhoitajille, toteutettiin yksiköiden hallinnollisia yhdistymisiä ja vähennettiin suunnitelmallisesti esimiesten määrää esimerkiksi muuttamalla tarpeettomia lähiesimiesten vakansseja sairaanhoitajan vakansseiksi. Keskeinen vuoden 2015 kehittämiskokonaisuus oli edelleen erilaisten sähköisten palvelujen kehittäminen. Tämän kehittämiskokonaisuuden puitteissa toteutettiin mm. potilaan itseilmoittautumisjärjestelmän ja itseilmoittautumisautomaattien käyttöönotto. Vuoden aikana lähes kaikki poliklinikat ovat itseilmoittautumisjärjestelmän piirissä ja käyttäjien kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia. Kuluneen vuoden aikana aloitettiin myös uniapneatutkimusten etädiagnisointi-hanke yhteistyössä Ranuan, Sodankylän ja Kittilän kuntien kanssa. Hankkeessa otetaan käyttöön uutta teknologiaa, mikä mahdollistaa unipatjatutkimusten tekemisen sairaalan ulkopuolella osana sairaanhoitopiirin omaa toimintaa. 13
Vuonna 2015 jatkettiin myös Lapin sairaanhoitopiirin kokonaisraportoinnin kehittämishanketta, jonka yhtymähallitus vahvisti 26.2.2014 pitämässään kokouksessa. Kuluneen toimintavuoden aikana hankkeessa jatkettiin teknisen toimintaympäristön rakentamista ja kehittämistä yhteistyössä LapIT Oy:n kanssa. Vuoden aikana avattiin Kaira-portaali, joka korvasi entisen Exreport-johdontietojärjestelmän. Vuoden aikana aloitettiin myös työ alueen kuntien perusterveydenhuollon tietojen siirtämiseksi osaksi Kaira-portaalia. Pilottikunniksi valikoituivat Rovaniemi, Sodankylä ja Kolari. Edellisten kehittämistoimenpiteiden lisäksi vuonna 2015 keskityttiin edellisvuosien tapaan myös tuottavuusohjelman toimeenpanoon. Tuottavuusohjelman toteutumisesta onkin kerrottu tarkemmin kohdassa 1.4.4. Tuottavuusohjelman toteuttaminen. Yhteenveto vuoden 2015 hankkeista Kehittämisaihion / projektin nimi Alue RIS-käyttöönotto Anestesiajärjestelmän käyttöönotto Eskon uusien ominaisuuksien käyttöönotto Kehittämisen tavoite Resurssit/toteutus Kehittämisen tulokset Radiologian toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto terveyskeskuksiin Anestesiajärjestelmän käyttöönoton määrittelytyö ja käyttöönottoprojektin läpivieminen Otetaan Esko-potilastietojärjestelmän uudet ominaisuudet käyttöön hallitusti. Tehostetaan tietojärjestelmän käyttöä. Projektisuunnittelija Projektisuunnittelija (osa-aikainen) Ei erillisiä henkilöstöresursseja Suunnittelija Radiologian toiminnanohjaus-järjestelmän käyttöönotto on edelleen kesken muutaman kunnan osalta. Anestesiajärjestelmä kilpailu-tettiin kesän aikana ja kilpailu-tus jouduttiin keskeyttämään. Kilpailutus toteutettiin olemassa olevalla henkilö-kunnalla. Eskon uudet ominaisuudet ja toiminnallisuudet otettiin suunnitellusti ja hallitusti käyttöön. Potilaskertomusjärjestelmän käyttöä kehitetty ja toimintaprosessien tehostettu. Hoitohenkilökunnan työnjako-hanke Hukkahaavi Hoitohenkilökunnan määrän tarpeen selvittäminen Kehitetään potilaan hoitoon liittyvien henkilöstöryhmien työnjako Hoitohenkilökunnan ammatillisten urapolkujen kehittäminen Potilashotellitoiminnan kehittäminen Hukkahaavi, Improvement Leaders Capability Programme-ohjelman juurruttaminen Projektisuunnittelija Projektisuunnittelija Loppukäyttäjiä koulutettu järjestelmän käyttöön. Projektisuunnittelija on ottanut käyttöön laskentamallin ja laatinut mitoituslaskelmat. Loppuraportointi siirtyi vuodelle 2016 henkilöstömuutosten johdosta. Hoidollisen potilashotellitoiminta aloitettiin pilotilla kesällä 2015. Pilotoinnin tulokset rohkaisevia. Lapin sairaanhoitopiirin alueella järjestetty koulutuksia. Hukkahaavitoiminnan saattaminen osaksi koko organisaation jokapäiväistä toimintaa Kaizen-toiminnan juurruttaminen Kaizen-jaksoja organisoitu ja mallia juurrutettu. Hukkahaavi-työkaluja käytetään jatkuvasti mm. muutosten läpiviennissä ja sote-valmistelussa. Hukkaa vähennetty strukturoiduin muutoksenhallintamenetelmin (noin 300 000 euron edestä). 14
Inhimillisesti tehokas johtaminen Johtamisjärjestelmän ja johtajuuden kehittämisprojekti, joka toteutetaan yhteistyössä Lapin yliopiston, Oulun yliopiston ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Hankkeen tavoitteena: Lapin sairaanhoitopiirin johtamisideologian luonti johtamisjärjestelmän uudistaminen johtamisroolien määrittely johtamisosaamisen kehittäminen Projektipäällikkö Projektisihteeri (osa-aikainen) Käynnistettiin sairaala sote-kuntoon kehittämistyö vuonna 2015. Johtamisideologian ja uuden johtamisjärjestelmän valmistelu ja muutostyön käynnistynyt. Osastojen hallinnollisia yhdistymisiä toteutettu. Osastonhoitajien johtamisosaaminen määrittely. Monivuotinen esimieskoulutus ja tukiverkoston suunnittelu aloitettu ja mentorointimalli pilotoitu. Itseasioinnin ja sähköisten palveluiden kehittäminen Itseilmoittautumisjärjestelmän käyttöönotto Suunnittelija Itseilmoittautumisjärjestelmä on tuotantokäytössä koko sairaalassa. Potilaan tunnistamiseen ja potilaan vitaaliarvojen langattomaan tiedonsiirtoon liittyvän teknologian käyttöönotto Potilaan omahoidon ja itseasioinnin kehittäminen Potilaan tunnistamiseen liittyvä teknologia on tuotanto-käytössä kahdessa yksikössä. Järjestelmän laajentaminen vaatii kilpailutuksen, joka toteutetaan vuonna 2016. Kirjanpitojärjestelmän käyttöönotto Uuden kirjanpitojärjestelmän käyttöönotto Laskentapäällikkö toiminut oman toimen ohessa ko. hankkeen projektipäällikkönä. Uusi kirjanpitojärjestelmä otettiin onnistuneesti käyttöön syksyllä 2015. Logistiikan kehittäminen (Terveet tukipalvelut) Pohjois-Suomen tulevaisuuden logistiikkamallin selvitystyö yhteistyössä mm. Oulun yliopiston, OYSin ja NHG:n kanssa Osallistuttu aktiivisesti Oulun yliopiston vetämään TEKESin rahoittamaan Terveet tukipalvelutprojektiin. Hankkeen loppuraportti ja tutkimusraportti valmistuu vuonna 2016. Prosessien kehittäminen Prosessien kehittäminen tuottavuusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Osallistuminen SiMe3Phankkeeseen Palvelujen osto Prosesseja on kehitetty, toimintaa on tehostettu ja asiakasnäkökulma on huomioitu prosessien kehittämisessä. Palvelumuotoilun menetelmiä tuotu osaksi prosessien kehittämistä. Päivystyksen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto Päivystyksen toiminnanohjaus-järjestelmän kilpailutus ja käyttöönotto Projektisuunnittelija (osa-aikainen Päivystyksen toiminnanohjausjärjestelmän kilpailutettiin kesällä 2015 ja käyttöönotto aloitettiin joulukuussa 2015.. Järjestelmä otetaan tuotantokäyttöön alkuvuodesta 2016. 15
Rajapinta- ja järjestämis-suunnitelman toimeenpanohankkeet (PTH-yksikkö 1205) Lappi earkistoon-hanke Seniori-KASTE PäihdeKaste Paljon palveluita käyttävät varaus Projektisuunnitelmien mukainen toiminta Projektit toteutuivat ja etenivät hallituksessa hyväksyttyjen projektisuunnitelmien mukaisesti. Raportoinnin kehittäminen (KURSuT) Raportoinnin sisällöllinen kehittäminen laaduntarkistustyö raportointijärjestelmän kehittäminen Projektipäällikkö Projektityöntekijä Palveluiden ostot Järjestelmien ostot Raportointi on luotettavaa ja raportointiin liittyvät työkalut toimivat. Uusi raportointiportaali on toiminnassa ja se on korvannut entisen ExReportjärjestelmän. Synnytyskertomusjärjestelmän käyttöönotto Synnytysjärjestelmän kilpailutus järjestelmän käyttöönoton valmistelu ja käyttöönoton aloitus Projektisuunnittelija (osa-aikainen) Kilpailutus suoritettiin syksyllä 2015 Käyttöönotto aloitettiin loppuvuodesta 2015. Varaukset OYS-ervan ja valtakunnallisiin hankkeisiin Varaus uusiin OYS-ervan ja valtakunnallisiin hankkeisiin Järjestelmä otetaan tuotanto-käyttöön huhtikuussa 2016. 1.4.6 Koulutus 2015 Täydennyskoulutuspäivät kertyvät valtakunnallisista ja kansainvälisistä koulutustilaisuuksista, Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen alueellisista koulutuksista ja erikoisalameetingeistä sekä sairaanhoitopiirin sisäisistä koulutuksista. Verkko-opiskelu on vakiinnuttanut paikkansa täydennyskoulutus-muotona. Oheisessa toimintakertomuksessa keskitytään sairaan-hoitopiirin alueellisiin ja sisäisiin koulutuksiin, videoteitse seurattuihin Oulun yliopistollisen sairaalan lähettämiin koulutuksiin sekä erikoisalameetingeihin. Lapin sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopistollisen sairaalan alueelliset koulutukset Lapin sairaanhoitopiirin alueellisia koulutuksia pidettiin noin 50 eripituista koulutusta. Pääsääntöisesti koulutukset lähetettiin videoteitse kuntien henkilöstölle. Uutena alueellisena koulutuksena toteutettiin alueellinen hoidon tarpeen arviointi-koulutus marraskuussa neljänä kertana ja joulukuussa kahtena kertana neljän tunnin koulutuksina ympäri Lappia videoyhteyksiä hyödyntäen. Esimies osaamisen kehittäjänä ja aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen - koulutuskokonaisuudet kiersivät muutamissa kunnissa. Lisäksi SenioriKaste-hanke, Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattiopisto aloittivat koulutuskokonaisuuden ikääntyneiden muistisairaiden elämänlaadusta ja hyvinvoinnista Rovaniemellä. Videoteitse seurattavien koulutuksien määrä tuplaantui edellisvuodesta. Vuoden 2015 aikana otettiin videokoulutuksia vastaan noin 80:ta kertaa, pääosin Oulun ylipistollisesta keskussairaalasta. Koulutuksia tilattiin videoteitse myös esim. FCG:ltä, Kelalta ja THL:stä. Lapin sairaanhoitopiirin kuntien osallistuminen alueellisiin koulutuksiin videoteitse Lapin sairaanhoitopiirin järjestämiin alueellisiin koulutuksiin oli mahdollisuus osallistua videoteitse. Kaikkia videoteitse osallistuvia tahoja ei saada ICT-asiantuntijan tilastoihin. Suuntaa-antavasti voidaan kuitenkin sanoa terveyskeskuksista olleen aktiivisimmin koulutuksissa videoteitse mukana Kemijärven, Ranuan, Sallan ja Sodankylän. Muut paikkakunnat pitävät sisällään mm. OYS-ervan sairaaloita (Taulukko 1.). 16
Taulukko 1. Koulutuksiin osallistumiskerrat videoteitse 2015. Arctic Connect-firman yhteenvedon mukaan alueellisen koulutuksen siltanumeroihin soitettiin vuoden 2015 aikana 680 kertaa ja käyttötunteja kertyi 1167 tuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa 146 päivää 8 tunnin koulutusta. Alueellisen koulutuksen siltanumeron käyttö oli laskenut edellisvuodesta noin 300 tuntia. Koulutuksia pidettiin enemmän paikan päällä kunnissa sekä Rovaniemellä. Ylipistollisen keskussairaalan lähettämät erikoisalojen koulutusmeetingit Noin tunnin kestäviä koulutusmeetingejä seurattiin videoteitse vuoden 2015 aikana yhteensä yli 400 luentoa noin kahdeltakymmeneltä eri erikoisalalta. Koulutusmeetingeistä pääosa oli Oulun ylipistollisen sairaalan lähettämiä. Patologian erikoisalameetingit ja osa silmätautien meetingeistä lähetti Tampereen yliopistollinen sairaala. Suu- ja leukakirurgian meetingit lähetti Turun yliopistollinen sairaala. Myös uutena erikoisalana aloitetut akuuttilääketieteen luennot tulevat Turun yliopistollisesta sairaalasta. Kustannuksia alueellisista videokoulutuksista sekä meetingeistä tuli yhteensä noin 10 000 yhteyskuluina ja noin 13000 osallistumismaksuina (PPSHP:n alueelliset koulutukset). Tällä rahalla saatiin koulutusta noin 6000:lle työntekijälle paikan päällä ja 1000:lle työntekijälle etäpaikkakunnilla. Lapin sairaanhoitopiirin muuta henkilöstökoulutusta Ohessa on koottuna sairaanhoitopiirin muuta yhteistä henkilöstökoulutusta esimerkinomaisesti. Verkko-opintoja suoritetaan jatkuvasti mm. lääkehoidosta, ensihoidosta, potilasturvallisuudesta sekä tietosuoja-tietoturvasta. Simulaatiokoulutuksia jatkettiin mm. elvytyksestä sekä hätäsektioista. Attendo Rovaniemen työterveyshuolto koulutti hätäensiapuun ravintopalveluiden, puhtaus- ja huoltopalveluiden sekä tekniikan henkilöstöä. Noin 10 henkilöä suoritti työnantajan kustantaman pohjoissaamea hoitoalalla työskenteleville 30 tunnin koulutuskokonaisuuden. Englantia hoitoalalla työskenteleville 60 tunnin koulutuskokonaisuuden suoritti 14 henkilöä. 17
Alkusammutus 1-koulutuksen suoritti syksyn aikana 377 henkilöä. Työyhteisökoulutusta Terve ja terve-henkinen työyhteisö järjestettiin henkilökunnalle kuutena samansisältöisenä kolmen tunnin koulutuksena, joihin osallistui 415 henkilöä. Koulutuksista kahtena kertana keskityttiin enemmän esimiestyöhön. Noin 30 esimiestä sai lisäksi esimiesvalmennusta sovunrakentamisesta kahtena päivänä. Inhimillisesti tehokas johtaminen-hankkeen koulutuk-set sekä johtamisen erikoisammattitutkinto-opinnot esimiehille jatkuivat. Lisäksi henkilökunta sai koulutusta mm. Rafaelaan, Kanta-arkistoon, Hukkahaaviin, Kaizeniin ja sähköpostin käyttöön. Historian havinaa toimintakertomus 1995 Koulutussuunnitelmassa esitetyistä 18 alueellisesta koulutustilaisuudesta toteutui 14. Saatuun palautteeseen voitiin olla varsin tyytyväisiä, sillä 80 % tilaisuuksiin osallistuneista piti koulutustilaisuutta hyvin tai erittäin hyödyllisenä. Palautteissa esitettiin runsaasti uusia koulutustarpeita ja toivottiin enemmän keskusteluja yhteistyöstä terveyskeskuksien kanssa. Lisäksi varoitettiin liian hienojen tai yksityiskohtaisten asioiden esittämisestä, joilla ei ole merkitystä perusterveydenhuollossa. Kriittisimmät palautteet kohdentuivat tiloihin (LKS:n luentosali on pieni) ja joidenkin luennoitsijoiden hiljaiseen puhetyyliin. 1.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Sosiaali- ja terveyspalveluiden valtakunnallista rakenneuudistusta on valmisteltu useita vuosia. Maaliskuun 2014 lopulla julkistettiin hallitus- ja oppositiopuolueiden yhteinen linjaus, jonka mukaan tarkoitus oli järjestää kaikki sote-palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Linjaukseen pohjautuva hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettiin eduskunnalle joulukuussa 2014. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi kuitenkin helmi-maaliskuussa 2015 lakiesityksen perustuslain vastaiseksi, joten se ei johtanut lain säätämiseen. Sote-palvelurakenneratkaisut siirtyivät kevään 2015 eduskuntavaalien yli. Toukokuussa 2015 hyväksyttiin Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelma, jonka mukaan julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat kuntaa suuremmat itsehallintoalueet, joiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille. Hallitusohjelman mukaan itsehallintoalueita on yhteensä enintään 19. Itsehallintoalueet tuottavat alueensa palvelut itse tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Hallitus sopi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen periaatteista ja alueiden määrästä marraskuussa 2015. Itsehallintoalueita perustetaan 18 ja niiden pohjana ovat nykyiset maakunnat. Sosiaali- ja terveys-palveluja järjestetään 15 alueen puitteissa. Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat sote-palvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaaloiden määrä on 12. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta yksinkertaistetaan ja yksilön valinnanvapautta lisätään. Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Hallituksen rahoituksen uudistamista koskevan linjauksen mukaan kunnilla ei voi jatkossa olla merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Itsehallintoalueiden rahoitusta valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta, minkä lisäksi myös osittain alueiden omaan verotusoikeuteen perustuvaa ratkaisua selvitetään. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja aluehallintouudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveys-ministeriön ja valtionvarainministeriön yhteisessä hankkeessa. 18
Hallituksen linjaus merkitsee käytännössä sitä, että Lappiin tulee yksi itsehallintoalue, joka kattaa koko maakunnan eli nykyiset Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaaloita ei ole nimetty, mutta todennäköisesti nykyinen Lapin keskussairaala on niiden joukossa. Sote-uudistuksen ja aluehallintouudistuksen yhdistäminen on selkeä riski sote-uudistuksen etenemiselle. Edellisellä hallituskaudella yritys yhdistää sote-uudistus ja kuntarakenneuudistus päätyi epäonnistumiseen. Lapin alueella on valmisteltu sote-rakenneuudistusta Lapin liiton hallinnoimassa Sote-savottahankkeessa. Lapin sote-valmistelussa haaste ja ongelma muodostuu kahdesta sairaanhoitopiiristä ja valmistelun erillisyydestä ja eritahtisuudesta niiden välillä. Kemi-Tornio-alueen ja Rovaniemen välille on noussut ristiriitoja mm. yliopiston ja ammattikorkeakoulun omistusjärjestelyistä. Nämä ristiriidat hankaloittavat myös maakunnan yhteistä sote-valmistelua. Laaja ympärivuorokautinen päivystys eri erikoisaloilla edellyttää riittävän määrän lääkäreitä ja muuta koulutettua henkilökuntaa. Riittävä määrä henkilökuntaa edellyttää riittävän suuren sairaalan. Lapissa haasteena on, että päivystyskyky edellyttää suurempaa sairaalaa kuin väestöpohja muutoin edellyttäisi. Nykyisten Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaaloiden työnjakoa on toivottavaa kehittää siten, että päivystyksellisiä ja sitä tukevia toimintoja keskitetään LKS:aan ja päivystyksestä irrallisempia toimintoja LPKS:aan. Erikoissairaanhoidossa avohoidon osuuden voidaan arvioida edelleen kasvavan lääkkeiden, tutkimusja hoitomenetelmien sekä uusien käytänteiden myötä. Vuodeosastopaikkoja vähennetään hallitusti ja henkilöstöä siirtyy vuodeosastotyöstä avohoitoon. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio lisää erikoissairaanhoidon konsultoivaa ja perusterveydenhuoltoa tukevaa roolia. Työnjako kehittyy eri ammattiryhmien välillä sekä terveydenhuollon sisällä että terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja tukipalveluammattien välillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista rakenneuudistusta ennakoiden on alettu suunnitella ja jossain määrin toteuttaa yhteisiä palvelukokonaisuuksia erikoissairaanhoidon, perusterveyden-huollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen kesken. Näissä uusissa palveluissa potilaiden ja asiakkaiden toiveet ja tarpeet on otettu aikaisempaa vahvemmin huomioon. Nykyisen kaltaiselle erityisvastuualueen yhteistyölle on selkeä tarve riippumatta hallintomallista. Erityis-vastuualueen sairaaloiden välinen yhteistyö sovitaan lakisääteisessä erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa, jota päivitetään vuosittain. Sairaaloiden välinen kasvava yhteistyö on välttämätön myös lisääntyvän valinnanvapauden ja potilaiden entistä monimuotoisempia hoitopolkujen vuoksi. 1.1.2015 voimaan tulleen päivystysasetuksen täytäntöönpanon myötä olisi vuonna 2015 tullut tarkastella uudelleen mm. sitä, missä OYS-erityisvastuualueen sairaaloissa on mahdollista toteuttaa synnytystoimintaa. Tällä on vaikutusta sekä potilasvirtoihin että myös siihen, missä yksiköissä ylläpidetään lastentautien erikoislääkäripäivystystä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhtymähallitus päätti syyskuussa 2014, että synnytystoimintaa pyritään jatkamaan Oulaskankaan sairaalassa päivystysasetuksen mukaisesti perustamalla uusi lastenlääkärien päivystysrinki. Ratkaisu vaikuttaa ainakin Kainuun sekä Lapin lastenlääkäripäivystyksiin heikentämällä lastenlääkärien saatavuutta ja vaikeuttaa synnytystoimintaan vaadittavan lastenlääkäripäivystyksen toteuttamista. Uhkana on, että päivystäjiä ei yksinkertaisesti riitä kaikkiin synnytyssairaaloihin. Yhtymävaltuusto hyväksyi marraskuussa sairaanhoitopiirin tulevan vuosien strategian osana toimintaja taloussuunnitelmaa. Tulevaisuutta koskevia strategisia valintoja ovat: 19
Erikoissairaanhoidon ja sairaalan toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen Erikoissairaanhoidon ja sairaalan toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen edellyttää toiminnan aktiivista ja määrätietoista kehittämistä ja investointeja. Keskeinen haaste on, että erikoissairaan-hoidon päivystyskyvyn ylläpitäminen tarvitsee oma alueen väestöpohjan tarpeita suurempaa sairaalaa. Erikoissairaanhoidon toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja muiden peruspalveluiden kanssa sekä toimintaprosessien kehittämistä. Tavoite vaatii huomattavia investointeja. Pohjoisen alueen päivystävä sairaala Lapin keskussairaala on myös tulevaisuudessa pohjoisen alueen päivystävä sairaala. Tämä linjaus perustuu sairaalan maantieteelliseen sijaintiin, harvaan julkiseen terveyspalvelujen verkkoon ja vaihtoehtoisten palvelujen puutteeseen. Ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys Lapin sairaanhoitopiirin alueella on vain Rovaniemellä LKS:n yhteispäivystyksessä ja Ivalossa. Strateginen valinta yhdistyy sote-uudistuksen linjauksiin, joissa LKS on todennäköisesti yksi maan kahdestatoista laajan ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaalasta. Inhimillisesti tehokas sairaala Lapin sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämistä, arvoja ja strategisia valintoja ohjaa ajattelumalli inhimillisesti tehokkaasta sairaalasta. Ajattelumallista on muodostettu monivuotinen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Tavoitteena on sairaala, joka on inhimillinen henkilöstön ja potilaiden kannalta sekä tehokas ja tuottava henkilöstön osaamisen, näkemysten ja osallistumisen avulla. Aktiivinen osallistuminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen ja integraatioon Sairaanhoitopiiri osallistuu aktiivisesti ja päämäärätietoisesti palvelurakenneuudistuksen ja soteintegraation valmisteluun ja toteutukseen sairaanhoitopiirin ja keskussairaalan omassa toiminnassa, omalla toiminta-alueellaan, Lapin maakunnan alueella ja OYS:n erityisvastuualueella. 1.6 Kuntayhtymän henkilöstö Lapin sairaanhoitopiirissä oli 31.12.2015 yhteensä 1644 virkaa ja tointa. Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131 134 137 144 149 151 Hoito- ja tutkimushenkilöstö 947 950 1071 1052 1166 1172 Huoltohenkilöstö 207 204 216 215 217 218 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 91 91 100 102 105 103 Koko henkilöstö 1376 1379 1524 1513 1637 1644 Vuoden 2015 lopussa vakinaisessa palvelusuhteessa oli 1448 ja määräaikaisessa palvelusuhteessa 469 henkilöä. Henkilöstömäärä on laskettu 31.12.2015 sairaanhoitopiirin palveluksessa olleiden henkilöiden lukumäärän perusteella. Yhteensä Muutos% Palvelussuhde 31.12.2015 Miehet Naiset 2014 2015 ed.vuodesta Vakinaiset 310 1138 1448 0,21 % 1445 Määräaikaiset - joista työllistettyjä 1 113 356 469 4,48 % 448 Yhteensä 423 1494 1917 1,27 % 1893 Määräaikaisia palvelusuhteita käytetään pääasiassa vakinaisen henkilöstön sairaus-, äitiys- ja vanhempainvapaiden sijaisuuksiin sekä projektiluonteisiin tehtäviin. Määräaikaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä vaihtelee hieman kuukausittain. Henkilöä ei ilmoiteta määräaikaiseksi, jos hänellä on määräaikaisen tehtävän ohella vakinainen virka- tai työsuhde Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. 20
Osa-aikatyössä oli vuoden 2015 lopussa 177 henkilöä, joista osa-aikaeläkkeellä oli 11 henkilöä. Palkattomilla virka- tai työvapailla oli vuoden lopussa 127 henkilöä. Heistä vuorotteluvapaalla oli 12 henkilöä, opintovapaalla 11 henkilöä, erilaisilla perhevapailla 56 henkilöä ja muulla perusteella 48 henkilöä. Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Henkilötyövuodet 2015 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Muutos -% ed.vuodesta 2014 Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 1396,50 508,56 1905,06 2,29 % 1862,38 Kuntayhtymän henkilöstötiedoista 2015 on laadittu erillinen henkilöstökertomus. 1.7 Riskit Yhtymähallitus on hyväksynyt riskienhallintapolitiikan ja yhtymävaltuusto siihen sisältyvät riskienhallinnan periaatteet. Riskienhallintapolitiikan mukaan riskienhallinta muodostaa olennaisen osan sairaanhoitopiirin johtamista, ohjausta sekä toimintaa. Riskienhallinnalla varmistetaan, että organisaation johtamis-, suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseissa on käytettävissä riittävästi tietoa organisaation olemassaoloa ja toimintaa uhkaavista riskeistä ja johdolla on käytettävissään kaikki tarpeellinen tieto merkittävistä riskeistä, suunnitelmat riskien hallitsemiseksi ja riittävät käsittelyjärjestelmät vahinkojen hoitamiseksi. Kuntayhtymässä toimii valmius- ja riskienhallintatyöryhmä (Varis), joka kokoontuu säännöllisin väliajoin käsittelemään mm. kuntayhtymän toiminnan riskienhallintaan liittyviä asioita ja niihin varautumista. Turvallisuuspäällikön yhtenä tehtävänä on riskienhallinnan yhteistyöstä ja organisoinnista huolehtiminen. Kuntayhtymässä toteutettiin vuonna 2015 projekti, jonka tavoitteena oli riskikartoituksen avulla tunnistaa ja arvioida sairaanhoitopiirin kohtaamia merkittäviä riskejä sekä määrittää sairaanhoitopiirin riskienhallinnan periaatteita ja toimintamalli riskienhallinnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Projektin tuloksena syntyi riskikartoituksen yhteydessä lisäksi suunnitelma toimenpiteistä keskeisimpien riskien hallitsemiseksi sekä ehdotus toimenpiteistä riskienhallinnan kehittämiseksi. Projektin lisätavoitteena oli kehittää ja integroida riskienhallinta osaksi sairaanhoitopiirin eri yksiköiden ja toimintojen operatiivista toimintaa sekä varmistaa vastuullisten henkilöiden sitoutumista sairaanhoitopiirin riskienhallinnan periaatteisiin ja toimintatapoihin. Projekti kattoi sairaanhoitopiirin koko organisaation ja se tehtiin ylätason riskikartoituksena. Merkittävimpien riskien arvioitiin kohdistuvan mm. henkilöstön saatavuuteen, tietojärjestelmien ja ict-palvelujen toimivuuteen, toimitiloihin ja sote-ratkaisujen pitkittymiseen. Laatu- ja potilasturvallisuuskoordinaattorin yhtenä tehtävänä on systemaattisesti analysoida tapahtuneita potilas-vahinkoja. Tavoitteena on pystyä analysoinnin avulla puuttumaan ennalta ehkäisevästi potilaiden hoitoon liittyviin riskeihin. Turvallisuus- ja tietoturvallisuuspoikkeamista sekä läheltä piti-tilanteista raportoidaan ja kerätään tietoa keskitetysti. Vahinkotilastojen lisäksi seurataan läheltä piti-tilanteita ja turvallisuus-poikkeamia koskevia ilmoituksia sekä niiden käsittelyprosesseja. 21
Kuntayhtymä on vakuuttanut työntekijänsä lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella. Lisäksi kuntayhtymä on vakuuttanut kiinteistöt ja irtaimen omaisuuden ja toimintaa mm. vastuiden ja toiminnan keskeytyksen osalta. Vakuutusyhtiössä on nimettynä kuntayhtymälle yhteyshenkilö, jonka asiantuntijuus on kuntayhtymän käytettävissä vakuutusasioissa. Sairaanhoitopiirin toimintaan liittyvien koneiden ja laitteiden sekä tietojärjestelmien toimivuus ovat olennaisia potilaan hoidossa. Kuntayhtymässä investoidaan vuosittain yli miljoona euroa lääkintälaitteisiin tavoitteena, että käytettävissä ovat turvalliset ja asianmukaiset laitteet. Tietojärjestelmät vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja tukea, samoin sairaalaympäristön tekniikka. Sekä tietohallinnossa että teknisissä palveluissa toimii 24/7 päivystys vikatilanteiden varalta. Potilaiden hoitoon liittyvissä tietojärjestelmissä on ollut joitakin satunnaisia vikatiloja vuoden 2015 aikana. Syksyllä 2015 tapahtuneen sähkökatkoksen aiheuttamat tietojärjestelmähäiriöt haittasivat merkittävästi toimintaa. Lisäksi rakennustöiden yhteydessä syntynyt sinänsä vähäinen vesivahinko hankaloitti toimintaa. Talouteen liittyy mm. rahoituksen ja maksuvalmiuden riskejä. Niihin on varauduttu siten, että yhtymävaltuusto on päättänyt millaisia rahoitusinstrumentteja kuntayhtymällä on käytettävissä selviytyä taloudellisista velvoitteista maksuvalmiuden tason vaihdellessa. 1.8 Ympäristötekijät Energiankäyttö Lapin keskussairaalan pääjäähdytyksen vapaajäähdytys osuus on vuodessa 8 kuukautta eli jäähdytyksen vaatima energia saadaan 8 kuukauden ajan otettua ulkoilmasta ja säästetään kompressorien käyttöä. Jäähdytyslaitteistoon on kuluvana vuonna laajennettu radiologian osastolle ja ihopoliklinikalle. Vuoden 2015 ilmanvaihtokoneiden uusinnat (6 kpl) ovat jatkuneet ja ne on toteutettu energiaa säästävillä suoravetokoneille ja taajuusmuuttaja käytöillä. Vanhat koneet ovat olleet hihnavetoisia ja yksi nopeus-käyttöisiä. Samaa periaatetta on noudatettu patologian IV-koneiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Poistoilman puhalluksiin on uudistusten yhteydessä asennettu Retermia talteenotto laitteistot (patologialle). Talteen otettu energia hyödynnetään tuloilman lämmityksessä. Sairaalan valaistuksen muutoksia jo edelleen jatkettu muutamalla perinteisiä loisteputkia led-valoiksi, joilla saadaan kirkkaampi yleisvalo pienemmällä teholla. Valaistusmuutoksia on tehty kuluneen vuoden aikana porrasvaloihin ja ensiavun käytäville. Ympäristötekijät Lapin sairaanhoitopiirin ympäristöön kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat jätteiden ja viemärivesien mahdollisiin vaikutuksiin. Vaikutukset on minimoitu ympäristöviranomaisen hyväksymän jätehuoltosuunnitelman avulla. Jätteiden käsittely, säilytys sekä kuljetusjärjestelmät ovat hyväksytyn suunnitelman mukaisia. LSHP:n jäteryhmä on aloittanut toimintansa. LKS:ssa tehdään pyykki ja jätemäärien kartoitus. Ongelmajätteet Kaikki ongelmajätteet, mm. lääkejätteet lähetetään Ekokemin laitoksiin asianmukaiseen käsittelyyn. Kaatopaikalle menevä jäte lajitellaan erityisjätteisiin ja yhdyskuntajätteisiin. Erityisjätteet käsitellään ja haudataan kaatopaikalla (kuljetus vuoden 2016 aikana Ouluun). Yhdyskuntajätteet kuljetetaan Oulun jätteen-polttolaitokselle vuoden 2016 alusta alkaen. Erityistartuntavaaralliset jätteet Erityistartuntavaarallisia jätteitä syntyy erittäin vähän ja ne desinfioidaan välittömästi jo sairaalassa. Muu infektoitunut jäte tehdään ympäristölle vaarattomaksi ns. vanhentamismenetelmällä sairaalan alueella, jonka jälkeen se viedään erityisjätteenä kaatopaikalle haudattavaksi (kuljetus vuoden 2016 aika Ouluun). Ns. tunnistettavissa oleva biologinen jäte, jota muodostuu hyvin vähän, toimitetaan Oulun krematorioon tuhkattavaksi. 22
Jätteenkäsittelyasema Sairaalalla on oma jätteenkäsittelyasema, jolla esim. epidemian sattuessa voidaan sairaalan jätevedet desinfioida ennen yleiseen viemäriverkkoon laskemista. Sähkö- ja elektroniikkaromu sekä akut lähetetään Rovaniemellä toimivaan käsittelylaitokseen. Sairaanhoitopiirin laitoksissa ei ole lainkaan savua tuottavia toimintoja. Ympäristöriskit Sairaanhoitopiirin yksiköiden toiminnasta ja niiden tuottamista jätteistä ei näin käsiteltynä ole ympäristöriskiä. 1.9 Sisäinen valvonta Yhtymävaltuusto on hyväksynyt marraskuussa 2015 sisäisen valvonnan perusteet sekä kesäkuussa 2015 riskienhallinnan perusteet (riskienhallintapolitiikka). Lisäksi yhtymähallitus on vuonna 2008 hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kuntayhtymän sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Se on osa kuntayhtymän johtamisjärjestelmää sekä kuntayhtymän johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskienhallintaa ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia. Lisäksi toimivan ja tehokkaan sisäisen valvonnan avulla mm. tunnistetaan ja vältetään vaarallisia työyhdistelmiä sekä ehkäistään ja havaitaan mahdollisia väärinkäytöksiä ja virheitä. Sisäisen valvonnan tavoitteena on osaltaan tuottaa kohtuullinen varmuus siitä, että - toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan - toiminta on tehokasta ja tuloksellista - toimintaa ja taloutta koskeva informaatio on luotettavaa ja oikeaa - säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan - varat turvataan. Sisäisen valvonnan voidaan arvioitua toteutuneen tilikaudella asianmukaisesti. 1.9.1 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuonna 2015 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen on jatkuvan sisäisen tarkkailun kohteena. Sisäinen tarkkailu on jatkuvaa toimintaan liittyvää työvaiheiden, erillisten toimenpiteiden ja varojen käytön valvontaa. Sisäisellä tarkkailulla varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, aiotulla ja hyväksytyllä tavalla ja tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa ja että säännöksiä, määräyksiä ja päätöksiä noudatetaan. Sisäisen tarkkailun toimivuuden seuranta kuuluu esimiestehtävään ja - vastuuseen. Yhtymähallitus on vuonna 2010 antanut ohjeen yhtenäisestä päätöksentekomenettelystä henkilöstöasioissa (ns. delegointimatriisi) hallintosäännön 37 mukaisena määräyksenä hallintosäännön tulkinnasta ja soveltamisesta. Viranhaltijapäätökset viedään säännöllisesti joka kokouksessa yhtymähallitukselle tiedoksi. Sairaanhoitopiirin johtaja on kuntalain 51 nojalla ottanut yhtymähallituksen käsiteltäväksi joitakin yksittäisiä viranhaltijapäätöksiä, mutta tämä on ollut hyvin poikkeuksellista. 23
Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Yhtymävaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sairaanhoitopiirin tulosalueille talousarvioasiakirjassa. Osa tavoitteista on sitovia, osa toimintaa ohjaavia. Kaikille tulosalueille on asetettu tavoitteita. Tavoitteiden asettamisen haasteena on vaikuttavuustavoitteiden asettaminen ja niiden mittaaminen. Talousarvion käyttösuunnitelmaa hyväksyessään yhtymähallitus asettaa tavoitteita tulosyksikkötasolle. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden seurannasta on määräyksiä talousarviossa ja sisäisen valvonnan ohjeessa. Talousarviomäärärahoja seurantaan ja raportoidaan hallitukselle menolajeittain kuukausittain. Lisäksi kuukausittain raportoidaan keskeiset toimintaluvut. Neljännesvuosittain hallitukselle raportoidaan laajempi selvitys toiminnan ja talouden toteutumisesta. Raportointia kehitetään ja yhtenäistetään. Tietojen luotettavaan tuottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Talousarviossa ja käyttösuunnitelmassa olevien ohjeiden mukaan tulosalueen johtajan tulee raportoida sairaanhoitopiirin johtajalle tulosalueen tai -yksikön toiminnallisten tai taloudellisten tavoitteiden merkittävistä ylityksistä tai alituksista. Sairaanhoitopiirin johtajan tulee tarvittaessa tuoda asia yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Riskienhallinnan järjestäminen Ks. luku 1.7. Riskit Riskienkartoitus tehtiin vuonna 2015 yhteistyössä sisäisen tarkastuksen palveluntuottajan Pricewaterhouse-Coopers Oy:n kanssa. Riskienhallintasuunnitelmaa ylläpitää valmius- ja riskienhallintatyöryhmä (Varis), joka on määrittänyt vastuuhenkilöt keskeisille riskeille. Oman asiantuntemuksen lisäksi käytetään tarvittaessa ulkopuolista ostopalvelua. Riskienkartoitus on tehty organisaation ylätasolla ja työtä on tarpeen jatkaa alemmille toiminnan tasoille. Toteutuneiden riskien ajallisessa ja rahamääräisessä ennakoinnissa ei täysin onnistuttu syksyllä 2015 tapahtuneen sähkökatkoksen aiheuttamien tietojärjestelmähäiriöiden osalta, vaikka tietojärjestelmien toimivuus on riskienkartoituksessa korkealla. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tavara- ja palveluhankintojen päätösoikeudet on määritelty yhtymähallituksen hyväksymässä käyttösuunnitelmassa, samoin irtaimen omaisuuden myynti ja luovuttaminen. Käyttösuunnitelmassa on myös annettu hankintaohjeistus. Ohjeistusta ja päätösoikeuksien määrittelyä on päivitetty vuosittain. Hallitus on hyväksynyt yleiset hankintaohjeet vuonna 2007. Omaisuuden hoito on jatkuvan sisäisen tarkkailun kohteena. Sopimustoiminta Osto-, palvelu-, leasing-, vuokra- yms. sopimusten allekirjoitus oikeus on määritelty yhtymähallituksen hyväksymässä käyttösuunnitelmassa. Samoin käyttösuunnitelmassa on ohjeistus konsulttisopimuksista yksittäisten lääkäreiden ja soveltuvin osin muiden terveydenhuollon ammattilaisten sekä ostopalvelu-/työvoimanvuokraussopimuksista alan palveluntuottajien kanssa. Sisäisen valvonnan toteuttamiseksi sopimuksenteko-oikeuksia on keskitetty sairaanhoitopiirin johtajalle, talousjohtajalle, tietohallintojohtajalle, tekniselle johtajalle, kehittämispäällikölle sekä logistiikka- ja materiaalipäällikölle. Sopimusten sisältöä kehitetään valmistelemalla sairaanhoitopiirin omia sopimusmalleja. Palveluhankintoja koskevien tarjouspyyntöjen liitteenä on sopimusluonnos. 24
Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kuntayhtymän sisäinen tarkastus kilpailutettiin vuonna 2012. Sopimus sisäisestä tarkastuksesta tehtiin PWC Pricewaterhouse Coopers Oy:n kanssa ja sisäinen tarkastus aloitettiin syksyllä 2012. Vastuunalainen sisäinen tarkastaja on JHTT, HTM Outi Kirvesoja PWC:n Oulun toimipisteestä. Sopimuksen viimeinen optiovuosi käynnistyi syksyllä 2015. Vuonna 2015 PWC:n toteuttaman sisäisen tarkastuksen kohteena ovat olleet riskikartoitus ja riskienhallinnan kehittäminen, rakentamispalveluiden tiedonantovelvollisuus, ostopalveluiden tarkastaminen ja palkka-analyysi. Tarkastuslautakunta kiinnitti vuodelta 2014 antamassaan arviointikertomuksessa huomiota sisäisen tarkastajan hyödyntämiseen. Yhteenveto kuntayhtymän vuoden 2015 sisäisen tarkastuksen raporteista on toimitettu yhtymähallitukselle ja tarkastuslautakunnalle. Yhtymähallituksen käsityksen mukaan sairaan-hoitopiirin sisäinen tarkastus on olennaisilta osiltaan järjestetty asianmukaisesti ja riittävästi. Sisäistä valvontaa tullaan kehittämään järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti mm. laatujärjestelmän, riskienhallinnan sekä toimintaprosessien kehittämisen yhteydessä. Konsernivalvonta Yhtymävaltuuston hyväksymien sisäisen valvonnan perusteiden mukaan sairaanhoitopiirin johtaja ja talousjohtaja vastaavat sairaanhoitopiirin konsernin johtamisesta, ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konsernivalvonnan kohdealueita ovat erityisesti konserniyhteisöjen toiminnan ja talouden sekä valtuuston tytäryhteisöille asettamien tavoitteiden toteutumisen seuranta, analysointi ja raportointi. Kuntayhtymäkonsernin yhteisöjen sisäinen valvonta ja riskienhallinta kuuluvat yhteisöjen hallitusten ja toimitusjohtajien vastuulle. Konserniyhteisöjen tulee ottaa riskienhallinnassa huomioon kuntayhtymän omistajapoliittiset tavoitteet ja konserniohjeet hyvän hallintotavan mukaisesti. Tytäryhteisöjen tulee raportoida toiminnasta ja taloudesta säännöllisesti sairaanhoitopiirin johdolle ja vähintään vuosittain yhtymähallitukselle. Konserniyhteisöjen tulee raportoida sairaanhoitopiirin johdolle niitä koskevista merkittävistä riskeistä sekä riskienhallinnan toimivuudesta ja riittävyydestä. 1.10 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.10.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä teki yhtymävaltuuston päätöksellä 25.11.2015 18 laskutuksen oikaisun ylijäämän kertymisen estämiseksi. Jäsenkunnille palautettiin yhteensä 6,7 milj. euroa. Kuntayhtymän ulkoisten toimintatuotot tilikaudelta 2015 olivat 190,5 milj. euroa. Kasvu edelliseen tilikauteen on 8,5 milj. euroa eli 4,7 %. Kunnilta ja kuntayhtymiltä tulevien myyntituottojen kasvu oli 4,6 milj. euroa eli 2,8 %. Toiminnan yhä enemmän avohoitoon painottumien näkyy myös myyntituottojen kertymässä. Myynti-tuotot oman toiminnan avohoidosta kasvoi 6,3 %, kun taas osastohoidon myyntituotot pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla kasvaen vain 0,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Läpilaskutettavien avohoidon myyntituotot kasvoivat 22,1 % ja osastohoidon myyntituotot kasvoivat 7,3 %. Asiakasmaksuihin tuli korotukset 1.1.2015 alkaen. Asiakasmaksukertymässä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 5,1 milj. euroa eli 19,0 %. Maksutuottoja nosti myös päivystyksen yhdistyminen, jonka myötä kaikista päivystyskäynneistä sairaanhoitopiiri peri asiakasmaksun. Muut ulkoiset toimintatuotot pienenivät edellisestä vuodesta 0,3 milj. euroa eli 19,1 %. Pienenemistä tapahtui etenkin muiden vuokratulojen ja muiden tuottojen osalta. 25
Ulkoisten toimintakulujen toteuma vuonna 2015 oli 176,4 milj. euroa, joka on 5,4 milj. euron eli 3,2 %:n kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakulujen kasvuun on vaikuttanut mm. ensihoidon uudet vakanssit valmiusmuutosten myötä (Muonio ja Enontekiö), lomapalkkavelan ja erilliskorvausten jaksotuksen merkittävät kasvu, silmäklinikan lääkäripalvelujen ulkoistaminen, päivystyksen ostopalvelu lääkäri-sopimuksen siirtyminen Rovaniemen kaupungilta Lapin sairaanhoitopiirille, läpilaskutettavien osto-palveluiden merkittävä kasvu ja hoito- ja tutkimustarvikkeiden arvioitua suurempi käyttö toiminnan volyymin ollessa arvioitua suurempaa. Henkilöstökulujen toteuma oli 96,5 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 2,3 milj. euroa eli 2,5 %. Merkittävin seikka henkilöstökulujen kasvuun oli ensihoidon valmiuden muutoksen aiheuttama tarve henkilöstön lisäykselle sekä päivystysasetuksen voimaan tulo. Oman toiminnan palvelujen ostot toteutuivat -0,9 milj. euroa eli 4,0 % pienempänä kuin edellisenä vuonna toteuman ollessa 21,6 milj. euroa. Kustannusten pienentymistä aiheutti mm. potilasvahinkovakuutusvelan pienentyminen, josta menon oikaisuna kirjattiin -1,2 milj.. Läpilaskutettavien hoitopalvelujen ostojen toteuma oli 28,3 milj. euroa, joka on 2,6 milj. euroa eli 10,0 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Aineet, tarvikkeet ja tavarat toteutuivat 0,8 milj. euroa eli 3,2 % suurempina kuin edellisenä vuonna. Kasvu aiheutuu pääsääntöisesti potilaan hoito- ja tutkimustarvikkeiden ostoista. Sairaalan ydintoiminnan arvioitua suurempi toimintavolyymi vaikuttaa suoraan näihin ostoihin. Myös sähkö ja vesi ovat toteutuneet arvioitua suurempina menoerinä. Toimintakate eli tuottojen ja käyttötalousmenojen erotus on tuloslaskelmassa 14,1 milj. euroa. Rahoitustuottojen ja kulujen jälkeen vuosikate on 13,7 milj. euroa. Poistot toteutuivat 251 693 euroa pienempinä kuin oli arvioitu. Tähän vaikutti erityisesti vuoden 2014 tietojärjestelmä-investointien merkittävästi alle talousarvion toteutuminen, jolloin myöskään vuodelle 2015 talousarvioon lasketut poistot eivät toteutuneet. Normaaliin vuosittaiseen poistosuunnitelman toteuttamiseen tehty poikkeus on yhtymä-valtuuston 25.11.2015 17 tekemän päätöksen perusteella tehty Muurolan kiinteistöjen arvonalennuskirjaus 963 538,52 euroa. Tilikauden tulos oli 5,0 milj. euroa. Poistoeron vähennys, sekä varausten ja rahastojen muutokset ovat yhteensä -4,3 milj. euroa. Vapaaehtoisena varauksena on tuloksen käsittelyssä huomioitu yhtymähallituksen 24.2.2016 26 tekemä investointivaraus Invalidiliiton omistaman ns. ILKK:n rakennuksen ostoon. ILKK:n ostoon on vuoden 2016 talousarviossa investointimääräraha. Tilikauden ylijäämä on 0,7 milj. euroa. Kertynyttä ylijäämää on taseessa 1,8 milj. euroa aiemmilta vuosilta. Tilikaudelta purettiin yhtymävaltuuston perustamaa investointirahastoa 307 259,52. Tilinpäätöksessä 2015 olevat merkittävät poikkeukselliset taloudelliset tapahtumat: - Jäsenkunnille on tehty laskutuksen oikaisu, palautus yhteensä 6,7 milj. euroa. - Potilasvahinkovastuuvelan pienentyminen 1,2 milj. euroa. - Muurolan rakennusten ja tontin arvonalennuskirjaus 963 538,52 euroa. - Investointivaraus Invalidiliiton omistaman ILKK:n rakennuksen ostoon 4,7 milj. euroa. 26
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TULOSLASKELMA 2015 2014 1 000 1 000 Toimintatuotot 190 471 181 987 Toimintakulut -176 369-170 962 Toimintakate 14 101 11 025 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 63 40 Muut rahoitustuotot 117 77 Korkokulut -123-152 Muut rahoituskulut -457-894 Vuosikate 13 701 10 097 Poistot ja arvonalentumiset -8 681-7 907 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 5 020 2 189 Tilinpäätössiirrot -4 320 286 Tilikauden ylijäämä 700 2 474 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 108,00 106,45 Vuosikate / Poistot, % 157,83 127,70 Vuosikate, euroa / asukas 116 85 Asukasmäärä 118 145 118 123 27
1.10.2 Toiminnan rahoitus Lapin sairaanhoitopiirin ky KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA, 1000 31.12.2015 31.12.2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate 13 701 10 097 Satunnaiset erät -2 Tulorahoituksen korjauserät -1 221 3 255 Toiminnan rahavirta 12 480 13 350 Investointien rahavirta -8 499-7 149 investointimenot -8 534-7 193 investointitulot 35 44 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA 3 980 6 201 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset -1 606-1 623 Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys -1 600-1 612 Lyhytaik. Lainojen muutos -6-11 Muut maksuvalmiuden muutokset 2 691-8 450 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 3 17 Vaihto-omaisuus, lis-/väh. -381-413 Saamisten muutos 2 104-10 171 Korottomien velkojen muutos 965 2 117 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 1 086-10 073 Rahavarojen muutos 5 066-3 871 Rahavarojen muutos 5 066-3 871 Rahavarat 31.12. 20 105 15 038 Rahavarat 1.1. 15 038 18 910 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja inv. Rahavirta, kertymä 5 v. 4 698-1 625 Investointien tulorahoitus, % 161,2 141,2 Lainanhoitokate 8,0 5,8 Kassan riittävyys, pv 39 30 Asukasmäärä 118 145 118 123 Kuntayhtymän omavaraisuus on 41,0 %. Ulkoista lainaa kuntayhtymällä oli vuoden vaihteessa 7,2 milj. euroa sekä 3 milj. euron kassalimiitti käytettävissä. Kassan riittävyys oli 39 päivää. Yhtymävaltuuston päätöksen mukaisesti kuntayhtymän jäsenkunnille maksettiin sijoittamalleen peruspääomalle 2 %:n korko tilikaudelta. Korko sisältyy palvelujen käyttäjiltä perittäviin palveluhintoihin. Kulu on kirjattu tilinpidossa suoriteperusteisesti. Jäsenkunnille maksettavan koron määrä on yhteensä 442 568. 28
Yhtymävaltuusto on antanut 19.11.2005 takauksen Rovaniemen keskuspesulan 450 000 euron rahalaitoslainalle, jonka Keskuspesula on maksanut pois vuoden 2015 aikana. Lisäksi sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto on antanut 12.6.2013 omavelkaisen takauksen luotolliselle käyttötilille, jonka limiitti on 100 000 euroa. Takauksen myöntämisen edellytyksenä on, että kuntayhtymä saa vastavakuudeksi pääomaltaan takauksen 1,2-kertaista määrää vastaavat panttikirjat, jotka on annettu todistukseksi kiinnityksistä yhtiön kiinteään omaisuuteen. 1.10.3 Kuntayhtymän tase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY VASTAAVAA 2015 2014 VASTATTAVAA 2015 2014 A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma 22 128 22 128 1. Aineettomat oikeudet 1 759 1 980 III Muut omat rahastot 1 105 1 469 2. Muut pitkävaikutteiset me 144 568 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1 762-713 1 903 2 548 V Tilikauden ylijäämä 699 2 474 25 694 25 359 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa-ja vesialueet 554 869 B POISTOERO JA VAAPAAEHTOISET 2. Rakennukset 23 937 25 793 VARAUKSET 4. Koneet ja kalusto 5 722 4 778 1. Poistoero 32 47 6. Ennakkomaksut ja kesken 1 995 305 2. Vapaaehtoiset varaukset 4 700 eräiset hankinnat 32 208 31 744 C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset 8 677 9 898 III SIJOITUKSET 1. Osakkeet ja osuudet 1 028 1 028 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 4. Muut saamiset 15 15 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 65 62 1 044 1 044 E VIERAS PÄÄOMA B TOIMEKSIANTOJEN VARAT I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta 5 600 7 200 C VAIHTUVAT VASTAAVAT II Lyhytaikainen I Vaihto-omaisuus 2. Lainat rahoituslaitoksilta 1 600 1 606 1. Aineet ja tarvikkeet 2 318 1 937 5. Saadut ennakot 118 156 6. Ostovelat 8 635 9 043 II Saamiset 7. Muut velat 3 276 3 350 Pitkäaikaiset saamiset 8. Siirtovelat 16 874 15 390 Lyhytaikaiset saamiset 30 503 29 544 1. Myyntisaamiset 14 381 16 885 3. Muut saamiset 2 381 1 751 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 75 272 72 110 4. Siirtosaamiset 932 1 163 17 695 19 799 TASE Omavaraisuus-% 41,0 35,3 III Rahoitusarvopaperit Suhteellinen velkaantuneisuus-% 18,9 20,1 1. Osakkeet ja osuudet 29 29 Kertynyt ylijäämä/alijäämä, 1000 2 461 1 762 4. Muut arvopaperit 30 34 Kertynyt ylijäämä/alijäämä, /asuk 20,8 14,9 Lainakanta 31.12., 1000 7 200 8 806 Lainakanta, / asukas 60,9 74,5 IV Rahat ja pankkisaamiset 20 045 14 975 Lainasaamiset, 1000 0 0 VASTAAVAA YHTEENSÄ 75 272 72 110 Asukasmäärä 31.12 118 145 118 123 29
Kuntayhtymän varsinaisen toiminnan taseen loppusumma on 75,3 milj. euroa (edellisenä vuonna 72,1 milj. euroa). Jäsenkuntien peruspääoman määrä on 22,1 milj. euroa ja muiden omien rahastojen määrä 1,1 milj. euroa (1,5 milj. euroa). Edellisten tilikausien ylijäämää taseessa oli 1,8 milj. euroa (-0,7 milj. ) ja tilikauden ylijäämää on 699 821,59 euroa. Kuntayhtymän henkilöstön tilikaudelle 2015 jaksottuvan loma-ajan palkka on kirjattu taseeseen siirtovelkana, summa on 14 113 690,38 euroa (13,5 milj. euroa). Pakollisiin varauksiin on kirjattu kuntayhtymän vastuu potilasvahinkovakuutuksesta, 8,7 milj. euroa (9,9 milj. euroa). Kertynyttä poistoeroa on 31 534,04 euroa (47 301,68 euroa), mikä on syntynyt Ounasrinteen sairaalan kiinteistön kaupan yhteydessä tehdystä varauksesta. Varaus on kirjattu vuonna 2002 ja se puretaan 16 vuoden aikana. 1.11 Kokonaistulot ja -menot KOKONAISTULOT JA -MENOT, 1000 TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot 190 471 Toimintakulut -176 369 Korkotuotot 109 Korkokulut -123 Muut rahoitustuotot 70 Muut rahoituskulut -457 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät luovutusvoitot -Pakollisten varausten muu -1 221 Investoinnit Investoinnit Rah.osuudet invest.menoihin 35 Investointimenot -8 534 luovutustulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaik.lainojen väh. -1 206 Lyhytaik. lainojen väh. -400 KOKONAISTULOT yhteensä 190 685 KOKONAISMENOT yhteensä -188 311 Kokonaistulojen ja -menojen erotus on 2,4 milj. euroa, minkä lisäksi käyttöpääomaa vapautui 2,6 milj. euroa, joten näiden yhteisvaikutus rahavarojen muutokseen oli noin 5,0 milj. euroa. 1.12 Kuntayhtymän konsernin toiminta ja talous Rovaniemen Keskuspesula Oy Rovaniemen Keskuspesula Oy on Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän konsernin tytäryhtiö, josta kuntayhtymä omistaa 76,2 %. Yhtiön vähemmistöosakkaina ovat Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja Rovaniemen kaupunki. Yhtiön toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2015 hyväksyttiin yhtiön hallituksessa 10.2.2016. Rovaniemen Keskuspesula Oy:n liikevaihto oli vuonna 2015 yhteensä 3,2 milj. (2,9 milj. vuonna 2014). Kasvua edellisestä vuodesta oli 10,5 %. Pesulan käsittelemä pyykkimäärä oli noin 1,5 milj.kiloa. Laitoksen käsittelemä pyykkimäärän kasvu oli 131 629 kg edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintavuonna 2015 on henkilöstöä ollut keskimäärin 50 (47 vuonna 2014). Yhtiön tilikauden voitto vuodelta 2015 oli 32 023,91 (vuonna 2014 tilikauden voitto oli 22 581,69 ). Yhtiön taseessa edellisten tilikausien voitto/tappio tilillä ylijäämää vuodelta 2015 kirjattavan voiton jälkeen oli 661 302,82. Rovaniemen Keskuspesula Oy:n hallitus esitti, että osinkoa ei jaeta. 30
Rovaniemen Keskuspesula Oy:n omistajat teettivät vuonna 2015 konsulttiselvityksen siitä, miten keskuspesulan omistajien on kokonaistaloudellisesti edullisinta organisoida pesula- ja tekstiilihuoltopalvelunsa. Kilpailutuksen perusteella selvitystyön tekijäksi valittiin Timo Kivisto Consulting Oy. Selvityksessä tarkasteltiin eri toiminnan toteutusvaihtoehtoja. Selvityksessä tuli myös arvioida pesulapalvelujen tarve, toimintaympäristön muutokset, toimitilavaihtoehdot, markkinatilanne ja vaikutukset työllisyyteen. Tehdyn selvityksen perusteella on sairaanhoitopiirin yhtymähallitus edellyttänyt jatkoselvityksenä Rovaniemen Keskuspesula Oy:tä tekemään selvityksen tuottavuuden kehittämisestä. Selvitys valmistuu alkuvuonna 2016. Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab) Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymässä (NordLab) sairaanhoitopiiri on omistajana 16,05 % omistusosuudella. NordLabin muita omistajia ovat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä sekä Länsipohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. NordLabin johtokunta on hyväksynyt tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2015 kokouksessaan 26.2.2016. Henkilökuntaa NordLabilla oli vuoden 2015 viimeisenä päivänä 673 (edellisenä vuonna 658) henkilöä. Tutkimusmäärät kasvoivat 2,9 % edelliseen vuoteen verrattuna määrän ollessa 8,6 miljoonaa. NordLabin liikevaihto oli 65,1 milj. euroa vuonna 2015. Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on 3,5 %. NordLabin tilikauden ylijäämä oli 1 061 404,54 euroa, joka siirretään taseeseen tilikauden yli- /alijäämätilille aiemman ylijäämän ollessa 249 677,74 euroa. NordLabilla ei ole pitkäaikaisia lainoja. Tavoitteista oman tuotannon hinnaston muutos -3 % toteutui. Investointien toteuma oli 1,4 milj. talousarvion toteumaprosentin ollessa 93 %. NordLabin omistajat ovat NordLabin perustamissuunnitelmassa asettaneet NordLabille kustannussäästö-tavoitteen: Kustannustaso on vuoden 2015 lopuntilanteessa reaalirahassa laskien 8 % alhaisempi kuin se on vuoden 2010 lopussa yhteenlaskettuna nykyisten organisaatioiden toiminnassa ilman toteuttavia muutoksia. Tähän tavoitteeseen ei NordLab ole päässyt. Merkittävin syy on ollut, ettei tietojärjestelmien yhtenäistämisessä ole pystytty etenemään alun perin suunnitellulla tavalla. Tästä johtuen NordLabin yhtymäkokous on hyväksynyt kokouksessaan 11.12.2015 20 kustannustehokkuustavoitteen parantamisen tavoiteaikataulun siirtämisen vuoden 2018 loppuun. As Oy Ukontupa Yhdistelemättömissä osakkuusyhteisöissä Lapin sairaanhoitopiirin ky on omistajana Pelkosenniemellä As Oy Ukontuvassa 49,59 % omistusosuudella. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä. Tytäryhteisöt Yhtiöt Rovaniemen keskuspesula Osuuskunnat Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä Osakkuusyhteisöt As. osakeyhtiö Ukontupa Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Yhdistelty Ei yhdistelty X X X Muut omistusyhteysyhteisöt 31
1.12.1 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernitaseessa kuntayhtymän omistamat osakkeet ja osuudet samoin kuin myyntisaamiset kuntayhtymältä on eliminoitu. Vähemmistöosakkaiden osuus osakeyhtiössä on huomioitu konsernitaseessa. Muutoin konsernitaseessa osakeyhtiön ja kuntayhtymän taseet on yhdistetty. Konsernitaseen loppusumma on 78,4 milj. euroa (edellisenä vuonna 75,2 milj. euroa). Pitkäaikaisen vieraan pääoman määrä on yhteensä 5,6 milj. euroa (7,2 milj. ). Lyhytaikaisen vieraan pääoman määrä on 32,6 milj. euroa (31,9 milj. euroa). LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TULOSLASKELMA, KONSERNI 2015 2014 1 000 1 000 Toimintatuotot 202 077 194 004 Toimintakulut -187 267-182 479 Toimintakate 14 810 11 525 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 64 42 Muut rahoitustuotot 98 77 Korvaus peruspääomasta 0-19 Korkokulut -123-152 Muut rahoituskulut -458-896 14 391 10 577 Poistot ja arvonalentumiset -9 168-8 333 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut -2 Tilikauden tulos 5 222 2 243 Vähemmistöosuus -8-5 Tilikauden ylijäämä 5 215 2 238 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 107,91 106,31 Vuosikate / Poistot, % 156,96 126,94 Vuosikate, euroa / asukas 122 90 Asukasmäärä 118 145 118 123 32
Lapin sairaanhoitopiirin ky KONSERNIRAHOITUSLASKELMA 2015 2015 2014 1 000 1 000 Vuosikate 14 391 10 577 Satunnaiset erät -2 Tulorahoituksen korjauserät -1 221 3 255 Toiminnan rahavirta 13 170 13 831 Investointien rahavirta -9 120-7 687 investointimenot -9 156-7 731 investointitulot 35 44 pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA 4 049 6 144 Lainakannan muutokset -1 656-1 672 Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys -1 600-1 662 Lyhytaik. Lainojen muutos -56-11 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen, varojen 3 17 ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuus, lis-/väh. -379-413 Saamisten muutos 1 918-10 724 Korottomien velkojen muutos 800 2 718 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 687-10 074 Rahavarojen muutos 4 736-3 930 Rahavarojen muutos 4 736-3 930 Rahavarat 31.12. 21 238 16 501 Rahavarat 1.1. 16 501 20 431 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja inv. Rahavirran kertymä 5 v. / 1 00 6 490 352 Investointien tulorahoitus, % 157,8 137,6 Lainanhoitokate 8,2 5,9 Rahavarat 31.12., 1000 21 238 16 501 Kassan riittävyys, pv 39 31 Asukasmäärä 31.12 118 145 118 314 33
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY (Konserni) TASE VASTAAVAA 2015 2014 VASTATTAVAA 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma 22 128 22 128 1. Aineettomat oikeudet 1 902 2 052 III Muut omat rahastot 1 105 1 469 2. Muut pitkävaikutteiset menot 170 568 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 2 805 204 3. Ennakkomaksut ja keskener.hank. 11 44 V Tilikauden ylijäämä 5 215 2 237 2 082 2 664 31 253 26 039 II Aineelliset hyödykkeet Vähemmistöosuus 177 170 1. Maa-ja vesialueet 554 869 2. Rakennukset 24 010 25 871 4. Koneet ja kalusto 6 249 5 290 5. Muut aineelliset hyödykkeet 371 310 C PAKOLLISET VARAUKSET 6. Ennakkomaksut ja kesken- 1 995 306 2. Muut pakolliset varaukset 8 677 9 899 eräiset hankinnat 33 180 32 646 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT III SIJOITUKSET 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 65 62 1. Osakkeet ja osuudet 329 329 4. Muut saamiset 15 15 345 345 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2. Lainat rahoituslaitoksilta 5 600 7 200 II Lyhytaikainen C VAIHTUVAT VASTAAVAT 2. Lainat rahoituslaitoksilta 1 600 1 656 I Vaihto-omaisuus 5. Saadut ennakot 118 156 1. Aineet ja tarvikkeet 2 346 1 967 6. Ostovelat 9 058 9 551 7. Muut velat 3 524 3 545 II Saamiset 8. Siirtovelat 18 320 16 968 Pitkäaikaiset saamiset 32 621 31 876 Lyhytaikaiset saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ 78 394 75 245 1. Myyntisaamiset 15 605 17 923 3. Muut saamiset 2 608 1 959 TASEEN TUNNUSLUVUT 4. Siirtosaamiset 991 1 240 Omavaraisuusaste, % 39,9 34,9 19 204 21 122 Suhteellinen velkaintuneisuus, % 18,9 20,1 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 3 176 2 281 III Rahoitusarvopaperit Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 27 19 3. Osakkeet ja osuudet 29 29 Lainakanta 31.12.2013, 1000 7 200 8 856 4. Muut arvopaperit 30 34 Lainakanta 31.12.2013, /asukas 61 75 Asukasmäärä 118 145 118 123 IV Rahat ja pankkisaamiset 21 178 16 438 VASTAAVAA YHTEENSÄ 78 394 75 245 34
1.13 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 1.13.1 Tilikauden tuloksen käsittelyä koskeva sääntely Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015. Voimaantuloon liittyy siirtymäsäännöksiä, mutta talouden osalta laki tuli voimaan heti 1.5.2015. Uuden kuntalain 110 :n 3 momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasa-painoinen tai ylijäämäinen. Alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Merkittävä uusi kirjaus kuntalaissa on saman pykälän 6 momentissa, jonka mukaan alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon 113/10.11.2015 mukaan tilinpäätökseltä ja toimintakertomukselta edellytettävän oikean ja riittävän kuvan vaatimus tarkoittaa kuntayhtymän kattamattomien alijäämien osalta sitä, että jäsenkunnan tulee kirjata kirjanpitoonsa osuus kuntayhtymään kertyneestä alijäämästä pakollisena varauksena, mikäli kuntayhtymän alijäämää ei todennäköisesti saada lähitulevaisuudessa katetuksi kuntayhtymän päättämillä muilla toimenpiteillä. Kuntalain 115 :n mukaan hallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tuloksen käsittelystä. 1.13.2 Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallitus esittää, että yhtymävaltuusto hyväksyy tilikauden 2015 tuloksen 5 020 160,09 euron käsittelystä seuraavaa: - muun toiminnan rahastoihin (virkistysrahasto) lisätään 60 304,87 euroa - muun toiminnan rahastoista (virkistysrahasto) vähennetään 116 939,21 euroa - tehdään 4 700 000 euron investointivaraus Invalidiliiton ILKK:n rakennuksen ostamiseen - investointirahastosta vähennetään 307 259,52 euroa (YV 13.6.2007 3 ja 11.6.2008 49) - poistoeroa vähennetään 15 767,64 euroa Ounasrinteen sairaalan kiinteistön kaupan (vuonna 2002) yhteydessä tehdyn varauksen myötä kertyneestä poistoerosta - vuoden 2015 ylijäämä 699 821,59 euroa siirretään taseeseen aikaisempien vuosien ylijäämä/ alijäämätilille. 1.13.3 Ylijäämän käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Lapin sairaanhoitopiirin ky:llä on tilinpäätöksessä 2015 edellisten tilikausien yli-/alijäämätilillä ylijäämää lähes 1,8 milj. euroa. Vuoden 2015 tilinpäätöksestä kirjataan lisää 0,7 milj. euroa, jonka jälkeen taseessa on ylijäämää yhteensä 2,5 milj. euroa. Kertynyt ylijäämä antaa tuleville vuosille pienen puskurilisän tulevien vuosien yhä tiukkeneville taloustilanteille. Tällä myös huolehditaan, että jäsenkunnat eivät joutuisi tekemään tulevina vuosina pakollisia varauksia kuntien taseisiin. Historian havinaa toimintakertomus 1995 Suomalainen terveydenhuolto koki vuoden 1995 ensimmäisellä vuosipuoliskolla työtaistelun. Kunnallista työantajaa edustava työmarkkinalaitos ja TNJ epäonnisutivat neuvotteluissa ja terveydenhuolto ajautui työtyötaistelutilanteeseen 24.3.2015. Lakko päättyi vasta 24.3.2015. Lakko lamaannutti luonnollisesti terveydenhuoltojärjestelmän. Lapin sairaanhoitopirissä rajoitettujen palvelujen tarjonnasta käyty keskustelu työnantajan ja työtaisteluun osallisena olleiden järjestöjen välillä oli asiallista ja rakentavaa. Yhteisymmärrys saavutettiin helposti ja lähes päivittäin tapahtuneiden neuvottelujen tuloksena välttämättömät terveydenhuoltopalvelut voitiin apua tarvitseville turvata. Matti Kakko Sairaanhoitopiirin johtaja 35
2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Seurantaa koskeva sääntely Kuntalain 110 pykälän mukaan kuntayhtymän toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän ja konsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Kuntalain 113 pykälän mukaan kuntayhtymän hallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastus on suoritettava toukokuun loppuun mennessä ja valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kuntayhtymän tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tarpeelliset lisätiedot ilmoitetaan tilinpäätöksen liite-tiedoissa. Kuntayhtymällä on tytäryhteisöjä, joiden kanssa yhdessä kuntayhtymä muodostaa konsernin. Kuntalain 114 pykälän mukaan kuntayhtymän tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kuntalain 115 pykälän mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kuntayhtymässä ja konsernissa sekä muista olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kuntayhtymän taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoitus-laskelmasta. Kuntalain 121 pykälän mukaan tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta antaa kultakin vuodelta arviointikertomuksen, joka käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Kuntayhtymän hallintosäännön 5 pykälän mukaan kuntayhtymän hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtymävaltuuston toiminnoille asettamien tavoitteiden, talousarvion sekä toimintasuunnitelman toteutumisesta sekä toiminnan tuloksellisuudesta ja taloudellisuudesta. Hallintosäännön ohjeistuksen mukaan hallitukselle raportoidaan talouden toteuma aina kirjanpitokuukauden sulkeuduttua. Lisäksi hallitukselle annetaan laaja toiminnan ja talouden osavuosikatsaus vuosineljänneksittäin (maaliskuun kirjanpidon valmistuttua ja syyskuun kirjanpidon valmistuttua) ja viimeisen neljänneksen jälkeen tilinpäätös ja toimintakertomus. Historian havinaa toimintakertomus 1995 Lakosta huolimatta vuodesta 1995 muodostui tuloksellinen. Varainhoitovuodelle asetetut tavoitteet saavutettiin siten, että suunnitelmaan verrattuna hoitopäivistä saavutettiin 95,3 % ja avohoitokäynnit jopa ylitettiin siten, että toteutumisprosentti oli 106. Myös taloudelliselta kannalta vuosi 1995 oli hyvä. Kun erikoissairaanhoidon käyttömenot tehtyjen palkkaratkaisujen johdosta lisääntyivät koko maassa keskimäärin 3,7 %, niin Lapin sairaanhoitopiirissä selvittiin vain 0.8 % nousulla. Matti Kakko Sairaanhoitopiirin johtaja 36
2.2 Lapin sairaanhoitopiiri Toimintatuotot Vuonna 2015 kuntayhtymän toimintatuotot olivat 190,5 milj. euroa. Alkuperäinen talousarvio oli 182,3 milj. euroa. Yhtymävaltuuston päätöksellä 25.11.2015 19 tehtiin talousarviomuutoksia sekä tuloihin että menoihin ja muihin eriin. Toimintatuottoihin tehtiin 3,3 milj. euron nettolisäys, jolloin muutetuksi talousarvioksi tuli 185,6 milj. euroa. Tämän lisäksi yhtymävaltuusto päätti 25.11.2015 18 jäsenkuntalaskutuksen oikaisusta, jonka perusteella jäsenkunnille palautettiin 6,7 milj. euroa. Näistä päätetyistä muutoksista huolimatta toteuma oli 4,9 milj. euroa eli 2,6 % suurempi kuin muutettu talousarvio. Koko tilikauden 2015 ajan toiminta oli volyymiltään merkittävästi suurempaa kuin oli arvioitu ja tämä näkyy suoraan toimintatuottojen arvioitua suurempana kertymisenä. Myös asiakasmaksu kertymä oli ennakoitua suurempi talousarviomuutoksenkin jälkeen. Toimintakulut Vuoden 2015 toimintakulut olivat 176,4 milj. euroa. Alkuperäinen talousarvio oli 174,2 milj. euroa, mutta valtuuston marraskuisella päätöksellä tehtiin määrärahamuutoksia. Määrärahamuutoksina tehtiin yhteensä 2,4 milj. euron nettolisäys toimintakulujen määrärahoihin, jolloin muutetuksi ta-lousarvioksi tuli 176,6 milj. euroa. Toimintakulujen muutoksella mm. henkilöstökuluihin tehtiin nettopienennys - 0,9 milj. euroa merkittävämpänä tekijänä henkilöstösivukulujen asettaminen vastaamaan toteumaa ja lomapalkkavelan arvion nosto. Palvelujen ostoja nostettiin oman toiminnan osalta 1,7 milj.. Tähän vaikutti silmäklinikan palveluiden ostot Coronaria Oy:ltä ja lääkäripalveluiden ostot Attendo Oy:ltä kuin myös työterveys-huollon arvioitua korkeammat kustannukset. Läpilaskutettavat palvelujen ostot nostettiin ennusteen tasolle 1,3 milj. eurolla Muihin eriin tehtiin pieniä nostoja ja pienennyksiä. Merkittävin poikkeama toteumassa oli aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden tilikohdan ylittyminen yli miljoonalla eurolla. Toiminnan arvioitua suuremmasta volyymista johtuen myös mm. potilaiden tutkimus- ja hoito-tarvikkeita kului ydintoiminnassa arvioitua enemmän. Lopullinen toimintakulujen toteuma oli lähes muutetun talousarvion mukainen toteutuman ollessa 99,9 %. Toimintakate Alkuperäisen talousarvion toimintakate eli käyttötalouden tulojen ja menojen erotus oli 8,1 milj. euroa. Talousarviomuutoksilla toimintakate nousi 9,0 milj. euroon. Lopullinen toteuma oli 14,1 milj. euroa, joka oli siis merkittävästi parempi kuin alkuperäinen tai muutettu toimintakate. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuottojen ja -kulujen kokonaistoteuma oli -0,4 milj.. Toteuma oli 62 049 euroa parempi kuin oli arvioitu. Vuosikate Vuosikate on merkityksellinen investointien rahoittamisessa. Alkuperäisessä talousarviossa vuosikatearvio oli 7,6 milj. euroa ja muutetussa 8,6 milj. euroa. Vuoden 2015 vuosikate toteuma oli 13,7 milj. euroa. Alku-peräinen talousarvio oli laadittu siten, että vuoden 2015 investoinnit ovat vuosikatteen tasolla muilta osin paitsi LKS:n laajennusinvestoinnin suunnitteluun tehty 2 milj. euron investointivaraus, joka oli suunniteltu rahoitettavan lainalla. Investointisuunnitelma oli kokonaisuudessaan 9,7 milj. euroa. Investointeihin tehtiin määrärahamuutoksia vain kokonaissumman sisällä hankkeiden välillä. Investointien toteuma jäi 8,5 milj. euroon, joten vuosikate riitti hyvin kattamaan investointimenot. 37
Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot olivat alkuperäisessä talousarviossa 8 milj. euroa ja muutetussa talousarviossa 8,9 milj. euroa. Muutetussa talousarviossa huomioitiin yhtymävaltuuston 25.11.2015 17 tekemä päätös Muurolan kiinteistöjen arvonalennuskirjauksesta, joka oli 963 538,52 euroa. Poistot toteutuivat 251 693 euroa pienempinä kuin muutetutussa talousarviossa oli arvioitu. Tähän vaikutti erityisesti vuoden 2014 tietojärjestelmäinvestointien merkittävästi alle talousarvion toteutuminen, jolloin myöskään vuodelle 2015 talousarvioon lasketut poistot eivät toteutuneet. Poistojen toteuma oli 8,7 milj. euroa. Tilikauden tulos Vuosittaisten poistoeron ja rahastojen vähennys ja lisäys käsittelyjen lisäksi on vuoden 2015 tilinpäätöksessä merkittävä investointivaraus. Vapaaehtoisena varauksena on tuloksen käsittelyssä huomioitu yhtymähallituksen 24.2.2016 26 esittämä investointivaraus Invalidiliiton omistaman ns. ILKK:n rakennuksen ostoon. ILKK:n ostoon on vuoden 2016 talousarviossa investointimääräraha. Tilikauden yli/alijäämä Poistoeron, rahastojen käsittelyn ja investointivarauksen jälkeen kuntayhtymän ylijäämä oli 699 821,59 euroa. 2.2.1 Erikoissairaanhoito Toiminta-ajatus Sairaanhoitopiirin tehtävänä on tuottaa ja hankkia alueensa väestön ja täällä tilapäisesti oleskelevien ihmisten tarvitsema erikoissairaanhoito ja keskitetyt päihdehuollon palvelut. Palveluja tuotetaan terveydenhuoltolain ja EU-säädösten edellyttämällä tavalla myös muualta hoitoon hakeutuville. Saamelaisväestön erityistarpeet, Pohjois-Kalotin sairaalaorganisaatioiden yhteistyö ja Lapin alueen ympäristötekijät otetaan erityisesti huomioon. Lisäksi sairaanhoitopiiri vastaa terveydenhuoltolain ja ensihoitoasetuksen mukaisesti ensihoitopalvelusta alueellaan. Päivystyksellinen ja kiireellinen ympärivuorokautinen erikoissairaanhoito muodostavat keskussairaalan palvelujen ytimen. Päivystys toimi keskeytyksittä kaikilla päivystävillä erikoisaloilla koko vuoden. Yhtymävaltuusto teki marraskuussa 2012 strategisen linjauksen, jonka mukaan LKS on jatkossakin pohjoisen alueen päivystävä sairaala. 1.1.2015 astui voimaan terveydenhuoltolain 38
(1326/2010) nojalla annettu asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Päivystys-toimintaa on muutettu ja kehitetty vuoden 2015 aikana merkittävästi. Kiireettömään hoitoon pääsy toteutui edellytysten mukaan ja potilaat saivat hoidon määräajoissa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä tiivistettiin mm. järjestämällä terveyskeskusten johtavien lääkäreiden ja sairaanhoitopiirin yhteisiä työkokouksia sekä osallistumalla aktiivisesti asiakaskeskeisten prosessien kehittämiseen yhteisissä sote-valmistelun työryhmissä. Vuoden aikana käynnistettiin myös uusia yhteisiä toimintamalleja, esimerkkinä uniapnean seulontaan, diagnosointiin ja hoitoon liittyvä yhteistoiminta. Pääsääntöisesti hyvin toimivaa erityisvastuualueyhteistyötä ohjasi vuosille 2013 2016 sovittu erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Sopimusta ei kuitenkaan saatu riittävällä tavalla kehitettyä. että sen päivitys olisi yhtymähallituksessa päätetty hyväksyä. Keskeisimmät toiminnalliset muutokset vuonna 2015 Päivystyksessä siirryttiin päivystysasetuksen tarkoituksen mukaiseen yhteispäivystykseen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rinnakkaispäivystyksestä 1.9. Rovaniemen kaupungin sopimus Attendon kanssa yhteispäivystyksen lääkäripalveluista siirtyi sairaanhoitopiirille. Muutoksen yhteydessä kehitettiin toimintamallia niin, että yksi lääkäri hoitaa päivystyksessä potilaan mahdollisimman usein kokonaisuudessaan ja myös yleislääkäri voi käyttää sovitulla tavalla erikoistutkimuksia ja ottaa potilaan osastolle hoitoon. Syksyn mittaan päivystyksessä kehitettiin myös valmiutta vuodenvaihteen muutokseen jossa Inaria ja Utsjokea lukuun ottamatta loput kunnat liittyvät yöpäivystyksen osalta yhteispäivystyksen käyttäjiin. Silmäklinikan toiminta vaarantui talvella ja päädyttiin hyvin nopealla aikataululla hankkimaan lääkäripalvelut klinikalle Coronaria Oy:ltä. Hoitohenkilökunta on edelleen sairaanhoitopiirin työntekijöitä. Lääkäripalveluiden tuottaja Coronaria, joka vastaa myös palvelujen riittävyydestä, on kehittänyt toimintaprosesseja yhdessä henkilökunnan kanssa. Silmäklinikan jatkot selvitetään yhdessä erityisvastuualueen muiden sairaanhoitopiirien kanssa ja tarvittaessa kilpailutetaan ennen sopimuskauden loppua. Potilastietojärjestelmän käyttöön tuli uusia mahdollisuuksia ja toiminnallisia muutoksia marraskuun alusta kun sairaanhoitopiiri liittyi Kanta-arkistoon. Liittyminen sujui monia muita sairaanhoitopiirejä kivuttomammin vaikka haasteita uusissa käytännöissä riittikin. Jatkossa mahdollistuu sairaskertomusmerkintöjen tarkastelu Kanta-palvelun kautta potilaiden omilla käyttäjätunnuksilla. Esimerkiksi epikriisien lähettämiskäytäntöjä voidaan tehostaa. Käynnistettiin hoidollisen potilashotellitoiminnan pilotointi osana hoitoprosessien avohoito-painotteisuuden kehittämistä. Tarkoituksena on muuttaa ajattelumalli voidaanko potilas hoitaa avohoidossa päinvastaiseksi. Jatkossa pyritään hoitamaan sairaalassa potilas vain silloin kun on pakko hoitaa sairaalassa. Ajattelutavan muutos on osa sairaala sote-kuntoon kehittämistä. Syksyn aikana tuli Lapin kautta maahan erittäin suuri määrä turvapaikanhakijoita. Syyskuun lopulta vuoden-vaihteeseen mennessä yli 10 000 ihmistä hakeutui Tornion, Rajajoosepin ja Sallan kautta maahan. Turvapaikan hakijoita hoidettiin myös keskussairaalassa. 49 potilasta kerrytti 233 hoitopäivää syksyn alun jälkeen sairaalassa. Suuri osa hoitopäivistä (173 hp) vaati erityisvarotoimia tartuntariskin takia. Tehtävästä selvittiin ilman erityistoimia. Utsjoen ensihoitoa jouduttiin heinäkuun alusta tukemaan yksityiseltä toimijalta hankituin hoitotason palveluin kun kunnan kanssa sopimuksen tehneen yrityksen palvelu ei vastannut valvontaviranomaisen vaatimuksia. Syksyllä valmisteltiin Utsjoen ensihoidon ottaminen omaksi toiminnaksi vuodenvaihteessa. 39
Medisiinisellä tulosalueella vakiinnutettiin syksyllä 2014 perustetun AVH yksikön toiminta. Myös päivystys EEG tutkimusten teko hälytystyönä on onnistunut tarpeita vastaavasti. Keuhkosairauksien yksikköön saapuvien lähetteiden määrä on kasvanut edellisistä vuosista. Työnjakoa terveyskeskusten kanssa kehitetään mm. uniapnean palveluketjulla. Medisiinisen tulosalueen hoitojaksoja osastoilla on ollut hieman aiempaa vähemmän ja keskimääräinen jakson pituus oli 4,3 päivää. Sydänpajalla on ollut työntäyteinen vuosi. NHG:n tuottavuusvertailussa paja kuului vertailuryhmän sairaaloiden parhaimmistoon. Poliklinikkatoiminnassa tehostetaan mm. vastaanottoaikojen varaamisprosessia. Vuoden aikana on vaihdettu sairaalasta johtuvasti (58 %) tai potilaista johtuen (35 %) aikoja noin 3800 kertaa. Vaihtojen vaatima työaika vastaa yhden hoitajan neljän kuukauden työaikaa. Kehitystyössä pyritään jatkossa eri keinoin vähentämään ajanvaihtoihin tarvittavaa työtä. Operatiivisen hoidon tulosalueella yhdistettiin yksiköitä osana Sairaala sote-kuntoon kehittämistä. Leikkaus- ja anestesiaosasto sekä lyhkiyksikkö yhdistettiin leikkaus- ja anestesiayksiköksi, silmäpäiväkirurgia ja silmätautien poliklinikka silmäklinikaksi ja kirurgiset osastot 4A ja 4B yhdeksi osastoksi. Lyhytjälkihoitoisen kirurgian määrää on lisätty edellisvuodesta 2 % ja se kattaa jo 91 % kokonaistoimenpidemäärästä. Tekonivelpotilaiden fast track-toimintamalli otettiin käyttöön ja lyhennettiin jonoja ja hoitojaksojen pituuksia. Erikoislääkäreiden jalkautuminen terveyskeskuksiin aloitettiin naistentaudeilta. Silmälääkäri-toiminta ulkoistettiin Coronarialle huhtikuussa. Haavapoliklinikkatoiminta aloitettiin haavahoitajavetoisena. Ensihoidon ja päivystyksen tulosalueella muutettiin rinnakkaispäivystys asetuksen hengen mukaiseksi yhteispäivystykseksi syyskuun alusta. Ensihoidossa muutettiin valmiusjärjestelyjä niin, että ylitöiden muodostuminen saatiin hallintaan. Alueellisten ensihoitoyksiköiden asemapaikkoja vaihdettiin Tunturi-Lapissa Muoniosta Kittilään ja Itä-Lapissa Sallasta Kemijärvelle. Utsjoen ensihoito järjestettiin heinäkuun alusta tukemalla Utsjoen sopimustuottajan toimintaa sairaanhoitopiirin järjestämällä hoitotasoisella ostopalvelulla. Rovaniemellä jatkui asemapaikkahaasteista johtuva ensihoidon tavoitettavuusongelma. Ensihoidon tehtävämäärät lisääntyivät 17 % edelliseen vuoteen verrattuna. Psykiatrisen hoidon tulosalueella sairaalan ylipaikkatilanne jatkui pitkin vuotta. Voimavaroja ei pystytty sijoittamaan avohoitoon suunnitellusti. Päivystys hoidettiin niin, että tavallisella kiireellisellä lähetteellä tulevat tutkittiin yhteispäivystyksessä ja tarkkailu M1 lähetteellä tulevat Muurolassa tarkoituksen mukaisten tilojen vuoksi. Käytäntö ei ole kaikin osin toimiva ja vaatii kehittämistä. Hoitopäivien määrä ylitti ennakoidun merkittävästi, hoitojaksojen keskipituutta saatiin lyhennettyä hieman. Avohoitokäyntejäkin toteutui selvästi aiempaa vuotta enemmän, mutta em. syistä johtuen suunniteltua vähemmän. Aikuispsykiatrian poliklinikkatoiminta siirrettiin Muurolasta ILKKan tiloihin. Ylipaikkatilanteen korjauksesta neuvoteltiin erityisesti Rovaniemen kanssa loppuvuodesta ja sovittiin toimenpiteistä, joilla tilanne korjataan alkuvuodesta 2016. Valmisteltiin myös mahdollisuutta selvittää psykiatrian ja kaupungin mielenterveystyön kokonaisuuksien yhdistämistä jatkossa. Sairaanhoidollisten tukipalvelujen tulosalueella kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede vastuuyksikkö sulautettiin kiinteäksi osaksi kuvantamista vuoden 2015 aikana. Välinehuollon ja rekrytointiyksikön toiminta vakiinnutettiin tulosalueelle. Radiologian tuotannonohjausjärjestelmä RIS laajennettiin osaan Lapin kunnista. Patologian tilojen peruskorjaus aloitettiin ja lääketieteellisten ruumiinavausten osalta tukeuduttiin Länsi-Pohjan keskussairaalan palveluihin Saamenkielen kursseja sairaanhoitopiirin ja kuntien henkilökunnalle jatkettiin. 40
Talousnäkökulma Henkilöstönäkökulma Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma Painopistealue Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen ja päivystysasetuksen täytäntöönpano avohoidon osuuden kasvattaminen ja laitoshoidon osuuden vähentäminen valmistautuminen soterakenneuudistukseen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Todellisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyksen toimeenpano LKS:n päivystyspoliklinikalla Psykiatrian päivystyksen siirtäminen keskussairaalan tiloihin. Psykiatrian poliklinikkatoiminnan vahvistaminen, lyhytjälkihoitoisen leikkaustoiminnan lisääminen, hoidollisen potilashotellin käynnistyminen, konsultaatiotoiminnan ja jalkautuvan erikoissairaanhoidon lisääminen siirtävät toiminnan painopistettä avohoitoon 2015 valmistellaan tarkoituksenmukaista erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmää terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen välityksellä ja osallistumalla Lapin Sote Savottahankkeeseen ja erva-alueen yhteiseen hankkeeseen Toimenpiteiden arviointi Rinnakkaispäivystyksestä siirryttiin yhteispäivystykseen 1.9. Valmisteltiin seuraavassa vuodenvaihteessa tapahtuva perusterveydenhuollon päivystyksen laajempi liittyminen yhteispäivystykseen. Kiireellisellä lähetteellä tulevien psykiatrian potilaiden tutkiminen tapahtuu yhteispäivystyksessä, tarkkailulähetteellä (M1) tarkoitukseen sopivien tilojen vuoksi Muurolassa. Hoidollinen potilashotelli on pilotoitu, psykiatrian poliklinikkatoimintaa vahvistettu, lyhkin osuutta on lisäätty ja erikoislääkäri-toiminnan jalkautuminen terveyskeskuksiin aloitettu naistentaudeilta. Ervan järjestämissopimuksen päivitys jätettiin yhtymähallituksessa pöydälle riittämättömien ratkaisujen vuoksi. Sotevalmisteluun on osallistuttu aktiivisesti, tavoitteita hankaloittanut kansallisen sote-valmistelun muutokset. Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kasvattaminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kasvattaminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen Inhimillisesti tehokas johtaminen sisältäen Hukkahaavi- ja Kaizentoiminnan. Lääkärirekrytoinnin tukena käytetään ulkoista palveluntuottajaa. Hoidon painopiste siirtyy useilla erikoisaloilla avohoidon suuntaan mahdollistaen sairaansijamäärien tarkastelun. Palveluketjuja uudistetaan erityisesti päivystyksessä, kirurgisessa toiminnassa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa, ikäihmisten palveluissa sekä toimintakyvyn edistämisessä ja kuntoutuksessa Haittatapahtumien raportointijärjestelmään uusina osina potilaan ilmoitus ja vakavan vaaratapahtuman raportointi Inhimillisesti tehokkaan johtamisen kehittämistä on jatkettu. Hukkahaavi ja Kaizen menetelmiä on hyödynnetty. Lääkärirekrytoinnissa on hyödynnetty ulkoista palveluntuottajaa, joka ei kuitenkaan ole pystynyt erikoislääkäreitä rekrytoimaan. Avohoitopainotteisuutta on lisätty kliinisillä tulosalueilla. Palveluketjuja on uudistettu mm. ottamalla käyttöön keinonivelpotilaan fast track-toimintamalli. Mielenterveyspalveluissa on valmisteltu laajempaa integroitua palvelu-järjestelmää. Kuntoutus on huomioitu kaikissa asiakaskeskeisten prosessien työryhmissä osana palvelujen uudistamista. Potilaan ilmoitus otettu raportointijärjestelmässä käyttöön, vakavien vaaratapahtumien koulutus järjestetty, toimintamallin käynnistäminen siirtyy vuodelle 2016. 41
Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma 2.2.2 Hoitotyö Toiminta-ajatus Hoitotyön tehtävänä on lappilaisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osana kuntayhtymässä toteutettavaa sairaanhoito- ja sosiaalipalveluja. Lapin sairaanhoitopiirin Potilaan parhaaksi! - Näyttöön perustuvan hoitotyön toimintaohjelma vuosille 2014 2017 ohjaa hoitotyön johtamista, tutkimusta ja koulutusta käytännön toiminnan tukena. Vuonna 2015 Lapin sairaanhoitopiiriin työstettiin kauan kaivattu henkilöstön palkitsemis-järjestelmä. Giisáksi (giisá=kallisarvoinen arkku) nimetty järjestelmä sisältää pikapalkitsemisen mutta myös vuosittaisen ryhmä/yksikköpalkitsemisen kriteerit ja toimintamallin. Järjestelmä otettiin käyttöön loppuvuodesta. Hoitotyön asiantuntijuuden ja laajentuneiden vastuiden määrittelyn tukemiseksi päivitettiin hoitotyön asiantuntijuuden rakenne. Hoitotyön asiantuntijuus Lapin sairaanhoitopiirissä rakentuu kolmeen tasoon: kliinisen hoitotyön tehtävät, laajavastuiset hoitotyön tehtävät ja hoitotyön asiantuntijatehtävät. Tehtäväsiirrot, ja niiden tuoma vastuun laajeneminen, sisällytettiin asiantuntijarakenteeseen. Työnjakohankkeeseen sisältyvä hoitotyön mitoitus saatiin muutamaa yksikköä vaille valmiiksi. Työnjaon, toiminnan ja prosessien kehittämisen sekä resursoinnin kannalta arvokasta tietoa nostettiin moniammatilliseen tarkasteluun pitkin vuotta. Alkuvuodesta 2016 valmistuva mitoituksen loppuraportti ohjaa jatkossa hoitotyön, mutta myös moniammatillisen työnjaon kehittämissuuntia. Uudenlaisena ajatus- ja toimintamallina käynnistetty hoidollisen potilashotellin toiminta saatiin tavoitteen mukaisesti käyntiin. Potilaiden hoitoprosesseja hiottiin Hukkahaavin ja Kaizenin työkaluja hyödyntäen avohoitopalveluun sopiviksi. Painopistealue Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen ja päivystysasetuksen täytäntöönpano avohoidon osuuden kasvattaminen ja laitoshoidon osuuden vähentäminen valmistautuminen soterakenneuudistukseen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Hoitotyö toteutetaan sekä tieteellisesti osoitettujen että käytännössä hyväksi todennettujen mallien mukaisesti Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmästä saatavan tiedon hyödyntäminen johtamisessa. Toimenpiteiden toteutuminen Hoitotyötä arvioidaan ja mitataan hyvän hoidon kriteerien mukaisesti niissä yksiköissä, missä Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmä on käytössä. Hyvän hoidon kriteereitä ei ole vielä laadittu muihin yksiköihin. Hoitoisuustiedot raportoidaan ja analysoidaan kuukausittain intranettiin. Hoitoisuudet raportoidaan ylihoitajien toimesta tulosalueiden osavuoskatsauksissa. Rafaela-järjestelmästä saatu tieto ohjaa osaltaan kehittämistä ja johtamista. Yhteistyö terveydenhuoltoalan oppilaitosten kanssa Yhteistyötä tehtiin tiiviisti harjoittelun kehittämisessä, täydennysja erikoistumis-koulutustarpeiden ennakoinnissa ja suunnittelussa sekä osaamisen kehittämisessä. Opiskelija-palauteprosentti 87% (tavoitetaso 70 %) Opiskelijaohjauksen laadun arviointi (CLES) 8,45 (tavoitetaso 8,3) 42
Henkilöstönäkökulma Henkilökunnan osaamisen vahvistaminen Henkilökunnan simulaatio-opetus keskussairaalassa. Yhteistyön vahvistaminen ja yhteiset koulutustilaisuudet ervaalueella erva-alueen sairaaloiden ylihoitajien ja osastonhoitajien sekä perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien kanssa. Kehittämistyöhön osallistuminen painopisteenä käsihygienian tehostaminen OYS:n mallin mukaan Hoitohenkilökunnan osalta täydennyskoulutuspäiviä toteutui keskimäärin 3 päivää / vakanssi. Hoitohenkilökunnan täydennyskoulutuksen kattavuuteen tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Sisäisiä simulaatio-ohjaajia koulutettiin lisää. Simulointi vakiinnutti paikkansa sekä henkilökunnan osaamisen että prosessiosaamisen kehittämisessä. Hoitotyön johtajien yhteistyö-, koulutus- ja kehittämistilaisuudet toteutuivat: Erva-hallintoylihoitajat kokoontuivat säännöllisesti. Ervaylihoitajien koulutustilaisuuksia ei ollut. Lapin ja Länsi-Pohjan ylihoitajien neuvottelupäivät toteutuivat suunnitellusti. LSHP:n hoitotyön johtajien neuvottelu-päivä toteutui. Yhteistyöpalaveri Rovaniemen kaupungin ja sairaanhoitopiirin hoitotyön esimiesten välillä toteutui. Käsihygienian tehostamisen toimintamalli juurrutettiin pilottiyksiköihin. Osallistutaan sote-lain täytäntöönpanoon liittyviin tehtäviin (esim. potilaille/asiakkaille tiedottamiseen) Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kasvattaminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen Hoitotyön johtamisen ja kliinisen osaamisen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi käydään kehityskeskustelut säännöllisesti ja osana osaamisen kehittämistä ja arviointia käytetään osaamiskarttoja. Osallistutaan sairaanhoitopiirin järjestämään johtamiskoulutukseen. Kehityskeskustelut toteutuivat pääsääntöisesti. Osaamiskartoituksia tehtiin osassa yksiköitä osana kehityskeskustelua. Osaamisen dokumentointia C&Q- järjestelmällä pilotoitiin neurologian yksikössä. Hoitotyön esimiehet osallistuivat ITJ-koulu-tuspäiville. JETtutkintoa suorittamassa oli aiempien vuosien tapaan kymmenkunta osastonhoitajaa. Esimiestyön kirkastaminen (ydintehtävät, työajankäyttö). Osastonhoitajuutta on uudistettu ja kehitetty osana Sairaala sotekuntoon ohjelmaa Puheeksi ottamista tukevien toimintamallien juurruttaminen. Aktiivisen tuen toimintamallien käyttöönotto jatkui toimintamallista tiedottamalla. 43
Talousnäkökulma Puheeksi ottamista tukeviin koulutuksiin osallistui noin 430 eri ammattilaista ja Esimies sovunrakentajana kahden päivän koulutukseen 25 esimiestyötä tekevää. Työhyvinvointisuunnitelmien toteuttamisen seuranta. Uusien työntekijöiden perehdyttämiseen panostaminen. Mahdollisen palkitsemisjärjestelmän luomiseen osallistuminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Työhyvinvointisuunnitelmien päivittäminen ja toteutumisen arviointi toteutunut tulosalueilla keskeisenä osana toiminnan ja talouden vuosittaista suunnittelua. Sairaanhoitopiirin perehdyttämisprosessi uudistettiin. Yksilökohtaisia perehdyttämis-kansioita ei ole tehty. Tuloksellisuuden parantaminen tuottavuusohjelman toteuttaminen resurssien hallittu kohdentaminen, vaikuttava hoito ja kustannusten hallinta palveluprosessien laatu ja potilasturvallisuus sisäisten tukipalvelujen toimivuus Jatketaan suunnittelua ja toiminnan kehittämistä yksiköiden välisten hoitoisuuksien tasaamiseksi. Tulospalkkiojärjestelmän mahdollisesti laajetessa, ollaan mukana sitä aktiivisesti kehittämässä? Palkitsemisjärjestelmän kriteerit luotiin ja Giisa-järjestelmä (pikapalkitseminen ja yksikkö/ryhmäpalkitseminen) otettiin käyttöön koko organisaatiossa. Toimintamallin suunnittelu hoitoisuuksien tasaamiseksi aloitettu. Tavoitteena resurssien ja hoitoisuuksien akuutti tasaaminen - osaaminen tunnistaen ja sitä hyödyntäen. Tulospalkkiojärjestelmä ei ole laajentunut. Hoitotyön johtajat vastaavat hoitotyön henkilöstön resursseista huomioiden oman alueensa ohella koko sairaanhoitopiirin tarpeet. Sijaisjärjestelmä tukee hoitotyön toiminnan toteuttamista kaikkina vuorokauden aikoina. Laatu- ja potilasturvallisuuskoordinaattorin asiantuntijuuden hyödyntäminen uusien käytäntöjen luomiseksi /luomisessa. Tarkastellaan hoitohenkilökunnan mitoitus kaikissa yksiköissä ja suunnitellaan mahdolliset jatkotoimet Rerytointiyksikön koordinoimana hyödynnetty yhteisesti sekä sisäistä että ulkoista sijaistyövoimaa. Sisäiset yksikköauditoinnit tehtiin laatuportin itsearviointia hyödyntäen. Työnjako- ja mitoitushanke saatiin muutamaa yksikköä vaille valmiiksi. Työnjaon kannalta merkityksellisiä ilmiöitä tunnistettiin ja nostettiin keskusteluun sekä jatkotyöstettäviksi. 44
Prosessien ja rakenteiden näkökulma Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toiminta- ja toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen kuntoutus osana palvelukokonaisuuksia Ylihoitajat ja osastonhoitajat osallistuvat aktiivisesti tulevaisuuden toimintaprosessien ja toimitilojen suunnitteluun Uudistetaan työnjakoa yhteistyössä muiden ammattiryhmien kanssa. Hukkahaavin hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Osallistuttu aktiivisesti sotevalmistelutyöhön, sairaala sotekuntoon- hankkeeseen ja kuuma sairaala -suunnitteluun. Etenkin hoitotyön mitoitushankkeen kautta työnjakoon liittyviä ja vaikuttavia ilmiöitä nostettu keskusteluun ja prosessoitaviksi. Hukkahaavin työkalut lähtökohtaisesti mukana kaikessa kehittämisessä ja johtamisessa. Ylihoitajista kaikki ja osastonhoitajista suurin osa koulutettu menetelmään. 2.3 Tavoitteiden toteutuminen Sairaanhoitopiirin sitovat tavoitteet olivat vuonna 2015: Tuloslaskelmaosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - sairaanhoitopiirin ulkoinen toimintakate - sairaanhoitopiirin tulos - tulosalueiden ulkoinen toimintakate - käyttötalousosan toiminnalliset tavoitteet Investointiosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - nettoinvestoinnit hankkeittain Rahoitusosan sitovuus Sitovat tavoitteet valtuustoon nähden ovat: - lainakannan muutokset Toteuma tavoitteiden saavuttamisessa vuonna 2015: Tuloslaskelman sitovuus - Sairaanhoitopiirin ulkoinen toimintakate tavoite saavutettiin. Tavoite oli muutetussa talousarviossa 9 031 778 euroa ja toteuma oli 14 101 226 euroa. Tavoite toteutui 5 069 448 euroa suurempana kuin oli tavoite. - Sairaanhoitopiirin tulos tavoite toteutui. Tavoite oli muutetussa talousarviossa 363 030 euroa ja toteuma oli 5 020 160 euroa. Tavoite toteutui 5 383 190 suurempana kuin oli tavoite. - Tulosalueiden ulkoisten toimintakatteiden toteutuminen: Pääsääntöisesti tulosalueiden ulkoiset toimintakatteet toteutuivat, osittain jopa merkittävästi yli tavoitteen. Medisiinisen hoidon tulosalueella ja tukipalveluiden tulosalueella ei ulkoisia toimintakate tavoitteita aivan saavutettu. Muutettu TA 2015 ulkoinen toimintakate TP 2015 ulkoinen toimintakate Ero Tulosalue Keskushallinto -2 597 083-1 382 911 1 214 172 Medisiinisen hoidon tulosalue 24 161 364 24 104 630-56 734 Operatiivisen hoidon tulosalue 27 654 345 28 931 367 1 277 022 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue 4 673 565 5 062 634 389 069 Psykiatrisen hoidon tulosalue 6 159 938 7 849 115 1 689 177 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue -21 477 882-20 518 264 959 618 Tukipalveluiden tulosalue -28 614 685-28 785 910-171 225 45
- Käyttötalousosan toiminnalliset tavoitteet Avohoidon osalta määrälliset tavoitteet ylittyivät merkittävästi. Perusterveydenhuollon (PTH) määrätavoitteet yhdistettiin avohoidon tavoitteisiin 1.9.2015 alkaneen yhteispäivystyksen aloittamisesta johtuen. Päiväkirurgia toteutui lähes suunnitellusti. Vuodeosastohoidossa hoitopäivät ylittyivät, mutta hoitojaksojen määrä alittui tavoitteisiin nähden. Keskimääräinen hoitoaika omassa toiminnassa toteutui lähes suunnitellusti. TA 2015 TA muutos Muutettu TA 2015 TP 2015 Ero Toteuma% MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat * 153 670 7 587 161 257 167 707 6 450 104,0 % kuntalask.käynnit, ostetut * 10 542 10 542 14 100 3 558 133,8 % Yhteensä 164 212 7 587 171 799 181 807 10 008 105,8 % PTH-hoitajakäynnit* 6 000-1 920 4 080 4 080 0 100,0 % PTH-lääkärikäynnit* 20 550-5 667 14 883 15 374 491 103,3 % Päiväkirurgia * 4 650 4 650 4 619-31 99,3 % Vuodeosastohoito Hoitojaksot, omat * 18 296 18 296 18 158-138 99,2 % Hoitopäivät, omat* 84 355 84 355 84 934 579 100,7 % Hoitopäivät, ostetut* 18 242 18 242 18 818 576 103,2 % Yhteensä 102 597 0 102 597 103 752 1 155 101,1 % Keskim. Hoitoaika, omat 4,6 4,6 4,7 0,1 101,5 % Investointien sitovuus Hankkeittain tarkasteltuna muilta osin hankkeet toteutuivat määrärahojen puitteissa, paitsi hanke 4 Tietohallinnon hankkeet ja hanke 8 LKS tilamuutokset. Hankeissa 4 Tietohallinnon hankkeet ja 8 LKS tilamuutokset hankkeisiin varatut määrärahat ylittyivät. Tietohallinnon hankkeissa merkittävin ylitys on tullut laitealusta ja lisenssikustannuksista. LKS:n tilamuutoksissa merkittävin ylitys on tullut patologian remonttiin liittyen. Patologian remontti on kahdelle vuodelle jakautuva yhteensä 3,9 milj. euron hanke, jonka kustannusten jakautumista tarkkaan eri vuosille ei ole ollut mahdollista arvioida. Patologian remontti jatkuu vuoden 2016 kesään asti. Lisäksi yhteispäivystystoiminnan alkamisen vuoksi jouduttiin tekemään päivystyksen triage-tiloihin muutoksia ja radiologian kahden ison kuvauslaitteen käyttötiloihin tehdyt remontit aiheuttivat arvioitua suurempia menoeriä. Kokonaisinvestoinnit jäivät 1,2 milj. euroa alle talousarvion. Muutettu Ta 2015 Ero -alle talousarvion + yli talousarvion Toteuma-% Hanke Vy Nimi Ta 2015 Toteuma 1a Valtakunnalliset hankkeet 180 000 180 000 102 942-77 058 57,2 % 9130 Uudet Erva ja valtakunnalliset hankkeet 9133 Tietohallinnon Erva-hankkeet 3 9004 Lääkintälaitteet 2 577 500 2 577 500 2 563 845-13 655 99,5 % 4 9005 Tietohallinnon hankkeet 1 440 000 1 440 000 1 526 046 86 046 106,0 % 6 9006 Tukipalveluiden laitehankinnat 25 000 25 000-25 000 0,0 % 7 9008 Psykiatria 360 000 410 000 402 402-7 598 98,1 % 8 9009 LKS tilamuutokset 1 360 000 1 460 000 1 831 978 371 978 125,5 % 9 9015 Vanhenevan tekniikan korvaaminen 1 755 000 2 005 000 1 748 977-256 023 87,2 % 15 9001 LKS lisärakennuksen kokonaissuunnittelu 2 000 000 1 600 000 318 596-1 281 404 19,9 % 12 9016 Potilassängyt ja vuodepöydät 50 000 50 000 39 562-10 438 79,1 % Yhteensä 9 747 500 9 747 500 8 534 349-1 213 151 87,6 % 46
Rahoitusosan sitovuus Rahoitusosan sitovana tavoitteena oli lainakannan muutokset. Lainanottovaltuuksia ei käytetty. 1000 euroina Ta 2015 Muutettu Ta 2015 Tp 2015 Poikkeama Lainakannan muutokset 6 600 6 600-1 606-8 206 Pitkäaik. Lainojen lisäys 2 000 2 000 0 Pitkäaik. Lainojen vähennys -1 400-1 400-1 600-200 Lyhytaik. Lainojen muutos 6 000 6 000-6 -6 006 SAIRAANHOITOPIIRI YHTEENSÄ TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA 2015 2 015 TP/TP TP/TA VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 1 637 1 637 1 637 1 644 0,43 0,43 siitä lääkärit 149 149 149 151 1,34 1,34 hoitohenkilöstö 1 167 1 167 1 167 1 172 0,43 0,43 huoltohenk.kunta 217 217 217 218 0,46 0,46 toimisto- ja hallinto 104 104 104 103-0,96-0,96 Sairaansijat 320 320 320 320 0,00 0,00 MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat * 154 926 153 670 7 587 161 257 167 707 8,25 4,00 kuntalask.käynnit, ostetut * 6 958 10 542 10 542 14 100 102,64 33,75 Yhteensä 161 884 164 212 7 587 171 799 181 807 12,31 5,83 PTH-hoitajakäynnit* 6 445 6 000-1 920 4 080 4 080-36,70 0,00 PTH-lääkärikäynnit* 23 636 20 550-5 667 14 883 15 374-34,96 3,30 Päiväkirurgia * 4 585 4 650 4 650 4 619 0,74-0,67 Vuodeosastohoito Hoitojaksot, omat * 18 101 18 296 18 296 18 158 0,31-0,75 Hoitopäivät, omat* 82 880 84 355 84 355 84 934 2,48 0,69 Hoitopäivät, ostetut* 17 644 18 242 18 242 18 818 6,65 3,16 Yhteensä 100 524 102 597 0 102 597 103 752 3,21 1,13 Keskim. Hoitoaika, omat 4,6 4,6 4,6 4,7 2,16 1,45 47
SAIRAANHOITOPIIRI YHTEENSÄ TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA 2015 2 015 TP/TP TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 174 548 291 174 993 267 2 945 000 177 938 267 182 468 316 4,5 2,5 Maksutuotot 5 082 181 5 287 789 400 000 5 687 789 6 045 200 18,9 6,3 Tuet ja avustukset 818 252 583 966 583 966 713 047-12,9 22,1 Muut toimintatuotot 1 537 915 1 448 082-66 500 1 381 582 1 244 033-19,1-10,0 Ulkoiset tuotot yhteensä 181 986 638 182 313 104 3 278 500 185 591 604 190 470 595 4,7 2,6 0 Sisäiset tulot 101 218 597 116 735 021-25 793 548 90 941 473 99 422 936-1,8 9,3 0 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 283 205 235 299 048 125-22 515 048 276 533 077 289 893 532 2,4 4,8 0 TOIMINTAKULUT 0 Henkilöstökulut 0 Palkat ja palkkiot -74 398 449-76 834 910-300 000-77 134 910-76 503 083 2,8-0,8 Henkilösivukulut -21 048 921-22 512 629 1 200 000-21 312 629-21 208 934 0,8-0,5 Henkilöstökorvaukset 1 236 804 1 142 700 1 142 700 1 189 933-3,8 4,1 Palvelujen ostot, oma toiminta -22 459 471-20 550 906-2 175 000-22 725 906-21 569 993-4,0-5,1 Palvelujen ostot, ohilaskutus -25 699 522-26 050 047-1 265 000-27 315 047-28 278 822 10,0 3,5 Aineet, tarvikkeet ja tav -25 523 653-25 782 355 505 000-25 277 355-26 336 446 3,2 4,2 Muut toimintakulut -3 068 374-3 616 678-320 000-3 936 678-3 662 026 19,3-7,0 Ulkoiset toimintakulut -170 961 586-174 204 826-2 355 000-176 559 826-176 369 370 3,2-0,1 0 Sisäiset menot -101 218 597-116 735 021 25 793 548-90 941 473-99 422 936-1,8 9,3 0 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -272 180 183-290 939 847 23 438 548-267 501 299-275 792 306 1,3 3,1 0 TOIMINTAKATE 11 025 052 8 108 278 923 500 9 031 778 14 101 226 27,9 56,1 0 Korkotuotot 40 197 26 000 26 000 62 574 Muut rahoitustuotot 77 391 112 932 112 932 116 900 Korkokulut -151 942-146 500-146 500-122 661 Muut rahoituskulut -893 673-455 000-455 000-457 332 Rahoitustuotot ja -kulut -928 027-462 568-462 568-400 519 0 VUOSIKATE 10 097 025 7 645 710 923 500 8 569 210 13 700 706 35,7 59,9 0 Poistot ja arvonalentumiset 0 Suunn.mukaiset poistot -7 906 335-7 968 740-963 500-8 932 240-8 680 546 9,8-2,8 Poistot ja arvonalentumis -7 906 335-7 968 740-963 500-8 932 240-8 680 546 9,8-2,8 0 Satunnaiset erät -1 980 0-100,0 TILIKAUDEN TULOS 2 188 711-323 029-39 999-363 029 5 020 160 129,4 1 482,9 Poistoeron lis.(-)tai väh 15 768 15 768 0 15 768 15 768 0,0 Varausten lis.(-)tai väh. 0 0 0 0-4 700 000 0,0 Rahastojen lis.(-)tai väh 269 946 307 260 40 000 347 260 363 894 0,0 4,8 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 2 474 424-2 0 0 699 822-71,7 48
Henkilöstönäkökulma Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma 2.3.1 Keskushallinto Toiminta-ajatus Keskushallintoon kuuluvat luottamushenkilöhallinto, virkamiesjohto, kehittämisyksikkö, perusterveydenhuollon yksikkö sekä infektio- ja sairaalahygieniayksikkö. Keskushallinto vastaa asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta siten, että kuntayhtymän toiminta-ajatus, terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimus toteutuvat. Keskushallinto kehittää sairaanhoitopiirin toiminnan tuottavuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa. Keskushallinto panostaa johtamisen kehittämiseen, tiedon kulkuun sekä avoimeen keskusteluun päättäjien ja henkilöstön kanssa. Keskushallinto huolehtii tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinoinnista siten, että se omalta osaltaan mahdollistaa korkealaatuisen erikoissairaanhoidon toteuttamisen sairaanhoitopiirissä. Osana keskushallintoa perusterveydenhuollon yksikkö työskentelee perusterveydenhuollon ja erikois-sairaanhoidon rajapinnassa. Toiminnalliset muutokset Valmistautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen Keskussairaalan laajennushankkeen suunnittelu Painopistealue Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen ja päivystysasetuksen täytäntöönpano avohoidon osuuden kasvattaminen ja laitoshoidon osuuden vähentäminen valmistautuminen soterakenneuudistukseen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen täytäntöönpano, seuranta ja arviointi Päivystysasetuksen täytäntöönpanon ohjaus Toimenpiteiden toteutuminen Järjestämissopimuksen arviointi toteutettiin yhteistyössä muiden erva-sairaanhoitopiirien kanssa ja järjestämissuunnitelman mukainen arviointi toteutetaan 2016. Rinnakkaispäivystyksestä siirryttiin yhteispäivystykseen LKS:n päivystys-poliklinikalla. Vuodenvaihteessa 2015 2016 keskitettiin perusterveyden-huollon päivystys LKS:aan Inaria ja Utsjokea lukuun ottamatta. Hoidollisen potilashotellin toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen Hoidollisen potilashotellin toimintaa pilotoitiin. Sote-rakenneuudistuksen valmisteluun osallistuminen Sairaanhoitopiiri osallistui Lapin Sote-savotan työskentelyyn Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kasvattaminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen Inhimillisesti tehokas johtaminenhanke osana Inhimillisesti tehokas sairaala-kehittämisohjelmaa Palkitsemisjärjestelmien kehittäminen Rekrytoinnin kehittäminen Inhimillisesti tehokas johtaminen-hanke eteni hankesuunnitelman mukaisesti. Osana hanketta käynnistettiin sairaala sotekuntoon-työskentely. Palkitsemisjärjestelmä Giisá otettiin käyttöön. Rekrytointivaikeuksia lähinnä muutamissa erikoislääkäri tehtävissä. Apuna käytettiin ulkopuolista ostopalvelua. 49
Prosessien ja rakenteiden näkökulma Talousnäkökulma Tuloksellisuuden parantaminen tuottavuusohjelman toteuttaminen resurssien hallittu kohdentaminen, vaikuttava hoito ja kustannusten hallinta palveluprosessien laatu ja potilasturvallisuus sisäisten tukipalvelujen toimivuus Tuottavuusohjelman toimeenpano ja koordinointi Potilasturvallisuussuunnitelman toimeenpano Tuottavuusohjelma eteni suunnitelmien mukaisesti Potilasturvallisuussuunnitelman toimeenpano eteni suunnitellusti Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toiminta- ja toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen kuntoutus osana palvelukokonaisuuksia Keskussairaalan laajennushankkeen suunnittelu Logistiikan ja työnjaon kehittäminen Palveluketjutyö yhdessä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kanssa Arkkitehtuurikilpailu saatiin päätökseen. Toiminnan muutoksen projektipäällikkö aloitti työskentelynsä Ilmoittautumisautomatiikka otettiin käyttöön. Logistiikkaa ja työnjakoa kehitettiin mm. osana Hukkahaavityöskentelyä. Järjestämissuunnitelman mukainen arviointi toteutetaan 2016 11 KESKUSHALLINTO TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA 2015 2015 TP/TP TP/TA VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 28 28 28 28 0,00 0,00 siitä lääkärit 4 4 4 5 25,00 25,00 hoitohenkilöstö 5 5 5 5 0,00 0,00 huoltohenk.kunta 1 1 1 1 0,00 0,00 toimisto- ja hallinto 18 18 18 17-5,56-5,56 10 RAHOITUS TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA 2015 2 015 TP/TP TP/TA TOIMINTATUOTOT Sisäiset tulot 607 771 139 540 0 139 540 4 777 557 0,00 3 323,79 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 607 771 139 540 0 139 540 4 777 557 0,00 3 323,79 TOIMINTAKULUT -2 773 Muut menot -2 773 TOIMINTAKATE 604 998 139 540 0 139 540 4 777 557 0,00 3 323,79 Korkotuotot 40 198 26 000 0 26 000 62 580 0,00 140,69 Muut rahoitustuotot 77 391 112 932 0 112 932 116 803 0,00 3,43 Korkokulut -151 940-146 500 0-146 500-122 661 0,00-16,27 Muut rahoituskulut -893 673-455 000 0-455 000-457 305 0,00 0,51 Rahoitustuotot ja -kulut -928 025-462 568 0-462 568-400 584 0,00-13,40 VUOSIKATE -323 027-323 028 0-323 028 4 376 973 0,00 1 454,98 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -323 027-323 028 0-323 028 4 376 973 0,00 1 454,98 Poistoeron lis.(-)tai väh 15 768 15 768 0 15 768 15 768 0,00 Varausten lis.(-)tai väh. 0 0 0 0-4 700 000 0,00 Rahastojen lis.(-)tai väh 307 260 307 260 0 307 260 307 260 0,00 50 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 0 0 0 0 0,00 0,00
TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA 2015 2 015 TP/TP TP/TA 11 KESKUSHALLINTO TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 2 065 223 2 182 925 50 000 2 232 925 2 180 395 5,58-2,35 Maksutuotot 88 673 79 267 4 500 83 767 84 070-5,19 0,36 Tuet ja avustukset 370 912 200 891 0 200 891 199 941-46,09-0,47 Muut toimintatuotot 12 076 0 6 500 6 500 15 991 32,42 146,02 Ulkoiset tuotot yhteensä 2 536 884 2 463 083 61 000 2 524 083 2 480 397-2,23-1,73 Sisäiset tulot 6 533 603 3 008 786 233 295 3 242 081 1 935 828-70,37-40,29 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 9 070 487 5 471 869 294 295 5 766 164 4 416 225-51,31-23,41 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -2 034 144-1 816 642-98 308-1 914 950-1 970 084-3,15 2,88 Henkilösivukulut -518 353-528 262 40 000-488 262-502 104-3,13 2,84 Henkilöstökorvaukset 20 056 22 000 0 22 000 13 625-32,07-38,07 Palvelujen ostot -5 381 213-2 290 749-240 000-2 530 749-1 314 185-75,58-48,07 Aineet, tarvikkeet ja tav -48 719-23 705 0-23 705-24 245-50,24 2,28 Vuokrat -22 700 0-22 700-32 925 45,04 Muut toimintakulut -24 642-162 800 0-162 800-33 390 35,50-79,49 Ulkoiset toimintakulut -7 987 015-4 826 871-294 295-5 121 166-3 863 308-51,63-24,56 Sisäiset menot -454 599-219 846 0-219 846-197 715-56,51-10,07 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -8 441 614-5 046 718-294 295-5 341 012-4 061 023-51,89-23,97 Ulkoinen toimintakate -5 450 131-2 363 788-233 295-2 597 083-1 382 911 74,63 46,75 TOIMINTAKATE 628 873 425 151 0 425 152 355 202-43,52-16,45 VUOSIKATE 628 873 425 151 0 425 152 355 202-43,52-16,45 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -586 868-425 152 0-425 152-376 724-35,81-11,39 Poistot ja arvonalentumis -586 868-425 152 0-425 152-376 724-35,81-11,39 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -2-1 0 0-21 522 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 42 003-1 0 0-21 522 51
Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma 2.3.2 Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neurofysiologian, neurologian, sisätautien sekä työlääketieteen erikoissairaanhoidosta väestön tarpeiden pohjalta käytettävissä olevin voimavaroin, yhdessä muiden terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yksiköiden kanssa. Toiminnan tavoitteena on potilaiden/asiakkaiden terveydentilan, toimintakyvyn ja elämänlaadun parantaminen. Toiminnassa korostuvat tarkoituksenmukaisuus, yhteistyö sekä hyvä palvelu. Toiminnalliset muutokset Osallistuminen hoidollisen potilashotelli-toiminnan suunnitteluun ja toiminnan käynnistämiseen. Potilasryhmien kartoitus; kevyt hoitopolku. Potilasryhmien mallennus sekä olemassa olevat hoito- ja tavoiteprosessit. Lääkehoidon prosessien kehitystyö - tavoitteena turvallisempi lääkehoito. Haittatapahtumien raportointijärjestelmässä (HaiPro) lääkehoitoon liittyvien tapahtumien jälkeen toiseksi eniten raportoidaan tiedonkulkuun ja -hallintaan liittyviä haittatapahtumia. Vuonna 2015 paneuduttiin moniammatillisesti tiedonkulkuun. Tavoitteena oli kuvata tiedonkulun prosesseja ja löytää parannettavat kohdat mm. hukkahaavin työkaluja hyödyntäen. Kuntoutuksen toiminta mallinnetaan uudelta pohjalta erillisen suunnitelman mukaisesti. Painopistealue Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen ja päivystysasetuksen täytäntöönpano avohoidon osuuden kasvattaminen ja laitoshoidon osuuden vähentäminen valmistautuminen soterakenneuudistukseen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Päivystyksellisen EEGtutkimuksen mahdollistaminen hälytystyöjärjestelyin Hoidollisen potilashotellin hyödyntäminen ja sinne sopivien potilasryhmien kartoittaminen ja hoitoprosessien uusi mallintaminen Astman, keuhkoahtaumataudin ja uniapnean hoitoprosessien ja työnjaon työstäminen yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Uniapneaprosessin avohoitoistaminen. Toimenpiteiden toteutuminen Hälytystyökäytäntö on mallennettu ja tutkimuksia on tehty km.1/kk. Hoidolliseen potilashotelliin sopivat prosessit on kuvattu. Työnjako kuvattu ja käytössä. Kardiologisten perustutkimusten hoidonporrastuksen päivittäminen Kardiologisten uä-tutkimusten siirto perusterveydenhuoltoon ja ostot ovat vähentäneet omaa kuormitustamme ja säästäneet resurssiamme. Osallistuttu suunnittelutyöhön 52
Prosessien ja rakenteiden näkökulma Talousnäkökulma Henkilöstönäkökulma Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kasvattaminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen Osallistumme Inhimillisesti tehokas johtaminenhankkeeseen. Työhyvinvointisuunnitelmien implementointi. Työn ja prosessien jatkuva kehittäminen moniammatillisesti. Osallistuminen on ollut kattavaa. Toimintaa ja käytäntöjä muutettu suunnitelmien mukaisiksi. Esimerkiksi tiedonkulun prosesseja on kuvattu ja kehitetty. Osallistumme pikapalkitsemiskäytännön työstöön. Kriteerit organisaation tasolla on laadittu ja pikapalkitseminen on käytössä. Tulosalueella on palkittu kolme yksikköä. Tuloksellisuuden parantaminen tuottavuusohjelman toteuttaminen resurssien hallittu kohdentaminen, vaikuttava hoito ja kustannusten hallinta palveluprosessien laatu ja potilasturvallisuus sisäisten tukipalvelujen toimivuus Korkeiden hoitoisuuksien tasoittaminen. Selkäpotilaiden ensihoidon arvion keskittäminen fysiatrialle. Akuutin AVH-potilaan hoitomuodon juurruttaminen ja edelleen kehittäminen. Hoitoisuudet ovat pääsääntöisesti eri yksiköissä lähestymässä optimia. Selkädiagnoosien määrä fysiatrialla. AVH-yksikön hoito ja toiminta on käypä- hoito suositusten mukaista. AVH-potilaiden kuntoutusketjun mallintaminen. Työstetään moniammatillisesti tiedonkulun ongelmakohtia HaiPro-ilmoitusanalyysien pohjalta. Mallennettu ja käytössä. Haipro-ilmoitusten ilmoitusaktiivisuus ei ole kasvanut toivotulla tavalla. Suurin osa tapahtumista liittyy lääke- ja nestehoitoon (40.8 %) ja tiedonkulkuun (26.1 %). Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toiminta- ja toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen kuntoutus osana palvelukokonaisuuksia Kaatumistapaturmien ehkäisy, pilottina neurologia. Uusien tilojen suunnitteluun osallistumine. Osallistumme hoitohenkilökunnan henkilöstömitoitukseen. Kuntoutuksen toimintaajatuksen ja perustehtävän määrittäminen. Kaatumisvaaran arviointiin on tehty ohjeistus, jota jalkautetaan käytäntöön. Suunnitteluun ja arviointiin on osallistuttu. Mitoitukset tehty medisiinisen hoidon tulosalueen yksiköissä. Toiminta-ajatus ja perustehtävä määritetty ja kirjattu uuden toiminnan suunnittelun pohjaksi. Hoidollisen potilashotellin pilotointi käynnistyi elokuussa 2015. Hoitoprosessien tarkastelu on tehty huomioiden hoidollisen potilashotellin resurssit tuottaa palvelua. Nykyisellä työntekijärakenteella yksikkö ei voi ottaa vastaan hoidollisesti vaativampia asiakkaita. Tulosalueeltamme sydänpaja on ollut suurin palvelujen käyttäjä. Toiminnasta tullut palaute on ollut hyvää sekä potilailta että eri yksiköistä. Neurologian yksikön tavoitteena oli päivittää AVH-potilaan hoito Käypä hoito suosituksen mukaiseksi. 9/2014 perustettu AVH-yksikkö on toiminut hyvin. Päivystys EEG-tutkimusten tekeminen hälytystyö-periaatteella käynnistyi. Päivystys/hälytys-EEG:n lukumäärä oli aloitusvuonna 12 kpl. Tutkimuksia tehtiin odotettua enemmän. Neurologian poliklinikalla pilotoitiin virtuaalipoliklinikan toimintaa onnistuneesti. Puheterapeutin toimi siirtyi neurologian yksikköön 1/15. Kliinisen neurofysiologian yksikössä tehtiin 2143 tutkimusta yltäen toiminnalliseen tavoitteeseen. 53
ENMG- ja ENEG-tutkimusten myynti talon ulkopuolelle hiukan lisääntyi ja oli 25 % näiden tutkimusten yhteismäärästä. Keuhkosairauksien yksikköön vuonna 2015 lähetteitä on tullut noin1500. (Aikaisemmin 900 1200/ vuosi). Uniapnean palveluketjun kehittämishanke on edennyt vuonna 2015 suunnitelman mukaisesti Ranualla, Sodankylässä ja Kittilässä. Fysiatrian osalta hoitoon pääsyn ja lähetteiden käsittelyajan osalta on oltu hoitotakuussa. Selkäpotilaiden hoidon ensiarvion keskittäminen erikoissairaanhoidossa -selvitys toteutettiin. Kuntoutusyksikön ylilääkäri irtisanoutui 6/15 ja uusi kuntoutusylilääkäri aloitti 1.11.2015. Kevään 2015 aikana saatiin neuvoteltua määräaikainen ostopalvelusopimus Kajo Oy:n kanssa, jonka puheterapeutin ja toimintaterapeutin tiimi aloitti tikoteekkitoiminnan toteutuksen LKS:ssa kesäkuusta alkaen. Loppuvuodesta aloitettiin keskustelu mahdollisuudesta kuntoutusohjauksen hallinnolliseen yhdistämiseen ja samalla tiiviimpään integroimiseen mahdollisesti tulevan alueellisen apuväline-keskuksen toimintaan. Tulosalueen vuodeosastoilla ja poliklinikoilla on tehty hoitohenkilöstön mitoitushanke, jonka tarkoituksena on ollut saada tietoa hoitohenkilökunnan määrästä suhteessa toimintaan. Hankkeen tulokset valmistuvat helmikuun loppuun mennessä 2016. Tulosalueen lähetemäärässä Kaira-portaalin mukaan nähdään nousu edelliseen vuoteen. 7 524 vs 7 485. Sisätautiyksikön kävijämäärissä nähdään 2% nousu edellisvuoteen verrattuna. Keuhkosairauksien poliklinikan käyntimäärä on 16 079 (14 878 v. 2014) 7% nousu. Neurologialla käynnit 10 088 (10 917 v. 2014) -8%, fysiatria 2 966 (2 916) 2% nousu. Medisiinisen tulosalueen vuodeosastojen hoitojaksoja oli 6 856 (-2,3 % 2014) ja hoitopäiviä 30 321. Keski-määräinen hoitoaika oli 4,4 päivää. Sydänpajalla on ollut työntäyteinen vuosi. Yhteistyö lyhkiyksikön kanssa on helpottanut työpainetta. Siellä on hoidettu 43 sydänpajan potilasta (= kuuden työpäivän potilaat). Työvuoroja on vahvistettu 15 vuorolla ja virka-ajan ulkopuolella on tehty 40 toimenpidettä, joissa aina mukana kolme hoitajaa ja lääkäri. Sydänpaja oli NHG:n tuottavuusvertailussa parhaimpia yksiköitä vertailuryhmän sairaaloista. Sisätautien vuodeosastoilla hoitoisuudet ovat tasoittuneet optimaalisempaan suuntaan verrattuna edelliseen vuoteen. Kehitystä voi osaltaan selittää iltavuorojen koordinoivan hoitajan toiminnan vakiintuminen, raporteista saadun tiedon hyödyntäminen työvoimankäytössä ja päivittäisten toimintojen uudelleen aikatauluttaminen. Osastoilla hoidetaan hoitoisuudeltaan sinne kuuluvia potilaita. Miehitystarpeita on arvioitu kriittisesti. Kaikilla poliklinikoilla hoitoisuudet ovat liian korkeat, muutosta kohti optimia on tapahtunut edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintatuotot ovat olleet 57 586 956 (+ 3,35 % v. 2014) eli 2,2 % yli arvioidun. Toimintakulut olivat -57 203 465. Ulkoisen toimintakatteen osalta päästiin lähes tavoitteeseen. Poistojen jälkeen toteuma oli 196 623 ylijäämäinen. Tilikauden tulos oli kaiken kaikkiaan hyvä. Tulosalueen haasteina ovat olleet hoitohenkilökunnan vaihtuvuus, mitoitus ja osaamisen tason ylläpito (esim. neurologia), työtilojen ongelmat (mm. KNF-yksikkö) sekä alustavat keskustelut yksiköiden johtamis-järjestelmän muutoksista. Polikliinisten aikojen vaihtaminen on tuonut oman haasteensa. Sisätautien poliklinikalla v. 2015 on vaihdettu 3796 vastaanottoaikaa, (=yhden hoitajan neljän kuukauden työaika, kun yksi ajanvaihto vie ka.10 minuuttia). Muiden klinikoiden ajanvaihdot nostavat lukumäärään noin 4500/v. Syyt vaihtoihin ovat joko potilaasta tai resursseista (tutkimus- ja vastaanottoaikojen peruutukset) johtuvia esim. sisätautipoliklinikalla vaihdot liittyvät resursseihin (58 %) ja potilaisiin (35,5 %). 54
13 MEDISIININEN HOITO TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA 2015 2 015 TP/TP TP/TA VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 236 215 215 207-12,29-3,72 siitä lääkärit 38 38 38 37-2,63-2,63 hoitohenkilöstö 193 176 176 169-12,44-3,98 huoltohenk.kunta 0 0 0 0 toimisto- ja hallinto 5 1 1 1-80,00 0,00 Sairaansijat 99 99 99 99 0,00 0,00 MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat * 49 563 50 400 50 400 51 280 3,46 1,75 kuntalask.käynnit, ostetut * 1 328 2 035 2 035 2 299 73,12 12,97 Yhteensä 50 891 52 435 0 52 435 53 579 5,28 2,18 Vuodeosastohoito Hoitojaksot, omat * 6 702 6 827 6 827 6 856 2,30 0,42 Hoitopäivät, omat* 29 724 30 299 30 299 30 321 2,01 0,07 Hoitopäivät, ostetut* 3 361 3 642 3 642 3 182-5,33-12,63 Yhteensä 33 085 33 941 0 33 941 33 503 1,26-1,29 Keskim. Hoitoaika, omat 4,4 4,4 4,4 4,4-0,28-0,35 Historian havinaa toimintakertomus 1995 Lasten sairauksien tulosalue: Suurin haittatekijä ja este tavoitteiden saavuttamiselle oli suuri tilanpuute lähes jokaisessa toimintayksikössä. Uusien toimintamuotojen käyttöönottoa lastenpsykiatriassa hankaloitti sopivien tilojen puute. Samasta syystä sekä lastenneurologisen että pediatrisen avohoitotoiminnan kehittäminen ontui. Lastenosasto 8:n ahtaus aiheutti säännöllisesti suuria vaikeuksia toteuttaa inhimillistä hoitoa, mistä osasto sai myös negatiivista asiakaspalautetta.. 55
13 MEDISIININEN HOITO TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA 2015 2 015 TP/TP TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 47 888 564 49 155 656-890 000 48 265 656 48 605 202 1,50 0,70 Maksutuotot 1 587 499 1 570 189 142 000 1 712 189 1 720 718 8,39 0,50 Vuokratuotot 163 609 0 163 609 79 515-51,40 Muut toimintatuotot 135 475 55 986 0 55 986 46 356-65,78-17,20 Ulkoiset tuotot yhteensä 49 611 537 50 945 440-748 000 50 197 440 50 451 791 1,69 0,51 Sisäiset tulot 6 109 502 5 999 289 139 411 6 138 700 7 135 166 16,79 16,23 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 55 721 039 56 944 729-608 589 56 336 140 57 586 956 3,35 2,22 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -12 319 575-12 046 434 304 500-11 741 934-11 537 893-6,35-1,74 Henkilösivukulut -3 543 188-3 529 605 297 000-3 232 605-3 292 967-7,06 1,87 Henkilöstökorvaukset 125 695 112 200 0 112 200 151 083 20,20 34,66 Palvelujen ostot, oma toiminta -3 001 414-3 046 267 190 000-2 856 267-3 084 692 2,77 8,00 Palvelujen ostot, ohilaskutus -7 176 093-7 704 446 890 000-6 814 446-7 174 098-0,03 5,28 Aineet, tarvikkeet ja tav -1 444 565-1 531 014 44 000-1 487 014-1 340 171-7,23-9,88 Vuokrat 0-1 500 0-1 500-905 -39,67 Muut toimintakulut -61 340-14 510 0-14 510-67 519 10,07 365,33 Ulkoiset toimintakulut -27 420 478-27 761 576 1 725 500-26 036 076-26 347 161-3,91 1,19 Sisäiset menot -27 269 977-29 002 091-1 116 911-30 119 002-30 856 304 13,15 2,45 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -54 690 455-56 763 667 608 589-56 155 078-57 203 465 4,59 1,87 Ulkoinen toimintakate 22 191 059 23 183 864 977 500 24 161 364 24 104 630 8,62-0,23 TOIMINTAKATE 1 030 584 181 062 0 181 062 383 491-62,79 111,80 Muut rahoitustuotot 0 0 0 0 20 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0 20 VUOSIKATE 0 181 062 0 181 062 383 511 111,81 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -201 705-181 062 0-181 062-186 888-7,35 3,22 Poistot ja arvonalentumis -201 705-181 062 0-181 062-186 888-7,35 3,22 Satunnaiset erät -735-100,00 TILIKAUDEN TULOS 828 144 0 0 0 196 623-76,26 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 828 144 0 0 0 196 623-76,26 56
2.3.3 Operatiivisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Operatiivinen tulosalue vastaa kirurgian, anestesian ja tehohoidon, naistentautien ja synnytysten, silmätautien, korvatautien, suusairauksien, lastentautien ja syöpäsairauksien operatiivisten palvelujen tuottamisesta. Tavoitteena on tarjota turvallista, potilaslähtöistä, oikea-aikaista ja vaikuttavaa erikoissairaanhoitoa mahdollisimman taloudellisesti. Toiminnalliset muutokset Operatiivisella tulosalueella on aloitettu Sairaala Sote-kuntoon muutostyöt yksiköiden yhdistämiseksi. Yksiköiden yhdistämisillä ja suuremmilla yksiköillä tavoitellaan päätoimisempaa johtamista, toiminnan yhtenäistä suunnittelua ja tehokkaampaa toimintaa. Yhdistymisillä on tavoiteltu lisäksi myös henkilökunnan joustavaa resursointia ja vetovoimaisempia yksikkökokonaisuuksia rekrytoinnin suhteen. Tulosalueelle sovittiin alkuvuodesta 2015 kolme yhdistyvää yksikkökokonaisuutta: Leikkaus- ja anestesiaosasto sekä lyhkiyksikkö yhdistyivät leikkaus- ja anestesiayksiköksi, Silmäpäiväkirurgia ja silmätautien poliklinikka silmäklinikaksi ja kirurgiset vuodeosastot 4A ja 4B yhdeksi vuodeosasto-kokonaisuudeksi. Syksyllä 2015 tuli ajankohtaiseksi suutautien ja KNK-poliklinikoiden vastuuyksikköjen esimiestyön yhdistäminen. Yksiköiden yhdistämisiin liittyvät muutostyöpajat toteutettiin porrastaen toukokuusta lähtien. Muutostyötä yksiköissä on tehty aktiivisesti koko syksyn 2015 ajan ja yksiköt ovat yhdistyneet myös hallinnollisesti vuoden 2016 alusta. Muutostöitä toiminnan osalta ja sidosryhmiin liittyen jatketaan vuoden 2016 puolella. Vuoden 2015 toiminnan tavoitteissa painotettiin lyhytjälkihoitoisen kirurgian kehittämistä sekä leikkaussalikapasiteetin tehokasta käyttöä. Lyhytjälkihoitoisen kirurgian määrä on lisääntynyt edellisestä vuodesta 2 % ja lyhytjälkihoitoista kirurgiaa oli v. 2015 91 % kokonaistoimenpidemäärästä. Tulosalueella otettiin käyttöön fast track-toimintamalli tekonivelpotilaille, mikä on lyhentänyt tekonivelleikkausjonoa ja hoitojaksojen pituutta. Leikkaussalikapasiteetin tehokasta käyttöä koordinoidaan jatkuvasti moniammatillisessa työryhmässä kahden viikon välein. Leikkaussalien peruskorjausta selviteltiin yhteistyössä tekniikan kanssa. Leikkaussalien peruskorjaaminen ei selvittelyn perusteella ole mahdollista niin, että voimassaolevat rakennustekniset vaatimukset täyttyisivät. Leikkaussalien uusiminen siirtyi osaksi kuuma sairaala hanketta ja uudisrakentamista. Leikkaussalikapasiteetista on yksi sali ollut luovutettuna patologian käyttöön patologian remontin ajaksi. Erikoislääkäreiden jalkautuminen maakuntaan on käynnistetty naistentaudeilta. Silmälääkäritoiminta ulkoistettiin Coronarialle huhtikuussa 2015. Toimintamalleja ja hoitoprosesseja on uudistettu silmätautien poliklinikalla sekä silmäpäiväkirurgialla. Kirurgian poliklinikalla on aloitettu haavapoliklinikkatoiminta haavahoitajavetoisena. Vastaanotto toimii kahden viikon välein plastiikkakirurgin työhuoneessa. Haavanhoitajina ovat toimineet 4-tason haavanhoitajat vuorotellen. Kouluttamisen osalta simulaatiokoulutuksia on jatkettu. Yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun Hoisim-hankkeen ja teho-osaston kanssa toteutettiin kriittisesti sairaan potilaan tunnistamiseen liittyvää koulutusta simulaatiokoulutuksena kirurgisella vuodeosastolla. Lisäksi osallistuttiin hankkeen tuottaman toimintamallin luontiin. Teho-osaston toimesta on annettu yhteistyössä päivystyksen kanssa elvytyskoulutusta organisaation kaikille yksiköille. 57
Henkilöstönäkökulma Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma Painopistealue Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen ja päivystysasetuksen täytäntöönpano avohoidon osuuden kasvattaminen ja laitoshoidon osuuden vähentäminen valmistautuminen soterakenneuudistukseen Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kasvattaminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Huolehditaan yhteistyössä päivystyksen kanssa erikoissairaanhoidon päivystysvalmiudesta päivystysasetuksen vaatimassa laajuudessa Tehohoitopotilaiden jälkipoliklinikkatoiminnan mahdollinen käynnistäminen Lyhytjälkihoitoisen kirurgian lisääminen Saumattomat hoitoketjut, hoitopalaute - earkisto, Paperiton sairaala - edelleen kehittäminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhteistyö OYS-ervan sairaaloiden kanssa. Erikoislääkäreiden jalkautuminen maakuntiin Selvitetään Rovaniemen kaupungin tähystysten mahdollista siirtämistä Lapin keskussairaalaan Osallistutaan aktiivisesti sekä valtakunnalliseen että alueelliseen johtamiskoulutukseen Operatiivisen toimialan strategisen suunnittelun ja tiedottamisen kehittäminen Kehityskeskustelujen vakiinnuttaminen Perehdytyksen kehittäminenperehdytysohjelma Mentorointitoiminnan laajentaminen Simulaatiokoulutukset. Toimenpiteiden toteutuminen Päivystystoiminta on toteutunut tarpeiden mukaisesti. Päivystysleikkausten osuus kaikista leikkauksista on pysynyt samalla tasolla edelliseen vuoteen. Ympärivuorokautinen heräämötoiminta on toteutunut joko leikkaus-osastolla tai teho-osastolla. Ei ole toteutunut. Toimenpiteiden määrä on kasvanut, päiväkirurgia 3 % ja leiko 3 %. Fast track- toimintamalli on otettu käyttöön TEP- leikkaustoiminnassa. TEP jonot ovat lyhentyneet. Potilaita on alettu ohjaamaan hoidolliseen potilashotelliin. Oltu mukana earkistoon siirtymisessä organisaation toimintamallin mukaisesti. Naistentaudeilla jalkautuminen aloitettu. Yhteistyösuunnitelmia ja tarvetta kartoitettu, ei vielä toimenpiteitä. Osallistuttu ITJ- johtamiskoulutuksiin. Ei toteutunut Osittain toteutunut. Perehdytyksessä on hyödynnetty organisaation yleistä opasta. Käytössä useissa yksiköissä. Uutena on toteutettu yhteistyössä Lapin AMK:n kanssa kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisen koulutusta ja yhteistoimintaa tulosalueiden välillä lisätty simulaatiokoulutuksissa. 58
Prosessien ja rakenteiden näkökulma Talousnäkökulma Työhyvinvointisuunnitelmien arviointi ja päivittäminen Työhyvinvointisuunnitelmat tehdään vuosittain yksiköissä. Kannustusjärjestelmän kehittäminen Otettu käyttöön GIISA kannustuspalkkiot. Tuloksellisuuden parantaminen tuottavuusohjelman toteuttaminen resurssien hallittu kohdentaminen, vaikuttava hoito ja kustannusten hallinta palveluprosessien laatu ja potilasturvallisuus sisäisten tukipalvelujen toimivuus Leikkaussalikapasiteetin tehokas käyttö - leikkaustoiminnan suunnittelu - muutosten hallinta Henkilökuntaresurssien tarkoituksenmukainen mitoittaminen suhteessa toimintaan ja potilaiden hoitoisuuteen nähden Aloitettu henkilökuntaresurssien yhteiskäyttö LAO ja lyhki yksiköissä, Koordinoivan ryhmän toimintaa tehostettu. Rafaela on otettu käyttöön lähes kaikissa yksiköissä ja saatua tietoa hyödynnetty resurssien tasaamiseen. Osallistuttu hoitohenkilökunnan mitoitukseen. Potilasturvallisuuden tehostaminen - potilasturvallisuusvastaavien toimenkuvat - potilasturvallisuusverkkokurssin suoritus - HaiPro-tulosten säännöllinen käsittely ja tiedon hyödyntäminen - tarkistuslistojen käytön laajentaminen - elvytyskoulutuksen turvaaminen kaikkiin sairaanhoitopiirin yksiköihin jatkuu - kirurgian vertaisarviointi Potilasturvallisuus verkkokoulutus toteutunut. Haipro käsittely on vakiintunut toimintaan. Tarkistuslista on käytössä leikkaustoiminnassa. Elvytyskoulutukset toteutuneet NHG- benchmarking toteutunut Osastofarmaseuttitoiminnan vakiinnuttaminen ja laajentaminen Osastofarmasia toteutunut, mutta ei ole laajentunut. Hukkahaavi osaksi toimintaa Kaizenia käytetty toiminnan selkeyttämiseksi. Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toiminta- ja toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen kuntoutus osana palvelukokonaisuuksia Lastentaudit, tehon toimitilojen suunnittelun jatkaminen ja leikkaus- ja anestesiaosaston salien peruskorjaussuunnittelun aloittaminen Logistiikan kehittäminen - potilaslogistiikka - täyttöpalvelun laajentaminen - materiaalihallinto-ohjelman hyödyntäminen toiminnassa Leikkaussalitoiminnan tarveselvitys tehty. Yhdistetty suunnittelut kuuma sairaala suunnitteluun. Hoidollisen potilashotellin palvelujen käyttöönotto. Täyttöpalveluja on laajennettu. Raportointikäytäntöjen kehittäminen. Työnjakomenetelmien kehittäminen. Osallistuttu Kaira kehittämiseen. Suunniteltu koordinoivan hoitajan toimintamalli. 59
Käytössä Erva-alueella yhteisesti sovitut hoitokäytännöt, jotka nojaavat käypähoitosuosituksiin ja näyttöön perustuvaan toimintaan - erva-alueen osastonhoitajien ja ylihoitajien tapaamiset x1/vuosi Informaatioteknologian hyödyntäminen - sähköisen sairaskertomuksen käyttö yhteneväisesti - anestesiatietojärjestelmä - synnytyskertomustietojärjestelmä Hoitoprosesseja suunnitellaan ja kehitetään alueellisen yhteistyön kautta. Äitiyshuollon työryhmäkokoukset, tietojärjestelmähankinta. Erva-alueenylilääkärikokoukset 2-3/vuosi. Toteutunut Anestesiatietojärjestelmän hankinta ei ole toteutunut. Synnytyskertomusjärjestelmän käyttöönotto suunniteltu (käyttöönotto 2016) Toteutunut OPERATIIVISEN HOIDON TULOSALUE TOIMENPITEET VUOSIKATSAUS 2014-2015 TOIMINTASUORITTEET LAO+LYHKI LAO LYHKI TMP PKL SUU PKL GYN PKL KIR PKL 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 PÄIVYSTYKSET Kirurgia ( sisältää lasten kirurgian) 1691 1709 1678 1685 13 24 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit 12 11 10 6 2 5 Naistentaudit ja synnytykset 171 135 171 135 0 0 Sisätaudit ja kardiologia 29 17 27 14 2 3 PÄIVYSTYKSET YHTEENSÄ 1903 1872 1886 1840 17 32 Anestesiologia päivystystoimenpiteenä 688 656 686 654 2 2 PÄIVYSTYSTOIMINTA YHTEENSÄ 2591 2528 2572 2494 19 34 joista yöaikana aloitetut tmp:t (sis.anest.) 272 298 272 298 0 0 Ilta-ajan toiminta (sis. päiv+elekt ja anest.) 858 768 733 705 125 63 ELEKTIIVISET TOIMENPITEET Osasto, elektiiviset 728 598 705 578 23 20 LEIKO 1903 1966 1637 1704 266 262 Päiväkirurgia 3757 3856 886 923 2871 2933 619 639 92 124 Polikliiniset 390 553 75 129 315 424 2187 2346 724 722 ELEKTIIVISET YHTEENSÄ 6778 6973 3303 3334 3475 3639 2187 2346 619 639 92 124 724 722 JOSTA LYHYTJÄLKIHOITOISTA KIRURGIAA 6050 6375 2598 2756 3452 3619 2187 2346 619 639 92 124 724 722 TOIMINTA ERIKOISALOITTAIN KIRURGIA ( sisältää lasten kirurgian) 5448 5678 4376 4479 1072 1199 Kirurgian päivystykset 1691 1709 1678 1685 13 24 joista yöaikana aloitetut 71 79 71 79 0 0 GYNEKOLOGIA 667 540 667 540 0 0 Gynekologian päivystykset 171 135 171 135 0 0 joista yöaikana aloitetut 40 33 40 33 0 0 ANESTESIA PÄÄTOIMENPITEENÄ 1026 985 1018 965 8 20 KEUHKOSAIRAUDET, bronkoskopiat 0 0 0 0 0 0 231 191 KNK 579 535 15 7 564 528 SILMÄKIRURGIA 1530 1543 0 1 1530 1542 SISÄTAUDIT, tähystystoimenpiteet 0 0 0 0 0 0 1491 1566 LASTENKIRURGIA 230 262 226 248 4 14 LEIKKAUKSET JA TOIMENPITEET YHTEENSÄ 8681 8845 5189 5174 3492 3671 3909 4103 619 639 92 124 724 722 joista pientoimenpiteitä (ei sisällä anest.) 589 693 267 383 322 310 3909 4103 619 639 92 124 724 722 PÄIVYSTYKSET KOKONAISMÄÄRÄSTÄ 21,92 % 21,16 % 36,35 % 35,56 % ELEKTIIVISET KOKONAISMÄÄRÄSTÄ 78,08 % 78,84 % 63,65 % 64,44 % ELEKTIIVISTEN TOIMENPITEIDEN JAKAUMA PÄIVÄKIRURGIA 55,43 % 55,30 % 26,82 % 27,68 % 82,62 % 80,60 % LEIKO 28,08 % 28,19 % 49,56 % 51,11 % 7,65 % 7,20 % VUODEOSASTO 10,74 % 8,58 % 21,34 % 17,34 % 0,66 % 0,55 % POLIKLIINISET 5,75 % 7,93 % 2,27 % 3,87 % 9,06 % 11,65 % 60
Toiminta ja talous Tulosalueen talous on sekä menojen että tulojen osalta hieman ylittänyt talousarvion. Toimintatuotot ovat olleet 111 826 790 (105,96 %) ja menot 110 406 653 (105,61 %). Toimintatuotoissa on ollut kasvua edelliseen vuoteen 7,12 % ja samoin toimintamenoissa 7,8 %. Ohilaskutettavat asiakaspalvelumaksut ovat nousseet edellisestä vuodesta 8,85 %, mutta toteuma talousarviosta on 102,7 %. Talousarviosta merkittäviä kulujen ylityksiä on muodostunut koneiden ja laitteiden kunnossapito- ja korjauskustannuksista. Toteuman perusteella varattu summa ei ole ollut riittävä ja toiminnassa on ollutkin yllättäviä korjaus ja kunnossapitokuluja. Ulkoinen toimintakate toteutui 4,6 % yli arvioidun, mikä johtuu siitä, että ulkoiset toimintatulot toteutuivat 3,5 % yli arvioidun, mutta kustannusten ylitys oli vain 2,8 % yli arvioidun. Poistojen jälkeen tulosalue tuotti ylijäämää 417 626. Toiminnassa painottuu yhä enemmän avohoito. Hoitopäivien ja hoitojaksojen määrä vähenee tasaisesti samalla kun avohoitokäynnit ja lyhytjälkihoitoinen kirurgia lisääntyvät. Leikkaus- ja anestesiaosastolla ja Lyhkissä tehdyistä elektiivisistä leikkaustoimenpiteistä 91 % oli päiväkirurgiaa, leikotoimintaa tai polikliinisiä toimenpiteitä. Näistä erityisesti polikliiniset toimenpiteet ovat lisääntyneet. Päiväkirurgisia toimenpiteitä on myös siirretty tehtäväksi poliklinikoilla erityisesti naistentaudeilla. Tulosalue tuotti avohoitokäyntejä yhteensä 74 799, mikä on 10,2 % enemmän kuin asetetut tavoitteet ja kasvua vuoteen 2014 on 1,2 %. Ulkoa ostettujen avohoitokäyntien määrä (10 594) on noussut 26 % arvioidusta määrästä (8 412). Hoitopäiviä tuotettiin omissa yksiköissä hieman vähemmän (29 761)kuin edellisenä vuonna (30101 v. 2014). Määrä alitti arvion 11 %:lla ja oli 1,1 % edellistä vuotta pienempi. Toteutuneiden hoitojaksojen trendi on laskeva. Hoitojaksoja oli 2015 yhteensä 9 535 (9916 v. 2014, 10716 v. 2013). 2015 kertymä alitti tavoitteen 6,3 %:lla. Ostetut hoitopäivät (8 325) ylittivät arvion 9,4 % ja olivat 4 % enemmän kuin v. 2014 toteuma (7992). Keskimääräinen hoitoaika on ollut 3,1 päivää. Tulosalueella tehtiin toimenpiteitä 9608, missä on kasvua 4 % edelliseen vuoteen (v. 2014 9221, käsittää LAO:n, lyhkin, suusairauksien ja naistentautien poliklinikoiden toimenpiteet). Toimenpiteistä tehtiin 53,9 % leikkaus- ja anestesiaosastolla, 38,2 % lyhkiyksikössä, 6,6 % suutautien poliklinikalla ja 1,3 % naistentautien poliklinikalla. Leikkaus- ja anestesiaosastolla päivystystoimenpiteiden määrä on pysynyt samalla tasolla (35,56 % )kuin edellisenä vuonna(2014 36,35 %). Määrä sisältää kaikkien erikoisalojen päivystystoimenpiteet. Kuulokojetta tarvitsevien odotusaikojen lyhentämiseksi ja hoitotakuussa pysymiseksi on jouduttu tekemään lisätöitä ja hankkimaan ostopalveluina kuulolaitesovituksia. Tulosalueella käynnistettiin syksyllä erikoissairaanhoidon moniammatillisen kivunhoidon toimintamallin suunnittelu. Rovaniemen kaupungin tähystystoiminnan keskittämistä toimenpidekeskukseen on selvitelty. Toistaiseksi toimenpiteitä yhdistyneestä toiminnasta ei ole sovittu. Henkilöstötilanteessa on ollut haasteita erityisesti lääkärityövoiman osalta. Silmälääkärityövoiman osalta on päädytty kokonaispalvelujen ostamiseen Coronarialta. Erikoislääkärivajetta on ollut myös ortopedian ja plastiikkakirurgian yksiköissä. Kirurgian poliklinikalla on lisäves töinä hoidettu yht. 866 potilasta, joista ortopedialla 456, plastiikkakirurgialla 182 ja urologialla 228. Tulosalueella toteutettiin synnytyskertomustietojärjestelmän hankinta sekä käynnistettiin toimenpideyksiköiden anestesiatietojärjestelmän hankinta. Anestesiatietojärjestelmän hankintaprosessi keskeytettiin ja siirrettiin vuodelle 2016. Isona investointina toteutettiin leikkaussalin läpivalaisulaiteen hankinta. 61
14 OPERATIIVINEN HOITO TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA 2015 2015 TP/TP TP/TA VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 367 367 367 371 1,09 1,09 siitä lääkärit 67 67 67 68 1,49 1,49 hoitohenkilöstö 297 297 297 301 1,35 1,35 huoltohenk.kunta 0 0 0 0 toimisto- ja hallinto 3 3 3 2-33,33-33,33 Sairaansijat 126 119 119 119-5,56 0,00 MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat * 73 888 67 870 67 870 74 799 1,23 10,21 kuntalask.käynnit, ostetut * 5 156 7 620 7 620 10 594 105,47 39,03 Yhteensä 79 044 75 490 0 75 490 85 393 8,03 13,12 Päiväkirurgia 4 356 4 650 4 650 4 619 6,04-0,67 Vuodeosastohoito Hoitojaksot, omat * 9 916 10 171 10 171 9 535-3,84-6,25 Hoitopäivät, omat* 30 101 33 434 33 434 29 761-1,13-10,99 Hoitopäivät, ostetut* 7 992 6 200 6 200 8 325 4,17 34,27 Yhteensä 38 093 39 634 0 39 634 38 086-0,02-3,91 Keskim. Hoitoaika, omat 3,0 3,3 3,3 3,1 2,82-5,05 Leikkaustoimenpiteet Toimenpiteet yhteensä 9 221 9 200 9 200 9 608 4,20 4,43 62
14 OPERATIIVINEN HOITO TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA 2015 2 015 TP/TP TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 74 889 280 73 383 319 1 407 724 74 791 043 77 365 874 3,31 3,44 Maksutuotot 2 750 128 2 849 729 0 2 849 729 2 959 234 7,60 3,84 Tuet ja avustukset 6 262 2 200 0 2 200 496-92,08-77,45 Muut toimintatuotot 82 395 61 849 24 680 86 529 87 758 6,51 1,42 Ulkoiset tuotot yhteensä 77 728 065 76 297 097 1 432 404 77 729 501 80 413 362 3,45 3,45 Sisäiset tulot 26 667 092 30 669 680-2 862 459 27 807 221 31 413 429 17,80 12,97 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 104 395 157 106 966 777-1 430 055 105 536 722 111 826 790 7,12 5,96 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -23 494 868-22 546 502 10 000-22 536 502-22 749 761-3,17 0,95 Henkilösivukulut -6 725 342-6 606 125 280 000-6 326 125-6 424 085-4,48 1,55 Henkilöstökorvaukset 476 693 427 500 0 427 500 329 491-30,88-22,93 Palvelujen ostot, oma toiminta -2 909 335-2 793 023-894 945-3 687 968-4 074 359 40,04 10,48 Palvelujen ostot, ohilaskutus -15 472 523-15 408 968-995 000-16 403 968-16 841 753 8,85 2,67 Aineet, tarvikkeet ja tav -1 591 158-1 478 693 80 000-1 398 693-1 472 346-7,47 5,27 Vuokrat -81 600 0-81 600-90 642 11,08 Muut toimintakulut -208 649-17 800-50 000-67 800-158 542-24,01 133,84 Ulkoiset toimintakulut -49 925 182-48 505 211-1 569 945-50 075 156-51 481 995 3,12 2,81 Sisäiset menot -52 494 566-57 463 829 3 000 000-54 463 829-58 924 658 12,25 8,19 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -102 419 748-105 969 040 1 430 055-104 538 985-110 406 653 7,80 5,61 Ulkoinen toimintakate 27 802 883 27 791 886-137 541 27 654 345 28 931 367 4,06 4,62 TOIMINTAKATE 1 975 409 997 737 0 997 737 1 420 137-28,11 42,34 Muut rahoitustuotot 0 0 0 28 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 28 VUOSIKATE 1 975 409 997 737 0 997 737 1 420 165-28,11 42,34 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -1 133 378-997 738 0-997 738-1 002 539-11,54 0,48 Poistot ja arvonalentumis -1 133 378-997 738 0-997 738-1 002 539-11,54 0,48 Satunnaiset erät -1 225-100,00 TILIKAUDEN TULOS 840 806 0 0 0 417 626-50,33 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 840 806 0 0 0 417 626-50,33 63
Kirurgia Kirurgian tulosyksikkö tuotti ylijäämää 114 049. Kokonaiskäyntimäärässä (32 714) on laskua edelliseen vuoteen 3 % (33 555 v.2014). Käyntimäärät ovat nousseet toimenpidepoliklinikalla 7 % mutta laskeneet vastaavasti kirurgian poliklinikalla 3 %. Kirurgisten vuodeosastojen hoitojaksot (6079) ovat vähentyneet 7 % (6524 v. 2014). Hengityshalvauspotilaiden hoitojaksoja on toteutunut 11 ja hoitopäiviä 266. Kirurgian poliklinikalla avohoitokäyntejä on ollut 26 159. Hoitotakuu on toteutunut lisäves-töiden avulla. LisäVes-työnä on hoidettu 866 potilasta, joista 52 % ortopedialla, 21 % plastiikkakirurgialla ja 33,3 % urologialla. Tulojen toteuma oli 97 % ja menojen toteuma oli 95,2 % arvioidusta. Magneettitutkimusten ostopalveluiden tarve on pienentynyt edellisestä vuodesta 200 kappaletta, koska hoitokäytäntöjä on muutettu ja iltamagneettitutkimusaikoja on ollut paremmin saatavilla. Hankinnat ja investoinnit ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Vuodeosastolla 4 A hoitopäivien määrä (9706) on kasvanut jonkin verran edellisestä vuodesta (9615 v. 2014). Keskimääräinen kuormitus on ollut edellisen vuoden tasolla 88 %. Hoitojaksojen määrä(2861) vähenee jatkuvasti (2999 v. 2014, 3010 v. 2013). Keskimääräinen hoitoaika on(3,4 vrk). Osaston potilaista on ajanvarauksen kautta saapuvia (950) 33 % potilaista, päivystyspotilaita (1517) 53 %, muilta osastoilta siirtyviä (250) 9 %, poliklinikoilta (96) 3 % siirtyviä ja muista sairaaloista siirtyviä (48) 2 %. Hoitopäivät ovat jakautuneet erikoisaloittain seuraavasti: gastroenterologia 7492 (v. 2014, 7522), urologia 1516 (v. 2014 1367 ), KNK 435 (v. 2014 410 ), yleiskirurgia 56 (v. 2014 84), suupotilaat 92 (v. 2014 145), silmätautien potilaat 12 (v. 2014 12 ), ortopedia 77 (v. 2014 59 hoitopäivää), verisuonikirurgia 2 hoitopäivää, ja plastiikkakirurgia 10 hoitopäivää. Vuodeosastolla 4B hoitopäiviä oli 8657 (8830 v. 2014), missä on laskua 1,6 %. Hoitojaksojen määrä (2978) on laskenut 5,3 % (3144 v. 2014). Keskimääräinen hoitoaika oli 2,9 vrk Potilasvaihto on ollut 16,4 potilasta/ päivä. Osaston potilaista 58 % tulee päivystyksenä. 92 % tekonivelpotilaista tuli sairaalaan leikopotilaina. Kokonaiskuormitus oli 75,6 %, laskua edellisvuoteen verrattuna 3,8 % (v. 2014 79,4). Vuoden 2015 painopistealueina ovat olleet Sairaala sote-kuntoon hankkeen muutokset ja siihen liittyvä työpajatyöskentely, Kaizen kehitystehtävä, jonka aiheena oli lääkäreiden osastotyöskentelyn parantaminen sekä Fast track-konseptin vakiinnuttaminen ja arviointi. Toimenpidepoliklinikan avohoitokäyntien määrä(4873) on lisääntynyt 7 % (4523) v. 2014. Toimenpiteitä on tehty 4572, joista hoitajan suorittamia on ollut 164. Palvelut on hoidettu hoitotakuussa ja hoidonvarausjonot ovat lyhentyneet 2 3 kuukauteen. Ensisijainen syy toiminnan kasvuun on ollut hyvä kirurgian endoskopialääkäritilanne. Myös hoitohenkilöstöresurssit ovat vuoden 2015 lopulla olleet hyvät. Sisätaudeilla on tehty lisäves-töinä colonoskopia-jonopurkua, mikä on johtunut sisätautien huonommasta lääkäritilanteesta. Tulot ja menot ovat tasapainossa. Lisääntynyt toiminta kuluttaa välineistöä eikä endoskooppeja ole riittävästi kierrossa. Toimintakauden lopulla on jouduttu hankkimaan ylimääräisenä vuotoendoskooppi. Toimenpideyksikkö Toimenpideyksikön tilikausi oli 231 904 ylijäämäinen. Toimintatuottoja muodostui 121 % talousarviosta ja menoja 115 %. Toimenpideyksikön vastuuyksiköistä leikkaus- ja anestesiaosasto ja tehoosasto ovat sisäisesti laskuttavia yksiköitä. Lyhkiyksikkö on kuntalaskuttava. Sen ylijäämä on ollut 194 242 ja toimintatuottojen toteuma on ollut 142 %. Leikkaus- ja anestesiaosaston leikkaustoiminnan kokonaissuoritteiden määrä vuonna 2015 on pysynyt vuoden 2014 tasolla huolimatta erikoislääkärivajeesta esim. ortopedia ja plastiikkakirurgia. Leikkaustoiminnassa sali yhdeksän on ollut patologian väistötilana 22.6.2105 alkaen jatkuen noin 8 kuukautta. Salikapasiteetistä on tämän johdosta ollut varattuna kokoajan yksi sali hätäsektioita varten. Tämä ei kuitenkaan ole näkynyt suoritteiden laskuna. 64
Päivystystoiminta keskittyy LAO:lle. Yöaikainen leikkaustoiminta on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2014. Päivystysajan toimintaa leikkaustoiminnasta on 35,56 %. Elektiivisten salien käyttöaste vaihtelee välillä 66,44 % (Sali 5) 76,79 % (Sali 3). Päivystyssalin 2 käyttöaste on 24,62 %. Toiminnanohjausjärjestelmässä sali 2 on määritelty koko vuorokauden ajan auki olevaksi. Sali 4 on toiminut pääsääntöisesti hätäsektio salina, mikä selittää salin matalan käyttöasteen. Kuvio 1. Salien käyttöaste % vuosi 2015 LAO:lla ja lyhkissä Lyhkiyksikön leikkaustoiminnan kokonaissuoritteiden määrä (3671) on kasvanut 5 % (3492 v. 2014). Polikliinisten toimenpiteiden määrä (848) on noussut merkittävästi (557 v. 2014), koska mm. ihopoliklinikan varattuun saliin jäänyttä vapaata saliaikaa on annettu sydänpajan käyttöön. Lyhkiyksikön salien käyttöaste vaihtelee välillä 44,91 % (L2) 66,16 % (L1). Leikkaussalin L2 matala käyttöaste selittyy korvalääkäri-vajeella ja lisäksi sali on ollut suljettuna perjantaisin. Lyhkin kautta kulkevien potilaiden kokonaisvirta on lisääntynyt. Päiväkirurgisten potilaiden määrä (3344) on pysynyt edellisen vuoden tasolla (3371 v. 2014). Silmäkirurgiaa on ollut 1168, joista lisäves- työtä 128 potilasta. Endoproteesihoitajan käyntejä on ollut 468. Kipupoliklinikan hoitajavastaanottoja on ollut 787 ja lääkärivastaanottoja 267. Teho-osaston potilasmäärä vuonna 2015 oli 802 (777 v. 2014). Nousua edelliseen vuoteen nähden oli 3 %. Toteutettuja hoitopäiviä on ollut 2389 (2534 v. 2014). Pääpaino annetussa hoidossa on ollut tehovalvontapotilaissa. Osaston luonne huomioiden ennustettavuus on heikko, koska noin 98 % potilaista tulee osastolle päivystyksenä. Heräämöpotilaiden määrä oli 102 potilasta. Tavoitteena on ollut jakaa potilaskuormitusta ja helpottaa ilta- ja yöajan vuodeosastojen työpainetta. Kuvio 2. Teho-osaston hoitopäivät hintaluokittain ja taustaosastoittain 65
Korva-, nenä- ja kurkkutaudit (KNK) KNK-poliklinikalla avohoitokäyntien määrä (7200) on laskenut edellisestä vuodesta 8.3 %. KNKtoimintaa on heikentänyt erikoislääkäri sekä kuulontutkijavajeet. Kuulolaitepalveluja on jouduttu hoitamaan ostopalveluna. Kuulolaitejono on 6 kuukautta ja sitä on lyhennetty lisäves-työnä. Osastohoitojaksojen määrä (173) on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna (v. 2014 216), mutta hoitopäivien määrä 435 on noussut(410 v. 2014). Potilaat on hoidettu hoitotakuussa. Jonotusaika KNK- poliklinikalle on ollut 2 3 kuukautta. Silmätaudit Silmätautien toiminta on ollut muutoksessa vuoden 2015 aikana. Alkuvuosi oli huonon lääkäritilanteen vuoksi toiminnaltaan suppeaa. Lääkärityön osalta tehtiin sopimus Coronarian kanssa huhtikuusta 2015 alkaen. Toimintaprosesseja on kehitetty Coronaria silmäklinikka Oy:n kanssa yhteistyössä. Tilastoja ja toimintaa on arvioitu säännöllisesti myös seurantaryhmän kokouksissa (Coronaria, Lshp ja OYS Ylilääkäri Ville Saarela). Vuonna 2015 silmäpoliklinikalla on ollut avohoitokäyntejä 9397. Määrä on samaa tasoa kuin edellisenä vuonna (9376) huolimatta vuoden 2015 alkuvuoden lääkärivajeesta. Hoitopäiviä on ollut 23 ja hoitojaksoja 8. Näkökenttä- ja kuvauspotilaita on ollut 1571 (1477 v. 2014). Lasiaisinjektioden määrä (1733) on kasvanut 27% (1362 v. 2014). Karsastustutkimuspotilaiden määrä(802) on laskusuuntainen (994 v. 2014). Kuntoutus-käyntejä on ollut 436 (v. 2014 364). Kuntoutuskäynneistä kotikäyntejä on ollut 217 (v.2014 224). Lähetteitä on saapunut edellisvuotta vähemmän 2873 (v. 2014 3229). Alkuvuoden lääkäritilanteesta johtuen 60 potilaalla ylittyi hoitotakuu kevään aikana. Sen jälkeen hoitotakuu on toteutunut. Talous on toteutunut tasa-painossa huolimatta alkuvuoden heikosta tuloksesta. Suusairaudet Suusairauksien poliklinikalla avohoitokäyntien määrä (3212) on hieman laskenut edellisestä vuodesta (v. 2014 3248). Päiväkirurgisten toimenpiteiden lukumäärä (640) on noussut edellisestä vuodesta (v.2014 539). Hoitotakuu on toteutunut. Talouden toteuma oli ylijäämäinen 1985. Syöpätaudit Avohoitokäyntien määrä (9125) on lisääntynyt 21 % edellisestä vuodesta (7532 v. 2014). Henkilökunta-tilanne on ollut lääkärien osalta hyvä. Sairasloman vuoksi on ostettu lisää onkologin vastaanottopäiviä konsulteilta, yhteensä 40 päivää. Syöpäpotilaat pääsevät viivytyksettä onkologin vastaanotolle ja sytostaatti-hoidot on voitu aloittaa viivytyksettä. Talous on tasapainossa, ylijäämää 45 320. Naistenklinikka Naistentautien poliklinikalla oli käyntejä 5813. Poliklinikalla tehtyjen toimenpiteiden määrä kasvoi 99:stä 124:ään. Äitiyspoliklinikalla käyntejä oli 4428. Määrä laski noin 500:lla edellisestä vuodesta, mihin on vaikuttanut synnytysten määrän lasku ja kontrollikäyntien kriteerin määrittelyn tarkistus. Synnytys ja naistentautien osastoilla hoitopäiviä oli 6405 ja keskimääräinen hoitoaika 2,9. Synnytysosaston 6B:n hoitopäivien määrä oli 4560 ja keskimääräinen hoitoaika 3,7 vuorokautta, josta synnyttäneiden hoitoaika oli 2,9 vuorokautta. Naistentautien osaston 6A hoitopäivien määrä oli 1845 ja keskimääräinen hoitoaika 1,9 vuorokautta, joista plastiikkakirurgisten hoitoaika oli 2,3 vuorokautta. Synnytyksiä oli 1055 (2014 synnytyksiä 1102). Lapsia syntyi 1067. Talouden osalta on pysytty talousarviossa. Tulojen osalta synnytystoiminnassa syntyi vajausta, mutta naistentautien puolella oli tuloissa kasvua. Palkkauksen osalta hoitohenkilöstön pysyi tavoitteessa, lääkäreiden palkkamenot ylittyivät 2 %:lla, mikä näkyy päivystystoiminnan palkkakuluissa. 66
Lastentaudit Lastensairauksien poliklinikalla oli 9525 hoitokäyntiä (120,6 %). Hoitotakuu on ylittynyt muutamilla potilailla syyskuussa sydän- ja lastenneurologian poliklinikalla. Hoitoisuus on ollut yli optimin 5 kuukautta. Lastenosastolla oli 4430 hoitopäivää, keskimääräinen hoitoaika oli 2,6 päivää. Keskolassa keskimääräinen hoitoaika on kaksi viikkoa. Kevään hiihtolomaviikot 8-10 ajoittuivat yhteen infektioepidemian kanssa ja se vaikutti hoitoisuustilastoihin, jolloin helmikuu, maaliskuu ja toukokuu olivat kiireistä aikaa. Heinäkuu (10 hoitopaikkaa suljettuna, poliklinikka suljettu) oli rauhallista aikaa. Talouden osalta näkyy menoerässä lisäyksenä lääkäripäivystyksen palkkakulut. Talous on alijäämäinen - 290 286. Hoitoisuus Vuoden 2015 aikana operatiivisen hoidon tulosalueella RAFAELA-hoitoisuusluokituksen käyttöönottoa on jatkettu tavoitteena saada koko tulosalueen yksiköt mukaan. Käyttöönotossa ei vielä kaikissa yksiköissä ole päästy optimitason määrittelyn vaiheeseen. Leikkaus- ja anestesiaosasto on jatkanut PeriHoiq-mittarin käyttöönottoa. Perihoiq-mittari on uusin Rafaela mittareista ja sen käyttöönotto ja hyödyntäminen on valta-kunnallisestikin aloitusvaiheessa. Lyhkiyksikkö ja leikkaus- ja anestesiaosasto ovat yhdistyneet vuoden 2016 alusta. Lyhkiyksikössä aikaisemmin aloitettu Polihoiq-mittarin käyttöönotto on keskeytetty ja salitoiminnan osalta siirrytään kokonaisuudessaan Perihoiq-mittarin käyttöön. Vuonna 2015 vuodeosastojen optimihoitoisuudet ovat pysyneet edellisen vuoden 2014 kaltaisina. Kirurgisilla osastoilla 4A ja 4B optimihoitoisuus on ylitetty 38 39% päivistä. Naistenklinikalla ja lastenosastolla optimitason alle olevia päiviä on runsaasti. Vuoden 2015 alusta elektiivisiä kirurgisia potilasryhmiä siirrettiin hoidettavaksi naistenklinikalle, mutta tämä ei ole ollut riittävä toimenpide tasaamaan hoitoisuus kuormituksia. Kvartaaleittain tarkasteltuna kesän sulkuaika näyttäytyy hoitoisuuksiltaan tasaisempana. Kaikilla vuodeosastoilla potilaat sijoittuvat hoitoisuudeltaan pääsääntöisesti luokkiin 3 4 eli keskimääräistä suurempaan tai maksimaaliseen hoidon tarpeeseen. Kirurgian osastoilla ko. luokkiin kuuluu 76 81 % potilaista, naistenosastolla 61 % potilaista ja lastenosastolla 88 % potilaista. Intensiivistä hoitoa tarvitsevia (luokka 5) potilaita on 1 3 % ja vähimmäishoitoa (luokka 1 omatoimisesti selviytyviä) on 0 3 % potilaista. Optimihoitoisuutta ei ole vielä päästy kaikilla poliklinikoilla määrittämään, koska mittarin käyttöönotossa ei ole vielä edetty riittävästi. Poliklinikoilla hoitoisuuden optimaalisuustaso ylitetään 35 45 % päivistä paitsi kirurgian poliklinikalla, jossa päästään parhaiten optimaalisen hoidon tavoitteeseen eikä ylityspäiviä ole muodostunut liikaa. Optimihoitoisuus on saavutettu huonommin kuin vuonna 2014. Erityisesti syöpätautien poliklinikalla ja naistentautien poliklinikalla optimihoitoisuustaso on ylitetty selvästi useammin kuin edellisenä vuonna. Tilannetta voi selittää toiminnassa tapahtuneet muutokset. Naistentautien toimenpiteistä on useita ryhmiä siirretty tehtäväksi poliklinikalla päiväkirurgisina toimenpiteinä. Lastenpoliklinikalla näkyy kuormituksena kotikäyntien (koti, päiväkoti, koulu) lisääntyminen sekä konsultaatiopäivät, joihin ei ole ollut käytettävissä tarvittavaa hoitajaresurssia. Silmäsairauksien poliklinikalla toimintaprosesseja on tarkasteltu uuden palvelutuottajan toimesta uudelleen ja käyttöön on otettu uusia hoitokäytäntöjä (silmän lasiaisen injektiohoidot), jotka ovat lisänneet potilasmääriä ja päivittäistä vaihtelua. Syöpätautien poliklinikalla on ollut lisääntynyttä toimintaa. Leikkaus- ja anestesiaosastolla hoitoisuusluokitus on aloitettu 2014 syksyn aikana. Mittarin käyttöönotto on edennyt hitaasti, eikä rinnakkaisluokituksiin ja optimitason mittaukseen ole vielä päästy. Intraoperatiivisen vaiheen hoidossa potilaiden hoitoisuudet jakaantuvat pääasiassa 2 4 luokkiin, postoperatiivisessa vaiheessa yli 60 % potilaista on hoitoisuusluokkaa 1 2. Hoidon osa-alueiden jakauma on tasainen sekä intraoperatiivisessa että postoperatiivisessa vaiheessa. 67
Hoitoisuuden yhteenvetoa 2015 ja tavoitteita 2016 Vuodeosastojen hoitoisuuksien tasoittamiseksi on vuoden 2015 alusta siirretty elektiivisiä potilasryhmiä kirurgian osastoilta naistentautien osastolle hoidettavaksi. Kevään kokemusten perusteella lisättiin vielä uusi potilasryhmä syksystä, mutta toimenpiteet eivät vieläkään ole olleet riittäviä tasaamaan hoitoisuuksia vuodeosastoilla. Kirurgisista potilaista noin 50 % on päivystyspotilaita. Toimenpiteessä olleiden potilaiden tulo vuodeosastoille painottuu ilta aikaan, koska leikkauspotilaista noin 30 % on leikopotilaita, jotka tulevat osastolle iltavuoron aikana. Potilaista noin 8,5 % on perinteisiä vuodeosaston kautta toimenpiteessä käyviä. Kirurgisten osastojen potilaiden hoitoajat ovat koko ajan lyhentyneet ja potilasvaihto vuorokausittain on suurta. 2.3.4 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa Lapin sairaanhoitopiirin alueen ensihoidosta ja yhteispäivystyksestä. Toiminnassa korostuu tarkoituksenmukaisuus, toimijoiden välinen yhteistyö, hyvä palvelu, laatu ja se, että akuutisti sairastunut potilas saa tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa. Toiminnalliset muutokset Vuoden 2015 alussa astui voimaan STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista. Asetuksen mukainen yhteispäivystystoiminta aloitettiin Lapin keskussairaalassa 1.9.2015. Samalla Attendon yleislääkäripäivystyspalvelut tuottanut sopimus siirtyi Rovaniemen kaupungilta sairaanhoitopiirille ja sopimuksesta irrotettiin erilleen laboratorio-, röntgen ja tekstinkäsittelypalvelut. Yhteispäivystyksen myötä kaikki etu-päivystävät lääkärit ovat voineet ottaa potilaita sairaalan vuodeosastolle, yleislääketieteen päivystäjät erikoislääkärin/takapäivystäjän konsultaation jälkeen. Yle-päivystäjät ovat voineet pyytää itsenäisesti laskimotukos-ultraäänitutkimuksia ja tarvittaessa muita UÄ- ja CT-tutkimuksia erikoislääkärin konsultaation perusteella. Tavoitteena on, että yksi lääkäri hoitaa potilaan loppuun asti, mutta tarvittaessa hoitavan lääkärin vaihtaminen on mahdollista. Toiminnan muutos piti sisällään mm. muutoksia päivystyksen hintaluokissa, tietojärjestelmissä, päivystyksen työnjaossa, sisäisissä hoitoprosesseissa ja alueellisen hoidon tarpeen arvioinnin suunnittelun yhdessä eri erikoisalojen kanssa. Asetuksen mukaisesti päivystyspoliklinikalla on oltava toiminnasta vastaava lääkäri, joka LKS:n päivystyksessä on ollut päivystyspoliklinikan osastonylilääkäri. Asetuksen edellytys siitä, että päivystys-yksikössä tulee kaikkina vuorokauden aikoina olla laillistettu lääkäri, joka johtaa päivystysyksikön toimintaa, on huomioitu etupäivystävien lääkäreiden työvuorosuunnittelussa. STM:n luvalla ympärivuorokautista päivystystoimintaa jatkettiin vuoden loppuun Inarissa, Kemijärvellä, Pellossa ja Tunturi-Lapissa. Yhteispäivystyksen laajenemiseen kattamaan vuoden 2016 alussa koko sairaanhoitopiirin alue Inaria lukuun ottamatta varauduttiin projektityöntekijöiden työpanoksella mm. alueellisen hoidon tarpeen arvioinnin kouluttamisella terveyskeskusten henkilökunnalle. Samalla huomioitiin ensihoidon erikoissairaanhoidon päivystykselle kohdistama konsultaatiokuorma muuttamalla ensihoidon ohjeistusta sekä itsenäistämällä ensihoitajien päätöksentekoa, että siirtämällä osa yöllisistä ensihoidon ja terveyskeskusten puheluista Inarin terveyskeskukseen. Etupäivystävien lääkäreiden kuormitusta on lisäksi pyritty vähentämään päivystyksen sisäisin työjärjestelyin. Erikoistuvien kanssa muutosta käsiteltiin hallinnon yhteispalavereissa. Akuuttilääketieteen erikoistumiskoulutusta varten perustettiin päivystyksen ja ensihoidon tulosalueelle kaksi erikoistuvan lääkärin virkaa. Akuuttilääkäreiden työpanos on merkittävästi helpottanut päivystyksen ruuhkatilanteita. Puhelinpalvelun hoitajaresursointia on vahvistettu maaliskuusta lähtien niin, että palvelu kattaa pääsääntöisesti sekä aamu, että iltavuoron. Päivystyksen hoitohenkilökunnan kuormitusta on tasoitettu toiminnallisin muutoksin. 68
Yhteispäivystyksen myötä sekä potilashallinnolliset tehtävät, että tekstinkäsittelytyö lisääntyvät merkittävästi. Lisääntynyttä tekstinkäsittelypalvelua on hankittu ulkopuoliselta taholta syyskuun alusta lähtien. Vuoden 2015 aikana on valmistauduttu toiminnanohjaus-järjestelmän käyttöönottoon vuonna 2016. Yövarallaolopaikkakuntien ylityökertymien vuoksi tehdyllä ensihoidon valmiusmuutoksella on saatu ylitöiden muodostumisen hallintaan. Sekä kenttäjohdon kokemusten, että yksiköiden kuormitusten perusteella alueellisten yksiköiden asemapaikkamuutokset Kittilään ja Kemijärvelle ovat osoittautuneet perustelluksi. Utsjoella ensihoito järjestettiin 1.7.2015 alkaen yksityisen toimijan kanssa rinnakkain toimivan sairaanhoitopiirin järjestämän hoitotasoinen ostopalvelun turvin. Samalla varauduttiin vuoden 2016 alussa ottamaan Utsjoen ensihoito kokonaisuudessaan Lapin sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Rovaniemen keskustan tavoitettavuusongelmaa on pyritty ratkaisemaan asemapaikan sijoittamisella optimaalisempaan sijaintiin. Neuvottelua jatketaan yhteistyössä Rovaniemen kaupungin ja pelastuslaitoksen kanssa. Ranualla toimintaa on jatkettu väistötiloissa. Samalla Lapin sairaanhoitopiiri on osallistunut pysyvän ensihoitoaseman suunnitteluun terveyskeskuksen yhteyteen. Sallassa on sisäilmaongelmien vuoksi jouduttu siirtymään väistötiloihin ja samalla yhdessä kunnan kanssa kartoitettu tiloja pysyvälle asemalle. Savukoskella Lapin sairaanhoitopiirin ensihoito on osallistunut tulevan paloaseman yhteyteen rakentuvan ensihoitoaseman suunnitteluun. Vuonna 2015 päivystyksen kuntalaskutetut suoritteet olivat 42 976 suoritetta. Kaikki suoritteet mukaan lukien myös kuntalaskuttamattomat suoritteet (ensihoidon, LKS:n, Muurolan konsultaatiot, lisäkäynnit) olivat yhteensä 46508. Kokonaissuoritemäärä päivystyspoliklinikalla vastaa talousarviota. Lääkärikäynnit (kuntalaskutetut) vastaavat talousarviota (98 %), vaikka syyskuusta alkaen. päivystyksen yhdistyessä kaksinkertainen käyntien kirjaaminen jäi pois. Tämä viittaisi siihen, että kokonaiskäyntimäärä olisi jopa lisääntynyt. Hoitajakäynneissä on havaittavissa tilastollinen romahdus 1.9. jälkeen johtuen siitä, että potilaan hoitokokonaisuus tilastoituu yhdeksi käynniksi. Puhelinkonsultaatioita kertyi vuonna 2015 4262 kpl. Erikoissairaanhoidon päivystyksen laboratoriotutkimusten käyttö on lisääntynyt maltillisesti, mutta yleislääketieteen päivystyskäyntien osalta laboratoriotutkimuksissa kasvua on ollut 39 % edellisestä vuodesta. Syynä Yle-puolen merkittävään kasvuun voivat olla aiemmasta raskaammaksi muuttunut potilasmateriaali, Attendon lääkärikunnan kokemustaso, suuri vaihtuvuus ja merkittävässä määrin yleislääketieteen päivystyksestä aiemmin vastanneen lääkärin poistuminen rivistä. Radiologian käytössä ei merkittäviä muutoksia ole tapahtunut. Ensihoidon tehtävämäärä on vuonna 2015 noussut merkittävästi edellisestä vuodesta. Hälytysten määrä on noussut noin 10 % ja tehtävämäärä noin 17 %. Myös valtakunnallisesti on todettavissa vastaavan kaltainen muutos. Kansalaisten hätäkeskuspuheluissa ei vastaavaa nousua ole tapahtunut. Hälytysmäärien nousua selvitetään hätäkeskuslaitoksessa ja STM:ssa. Nousulle ei ole yksittäistä selitettä ja mahdollisia syitä ovat tehtäväkäsittelyohjeen päivitykset, hätäkeskusuudistus, sairaanhoitopiirien omat ohjeet, ensihoitokentän muuttuneet resurssit, suuret ikäluokat sairastavassa iässä ja terveydenhuollossa ja päivystyspisteissä tapahtuneet muutokset. Tehtäväanalyysissa on todettavissa se, ettei yksittäinen tehtäväkoodi korostu, vaan nousua on tapahtunut kattavasti kaikissa akuuteissa ensihoitotehtävissä. Kokonaistehtävämäärä vuonna 2015 oli 27146 vuorokausivaihtelun ollen 42 112/vrk ja kuukausivaihtelun 2067(Helmikuu) 2496(Joulukuu). Kiireisimmät kuukaudet olivat maalis-, huhti- ja joulukuu. Lapin sairaanhoitopiirin alueen ensihoitotehtävien kiireellisyysluokitukset ovat poikenneet muusta erva-alueesta niin, että A- ja B-kiireellisyysluokkien osuus tehtävistä on Lapin sairaanhoitopiirin alueella suurempi. A-kiireellisyysluokkaa on meillä noin 10 %, erva-alueellamme noin 6 % ja B- kiireellisyysluokkaa meillä 28 %, OYS-ervassa 24 %. Mahdollinen syy eroon voi olla hätäkeskuspäivystäjän ajatusmallin etupainotteisuus Lapin pitkillä etäisyyksillä. 69
Henkilöstönäkökulma Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma Suuren ensihoitojärjestelmän muutoksen jälkeen on kenttäjohto- ja perusensihoitotyö vuoden 2015 aikana ollut vakiintunutta ja laadukasta. Kalusto on yhdenmukainen ja toiminta ei enää ole vaatinut jatkuvaa uutta ohjeistamista ja henkilökunta toimii pääsääntöisesti ohjeiden mukaisesti. Ensihoidon toimintaa on tarkasteltu seuraamalla kuntakohtaisia tavoittamistoteutumia, terveyskeskusyhteistyön toteutumista, elvystysdataa ja käymällä asemakohtaisesti läpi ensihoitotehtävien suorittamista. Rovaniemeä lukuun ottamatta koko sairaanhoitopiirin alueella on päästy palvelutasopäätöksen tavoitteisiin. Sekä toiminta-, että taloustoteumaraportit on arvioitu Lapin sairaanhoitopiirin ensihoidon ohjausryhmässä. Lukuvuoden 2015-2016 aikana 21 Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitajaa osallistuu 30- opintopisteen täydennyskoulutukseen. Lisäksi ensihoidon henkilökuntaa on kattavasti osallistunut hälytysajoneuvokoulutukseen. Lapin sairaanhoitopiirin ensihoito osallistui syyskuussa Kittilässä suureen kansainväliseen Barents rescue-pelastusharjoitukseen. Harjoitus vaati LSHP:n ensihoidolta mittavan osallistumisen itse harjoitukseen ja ensihoitokeskukselta runsaasti suunnittelutyötä ja valtakunnallisten ja kansainvälisten ohjeistusten laatimista. Vuonna 2015 tulosalueen tuotot ovat olleet 26 milj. eli lähes talousarvion mukaiset (poikkeama - 0,79 %). Kulut olivat 25,7 milj. eli -0,16 % pienemmät kuin talousarviossa. Poistojen jälkeen toteutuma on 14 7000 alijäämäinen. Ulkoinen toimintakate on ollut 5,06 milj. (Ta 4,67 milj. ) toteuman ollen 8,3 % parempi kuin arvioitiin. Painopistealue Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen ja päivystysasetuksen täytäntöönpano avohoidon osuuden kasvattaminen ja laitoshoidon osuuden vähentäminen valmistautuminen sote- rakenneuudistukseen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Päivystyksen osastonylilääkäri on aloittanut virassa ja toimii päivystyksestä vastaavana lääkärinä. Päivystyksessä työskentelee aina laillistettu lääkäri. Toiminnanohjausjärjestelmä otetaan käyttöön. Yhteistyön lisääminen päivystyksen, perusterveydenhuollon ja ensihoidon välillä. Toimenpiteiden toteutuminen Ensihoidon palvelutasopäätöksen seuranta ja analysointi on toteutettu ensihoidon ohjausryhmän toimesta. Toimintaa on arvioitu tulosyksikkö, aluetasolla, perusterveydenhuollon päivystyksen johtoryhmässä. Yhteistyö on toteutunut ja seurantaa tehty terveyskeskustyömääristä. Palautetiedon kerääminen yhteistyöryhmiltä ja potilailta. Osaltamme valmistaudutaan tulevaan sote-uudistukseen. On osallistuttu sairaala sotekuntoon suunnitteluun. Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kasvattaminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen Osallistutaan Inhimillisesti tehokasjohtamiskoulutuksiin. Uuden tulosalueen johtamisjärjestelmän ja organisaation toiminnan vakiinnuttaminen. On osallistuttu inhimillisesti tehokas johtaminenkoulutuksiin, sote- ja hallinnon organisoinnin suunnitteluun Työhyvinvointisuunnitelmien tarkistaminen ja toimeenpano. Henkilöstön kouluttaminen. 30 opintopisteen ensihoidon täydennys-koulutusta on toteutettu OAMK:n kanssa Hälytysajoneuvokoulutukset on toteutettu keväällä ja syksyllä. Synnytyskoulutukset on aloitettu syksyllä ensihoitajille. On otettu käyttöön Giisapikapalkitseminen. Työsuojelukäynnit on toteutettu ensihoitoasemille. 70
Prosessien ja rakenteiden näkökulma Talousnäkökulma Tuloksellisuuden parantaminen tuottavuusohjelman toteuttaminen resurssien hallittu kohdentaminen, vaikuttava hoito ja kustannusten hallinta palveluprosessien laatu ja potilasturvallisuus sisäisten tukipalvelujen toimivuus Osallistutaan hukkahaavikoulutukseen. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Kenttäjohtologistiikan toteuttaminen Tulosalueen henkilökuntaa on osallistunut hukkahaavikoulutuksiin keväällä ja syksyllä. Kaizen-menetelmällä on tehostettu ja selkeytetty päivystyksen prosesseja. Päivystyksessä on varastologistiikka otettu käytöön. Potilasturvallisuussuunnitelma on päivitetty. Vartijapalvelu käytössä 24/7 päivystyksessä. Nhg-benchmarkin vertailuun osallistuminen ja reagoiminen tarpeen mukaan. Kenttäjohtotoiminta on toimivaa. Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toiminta- ja toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen kuntoutus osana palvelukokonaisuuksia Ensihoidon palvelutasopäätöksen seuranta ja tarvittaessa toiminnan uudelleen arviointi. Päivystyspotilaiden hoitoprosessien kehittäminen Päivystyksen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto Kenttäjohtologistiikan toteuttaminen Osallistuminen osaltamme tilasuunnitteluun Ensihoidon palvelutasopäätöksen seuranta ja analysointi ensihoidon ohjausryhmän toimesta. Päivystyksessä on varastologistiikka otettu käyttöön. Hukkahaavi ja Kaizen ovat käytössä toiminnan kehittämisessä. Nhg-benchmarkingin seurantatietoa on analysoitu ja osallistuttu NHG:n järjestämiin tilaisuuksiin. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön ottoon on valmistauduttu. Ensihoidon palvelutasoa on seurattu ja analysoitu ensihoidon ohjausryhmän toimesta. Erica-, Kejo-järjestelmien tuloon on valmistauduttu. 15 PÄIVYSTYS- JA ENSIHOITO TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA 2015 2015 TP/TP TP/TA VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 219 217 217 226 3,20 4,15 siitä lääkärit 3 5 5 5 66,67 0,00 hoitohenkilöstö 215 211 211 220 2,33 4,27 huoltohenk.kunta 0 0 0 0 toimisto- ja hallinto 1 1 1 1 0,00 0,00 MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat * 15 435 15 200 7 587 22 787 23 522 52,39 3,23 kuntalask.käynnit, ostetut * 8 0-100,00 Yhteensä 15 443 15 200 7 587 22 787 23 522 52,31 3,23 PTH-hoitajakäynnit 6 445 6 000-1 920 4 080 4 080-36,70 0,00 PTH-lääkärikäynnit 23 636 20 550-5 667 14 883 15 374-34,96 3,30 71
15 PÄIVYSTYS- JA ENSIHOITO TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA 2015 2 015 TP/TP TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 24 672 879 23 154 207 1 353 054 24 507 261 24 479 685-0,78-0,11 Maksutuotot 179 509 361 761 185 000 546 761 569 344 217,17 4,13 Muut toimintatuotot 122 249 0 15 000 15 000 34 105-72,10 127,37 Ulkoiset tuotot yhteensä 24 974 637 23 515 968 1 553 054 25 069 022 25 083 135 0,43 0,06 Sisäiset tulot 917 105 1 154 797 0 1 154 797 933 052 1,74-19,20 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 25 891 742 24 670 765 1 553 054 26 223 819 26 016 187 0,48-0,79 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -11 669 859-11 432 919-620 000-12 052 919-11 953 559 2,43-0,82 Henkilösivukulut -3 258 902-3 349 845-65 000-3 414 845-3 280 241 0,65-3,94 Henkilöstökorvaukset 122 168 85 100 0 85 100 163 486 33,82 92,11 Palvelujen ostot -1 995 788-2 173 296-550 055-2 723 351-2 874 743 44,04 5,56 Aineet, tarvikkeet ja tav -1 015 168-733 230 15 000-718 230-700 309-31,02-2,50 Vuokrat -1 166 013-395 000-1 561 013-1 329 073-14,86 Muut toimintakulut -995 895-10 200 0-10 200-46 063-95,37 351,60 Ulkoiset toimintakulut -18 813 443-18 780 402-1 615 055-20 395 457-20 020 501 6,42-1,84 Sisäiset menot -4 655 189-5 438 499 62 000-5 376 499-5 711 449 22,69 6,23 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -23 468 632-24 218 901-1 553 055-25 771 956-25 731 950 9,64-0,16 Ulkoinen toimintakate 6 161 194 4 735 566-62 001 4 673 565 5 062 634-17,83 8,32 TOIMINTAKATE 2 423 110 451 863-1 451 862 284 237-88,27-37,10 Korkotuotot 0 0 0-6 Muut rahoituskulut 0 0 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0-6 VUOSIKATE 2 423 110 451 863-1 451 862 284 231-88,27-37,10 Poistot ja arvonalentumis Suunn.mukaiset poistot -451 414-451 863 0-451 863-431 196-4,48-4,57 Poistot ja arvonalentumis -451 414-451 863 0-451 863-431 196-4,48-4,57 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 1 971 696 0-1 -1-146 965-107,45 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 971 696 0-1 -1-146 965-107,45 72
2.3.5 Psykiatrisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Psykiatrisen hoidon tulosalue tuottaa aikuispsykiatrian, yleissairaalapsykiatrian, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon osasto- poliklinikka- ja päivystys palveluita sekä erityis-tason päihdepalveluita. Tavoitteena on turvata väestölle tasavertainen mahdollisuus saada ajan-mukaista tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta mielenterveys ja päihdeongelmissa. Tavoitteena myös on, että potilaan tarkoituksenmukainen hoito toteutuu siten, että alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut muodostavat toimivan ja joustavan kokonai-suuden. Toiminnalliset muutokset Vuonna 2011 alkanut laaja toiminnan kehittäminen psykiatrian klinikalla jatkui edelleen vuoden 2015 aikana vuodeosastojen ylipaikkatilanteesta huolimatta. Vuoden 2014 aikana perustetun psykiatrian poliklinikan avohoitotoimintaa on vahvistettu tarjoamalla Käypä hoitosuositusten mukaista kiireellistä ja kiireetöntä erikoissairaanhoidollista psykiatrista avohoitoa. Avohoitotoiminnassa on kehitetty toimivaa kumppanuutta jäsenkuntien toimijoiden kanssa. Kiireettömään avohoitoon kuuluvia hoitoprosesseja on kehitetty vastaamaan Käypä hoito- suosituksia mm: epävakaan persoonallisuushäiriön hoitomalli, polikliininen ECT hoito, psykoosi-sairauksien kognitiiviset hoidot sekä traumapotilaiden ja neuropsykiatristen potilaiden hoitomallien parissa. Psykiatrisen potilaan päivystykselliset B1-lähetteellä (vapaaehtoinen) tulevat arviot on kesitetty Lapin keskussairaalan päivystykseen. Näiden potilaiden somaattinen arvio on toteutettu päivystysarvion yhteydessä, päivystysasetuksen edellyttämällä tavalla. Tarvittavien resurssien (tilat ja riittävän turvallisuuden takaava henkilökuntamäärä) puuttumisen vuoksi M1-lähetteellä (tahdosta riippumaton) tulevat potilaat ovat ohjautuneet suoraan Muurolan sairaalaan. Vuonna 2013 alkanut Tunturi-Lapin psykiatritoiminta on jatkunut suunnitellusti. Lasten- ja nuorisopsykiatrian tulosyksiköt yhdistettiin, mutta molemmat säilyivät erillisinä vastuuyksikköinä. Henkilökuntaresurssia on optimoitu tarpeemukaisesti vastuuyksiköiden välillä. Perhe- ja verkostokeskeisteä työtä on jatkettu ja kehitetty edelleen. Avohoitotyötä on vahvistettu, mm. viikonloppuihin ja kesän sulkujen ajaksi. Toiminnallisesti avohoitoa on kehitetty kriisi-painotteisempaan suuntaan. Lastenpsykiatrian vuodeosastolla lapsen huoltaja on mukana ja lasta hoidetaan yhteistyössä huoltajan kanssa. Lastenpsykiatrian sairaansijoja vähennettiin viiteen vuoden 2015 alussa. Päihdeklinikalla kehitettiin konsultaatiopoliklinikkatoimintaa yhteistyössä psykiatrian poliklinikan kanssa. Valmisteltiin päihdepsykiatrista hoitomallia psykiatrian klinikan kanssa. Käynnistetty uudelleen opioidikorvaushoidon arviot polikliinisesti ja korvaushoitojen aloitus. Polikliiniseen työhön palkattiin 50 % sosiaalityöntekijä. Vuonna 2014 aloitettu kognitiivisen psykoterapian menetelmäkoulutusta jatkettiin suunnnitellusti ja lisäksi menetelmäkoulutukseen rakennettiin tuutorointi-malli menetelmien juurruttamiseksi. Kokemusasiantuntijat ja eri toimijat ovat olleet mukana toiminnan suunnittelussa, arvioinnissa, kehittämisessä sekä koulutuksissa. 73
Henkilöstönäkökulma Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma Painopistealue Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen ja päivystysasetuksen täytäntöönpano avohoidon osuuden kasvattaminen ja laitoshoidon osuuden vähentäminen valmistautuminen sote- rakenneuudistukseen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Psykiatrian päivystys toteutetaan pääsääntöisesti yleissairaalan yhteydessä. Psykiatrian konsultaatiopalveluja vahvistetaan. Psykiatrian klinikalla palveluohjausta ja neuvontaa sekä kumppanuushoitajamallia vahvistetaan yhteistyössä omistajakuntien toimijoiden kanssa. Toimenpiteiden toteutuminen Psykiatrian päiväpäivystys on toteutettu yleissairaalan yhteydessä. Pitkään jatkuneen psykiatrian klinikan ylipaikkatilanteen vuoksi päivystyksen järjestäminen on ollut haasteellista. Psykiatrian lääkäreiden konsultaatiopalveluista on tiedotettu eri yhteyksissä ja toiminta on tullut osaksi muuta toimintaa. Konsultaatioiden volyymi on kuitenkin vähäistä ja vaatii edelleen kehittämistä. Akuuttitiimin toiminnan vakiintuminen ja kehittyminen on vahvistanut hoidon tarpeen arviointeja, palveluohjausta ja neuvontaa avohoitopainotteisemmin. Kumppanuushoitaja-mallin juurtuminen on edistynyt, mutta yhteistyötä sen eteenpäin viemiseksi tarvitaan edelleen. Potilaiden siirtyminen sairaalahoidosta avohoitoon ei ole kehittynyt tavoitteiden mukaisesti. Psykiatrian poliklinikan toiminta on vielä uutta ja toimintamallit kehittymässä. Lastenpsykiatrialla panostetaan yhä enemmän vanhempien ja lähiverkoston osallisuutta lapsen hoitoon. Lastenpsykiatrialla on vahvistettu vanhempien ja lähiverkoston osallisuutta lapsen hoidossa. Nuorisopsykiatrialla viikko-osastoksi muutettu osastohoito on kriisi ja tutkimuspainotteista. Hoidon pääpaino on perhe- ja verkosto-keskeisessä avohoidossa, jossa kehitetään myös etäkonsultaatiota kuntiin ja kokemus-asiantuntijoiden osuutta toiminnan suunnittelussa. Nuorisopsykiatrialla on toteutettu kriisi- ja tutkimuspainotteista osastohoitoa. Avohoito on ensisijaisesti perhe- ja verkostokeskeistä. Etäkonsultaatiota on vahvistettu ja kokemusasiantuntijat ovat osallistuneet toimintaan ja toiminnan kehittämiseen. Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kasvattaminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen Linjojen (akuutti, mieliala, psykoosi) perustehtävää selkeytetään. Johtamista jäntevöitetään perustehtävän suuntaiseksi. Linjojen hoito- ja tutkimusprosesseja on kuvattu. Kehittämistarpeisiin on järjestetty osaamista vahvistavaa koulutusta esim. psykoosilinjan prosessikoulutus. Johtajat ovat olleet mukana hoito- ja tutkimusprosessien kuvaamisessa ja sitoutuneet toiminnan kehittämiseen. Uusien työntekijöiden perehdyttämistä kehitetään. Lääkäreiden ja hoitajien perehdyttämiskansioita on päivitetty. Psykiatrian tulosalueella henkilöstöön kohdistuvassa koskemattomuudessa noudatetaan nollatoleranssia. Psykiatrian klinikan vuodeosastolla väkivaltatilanteet ovat pysyneet lähes vuoden 2014 tasolla. Haasteellisesti käyttäytyvien muistisairaiden kohdalla väkivaltatilanteita oli paljon. Turvallisuuskoulutuksia jatketaan. Turvallisuuskoulutuksia on jatkettu suunnitelmallisesti. Osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen toteutetaan LSHP:n linjapäätöksen mukaisesti. Pikapalkitseminen (GIISA) on aloitettu sairaanhoitopiirissä sovitun mukaisesti. 74
Prosessien ja rakenteiden näkökulma Talousnäkökulma Tuloksellisuuden parantaminen tuottavuusohjelman toteuttaminen resurssien hallittu kohdentaminen, vaikuttava hoito ja kustannusten hallinta palveluprosessien laatu ja potilasturvallisuus sisäisten tukipalvelujen toimivuus Henkilökuntaresurssien käyttöä pyritään kohdentamaan mahdollisimman optimaalisesti ratkaisemalla tilakysymykset ja hakemalla synergiahyötyjä eri toimijoiden välillä. Yhteistyötä omistajakuntien toimijoiden kesken vahvistetaan kumppanuushoitaja mallilla. Palveluprosesseja kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden ja palveluja käyttävien potilaiden/ asiakkaiden kanssa. Yksiköiden sulkujen aikaan työvoiman käyttöä on kohdennettu tarpeen mukaisesti, esim. lasten- ja nuorisopsykiatrian kesäsulkujen aikaanhenkilökunta sijaisti aikuispsykiatrialla. Kumppanuushoitaja-malli on kehittynyt osaksi tavanomaista toimintaa, mutta sen vahvistamista tarvitaan edelleen- Osallistuttu SOTE asiakasprosessityöryhmien työskentelyyn ja kehitetty palveluprosesseja eri toimijoiden kanssa (esim. neuropsykiatria ja polikliininen ECT). Laadun ja potilasturvallisuuden lisäämiseksi erityisesti huomioidaan: - Potilaiden palaute, - HaiPro:t, - potilasasiamiehen raportti ja - valvontaviranomaisten palaute/ ohjeet - vahvistamalla jo alkanutta kokemusasiantuntija toimintaa Kehitetty kokemusasiantuntijatoimintaa yhteistyössä järjestöjen kanssa. LSHP:ssä sovittu sisäinen auditointi kohdistui 2015 nuorisopsykiatrian johtamistehtäviin. HaiPro:ta on seurattu aktiivisesti ja puututtu herkästi vakaviin vaaratapahtumiin. Huomioitu siinä esille nousseet asiat. Psykiatrianklinikalla kokemusasiantuntijat ovat olleet potilaiden tavattavissa tuki-henkilönä, myös videovälitteisesti ja pitävät ryhmiä osastolla sekä osallistuvat sairaalakuntoutusjaksoille. Lapin aluehallinnon työsuojeluviranomainen seurasi aktiivisesti psykiatrian klinikan vuodeosastojen ylipaikkatilannetta koko toimintavuoden ajan. Tehdyt toimenpiteet ylipaikka-tilanteeseen eivät ehtineet vaikuttaa vielä vuoden 2015 puolella. Pakon käytön vähentämisohjelma jatkuu. Psykiatrian klinikan akuuttiosastolle 1. remontoitiin vuonna 2014 uusi, nyky-suositukset täyttävä eristyshuone ja siihen liittyvä valvomo otettiin käyttöön. Psykiatrisen hoitotahdon jatkokehittämistä tehty yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toiminta- ja toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen kuntoutus osana palvelukokonaisuuksia Psykiatrian siirtymistä/ tilaselvittelyä yleissairaalan yhteyteen jatketaan. Potilaan hoitoprosesseja tehostetaan yhteistyössä palveluja käyttävien ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Konsultaatiopalvelua kehitetään vastaamaan palvelujen kokonaisuuksia eri ammattiryhmiä hyödyntäen Psykiatrian siirtymistä ja tilaselvittelyä yleissairaalaan yhteyteen on jatkettu eri yhteyksissä. Hoitoprosesseja on kehitetty kokemusasiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, mm. psykoosin tutkimus- ja hoitomalli ja DKT-malli. VIRTU.fi pisteen ja Mielenterveystalo.fi käyttöön ottoa on vakiinnutettu. Masennuksen omahoito-ohjelma käännettiin pohjoissaamen kielelle yhteistyössä HUS:n ja alueen toimijoiden kanssa. Konsultaatiopalveluja on kehitetty vastaamaan palvelujen kokonaisuuksia ja eri ammattiryhmiä hyödyntäen. Konsultaatiopalvelujen vahvistuminen edellyttää kehittämistyötä edelleen. 75
Psykiatrian tulosalueen toiminnallinen tavoite on ajanmukaistaa erikoissairaanhoidon avohoitoa ja avohoidon kehittymisen myötä vähentää laitospainotteista hoitoa. Vuoden 2015 aikana hoitopäiviä (hp) toteutui 7,8 % (1797 pv) enemmän kuin vuoden 2014 toteuma ja noin 20 % (4236 hp) enemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa oli arvioitu. Ostetut hoitopäivät lisääntyivät 16 % (1016 hp) vuoden 2014 toteumaan nähden, mutta jäivät -8,7 % (697 hp) alle arvioidun. Keskimääräinen hoitoaika oli 14,1 hp, joka on 1,4 hp pienempi vuoden 2014 toteumaan nähden ja 1,8 hp pienempi kuin vuoden 2015 talousarvioon on arvioitu. Lapin päihdeklinikan vuoden 2015 hoitopäiviä oli 6,8% enemmän kuin vuoden 2014 toteuma ja 1,7% (36 hp) enemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa oli suunniteltu. Hoitojaksoja oli 26 % enemmän, kuin vuoden 2014 toteuma. Keskimääräinen hoitoaika oli 8,5 hoitopäivää, joka on 2,4 hp pienempi kuin vuoden 2014 toteuma. Avohoitokäyntejä toteutui noin 13 % (2065) enemmän kuin vuonna 2014, mutta -10 % (2092) vähemmän kuin talousarvioon oli suunniteltu. Ostettujen avohoitokäyntien (868) määrä kasvoi noin 86 % edelliseen vuoteen nähden, mutta jäi 2 % alle suunnitellun. Psykiatrian tulosalueen ulkoiset toimintatuotot olivat 24 386 000, joka on 1 864 899 yli talousarviossa suunnitellun ja 4 718 000 enemmän kuin 2014 vuoden tilinpäätöksessä. Ulkoiset toimintakulut jäivät n. 40 000 alle arvioidun. Ulkoinen toimintakate on muutetun talousarvion jälkeen 1 689 177. Sisäisien määrärahojen siirtojen ja omistajakuntiin tehtyjen palautuksien jälkeen lopullinen tilikauden tulos on suurista toimintaluvuista huolimatta vain 254 000 ylijäämäinen. Psykiatrian tulosalueen tulosta voidaan pitää hyvänä, sillä suurista toimintaluvuista huolimatta ulkoiset toimintakulut jäivät alle talousarvioissa arvioidun. Psykiatrian tulosalueen ulkoisien toimintatuottojen ylijäämä johtuu koko vuoden olleesta psykiatrian klinikan vuodeosastojen ylipaikkatilanteesta. Potilaat ovat olleet vuodeosastohoidon tarpeessa, mutta jatkohoitoon siirtyminen ei ole onnistunut toivotulla tavalla. Vuodeosastoilla on ollut hoidettavana haastavasti käyttäytyviä muistisairaita potilaita, joita on jouduttu hoitamaan vierihoidossa ja eristämään. Mielisairaala ei ole ollut asianmukainen hoitopaikka muistisairaille, koska osastot ovat usein levottomia. Siksi hoito sekä muistisairailta että muilta potilailta on voinut viivästyä. Ostettujen hoitopäivien määrä on lisääntynyt erityisesti nuorisopsykiatrialla, noin 1 milj.. Eniten hoitoa ostetaan Oulusta ja Erityisen vaativan hoidon yksiköistä (EVA) Kuopiosta sekä Tampereelta. OYS-ervalla on aloitettu selvittämään vaikeahoitoisten alaikäisten yksikön perustamista OYS-ervalle. Psykiatrian klinikan ylipaikkatilanteen vuoksi ja psykiatrian poliklinikan toiminnan vielä kehittyessä, avohoitopainotteisuuden vahvistamisessa ei ole onnistuttu tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi avohoidon käyntitietojen kirjaamiskäytännöt eivät ole olleet yhtenäisiä ja sen vuoksi osa avohoidon käynneistä on voinut jäädä kirjaamatta. Psykiatrian klinikan pitkään jatkunut kuormitustilanne on rasittanut henkilökuntaa paljon. Työhyvinvoinnin ja potilaiden hoidon laadun turvaamiseksi, psykiatrian klinikan vuodeosastoille annettiin lupa palkata lisää sijaisia toukokuusta 2015 lähtien. Lisäksi kaikille työnohjausta tarvitseville tarjoutui mahdollisuutta työnohjaukseen. 76
16 PSYKIATRIANEN HOITO TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA 2015 2015 TP/TP TP/TA VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 189 189 189 189 0,00 0,00 siitä lääkärit 18 18 18 18 0,00 0,00 hoitohenkilöstö 168 168 168 168 0,00 0,00 huoltohenk.kunta 0 0 0 0 toimisto- ja hallinto 3 3 3 3 0,00 0,00 Sairaansijat, psykiatria 72 72 72 72 0,00 0,00 Sairaansijat, päihdehuolto 12 12 12 12 0,00 0,00 MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito kuntalask.käynnit, omat * 16 039 20 200 20 200 18 104 12,87-10,38 kuntalask.käynnit, ostetut * 466 887 887 868 86,27-2,14 Yhteensä 16 505 21 087 0 21 087 18 972 14,95-10,03 Vuodeosastohoito Hoitojaksot, omat * 1 483 1 298 1 298 1 767 19,15 36,13 Hoitopäivät, omat* 23 055 20 622 20 622 24 852 7,79 20,51 Hoitopäivät, ostetut* 6 291 8 400 8 400 7 307 16,15-13,01 Yhteensä 29 346 29 022 0 29 022 32 159 9,59 10,81 Keskim. Hoitoaika, omat 15,5 15,9 15,9 14,1-9,53-11,47 Laitoshoito, päihdehuolto Hoitojaksot * 184 200 200 251 36,41 25,50 Hoitopäivät * 2 000 2 100 2 100 2 136 6,80 1,71 Keskim. Hoitoaika 10,9 10,5 10,5 8,5-21,71-18,95 77
16 PSYKIATRIANEN HOITO TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA 2015 2 015 TP/TP TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 19 199 546 21 141 977 1 138 222 22 280 199 23 834 273 24,14 6,98 Maksutuotot 421 146 349 320 71 500 420 820 505 895 20,12 20,22 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 3 965 Muut toimintatuotot 47 571 22 940 13 000 35 940 41 921-11,88 16,64 Ulkoiset tuotot yhteensä 19 668 263 21 514 237 1 222 722 22 736 959 24 386 054 23,99 7,25 Sisäiset tulot 3 199 410 11 541 939-24 315 722-12 773 783-10 933 546-441,74-14,41 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 22 867 674 33 056 176-23 093 000 9 963 176 13 452 508-41,17 35,02 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -8 677 252-9 069 697 0-9 069 697-8 721 393 0,51-3,84 Henkilösivukulut -2 397 376-2 657 421 352 000-2 305 421-2 347 292-2,09 1,82 Henkilöstökorvaukset 177 415 177 300 0 177 300 161 326-9,07-9,01 Palvelujen ostot, oma toiminta -977 419-863 625-200 000-1 063 625-1 224 491 25,28 15,12 Palvelujen ostot, ohilaskutus -3 048 952-2 936 633-1 160 000-4 096 633-4 168 435 36,72 1,75 Aineet, tarvikkeet ja tav -139 646-143 594-4 000-147 594-134 546-3,65-8,84 Avustukset 0 0 0-3 982 Vuokrat -32 131-25 000-57 131-52 659-7,83 Muut toimintakulut -96 320-4 220-10 000-14 220-45 467-52,80 219,74 Ulkoiset toimintakulut -15 159 550-15 530 021-1 047 000-16 577 021-16 536 939 9,09-0,24 Sisäiset menot -8 895 764-17 501 214 24 140 000 6 638 786 3 363 382-137,81-49,34 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -24 055 314-33 031 235 23 093 000-9 938 235-13 173 557-45,24 32,55 Ulkoinen toimintakate 4 508 713 5 984 216 175 722 6 159 938 7 849 115 74,09 27,42 TOIMINTAKATE -1 187 641 24 941 0 24 941 278 951 123,49 1 018,44 Muut rahoitustuotot 0 0 0 50 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 50 VUOSIKATE -1 187 641 24 941 0 24 941 279 001 123,49 1 018,64 Poistot ja arvonalentumis Suunn.mukaiset poistot -24 941-24 941 0-24 941-24 941 0,00 0,00 Poistot ja arvonalentumis -24 941-24 941 0-24 941-24 941 0,00 0,00 Satunnaiset erät -20-100,00 TILIKAUDEN TULOS -1 212 602 0 0 0 254 060 120,95 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -1 212 602 0 0 0 254 060 120,95 78
2.3.6 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue palvelee sairaanhoitopiirin kliinisiä erikoisaloja sekä lisäksi perusterveydenhuollon yksiköitä sekä muita julkisia ja yksityisiä sopimuskumppaneita. Kuvantamisen, patologian, sairaala-apteekin, potilaskertomusarkiston, hoitohenkilökunnan rekrytoinnin, sairaanhoitoa tukeva toimistotyön sekä välinehuollon palvelut tuotetaan korkealaatuisina ja määrältään riittävinä, joustavasti ja taloudellisesti. Keskeisimmät muutokset Tulosalueen tavoite säilyttää perinteikäs tukipalveluyhteistyö sekä perusterveydenhuollon että erityisvastuu-alueen muiden toimijoiden kanssa LSHP:n järjestämissopimuksen ja -suunnitelman mukaisesti toteutui pääosin. Pitkän tähtäimen linjaukset odottavat sote-ratkaisua. Tulosalue vakiintui vuoden 2014 laajentumisen jälkeen. Tuolloin välinehuolto ja rekrytointiyksikkö siirtyivät tulosalueelle ja uusi toimistopalvelu-tulosyksikkö Sihtekki perustettiin. Sihtekin uudet esimiehet, palvelupäällikkö ja kaksi palveluesimiestä, aloittivat työnsä 2.11.2015. Tämän yksikön palveluiden tuotteistaminen ja tiimityön kehittäminen ovat alkaneet. Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede-vastuuyksikkö sulautui kiinteäksi osaksi kuvantamista. Radiologiassa uusi tuotannonohjausjärjestelmä (RIS) laajeni osaan Lapin kunnista ja työ etenee. Kuvaarkistointijärjestelmän (PACS) hankinta ei toteutunut. Radiologian laitekantaa uusittiin hankkimalla verisuonikuvaus- sekä mammografialaitteistot. Natiivikuvauslaitteiden ja -tilojen päivitys siirtyi vuodelle 2016. Tämä hidasti perusterveydenhuollon kuvantamispalveluiden integraation etenemistä. Potilaskertomuskeskus osallistui aktiivisesti KANTA-arkiston käyttöönottoon myös yhdessä alueen kuntien kanssa. Yksiköiden laatutavoitteet ja taloussuunnitelmat toteutuivat lähes kiitettävästi. Henkilökuntapula helpotti vakituisen hoitohenkilökunnan osalta vuoden 2015 aikana. Sijaisuuksiin ei saada koulutettua ammattilaisia. Lääkärikunnassa on edelleen vajausta. Kaksi radiologin virkaa ja yksi patologin virka ovat vailla pätevää hoitajaa. Radiologiatuotanto pysyi vuoden 2014 tasolla. Muissa yksiköissä kysynnän kasvu on osin taittumassa lukuun ottamatta apteekin lääkkeenvalmistusta ja syöpälääkkeiden käyttökuntoon saattamista. Niissä kasvu 10 % ja 9 %. Lisäksi potilaskertomuskeskuksessa asiakirjojen skannaus on lisääntynyt 40 %, mikä tarkoittaa yli 40 000 skannattua asiakirjaa. Ja edelleen asiakkaiden, vakuutusyhtiöiden ja viranomaisten kopiopyynnöt ovat lisääntyneet 31 %. Tämä toiminnan muutokseen on pyritty vastaamaan muutamalla lähetin toimi arkistonsihteerin toimeksi. Patologian peruskorjaus aloitettiin. Yksikkö toimi kolmessa väistöpisteessä ja turvautui lääketieteellisten ruumiinavausten osalta Länsi-Pohjan keskussairaalan palveluihin. Peruskorjaus valmistuu kesällä 2016. Tulosalue osallistui tilasuunnitteluun potilaskertomusarkiston, välinehuollon ja apteekin sekä kuvantamisen osalta. Kaikki yksiköt jatkavat osaltaan perusterveydenhuollon palvelumahdollisuuksien selvittämistä ja toiminnan kehittämistä. 79
Talousnäkökulma Henkilöstönäkökulma Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma Painopistealue Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen ja päivystysasetuksen täytäntöönpano avohoidon osuuden kasvattaminen ja laitoshoidon osuuden vähentäminen valmistautuminen sote- rakenneuudistukseen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Sihtekin työn selkiyttäminen. Apteekin henkilökuntaresurssit toiminnan mukaisiksi Potilasarkiston palveluiden sopeuttaminen toimintatapojen muutoksiin. Välinehuollon laajennuksen suunnittelu Tutkimusten saatavuus sopeutetaan kliinisiä tarpeita vastaaviksi, kiireettömään hoitoon pääsyn kriteereiden toteutuminen Erva-yhteistyö / kuvantaminen ja patologia Lshp:n perusterveydenhuollon kanssa - tekninen laadunvalvonta toteutetaan laadunvarmistusohjelman mukaisesti - kunta-ris Toimenpiteiden arviointi Työ käynnistynyt: uudet esimiehet aloittivat työn 2.11.2015. Toteutunut osittain: 1.9. farmaseutti sytostaattivalmistukseen. Tilastointi, seuranta sekä lähetin toimi muutettiin arkistosihteerin toimeksi. Jatkuu, toistaiseksi vain yksikön sisällä. Palvelut tuotettiin hoitotakuun puitteissa, osin ostopalveluin. Perinteinen yhteistyö jatkunut. Kuvantamisen laadunvalvonta toteutui Kunta-RIS:n käyttöönotto jatkuu 2016. Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kasvattaminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen Työhyvinvointisuunnitelman toteuttaminen ja kehittäminen Johtamiskoulutukseen osallistuminen Tiimikoulutusta koko Sihtekin henkilöstölle Vastuualuejakojen ja toimintaprosessien kehittäminen ja vakiinnuttaminen Laatujärjestelmän kehittäminen ja toteuttaminen Sairauspoissaolojen seuranta toteutui Korjaavat toimenpiteet suoritettu Toteutui kaikista yksiköistä. Tiimikoulutus siirtynyt vuodelle 2016 taloudellisista syistä. Prosessi jatkuu. Käynnistetty uutena arkistossa, patologia IAP:n laatutunnuksen mukainen, radiologialla kliininen auditointi 2016. Asiantuntijuus työnvaativuuden arvioinnissa Työ jatkuu hallituksen päätöksen pohjalta. Yksikkökohtaisen kannustuspalkkion käyttöönotto Toteutui LSHP:n linjauksien mukaan. Tuloksellisuuden parantaminen tuottavuusohjelman toteuttaminen resurssien hallittu kohdentaminen, vaikuttava hoito ja kustannusten hallinta palveluprosessien laatu ja potilasturvallisuus sisäisten tukipalvelujen toimivuus Työntekijöiden tarkoituksenmukainen sijoittelu Poikkeamailmoitusten käsittely RIS:n toimintojen käyttöönotto ja kehittäminen Lähetti toimistosihteeriksi. Sihtekin tiimien kokoaminen ja toiminnan kehittäminen. Radiologialla osastonhoitajan varahenkilöjärjestelyt. Toteutui yksiköissä ja vuosikatsaus tulosalueella. Toteutui osin, työ jatkuu. Uusi PACS v. 2016 Ei hankintaa suunnitteilla. Kliiniset auditoinnit Patologia 2015 Kuvantaminen 2016 80
Prosessien ja rakenteiden näkökulma Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toiminta- ja toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen kuntoutus osana palvelukokonaisuuksia Viranomaisten määräysten mukaiset toimitilat apteekkiin ja arkistoon sekä välinehuolto ja patologia - suunnitteluprosessiin ja suunnittelun seuraaminen Osastofarmasian vakiinnuttaminen Sähköinen asiakirjahallinto - ylläpito ja integrointi uusiin tietojärjestelmiin - alueen eams-työryhmä Apteekin tilojen saattaminen vastaamaan viranomaismääräysten on edelleen suunnitteluasteella. Arkiston remontti on valmis. Patologian peruskorjaus aloitettu. Pilottihanke toteutui, vakiinnuttaminen ei, henkilöresurssivaje. Toteutui. Täydenpalvelun välinehuollon kehittäminen vuodeosastoille Toteutui, jatkuu. Radiologian informaatio-, työnohjausja arkistojärjestelmien (RIS- PACS) hallittu käyttöönotto ja toiminnan muutokset (LKS/kunnat) Toteutui osin. Itseilmoittautumisen käyttöönotto Toteutui. Kuvantamisessa tulot pysyivät lähes ennallaan -0,85 %. Magneettitutkimuksia ostettiin ulkopuolelta 1 892 kappaletta. Patologialla tutkimusten määrä lisääntyi ja tulot kasvoivat edellisestä vuodesta +4,36 % (57 451 ) %. Apteekin tulot kasvoivat +6,85 % (+463 657 ). Potilaan tutkimus ja hoitotarvikkeiden ostot apteekissa lisääntyivät +10,52 % (+859 000 ). Toimistopalveluyksikön palkkakulut olivat +8,76 % (+300 925 ) arvioitua suuremmat (päivystyksen toiminnan yhdistämisen myötä sihteerityön tarve lisääntyi ja tekstinkäsittely vaati enemmän työpanosta kuin mitä oli ennakoitu). 17 SAIRAANHOID. TUKIPALVELUT TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA 2015 2015 TP/TP TP/TA VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 349 348 348 353 1,15 1,44 siitä lääkärit 17 16 16 17 0,00 6,25 hoitohenkilöstö 297 297 297 302 1,68 1,68 huoltohenk.kunta 0 0 0 0 toimisto- ja hallinto 35 35 35 34-2,86-2,86 MÄÄRÄTAVOITTEET Sairaanhoidolliset palvelut Rtg-tutkimukset, omat * 50 887 51 540 51 540 52 236 2,65 1,35 Rtg-tutkimukset, ostetut * 925 0 823-11,03 Yhteensä 51 812 51 540 0 51 540 53 059 2,41 2,95 Isotooppitutkimukset 996 0 979-1,71 0 Välinehuollon tuotteet 100 391 0 0 97 539-2,84 Patologian tutkimukset, omat* 14 060 14 075 14 075 14 543 3,44 3,33 Lääkejakelut* 76 064 67 900 67 900 77 185 1,47 13,67 Lääkevalmistus ja sytostaatit 5 796 4 770 4 770 6 310 8,87 32,29 81
17 SAIRAANHOID. TUKIPALVELUT TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA 2015 2 015 TP/TP TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 540 801 1 962 569-320 000 1 642 569 1 809 471 17,44 10,16 Maksutuotot 6 533 29 200-26 000 3 200 148 362 2 170,96 4 536,31 Muut toimintatuotot 40 467 7 993 0 7 993 14 873-63,25 86,08 Ulkoiset tuotot yhteensä 1 587 802 1 999 762-346 000 1 653 762 1 972 707 24,24 19,29 Sisäiset tulot 20 723 953 27 051 888-506 460 26 545 428 25 425 139 22,68-4,22 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 22 311 755 29 051 650-852 460 28 199 190 27 397 846 22,80-2,84 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -6 829 063-10 448 529 250 000-10 198 529-10 161 370 48,80-0,36 Henkilösivukulut -1 967 911-3 061 419 255 000-2 806 419-100,00-100,00 Henkilöstökorvaukset 168 030 172 500 0 172 500 197 515 17,55 14,50 Palvelujen ostot -776 889-1 241 968 0-1 241 968-726 345-6,51-41,52 Aineet, tarvikkeet ja tav -8 073 531-9 254 447 370 000-8 884 447-8 950 680 10,86 0,75 Vuokrat -283 928 112 000-171 928-155 794-9,38 Muut toimintakulut -161 712-45 854 45 000-854 -1 209-99,25 41,57 Ulkoiset toimintakulut -17 641 076-24 163 644 1 032 000-23 131 644-22 490 971 27,49-2,77 Sisäiset menot -4 446 581-4 621 917-179 541-4 801 458-4 638 470 4,32-3,39 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -22 087 657-28 785 562 852 459-27 933 103-27 129 442 22,83-2,88 Ulkoinen toimintakate -16 053 274-22 163 882 686 000-21 477 882-20 518 264-27,81 4,47 TOIMINTAKATE 224 099 266 088-1 266 087 268 404 19,77 0,87 VUOSIKATE 224 099 266 088-1 266 087 268 404 19,77 0,87 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -224 099-266 087 0-266 087-268 404 19,77 0,87 Poistot ja arvonalentumis -224 099-266 087 0-266 087-268 404 19,77 0,87 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 0 1-1 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 1-1 0 0 82
2.3.7 Tukipalvelut Toiminta-ajatus Tukipalvelujen tehtävänä on muodostaa ja turvata vakaa, turvallinen ja varma toimintaympäristö kuntayhtymän palvelu-, tutkimus- ja hoitotoiminnalle. Tukipalvelut tulosalueelle kuuluvat talous- ja henkilöstöpalvelut, tietopalvelut, ravintopalvelut, puhtaus- ja huoltopalvelut, tekniset palvelut ja logistiikka- ja materiaalipalvelut. Toiminnalliset muutokset Uuden taloushallinnonjärjestelmän InTimen käyttöönotto saatiin toteutettua hyvin aikataulussa, mutta se aiheutti päivittäisten töiden ruuhkautumista. Tilannetta jouduttiin purkamaan osittain ylitöinä. Ensihoidon palkanlaskentaan liittyviä selvitystöitä on myös purettu säännöllisillä ylitöillä. Sairaanhoitopiirin henkilöstö on syksyn 2015 aikana koulutettu käyttämään sähköistä matkalaskujärjestelmää, joka merkittävästi nopeuttaa matkalaskujen käsittelyä. Perustoiminnan lisäksi tietohallinto on mukana lähes kaikissa sairaanhoitopiirin kehittämishankkeissa ja -tehtävissä varmistamassa toimintojen toteutumisen tietoteknisen ympäristön ja tietojärjestelmien osalta. Vuoden 2015 tärkeimpiä hankkeita olivat ESKO earkiston käyttöönotto, Oberon versiopäivitykset, InTime-kirjanpitojärjestelmän käyttöönotto, Effica earkisto päivitykset sekä XP-työasemien massapäivitykset ja vaihdot Windows 7 versioon. Hankkeita oli käynnissä keskimäärin vuoden aikana yhtäaikaisesti n. 30 kpl. Normaaliin ylläpitoon liittyviä järjestelmäpäivityksiä tehtiin lisäksi useisiin ympäristöihin. Ravintopalveluiden atk-järjestelmien käyttöönottoa laajennettiin koskemaan myös poliklinikoita. Lisäksi aloitettiin Aivo- tuotannonohjausjärjestelmän kehitystyö. Elintarvikehankintoja koskeva seurantakokous ja hintaneuvottelut on pidetty tavarantoimittajien ja sairaanhoitopiirin hankintarenkaan edustajien kanssa maaliskuussa ja syyskuussa. Sopimuksia jatkettiin vuoden optiolla 1.11.2015 alkaen. Kahvio Kaarnikan remontti valmistui elokuussa. Kahvion kukkamyynti kilpailutettiin ja se siirtyi ulkoiselle toimijalle. Puhtaus- huoltopalveluiden toiminta sujui pääsääntöisesti suunnitelmien mukaan. Laitoshuoltajien rekrytoinnit olivat haasteellisia pätevien hakijoiden vähäisyyden vuoksi. Kesäsijaisuuksiin oli hyvin hakijoita, yli 90. Vaatehuollon tilaremontti valmistui jatkumona edellisen vuoden puhtaus- ja huoltopalveluiden huolto- ja toimistotilojen isohkolle remontille. Tekniset palvelut on toiminut keskeisessä roolissa kun sairaanhoitopiiri on hankkinut ja kunnostanut Invalidiliiton omistamasta ns. ILKK: n kiinteistöstä tiloja ensihoidon hallinnolle, patologian väistötiloiksi ja toimistotiloja, yhteensä 205,5m². Tällä hetkellä Invalidisäätiöltä on vuokralla 1216,5m 2. LSHP:n yhtymävaltuusto päätti vuoden 2014 lopulla esisopimuksen ILKK: n rakennuksen ostamisesta vuonna 2016. Vuoden 2015 aikana tehtiin paljon korvusinvestointeja kiinteistöihin ja sairaalatekniikkaan: 3.tason peruskorjaus ja AVH-yksikkö, radiologian yksikön tilat, patologian väistötilat (4 kpl), patologian uusinta, 6 krs lääkehuone ja muita tilamuutoksia, ensiavun Triage muutos, ensiavun pihamuutokset, vaatehuollon ja postituksen tilat, kanttiinin uusinta, sydänpajan muutokset, lasten poliklinikan muutokset, toimenpidepoliklinikan WC:n lisäys, ihopoliklinikan liittäminen jäähdytysverkkoon, lääkäreiden lepohuoneiden muutokset, kiinteistön kameravalvonta, arkiston muutos, hissi H9 uusinta, materiaali- ja tekniikan osaston IV-kojeet, Muurolan kiinteistön 4 krs inva-wc lisäys, Muurolan päärakennuksen kaikkien IV-kanavien nuohoukset ja ilmatasapainosäädöt, Muurolan lääketilojen ja kanslioiden jäähdytykset, LV-putkien uusinta Totontie 11 ja Muurolan langattoman verkon laajennus. 83
Asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma Logistiikka- ja materiaalipalveluissa jatkui täyttöpalvelun käyttöönotto yksiköissä. Hankintoihin valmisteltiin hankintakalenteri hankintojen toteuttamiseksi suunnitelmallisesti siten, että hankinnat ehditään toteuttaman talousarviovuoden aikana. Rovaniemen kaupungin hammashoitolan täyttöpalvelun käyttöönottoa valmisteltiin. Sairaanhoitopiirin posti ja hankintasihteerit saivat remontoidut tilat käyttöön. Materiaali-varaston remontin suunnittelu käynnistyi. Painopistealue Palvelujen ja päivystysvalmiuden turvaaminen sairaanhoitopiirin alueella erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn vahvistaminen ja päivystysasetuksen täytäntöönpano avohoidon osuuden kasvattaminen ja laitoshoidon osuuden vähentäminen valmistautuminen sote- rakenneuudistukseen Toimenpiteet painopisteeseen pääsemiseksi Verkostoitumisen ja yhteistyön vahvistaminen alueellisesti ja erva-alueella Prosessikuvausten laadinta jatkuu. Toimenpiteiden toteutuminen Toteutuneet yhteishankkeet ERVA - KPP-hanke, joka alkoi v. 2012, valmistui 2015 - Tietohallintoyhteistyö - Kuvantamisen ratkaisut - Siivoustyön koulutus - Yhteistyökokoukset - Puhelinvaihteiden korvaamiseen liittyvä yhteistyö - Hankintayhteistyö Laaditut prosessikuvaukset - Palveluprosessien kuvaaminen tietohallinnossa - Logistiikka- ja materiaalipalveluiden prosessien kuvausta Olemassa olevien prosessikuvausten päivittämistä Tietojärjestelmien hyödyntäminen ja laajentaminen Uusien sähköisten tietojärjestelmien käyttöönotot, laajennukset ja toimivuus - InTime taloushallinnon järjestelmä - Ipana synnystyskertomusjärjestelmä - CCL päivystyksen toiminnanohjausjärjestelmä - X-Akseli: Itseilmoittautumisjärjstelmä - Imprivata: kertakirjausjärjestelmä - RIS kuntakäyttöönotot - Uranus versiopäivitykset - ESKO earkisto - Effica earkisto - Alueellisen arkiston käyttöönotto - KurSuT-hanke - Levy- ja palvelinuusintoja ja laajennuksia - Xp-työasemien vaihto win 7 koneiksi - Santsi-tilausjärjestelmän käytön laajennus - Sähköisen kalenterin käytön laajennus - Sähköisen matkalaskujärjestelmän laaja käyttöönotto - Projektipankin Buildercomin käyttöönotto - Kiinteistöhallintajärjestelmän rakentaminen aloitettu Useita pienempiä versiopäivityksiä ja uusien toiminnallisuuksien käyttöönottoja. 84
Talousnäkökulma Henkilöstönäkökulma Työhyvinvointiin ja johtamiseen panostaminen johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kasvattaminen osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukeminen Kehityskeskustelujen ja ryhmäkehityskeskustelujen toteuttaminen Työyhteisökokouksien vakiinnuttaminen Onnistumisista oppiminen Henkilökohtaisten koulutusten suunnitelmallisuus Palkitsemisen ja palautejärjestelmän kehittäminen Tulosyksikkökohtaisten suunnitelmien mukaisesti toteutetut keskustelut - Kehityskeskustelut toteutuneet pääsääntöisesti suunnitelmien mukaan Tulosyksikkökohtaisten suunnitelmien mukaisesti toteutetut työyhteisökokoukset - Toteutettu suunnitelmien mukaan Hyvien käytäntöjen kirjaaminen ja vakiinnuttaminen - Vakiintuneet työyksikkökokousten toteuttamiset - Uusien käytäntöjen käyttöönottoja mm. puhtaus- ja huoltopalveluissa - Palautteenantamiskäytänteiden kehittäminen Tehdyt koulutussuunnitelmat ja niiden toteuttaminen - Koulutussuunnitelmia tehty tarpeen mukaan ja pääsääntöisesti suunnitelmien mukaan toteutettu Käytetyt palkitsemis- ja palautetavat - Erikoismaininnat yksikköpalavereissa hyvin tehdystä työstä - Kakkukahvit - Tyky-setelit Tuloksellisuuden parantaminen tuottavuusohjelman toteuttaminen resurssien hallittu kohdentaminen, vaikuttava hoito ja kustannusten hallinta palveluprosessien laatu ja potilasturvallisuus sisäisten tukipalvelujen toimivuus Tukipalveluiden logistiikan kehittäminen Palveluprosessien laadun ja tehokkuuden kehittäminen Tehtyjen kehittämistoimenpiteiden vaikutukset - Palveluprosessien kuvaaminen - Hukkahaavi ja Kaizen menetelmät käytössä - Kaizen mm. puhelimien tilausprosessiin - Aivo-ohjelman kehittäminen - Vartijoiden perehdytys elintarvikkeiden varastointiin Tehdyt kehittämistoimenpiteet Tehtäväkuvien ja osaamisen tarkoituksenmukainen kohdentaminen - ServiceDesk järjestelmän kehittäminen - Asiantuntijakoulutukset - Palvelujen turvaaminen henkilöstön perehdyttämisellä mm. tehtävien kierto - Työtehtävien mitoitus puhtaus- ja huoltopalveluissa Henkilökohtaisen osaamisen huomioiminen tehtäväjaossa Tehtäväkuvien ja osaamisen tarkoituksenmukaisen kohdentamisen vaikutukset - Eri ammattiryhmien työnajon uudistuksia hoitohenkilökunnalta tukipalveluhenkilökunnalle mm. logistiikka- ja materiaalipalveluissa ja puhtaus- ja huoltopalveluissa - Työvuorolistanlaatijan taito yhdistää tehtävät ja henkilökunnan osaaminen oikein eri tilanteissa 85
Prosessien ja rakenteiden näkökulma Potilaslähtöisten hoitoprosessien ja toimitilojen kehittäminen tulevaisuuden toiminta- ja toimitilaratkaisujen suunnittelu ja toteutukseen valmistautuminen potilaslogistiikan tehostaminen materiaalilogistiikan tehostaminen ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen kuntoutus osana palvelukokonaisuuksia Kuntayhtymän laajennus- ja rakennushankkeiden vaatimiin toimenpiteisiin ja tehtäviin varautuminen tulosyksiköissä Ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen ja selkiyttäminen Tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset - Tekninen asiantuntijuus teknisistä palveluista - Materiaalipalveluiden täyttöpalvelu toteutunut suunniteltua nopeammin - Huomioidaan eri asiayhteyksissä sote-valmistelut Tehtyjen muutosten vaikutukset - Pidetty tiimi-, viikko- ja tiimien vetäjä palaverit - Vastuiden ylläpito henkilöittäin - Tehtäväkortit otettu käyttöön - TVA kuvauksia päivitetty - Tehtävien siirtoja ammattiryhmiltä toisille Sitovat suoritemäärät toteutuivat siivottavien neliöiden osalta talousarvion mukaan. Materiaalipalveluiden toteutuneet jakelumäärät olivat 120000. Ateriamäärät toteutuivat hiukan alle arvioidun määrän Tukipalveluiden ulkoiset toimintatuotot toteutuivat lähes 110 000 ; 2 % suurempina kuin muutetussa talousarviossa oli arvioitu. Ulkoiset toimintamenot taas toteutuivat hiukan yli 280 000 ; 0,8 % suurempina kuin oli muutettu talousarvio. Palkkojen toteuma oli lähes 218 000 ; 2,4 % pienemmät kuin oli arvioitu. Vaikka osassa tulosyksiköitä jouduttiin tekemään ylitöitä, käyttämään sijaisia ja määräaikaisia työntekijöitä suunniteltua enemmän, on kuitenkin myös henkilöstöresurssien käytön tehostumisella ja erilaisilla henkilöstöjärjestelyillä saatu taloudellisia etuja. Palvelujen ostot jäivät muutetusta talousarviosta lähes 359 000 alle. Palvelujen ostojen jäämiseen alle budjetoidun vaikutti tietohallinnon henkilöresurssipula, josta johtui suunniteltujen järjestelmien käyttöönottojen jääminen toteutumatta. Aineet, tarvikkeet ja tavarat toteutuivat merkittävän paljon suurempina 1,08 milj. ; 8,6 % kuin oli muutettu talousarvio erityisesti potilaan hoito- ja tutkimustarvikehankintojen vuoksi. Koko sairaanhoitopiirin toiminta oli koko vuoden arvioitua suurempaa. Tämä ydintoiminnan volyymi heijastuu heti materiaalihankintoihin. Sisäiset menot toteutuivat lähes 145 000 ; 5,6 % arvioitua pienempinä. Sitova tavoite ulkoinen toimintakate toteutui vain 0,6 % tavoitetta pienempänä jääden tavoitteesta 171 226 toimintakate tavoitteen ollessa -28 614 684. Ydintoiminnan arvioitua suuremmat tarviketarpeet näkyvät tukipalveluiden tulosalueen tuloslaskelmassa ulkoisina ostoina, mutta niistä tulevat tulot sisäisinä tuloina ja tämä vaikuttaa haitallisesti ulkoisen toimintakatteen toteutumiseen suunnitellusti. 86
12 TUKIPALVELUT TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA 2015 2 015 TP/TP TP/TA VOIMAVARAT Virat ja toimet yht. 269 269 269 270 0,37 0,37 siitä lääkärit 1 1 1 1 0,00 0,00 hoitohenkilöstö 9 9 9 7-22,22-22,22 huoltohenk.kunta 216 217 217 217 0,46 0,00 toimisto- ja hallinto 43 42 42 45 4,65 7,14 MÄÄRÄTAVOITTEET Ravintohuolto suoritteet (1 000 kpl)* 632 670 670 669 5,85-0,15 Siivous, huollettavat m2* 44 098 44 000 44 000 44 000-0,22 0,00 Varasto, jakelutapahtumat * 107 830 90 000 90 000 120 000 11,29 33,33 Tekninen huolto huollettavat m3 (1000:na)* 260 265 265 265 1,92 0,00 josta käytössä 232 235 235 235 1,29 0,00 josta tyhjänä 2 6 6 6 160,87 0,00 Historian havinaa toimintakertomus 1995 Tukipalveluissa otettiin käyttöön uusia tietojärjestelmiä. Myös aikaisemmin käyttöönotettujen järjestelmien käyttö sujui paremmin ja monipuolisemmin. Tietojenkäsittelypalveluissa pystyttiin järjestelmiä uudistamaan niin, että niiden käytettävyys säilyi hyvänä. Järjestelemät toimivat koko vuoden luotettavasti eikä suurempia käyttökatkoksia esiintynyt. Joitakin järjestelmiä haluttiin jo uusia, mutta käyttökelpoisten ohjelmistojen puute viivästytti niiden uusimista. 87
12 TUKIPALVELUT TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA 2015 2 015 TP/TP TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 4 213 512 4 012 614 46 000 4 058 614 4 136 816-1,82 1,93 Maksutuotot 48 693 48 323 23 000 71 323 57 575 18,24-19,28 Tuet ja avustukset 425 955 377 090 0 377 090 508 646 19,41 34,89 Vuokratuotot 952 160-125 680 826 480 731 792-11,46 Muut toimintatuotot 1 099 032 183 545 0 183 545 191 722-82,56 4,46 Ulkoiset tuotot yhteensä 5 787 192 5 573 731-56 680 5 517 051 5 626 550-2,78 1,98 Sisäiset tulot 35 480 315 36 053 820 1 705 887 37 759 707 37 574 177 5,90-0,49 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 41 267 507 41 627 551 1 649 207 43 276 758 43 200 727 4,68-0,18 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -8 784 501-9 013 772-149 692-9 163 463-8 945 875 1,84-2,37 Henkilösivukulut -2 507 713-2 645 049 10 000-2 635 049-2 563 807 2,24-2,70 Henkilöstökorvaukset 145 942 146 100 0 146 100 172 196 17,99 17,86 Palvelujen ostot -7 136 512-7 622 230-470 000-8 092 230-7 733 473 8,36-4,43 Aineet, tarvikkeet ja tav -13 149 556-12 617 672 0-12 617 672-13 698 453 4,17 8,57 Vuokrat -918 356 0-918 356-878 422-4,35 Muut toimintakulut -1 511 980-851 066 0-851 066-764 626-49,43-10,16 Ulkoiset toimintakulut -32 944 318-33 518 030-613 705-34 131 736-34 412 460 4,46 0,82 Sisäiset menot -2 999 985-2 487 625-112 000-2 599 625-2 455 020-18,17-5,56 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -35 944 303-36 005 655-725 705-36 731 360-36 867 480 2,57 0,37 Ulkoinen toimintakate -27 157 126-27 944 299-670 385-28 614 685-28 785 910-6,00-0,59 TOIMINTAKATE 5 323 205 5 621 896 923 502 6 545 398 6 333 247 18,97-3,24 Muut rahoituskulut 0 0 0 0-27 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0 0-27 VUOSIKATE 0 5 621 896 923 502 6 545 398 6 333 220-3,24 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -5 283 931-5 621 898-963 500-6 585 398-6 075 469 14,98-7,74 Arvonalentumiset 0 0 0 0-314 385 Poistot ja arvonalentumis -5 283 931-5 621 898-963 500-6 585 398-6 389 854 20,93-2,97 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 39 274-1 -39 998-40 000-56 634-244,20 41,59 Rahastojen lis.(-)tai väh -39 274 0 40 000 40 000 56 634-244,20 41,59 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0-1 2 0 0 88
2.3.8 Projektit 18 PROJEKTIT TP 2014 TA 2015 TA Muutettu TP Muut.% Poik. % muutos TA 2015 2 015 TP/TP TP/TA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 78 486 0 160 000 160 000 56 601-27,88-64,62 Tuet ja avustukset 13 772 3 785 0 3 785 0-100,00-100,00 Ulkoiset tuotot yhteensä 92 258 3 785 160 000 163 785 56 601-38,65-65,44 Sisäiset tulot 979 846 1 115 282-187 500 927 782 1 162 135 18,60 25,26 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 1 072 103 1 119 067-27 500 1 091 567 1 218 736 13,68 11,65 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -589 188-460 416 3 500-456 916-463 147-21,39 1,36 Henkilösivukulut -130 137-134 902 31 000-103 902-100,00-100,00 Henkilöstökorvaukset 806 0 0 0 1 211 50,25 Palvelujen ostot -282 856-519 750-10 000-529 750-632 242 123,52 19,35 Aineet, tarvikkeet ja tav -61 311 0 0 0-15 696-74,40 Vuokrat -5 064 0 0 0-132 -97,39 Muut toimintakulut -4 000 3 000-1 000-676 -32,40 Ulkoiset toimintakulut -1 067 751-1 119 069 27 500-1 091 569-1 216 033 13,89 11,40 Sisäiset menot -1 935 0 0 0-2 703 39,69 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -1 069 686-1 119 069 27 500-1 091 569-1 218 736 13,93 11,65 Ulkoinen toimintakate -975 493-1 115 284 187 500-927 784-1 159 432-18,86-24,97 TOIMINTAKATE 2 417-1 0-1 0 VUOSIKATE 2 417-1 0-1 0 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 2 417-1 0-1 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 2 417-1 0-1 0 Projektit laskennallinen tulosalue koostuu Lapin sairaanhoitopiirin kehittämis- ja tutkimushankkeista, jotka on listattu erikseen kohdassa Yhteenveto vuoden 2015 hankkeista. Toiminnallisesti kehittämishankkeet etenivät varsin hyvin ennalta laadittujen suunnitelmien mukaisesti ja saavuttivat niille asetetut tavoitteet. Projektien laskennallisen tulosalueen toimintakulujen ylitys johtuu valtuuston tekemästä määrärahamuutoksesta, jonka mukaan toimintakuluja leikattiin 27 500 euroa, vaikka projektit tekivät edellisen vuoden 2014 viivytyksistä johtuen lisämääräraha-anomuksen. Koska projektitoiminta oli vuoden 2015 osalta suunnitelmien mukaisesti vahvasti takapainoitteista, taloustoimistossa tehdyt ennakkolaskelmat tulevan toteuman osalta osoittautuivat jälleen vääriksi ja lisämäärärahan myöntämisen sijaan projektit laskennallisen tulosalueen määrärahoja leikattiin lisämäärärahojen myöntämisen sijaan. Lisäksi tulosalueen alijäämää selittävät jälleen ulkopuolisella rahoituksella tehtävät tutkimushankkeet, joita ei talousarviovaiheessa huomioida määrärahavarauksina. Nämä tutkimukset toteutetaan lähes aina 100 prosenttisella ulkopuolisella määrärahalla. 89
2.4 Tuloslaskelmaosan toteutuminen LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSAN TOTEUMAVERTAILU 2015 POIKKEAM A POIKKEAM A-% TA 2015 Ta muutokset TA muutettu TP 2015 tp 15/ta 15 tp 15/ta 15 Toimintatuotot Myyntituotot 174 993 267 2 945 000 177 938 267 182 468 316 4 530 049 2,5 Maksutuotot 5 287 789 400 000 5 687 789 6 045 200 357 411 6,3 Tuet ja avustukset 583 966 583 966 713 047 129 081 22,1 Muut toimintatuotot 1 448 082-66 500 1 381 582 1 244 033-137 549-10,0 Yhteensä 182 313 104 3 278 500 185 591 604 190 470 595 4 878 992 2,6 Toimintakulut Henkilöstökulut 98 204 840-900 000 97 304 840 96 522 083-782 757-0,8 Palkat ja palkkiot 76 834 910 300 000 77 134 910 76 503 083-631 828-0,8 Henkilösivukulut 22 512 629-1 200 000 21 312 629 21 208 934-103 696-0,5 Eläkekulut 17 633 612-1 200 000 16 433 612 16 673 938 240 326 1,5 Muut henkilösivukulut 4 879 018 0 4 879 018 4 534 996-344 021-7,1 Henkilöstökorvaukset -1 142 700-1 142 700-1 189 933-47 233 4,1 Palvelujen ostot 46 600 953 3 440 000 50 040 953 49 848 815-192 139-0,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 25 782 355-505 000 25 277 355 26 336 446 1 059 091 4,2 Avustukset 0 0 0 3 982 3 982 Muut toimintakulut 3 616 678 320 000 3 936 678 3 658 044-278 634-7,1 Yhteensä 174 204 826 2 355 000 176 559 826 176 369 370-190 456-0,1 TOIMINTAKATE * 8 108 278 923 500 9 031 778 14 101 226 5 069 448 56,1 Rahoitustulot ja -menot -462 568 0-462 568-400 519 62 049-13,4 Korkotulot 26 000 0 26 000 62 574 36 574 140,7 Muut rahoitustulot 112 932 0 112 932 116 900 3 968 3,5 Korkomenot -146 500-146 500-122 661 23 839-16,3 Muut rahoituskulut -455 000-455 000-457 332-2 332 0,5 VUOSIKATE * 7 645 710 923 500 8 569 210 13 700 706 5 131 497 59,9 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poist 7 968 740 963 500 8 932 240 8 680 546-251 693-2,8 arvonalentumiset 0 0 0 Satunnaiset erät 0 0 0 Satunnaiset tulot 0 0 0 Satunnaiset menot 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -323 030-40 000-363 030 5 020 160 5 383 190 1 482,8 Poistoeron lis (-) tai väh (+) 15 768 0 15 768 15 768 0 0,0 Varausten lis (-) tai väh (+) -4 700 000 Rahastojen lis (-) tai väh (+) 307 260 40 000 347 260 363 894 16 634 4,8 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -2 0-2 699 822 699 824 169,3 * Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet OLENNAISET POIKKEAMAT Toimintatuotot: * Maksutuotot ylittyivät reilusti ennakoitua suurempien suoritelukujen myötä ja v. 2015 alussa tehdyn korotuksen myötä * Avustukset: työterv.huollon ja erikoistuvien lääkäreiden koul.korv. sekä ulkopuolisten rahoittamat tutk.hankkeet (mm. lääketehtaat) * Muut toimintatuotot: mm. Nordlabille myytävien palveuiden laskutus, välinehuoltopalvelut, psykiatrian palvelut eivät toteutunueet ennakoidusti. Toimintakulut: *Apteekki- ja hoitotarvikkeiden sekä apuvläineiden osto oli ennakoitua suurempaa * Investointivaraus 4,7 milj. eur ILKK:n rakennuksen ostoa varten 90
2.5 Investointien toteutuminen Talousarviovaraus investointeihin oli 9,7 milj. euroa. Yhtymävaltuuston päätöksellä 25.11.2014 19 tehtiin määrärahamuutoksia investointihankkeiden välillä, mutta ei kokonaissummaan. Investointien kokonaistoteuma oli 8,5 milj. euroa eli toteuma jäi vain 87,6 %:in. Merkittävin poikkeama oli hankkeessa 15 LKS lisärakennuksen kokonaissuunnittelu. Varaus siihen oli 2 milj. euroa, mutta toteuma oli vain 0,3 milj. euroa. Arkkitehtuurikilpailu päättyi vasta keväällä 2015. Kokouksessaan 10.6.2015 11 yhtymävaltuusto vahvisti pohjaksi suunnittelutyölle Lapin keskus-sairaalan laajennuksen kustannusraamiksi enintään 40 milj. euroa. Koska suunnittelun kustannus-raamipäätös saatiin vasta kesken vuoden, ei suunnittelutyö päässyt käyntiin vielä siinä laajuudessa mihin oli varauduttu talousarviossa. Hankeen 9 Vanhenevan tekniikan korvaaminen toteuma jäi myös merkittävästi alle talousarvion. Uusimisen osalta ei pystytä aina ennakkoon ennen suunnittelua ja toteutusta arvioimaan mitä ja miten on korvaushankkeet toteutettavissa ja paljonko se maksaa. Hankeissa 4 Tietohallinnon hankkeet ja 8 LKS tilamuutokset hankkeisiin varatut määrärahat ylittyivät. Tietohallinnon hankkeissa merkittävin ylitys on tullut laitealusta ja lisenssikustannuksista. LKS:n tilamuutoksissa merkittävin ylitys on tullut patologian remonttiin liittyen. Patologian remontti on kahdelle vuodelle jakautuva yhteensä 3,9 milj. euron hanke, jonka kustannusten jakautumista tarkkaan eri vuosille ei ole ollut mahdollista arvioida. Patologian remontti jatkuu vuoden 2016 kesään asti. Lisäksi yhteispäivystystoiminnan alkamisen vuoksi jouduttiin tekemään päivystyksen triage-tiloihin muutoksia ja radiologian kahden ison kuvauslaitteen käyttötiloihin tehdyt remontit aiheuttivat arvioitua suurempia menoeriä. INVESTOINTIEN TOTEUMA 2015 Muutettu Hanke Vy Nimi Ta 2015 Ta 2015 Toteuma Toteuma-% 1a Valtakunnalliset hankkeet 180 000,00 180 000,00 102 941,87 57,19 9130 Uudet Erva ja valtakunnalliset hankkeet 9133 Tietohallinnon Erva-hankkeet 3 9004 Lääkintälaitteet 2 577 500,00 2 577 500,00 2 563 845,17 99,47 4 9005 Tietohallinnon hankkeet 1 440 000,00 1 440 000,00 1 526 045,54 105,98 6 9006 Tukipalveluiden laitehankinnat 25 000,00 25 000,00 0,00 7 9008 Psykiatria 360 000,00 410 000,00 402 402,29 98,15 8 9009 LKS tilamuutokset 1 360 000,00 1 460 000,00 1 831 978,23 125,48 9 9015 Vanhenevan tekniikan korvaaminen 1 755 000,00 2 005 000,00 1 748 977,36 87,23 15 9001 LKS lisärakennuksen kokonaissuunnittelu 2 000 000,00 1 600 000,00 318 596,46 19,91 12 9016 Potilassängyt ja vuodepöydät 50 000,00 50 000,00 39 562,00 79,12 9 747 500,00 9 747 500,00 8 534 348,92 87,55 91
INVESTOINNIT HANKKEITTAIN 2015 Toteuma TP 2014 TA 2015 Ta-muutokset Muutettu Ta 2015 TP 2015 % Poikkeama Hanke 1a/Valtakunnalliset ja ERVA-alueen hankkeet(9130,9131,9133) Menot 23 144,80 180 000 180 000 102 941,87 57,2 77 058,13 Tulot 0 0 0 0,00 Nettomeno 23 144,80 180 000 0 180 000 102 941,87 57,2 77 058,13 M uut hankkeet Hanke 3/Lääkintälaitteet(vy 9004) Menot 1 148 348,00 2 577 500 2 577 500 2 563 845,17 99,5 13 654,83 Tulot 0,00 0 0 0 0,00 0 Nettomeno 1 148 348,00 2 577 500 0 2 577 500 2 563 845,17 99,5 13 654,83 Hanke 4/Tietohallinnon hankkeet(vy 9005) Menot 1 520 406,60 1 440 000 1 440 000 1 526 045,54 106,0-86 045,54 Tulot 0,00 0 0 0 0,00 Nettomeno 1 520 406,60 1 440 000 0 1 440 000 1 526 045,54 Hanke 6/ Tukipalveluiden hankinnat (vy 9006) 0 Menot 43 252,19 25 000 0 25 000 0,0 25 000,00 Tulot 0,00 0 0 0 0,00 0,00 0,00 Nettomeno 43 252,19 25 000 0 25 000 0,00 0,0 25 000,00 Hanke 7/Psykiatria (vy 9008) Menot 344 834,77 360 000 50 000 410 000 402 402,29 98,15 7 597,71 Tulot 0,00 0 0 0 0,00 0,00 0,00 Nettomeno 344 834,77 360 000 50 000 410 000 402 402,29 98,1 7 597,71 Hanke 8/LKS:n tilamuutokset (vy 9009) Menot 1 958 058,46 1 360 000 100 000 1 460 000 1 831 978,23 125,5-371 978,23 Tulot 0,00 0 0 0 0,00 0,0 0,00 Nettomeno 1 958 058,46 1 360 000 100 000 1 460 000 1 831 978,23 125,5-371 978,23 Hanke 9/ Vanhenevan tekniikan korvaaminen (vy 9015) Menot 1 454 070,33 1 755 000 250 000 2 005 000 1 748 977,36 87,2 256 022,64 Tulot 0,00 0 0 0 0,00 0,0 0,00 Nettomeno 1 454 070,33 1 755 000 250 000 2 005 000 1 748 977,36 87,2 256 022,64 Hanke 12/Potilassängyt ja vuodepöydät (9016) Menot 49 506,24 50 000 0 50 000 39 562,00 79,1 10 438,00 Tulot 0,00 0 0 0 0,00 0,0 0 Nettomeno 49 506,24 50 000 0 50 000 39 562,00 79,1 10 438,00 Hanke 15/LKS:n lisärakennus, kokonaissuunnittelu(9001) Menot 259 515,31 2 000 000-400 000 1 600 000 318 596,46 19,9 1 281 403,54 Tulot 0,00 0 0 0 0,00 Nettomeno 259 515,31 2 000 000-400 000 1 600 000 318 596,46 19,9 1 281 403,54 Hanke 17/Ensihoidon investoinnit Menot 447 513,58 0 0,00 Tulot 0,00 0 0 0 0,00 Nettomeno 447 513,58 0 0 0 0,00 0,00 HANKKEET YHTEENSÄ Menot 7 248 650,28 9 747 500,00 0,00 9 747 500,00 8 534 348,92 672,53 1 213 151,08 Tulot(valt.os. ja inv.varaus) 0 0 0 0 0 0 0 Nettomeno 7 248 650,28 9 747 500 0 9 747 500 8 534 348,92 87,6 1 213 151,08 92
2.6 Rahoitusosan toteutuminen RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 2015 1000 euroina Toiminnan rahavirta Ta 2015 Muutettu Ta 2015 Tp 2015 Poikkeama Vuosikate 7 646 8 569 13 701 5 132 Satunnaiset erät 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -100 550-1 221-1 771 Toiminnan rahavirta 7 546 9 119 12 480 3 361 Investointien rahavirta 0 investointimenot -9 748-9 748-8 534 1 214 investointitulot 0 0 35 35 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 TOIMINNAN JA INV.RAHAVIR -2 202-629 3 981 4 610 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset 6 600 6 600-1 606-8 206 Pitkäaik. Lainojen lisäys 2 000 2 000 0 Pitkäaik. Lainojen vähennys -1 400-1 400-1 600-200 Lyhytaik. Lainojen muutos 6 000 6 000-6 -6 006 Muut maksuvalmiuden muutokset 2 691 2 691 Toimeksiantojen varojen ja pääomien mu 0 0 3 3 Vaihto-omaisuus, lis-/väh. 0 0-381 -381 Saamisten muutos 0 0 2 104 2 104 Korottomien velkojen muutos 0 0 965 965 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 6 600 6 600 1 086-5 514 Rahavarojen muutos 0 0 5 066 5 066 Vaikutus maksuvalmiuteen 4 398 5 971 5 066-905 93
2.7 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 1000 euroina Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % tokset jälkeen % KÄYTTÖTALOUSOSA Rahoitus N 0 0 140 140 4 778 3 312,9 Yleishallinto N -5 025-316 -5 341-4 061-24,0 5 472 294 5 766 4 416-23,4 Tukipalvelut N 26 027-704 -36 731-36 867 0,4 41 628-57 43 277 43 201-0,2 Medisiininen tulosalue N -56 764 609-56 155-57 203 1,9 56 945-609 56 336 57 587 2,2 Operatiivinen tulosalue N -105 969 1 430-104 539-110 407 5,6 106 967-1 430 105 537 111 827 6,0 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N -24 219-1 553-25 772-25 732-0,2 24 671 1 553 25 069 26 016 3,8 Psykiatrian tulosalue N -33 031 23 093-9 938-13 174 32,6 33 056-23 093 9 963 13 453 35,0 Sairaanhoidolliset tukipal N -28 786 852-27 933-27 129-2,9 29 052-852 28 199 27 398-2,8 Projektit N -1 119 28-1 092-1 219 11,6 1 119-28 1 092 1 219 11,6 YHTEENSÄ -228 886 23 439-267 501-275 792 3,1 299 050-24 222 275 379 289 895 5,3 Sitovuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % TOIMINTAKATE Rahoitus N 140 140 4 778 3312,9 Keskushallinto N 425 425 355-16,5 Tukipalvelut N 5 622 924 6 546 6 333-3,3 Medisiininen tulosalue N 181 181 383 111,6 Operatiivinen tulosalue N 997 997 1 420 42,4 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N 452 452 284-37,2 Psykiatrian tulosalue N 25 25 279 1016,0 Sairaanhoidolliset palvelu N 266 266 268 0,8 Projektit N 0 0 0 0 0,0 Sitovuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % ULKOINEN TOIMINTAKATE Rahoitus N 0,14 0,14 4 778 3323,8 Keskushallinto N -2 364-233 -2 597-1 383 46,7 Tukipalvelut N -27 944-0,67-28 615-28 786-0,6 Medisiininen tulosalue N 23 184 978 24 162 24 105-0,2 Operatiivinen tulosalue N 27 792-0,14 27 792 28 931 4,6 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue N 4 736-0,06 4 736 5 063 8,3 Psykiatrian tulosalue N 5 984 0,18 6 160 7 849 27,4 Sairaanhoidolliset palvelu N -22 164 1-21 478-20 518 4,5 Projektit N -1 115 0,19-928 -1 159-24,9 94
Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- Alkup. Ta:n TA muu- Toteu- Poik- *) N= netto *) ta muu- tosten tuma keama ta muu- tosten tuma keama tokset jälkeen % tokset jälkeen % TULOSLASKELMAOSA Tilikauden tulos -323-40 -363 5 020 1 482,9 INVESTOINTIOSA Hanke 1a, Valtakunnallise N 180 180 103-42,8 0 0 0 0 Hanke 3, Lääkintälaitteet N 2 578 2 578 2 564-0,5 0 0 0 0 Hanke 4, Tietohallinnonha N 1 440 1 440 1 526 6,0 0 0 0 0 Hanke 6, Tukipalveluiden N 25 25-100,0 0 0 0 0 Hanke 7, Psykiatria N 360 50 410 402-2,0 0 0 0 0 Hanke 8, LKS tilamuutoks N 1 360 100 1 460 1 832 25,5 0 0 0 0 Hanke 9, Vanhenvan tekn N 1 755 250 2 005 1 749-12,8 0 0 0 0 Hanke 12, Potilassängyt j N 50 50 40-20,0 0 0 0 0 Hanke 15, LKS suunnittel N 2 000-400 1 600 319-80,1 0 0 0 0 YHTEENSÄ 9 747 0 9 747 8 535-12,4 0 0 0 0 RAHOITUSOSA Pitkäaik.lainojen lisäys N 0 0 0 0 0 0 0 0 Pitkäaik.lainojen vähenny N 1 400 0 1 400 1 600 0 0 0 0 Lyhytaik.lainojen muutos N 0 0 0 6 6 000 6 000 0 Lainakannan muutokset N 1 400 0 1 400 1 606 15 6 000 0 6 000 0 95
3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Tuloslaskelma LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2015 1.1. - 31.12.2014 Toimintatuotot Myyntituotot 182 468 316,09 174 548 291,46 Maksutuotot 6 045 199,82 5 082 180,82 Tuet ja avustukset 713 046,82 818 251,52 Muut toimintatuotot 1 244 032,57 1 537 914,60 Yhteensä 190 470 595,30 181 986 638,40 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 76 503 082,54 74 398 449,47 Henkilösivukulut 21 208 933,82 21 048 921,05 Eläkekulut 16 673 937,51 16 959 706,05 Muut henkilösivukulut 4 534 996,31 4 089 215,00 Henkilöstökorvaukset -1 189 933,28-1 236 804,33 Palvelujen ostot 49 848 814,67 48 158 992,93 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 26 336 445,97 25 523 652,64 Avustukset 3 981,55 3 466,75 Muut toimintakulut 3 658 044,36 3 064 907,49 Yhteensä 176 369 369,63 170 961 586,00 Toimintakate 14 101 225,67 11 025 052,40 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 62 574,24 40 197,49 Muut rahoitustuotot 116 900,07 77 390,71 Korkokulut -122 661,40-151 942,13 Muut rahoituskulut -457 332,16-893 672,90 Yhteensä -400 519,25-928 026,83 Vuosikate 13 700 706,42 10 097 025,57 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 8 680 546,33 7 906 334,69 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot 1 980,21 Tilikauden tulos 5 020 160,09 2 188 710,67 Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) 15 767,64 15 767,64 Varausten lis.(-) tai väh.(+) -4 700 000,00 Rahastojen vähennys(+) 424 198,73 332 666,09 Rahastojen lisäys(-) -60 304,87-62 720,13 Tilikauden yli/alijäämä 699 821,59 2 474 424,27 96
3.2 Rahoituslaskelma Lapin sairaanhoitopiirin ky KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA 31.12.2015 31.12.2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate 13 700 706,42 10 097 025,57 Satunnaiset erät -1 980,21 Tulorahoituksen korjauserät -1 221 274,00 3 255 385,00 Toiminnan rahavirta 12 479 432,42 13 350 430,36 Investointien rahavirta -8 499 011,21-7 149 373,69 investointimenot -8 534 348,92-7 193 276,88 investointitulot 35 337,71 43 903,19 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA 3 980 421,21 6 201 056,67 Rahoituksen rahavirta 1 086 079,25-10 072 446,38 Lainakannan muutokset -1 605 713,79-1 622 600,33 Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys -1 600 000,00-1 611 814,12 Lyhytaik. Lainojen muutos -5 713,79-10 786,21 Muut maksuvalmiuden muutokset 2 691 793,04-8 449 846,05 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 3 458,60 17 340,85 Vaihto-omaisuus, lis-/väh. -381 026,26-413 152,92 Saamisten muutos 2 104 028,39-10 171 477,10 Korottomien velkojen muutos 965 332,31 2 117 443,12 Rahavarojen muutos 5 066 500,46-3 871 389,71 Rahavarojen muutos 5 066 500,46-3 871 389,71 Rahavarat 31.12. 20 104 719,45 15 038 218,99 Rahavarat 1.1. 15 038 218,99 18 909 608,70 97
3.3 Tase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY VASTAAVAA 2015 2014 A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 1 758 770,78 1 980 262,79 2. Muut pitkävaikutteiset menot 143 979,09 567 687,62 1 902 749,87 2 547 950,41 II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa-ja vesialueet 554 117,83 868 503,11 2. Rakennukset 23 936 694,48 25 792 556,08 4. Koneet ja kalusto 5 721 857,94 4 777 597,74 6. Ennakkomaksut ja kesken- 1 995 181,28 305 529,18 eräiset hankinnat 32 207 851,53 31 744 186,11 III SIJOITUKSET 1. Osakkeet ja osuudet 1 028 424,63 1 028 424,63 4. Muut saamiset 15 473,29 15 473,29 1 043 897,92 1 043 897,92 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 2 318 475,77 1 937 449,51 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 14 381 138,09 16 885 067,12 3. Muut saamiset 2 381 347,29 1 750 811,56 4. Siirtosaamiset 932 173,69 1 162 808,78 17 694 659,07 19 798 687,46 III Rahoitusarvopaperit 1. Osakkeet ja osuudet 29 029,24 29 029,24 4. Muut arvopaperit 30 329,80 34 162,92 IV Rahat ja pankkisaamiset 20 045 360,41 14 975 026,83 VASTAAVAA YHTEENSÄ 75 272 353,61 72 110 390,40 98
VASTATTAVAA 2015 2014 A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 22 128 415,51 22 128 415,51 III Muut omat rahastot 1 105 147,76 1 469 041,62 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1 761 646,24-712 778,03 V Tilikauden ylijäämä 699 821,59 2 474 424,27 25 695 031,10 25 359 103,37 B POISTOERO JA VAAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero 31 534,04 47 301,68 2. Vapaaehtoiset varaukset 4 700 000,00 C PAKOLLISET VARAUKSET 2. Muut pakolliset varaukset 8 677 313,00 9 898 587,00 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 65 308,79 61 850,19 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta 5 600 000,00 7 200 000,00 II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoituslaitoksilta 1 600 000,00 1 605 713,79 5. Saadut ennakot 118 296,11 155 993,53 6. Ostovelat 8 635 266,17 9 042 528,50 7. Muut velat 3 276 008,42 3 349 670,35 8. Siirtovelat 16 873 595,98 15 389 641,99 30 503 166,68 29 543 548,16 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 75 272 353,61 72 110 390,40 99
3.4 Konsernilaskelmat 3.4.1 Konsernituloslaskelma LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2015 1.1. - 31.12.2014 Toimintatuotot Myyntituotot 193 926 576,33 186 470 607,10 Maksutuotot 6 045 199,82 5 082 180,82 Tuet ja avustukset 713 046,82 818 251,52 Muut toimintatuotot 1 391 740,39 1 632 879,73 Yhteensä 202 076 563,36 194 003 919,17 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 80 470 415,81 79 299 612,09 Henkilösivukulut 22 341 646,45 20 864 313,04 Eläkekulut 17 629 833,40 17 852 014,76 Muut henkilösivukulut 4 711 813,05 3 012 298,28 Palvelujen ostot 50 797 170,72 50 065 612,11 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 29 518 593,86 28 665 796,70 Avustukset 3 981,55 3 466,75 Muut toimintakulut 4 134 930,11 3 579 789,70 Yhteensä 187 266 738,50 182 478 590,39 Toimintakate 14 809 824,86 11 525 328,78 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 63 986,99 41 542,35 Muut rahoitustuotot 97 674,87 77 428,91 Korvaus peruspääomasta 0,00 19 260,00 Korkokulut 122 661,40 151 942,13 Muut rahoituskulut 458 194,48 895 656,47 Yhteensä -419 194,02-947 887,34 Vuosikate 14 390 630,84 10 577 441,44 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 8 853 801,56 8 332 903,49 Arvonalentumiset 314 385,28 Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot 0,00 1 980,21 Tilikauden tulos 5 222 444,00 2 242 557,74 Vähemmistöosuus -7 621,69-5 374,44 Tilikauden yli/alijäämä 5 214 822,31 2 237 183,30 100
3.4.2 Konsernirahoituslaskelma Lapin sairaanhoitopiirin ky KONSERNIRAHOITUSLASKELMA 2015 2015 2014 Vuosikate 14 390 630,84 10 577 441,54 Satunnaiset erät -1 980,21 Tulorahoituksen korjauserät -1 221 274,00 3 255 385,00 Toiminnan rahavirta 13 169 356,84 13 830 846,33 Investointien rahavirta -9 120 397,22-7 687 024,53 investointimenot -9 155 734,93-7 730 927,72 investointitulot 35 337,71 43 903,19 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot TOIMINNAN JA INV.RAHAVIRTA 4 048 959,62 6 143 821,80 Lainakannan muutokset -1 655 697,79-1 672 584,33 Pitkäaik. Lainojen lisäys Pitkäaik. Lainojen vähennys -1 600 000,00-1 661 798,12 Lyhytaik. Lainojen muutos -55 697,79-10 786,21 Muut maksuvalmiuden muutokset 2 342 882,33-8 401 295,52 Toimeksiantojen, varojen 3 458,60 17 340,85 ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuus, lis-/väh. -378 944,68-412 557,99 Saamisten muutos 1 917 939,70-10 723 929,19 Korottomien velkojen muutos 800 428,71 2 717 850,81 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 687 184,54-10 073 879,85 Rahavarojen muutos 4 736 144,16-3 930 058,07 Rahavarojen muutos 4 736 144,16-3 930 058,07 Rahavarat 31.12. 21 237 569,53 16 501 425,08 Rahavarat 1.1. 16 501 425,37 20 431 483,15 101
3.4.3 Konsernitase LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KONSERNI VASTAAVAA 2015 2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 1 901 934,91 2 052 468,80 Muut pitkävaikutt. menot 169 199,18 567 687,62 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 11 192,13 44 067,53 2 082 326,22 2 664 223,95 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet 554 117,83 868 503,11 Rakennukset 24 010 098,14 25 871 484,75 Koneet ja kalusto 6 249 347,23 5 289 855,35 Muut aineeliset hyödykkeet 370 824,51 310 409,47 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 995 181,28 305 529,18 33 179 568,99 32 645 781,86 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet 329 483,49 329 162,49 Muut saamiset 15 473,29 15 473,29 344 956,78 344 635,78 TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 2 346 061,25 1 967 116,57 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 15 605 140,91 17 923 248,28 Muut saamiset 2 607 697,79 1 958 905,93 Siirtosaamiset 990 957,32 1 239 581,51 19 203 796,02 21 121 735,72 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 29 029,24 29 029,24 Muut arvopaperit 30 329,80 34 162,92 Rahat ja pankkisaamiset 21 178 210,49 16 438 233,21 VASTAAVAA YHTEENSÄ 78 394 278,79 75 244 919,25 102
VASTATTAVAA 2015 2014 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 22 128 415,51 22 128 415,51 Muut omat rahastot 1 105 147,76 1 469 041,62 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 2 805 157,23 204 080,07 Tilikauden ylijäämä 5 214 822,31 2 237 183,30 31 253 542,81 26 038 720,50 VÄHEMMISTÖOSUUS 177 488,53 169 866,84 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 8 677 313,00 9 898 587,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 65 308,79 61 850,19 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 5 600 000,00 7 200 000,00 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 600 000,00 1 655 697,79 Saadut ennakot 118 296,11 155 993,53 Ostovelat 9 057 958,62 9 551 334,35 Muut velat 3 524 317,75 3 544 739,09 Siirtovelat 18 320 053,17 16 968 129,97 32 620 625,66 31 875 894,73 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 78 394 278,79 75 244 919,26 103
4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Sairaanhoitopiiri noudattaa tilinpäätöksen laadinnassa kuntalakia (410/2015) sekä kirjanpitolakia (1336/1997). Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut yksityiskohtaisia yleisohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain soveltamisesta. Arvostus ja jaksotusperiatteet Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. V. 1997 taseeseen rakennusten arvo on laskettu erikoissairaanhoitolain voimaan tullessa laskettujen käyttöomaisuusarvojen mukaisesti (vuotuiserät). Laskentaohjeen mukaan arvoista on vähennetty vuoden 1985 jälkeen myönnetyt valtionosuudet. Käyttöomaisuuden arvostus ja poistot Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Kiinteistöjen korjaukset on poistettu suunnitelman mukaisina poistoina 10 vuodessa. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. 104
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT; POISTOMENETELMÄT JA POISTOAJAT 1.1.2012 LUKIEN Poistomenetelmä PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Tasapoisto 3 vuotta Aineettomat oikeudet Tasapoisto 3 vuotta Liikearvo Tasapoisto 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot Tasapoisto 3 vuotta Muut Tasapoisto 3 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Tasapoisto Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 30 vuotta - poikkeuksena rakennusten korjaukset Tasapoisto 10 vuotta Tehdas- ja tuotantorakennukset Tasapoisto 20 vuotta Talousrakennukset Tasapoisto 15 vuotta Vapaa-ajan rakennukset Tasapoisto 20 vuotta Asuinrakennukset Tasapoisto 30 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Menojäännöspoisto 20 % Sillat, laiturit ja uimalat Menojäännöspoisto 25 % Muut maa- ja vesirakenteet Menojäännöspoisto 20 % Vedenjakeluverkosto Menojäännöspoisto 10 % Viemäriverkko Menojäännöspoisto 10 % Kaukolämpöverkko Menojäännöspoisto 15 % Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistusl. Menojäännöspoisto 20 % Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset Menojäännöspoisto 22 % Maakaasuverkko Menojäännöspoisto 15 % Muut putki- ja kaapeliverkot Menojäännöspoisto 20 % Sähkö-, vesi- yms.laitosten laitoskoneet ja laitteet Menojäännöspoisto 15 % Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet Menojäännöspoisto 20 % Liikenteen ohjauslaitteet Menojäännöspoisto 25 % Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Menojäännöspoisto 25 % 105
Koneet ja kalusto Rautaiset alukset Tasapoisto 15 vuotta Puiset alukset ja muut uivat työkoneet Tasapoisto 8 vuotta Muut kuljetusvälineet Tasapoisto 5 vuotta Muut liikkuvat työkoneet Tasapoisto 5 vuotta Muut raskaat koneet Tasapoisto 10 vuotta Muut kevyet koneet Tasapoisto 5 vuotta Sairaala-, terveydenhuolto yms.laitteet Tasapoisto 5 vuotta Atk-laitteet Tasapoisto 3 vuotta Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Käytön mukainen poisto ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa Arvonalentumiset Kirjanpitolain 5 luvun 13 Arvonalennus: "Jos pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen tai sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa, ero on kirjattu arvonalennuksena kuluksi." Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintamenot ovat alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen keskihinnan tai sitä alhaisemman arvon mukaisesti hankintamenon määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätös on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin kuntayhtymän tilinpäätös. Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty Rovaniemen keskuspesula Oy ja Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä, Nordlab, joka on aloittanut toimintansa 1.1.2013. Osakkuusyhtiö (49,6 %) As. oy Ukontupaa ei ole yhdistelty sen epäolennaisen merkityksen takia. Yhtiö on velaton. 106
Lapin Sairaanhoitopiirin ky Tuloslaskelman liitetiedot v.2015 v.2014 Toimintatuotot eriteltyinä tehtäväkokonaisuuksittain 190 470 595,30 181 986 638,40 Rahoitus Keskushallinto 2 480 397,37 2 536 884,21 Tukipalvelut 5 626 549,54 5 787 192,42 Medisiininen hoito 50 451 790,61 49 611 537,05 Operatiivinen hoito 80 413 361,67 77 728 065,24 Päivystys ja ensihoito 25 083 134,70 24 974 636,22 Psykiatrinen hoito 24 386 054,11 19 668 263,59 Sairaanhoidolliset tukipalvelut 1 972 706,50 1 587 802,09 Projektit 56 600,80 92 257,58 Toimintatuotot eriteltyinä 190 470 595,30 181 986 638,40 Myyntituotot jäsenkunnilta 151 221 928,79 155 475 645,62 Myyntituotot ulkokunnat 4 839 109,72 3 720 890,00 Erityisvaltionosuudet 430 154,72 607 946,00 Muut myyntituotot 25 977 122,86 14 743 809,84 Maksutuotot 6 045 199,82 5 082 180,82 Tuet ja avustukset 713 046,82 818 251,52 Muut toimintatuotot 1 244 032,57 1 537 914,60 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 76 618 959,85 74 447 044,39 Palkat aktivoitu käyttöomaisuuteen -115 877,31-48 594,92 Eläkekulut 16 673 937,51 16 959 706,05 Muut henkilöstösivukulut 4 561 285,26 4 099 572,53 Henkilöstökorvaukset -1 189 933,28-1 236 804,33 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen -26 288,95-10 357,53 Kirjanpidossa 31.12. 96 522 083,08 94 210 566,19 Palveluiden ostot Asiakaspalveluiden ostot 28 278 821,72 25 699 521,64 Muiden palveluiden ostot 21 569 992,95 22 459 471,29 49 848 814,67 48 158 992,93 Satunnaiset tulot ja kulut Tulo: Meno: Potilaiden viihtyvyyteen 1 980,21 Tilintarkastajan palkkiot 2015 2014 BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot 9 966,31 10 312,25 Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät 2 399,00 Tarkastuslautakunnan avustaminen 4 899,73 3 421,00 Muut palkkiot 136,17 Palkkiot yhteensä 17 265,04 107 13 869,42
Taseen liitetiedot PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot Hankintameno 1.1. 1 980 262,79 2 242 507,19 Lisäykset tilikaudella 1 187 360,54 1 308 335,68 Vähennykset tilikaudella 3 167 623,33 3 550 842,87 Kertyneet sumupoistot Sumupoistot tilikaudella 1 408 852,55 1 570 580,08 Hankintamenojäännös 1 758 770,78 1 980 262,79 Kertyneet rahoitusosuudet Rahoitusosuudet tilikaudella Hankintamenojäännös 31.12. 1 758 770,78 1 980 262,79 Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno 1.1. 567 687,62 1 190 192,84 Lisäykset tilikaudella 78 997,87 109 753,93 Vähennykset tilikaudella 646 685,49 1 299 946,77 Kertyneet sumupoistot Sumupoistot tilikaudella 502 706,40 732 259,15 Hankintamenojäännös 143 979,09 567 687,62 Kertyneet rahoitusosuudet Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 Hankintamenojäännös 31.12. 143 979,09 567 687,62 Aineettomat oikeudet yhteensä 1 902 749,87 2 547 950,41 108
Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet Hankintameno 1.1. 868 503,11 868 503,11 Lisäykset tilikaudella Arvonalennukset 314 385,28 Hankintameno 31.12. 554 117,83 868 503,11 Rakennukset Hankintameno 1.1. 25 792 556,08 24 264 232,17 Lisäykset tilikaudella 2 600 908,53 4 963 453,10 Arvonalennukset 649 153,24 Hankintameno 31.12. 27 744 311,37 29 227 685,27 Kertyneet sumupoistot Sumupoistot tilikaudella 3 807 616,89 3 435 129,19 Hankintamenojäännös Kertyneet rahoitusosuudet Rahoitusosuudet tilikaudella Hankintamenojäännös 31.12. 23 936 694,48 25 792 556,08 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 4 777 597,74 5 194 209,80 Lisäykset tilikaudella 2 942 092,17 1 807 127,61 Vähennykset tilikaudella 55 373,40 Hankintameno 7 719 689,91 6 945 964,01 Kertyneet sumupoistot Sumupoistot tilikaudella 1 997 831,97 2 168 366,27 Hankintamenojäännös 5 721 857,94 4 777 597,74 Kertyneet rahoitusosuudet Rahoitusosuudet tilikaudella Hankintamenojäännös 31.12. 5 721 857,94 4 777 597,74 Keskeneräiset hankinnat Keskeneräiset 1.1. 305 529,18 1 245 549,22 Lisäykset tilikaudella 1 689 652,10 305 529,18 Vähennykset tilikaudella kp 1 245 549,22 Hankintameno 1 995 181,28 305 529,18 Kertyneet rahoitusosuudet Rahoitusosuudet tilikaudella Keskeneräiset 31.12. 1 995 181,28 305 529,18 Yhteensä 34 110 601,40 34 292 136,52 109
Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Tytäryhteisöosakkeet Rovaniemen Keskuspesula Oy 64 331,88 64 331,88 Kuntayhtymäosuudet Nordlab 642 000,00 642 000,00 Vapaa-ajan asunnot As. Oy Nilirakennus, Ylläs 28 558,31 28 558,31 As. Oy Ruskatupa, Levi 46 335,77 46 335,77 As. Oy Vuonelo, Luosto 50 409,29 50 409,29 As. Oy Siulanmukka, Saariselkä 55 495,29 55 495,29 As. Oy Ukontupa, Pyhätunturi 85 103,09 85 103,09 265 901,75 265 901,75 Muut osakkeet Labquality 100,91 100,91 Osuudet Luottokunnan osuus 84,09 84,09 Lapin Informaatioteknologia Oy:n osakkeet 10 000,00 10 000,00 Medieco Oy:n osakkeet 42 000,00 42 000,00 Pohjois-Suomen Leikkaus Oy:n osakkeet 4 000,00 4 000,00 Kunnan Taitoa osakkeet 3,00 3,00 Kunnan Tiera osakkeet 3,00 3,00 Sijoitukset yhteensä 31.12. 1 028 424,63 1 028 424,63 Rahoitusarvopaperit Sampo-osakkeet 29 029,24 29 029,24 OP, sijoitusvakuutus 30 329,80 34 162,92 Arvo-osuustilin mukaan Sampo-osakkeet, 616 527,20 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Peruspääoma 1.1. 22 128 415,51 22 128 415,51 Peruspääoma 31.12. 22 128 415,51 22 128 415,51 Muut omat rahastot Virkistysrahasto 1.1. 227 789,40 190 475,84 Lisäykset 51 081,41 60 149,44 Vähennykset 107 715,75 22 835,88 Virkistysrahasto 31.12. 171 155,06 227 789,40 Opinto- ja tutkimusrahasto 1.1. 12 213,98 12 213,98 Lisäykset Vähennykset Opintorahasto/MS 31.12. 12 213,98 12 213,98 110
Investointirahasto Yv.13.6.2007 3 Yv.11.6.2008 49 lisäys v. 2007 tuloksesta Investointirahasto 1.1. 1 229 038,24 1 536 297,76 rahaston käyttö 307 259,52 307 259,52 Investointirahasto 31.12. 921 778,72 1 229 038,24 Muut omat rahastot 31.12. 1 105 147,76 1 469 041,62 Yli-/alijäämät Ed.tilikausien yli-/alijäämät 1.1. 1 761 646,24-712 778,03 +/- tilikauden yli-/alijäämä 699 821,59 2 474 424,27 Yli-/alijäämät yhteensä 31.12. 2 461 467,83 1 761 646,24 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 31.12. 25 695 031,10 25 359 103,37 Pakolliset varaukset 1.1. Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu 9 898 587,00 6 643 202,00 Lisäykset/Vähennykset -1 221 274,00 3 255 385,00 Pakolliset varaukset 31.12. 8 677 313,00 9 898 587,00 Toimeksiantojen pääomat Lahjoitusrahastojen pääomat Lastenosaston rahasto 1.1. 24 757,27 22 663,16 Lisäykset 7 348,10 3 050,00 Vähennykset 1 225,19 955,89 Lastenosaston rahasto 31.12. 30 880,18 24 757,27 Nuorisopsykiatrian pkl:n rahasto 1.1. 5 171,17 4 125,58 Lisäykset 0,00 1 600,00 Vähennykset 0,00 554,41 Nuorisopsykiatrian pkl:n rahasto 31.12. 5 171,17 5 171,17 Kipupolin rahasto 1.1. 270,48 270,48 Vähennykset 0,00 0,00 Kipupolin rahasto 31.12. 270,48 270,48 Diabetestutkimusrahasto 1.1. 110,14 110,14 Vähennykset 0,00 0,00 Diabetestutkimusrahasto 31.12. 110,14 110,14 111
Siiri ja August Melaniemen testamentti rahasto 3 577,07 3 572,03 Lisäykset korko 5,04 Vähennykset 3 577,07 0,00 Siiri ja August Melaniemen testamentti rahasto 0,00 3 577,07 Lasten psykiatrian osasto 1.1. 20 887,05 7 705,87 Lahjoitus 1 000,00 13 750,00 Vähennykset 2 162,43 568,82 Lasten psykiatrian osasto 31.12. 19 724,62 20 887,05 Remes/Lasten syöpäsairauksien hoitoon 1.1. 3 036,66 1 028,26 Lahjoitus 3 000,00 4 255,00 Vähennykset 800,10 2 246,60 Remes/Lasten syöpäsairauksien hoitoon 31.12. 5 236,56 3 036,66 Onkologian yksikkö 1.1. 790,71 1 391,49 Lahjoitus Vähennykset 790,71 600,78 Onkologian yksikkö 31.12. 0,00 790,71 Lasten ja nuorten psykiatria 1.1. 1 900,00 1 900,00 Lahjoitus Lasten ja nuorten psykiatria 31.12. 1 900,00 1 900,00 Nuorten päihdetyö 1.1. 205,65 205,65 Käyttö Nuorten päihdetyö 31.12. 205,65 205,65 Lasten neurologiset potilaat 1.1. 256,10 256,10 Käyttö 0,00 0,00 Lasten neurologiset potilaat 31.12. 256,10 256,10 Synnyttäneiden vuodeosasto 1.1. 33,58 33,58 Käyttö 0,00 0,00 Synnyttäneiden vuodeosasto 31.12. 33,58 33,58 Lyhki lapset 1.1. 854,31 1 247,00 Käyttö 0,00 392,69 Lyhki lapset 31.12. 854,31 854,31 Syöpätautien pkl potilaat Lahjoitus 666,00 Syöpätautien pkl potilaat 666,00 Lahjoitusrahastojen pääomat yhteensä 31.12. 65 308,79 61 850,19 112
Vastuusitoumukset Annetut pantit, vakuudet ja vastuut Leasingvuokrasopimukset v. 2016 erääntyvät 1 480 352,80 1 591 011,50 Leasingvuokrasopimukset myöhemmin erääntyvät 3 766 194,20 4 402 659,14 Esisopimus maanvuokraoikeuden siirtymisestä ja kiinteistöllä sijaitsevien rakennusten kaupasta Invalidililiitto ry 6 600 000,00 Potilasvahinkovakuutusvaraus Vammaispalvelulain mukaiset etuudet: tuleva tuettu asuminen 2 527 098,00 Takaukset Omavelkainen takaus tytäryhtiön puolesta 100 000,00 100 000,00 Vakuustalletukset rakennusurakoista ja vastaavista sopimuksista Pankkitalletus 682 442,35 241 869,14 Vuokravastuut / 2016 / yhteensä YHTEENSÄ 388 176,72 1 793 766,88 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Vuosina 2014-2018 Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 7 908 593,55 Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno 12 787 676,96 Ero ( ) -4 879 083,41 Ero % 61,69 Investointien ja poistotason poikkeama johtuu siitä, että suunnitelmavuosille 2016-2018 investoinneissa on varauduttu sairaalarakennuksen laajennushankkeen käynnistymiseen, mikä ei heti näy poistojen toteutumisessa. Muurolan kiinteistöjen ja tontin arvojenalentumiskirjaus Kiinteistöön on tehty yhteensä 963 538,52 euron arvonalentumispoisto vastaamaan kiinteistön jäljellä olevaa taloudellista arvoa. 113
Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt Nimi Kotipaikka Kuntayhtymän Konsernin Kuntakonsernin osuus (1000 ) omistus- omistus- omasta vieraasta tilikauden osuus osuus pääomasta pääomasta voitosta / tappiosta Tytäryhteisöt Rovaniemen keskuspesula Oy Rovaniemi 76,20 % 76,20 % 568 321 24 Kuntayhtymät Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä, Nordlab Oulu 16,05 % 16,05 % 852 1869 170 Yhdistelemättömät osakkuusyhteisöt As Oy Ukontupa Pelkosenniemi 49,59 % 49,59 % 88 Saamisten erittely 2015 2014 Pitkä- Lyhyt- Pitkä- Lyhytaikaiset aikaiset aikaiset aikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 64 945,37 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kuntayhtymä on jäsenenä Myyntisaamiset 119 316,27 112 055,06 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 114
INVESTOINTIHANKKEET Kustannukset v. 2015 Vastuuhenkilö Valtakunnalliset ja ERVA-alueen hankkeet, 1a Uudet ERVA-alueen ja valtakunnalliset hankkeet 66 718,73 Mikko Häikiö Pohjoinen Sote-hanke 31 925,14 Tietohallinnon ERVA-hankkeet 4 298,00 Vesa-Matti Tolonen 102 941,87 Muu rahoitus Oma rahoitusosuus 102 941,87 INVESTOINTIHANKKEIDEN OMARAHOITUS YHTEENSÄ 102 941,87 KÄYTTÖTALOUSHANKKEET Tuottavuusohjelma Mikko Häikiö Logistiikan kehittäminen 20 157,63 Mikko Häikiö Hukkahaavi 54 363,60 Mikko Häikiö Sairaanhoitopiirin kehittäminen 7 098,68 Mikko Häikiö RIS-käyttöönotto 72 168,90 Mikko Häikiö Prosessien kehittäminen 47 848,33 Mikko Häikiö Päivystyksen toiminnanohjausjärjestelmä 17 030,73 Mikko Häikiö Seniorikaste 44 541,00 Tapio Kekki Eskon uusien ominaisuuksien käyttönotto 59 149,60 Mikko Häikiö Paljon tukea tarvitsevat -hanke 15 168,45 Tapio Kekki Hoitohenkilökunnan työnjako 72 354,34 Mikko Häikiö Inhimillisesti tehokas johtaminen 155 233,42 Mikko Häikiö Itseasioinnin kehittäminen 82 361,32 Mikko Häikiö Raportoinnin kehittäminen 562 879,19 Mikko Häikiö Synnytyskertomusjärjestelmän käyttöönotto 17 101,62 Mikko Häikiö Kirjanpito-ohjelman käyttöönotto 286,57 Elisa Kusmin Lappi e-arkistoon -hanke 109 850,02 Tapio Kekki Osaamisen kehittämistoiminta 21 826,61 Tapio Kekki Sairaanhoitajat Campuksen ulkopuolella 43 974,21 Tapio Kekki Improve IT -tutkimus 18 335,88 J. Laukkanen Tracer-tutkimus 3 900,73 J. Laukkanen Syövän perustutkimus 237,66 K. Vuopala CRT 115378 / GSK-rahoitus 11 918,64 T. Toljamo Reveal-tutkimus 5 091,52 J. Laukkanen Modify II / MSD 8 727,37 M. Broas RIRA-LIXI -tutkimus 2 490,01 S. Pöykkö 1 454 096,03 Muu rahoitus 160 815,16 Oma rahoitusosuus 1 293 280,87 KÄYTTÖTALOUSHANKKEIDEN OMARAHOITUS YHTEENSÄ 1 293 280,87 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 1 396 222,74 115
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY PERUSPÄÄOMAN KORKO 2015 Pääoma % Peruspääoman 1.1.2015 peruspo. korko 2 % ENONTEKIÖ 323 529,66 1,46 6 470,59 INARI 828 096,97 3,74 16 561,94 KEMIJÄRVI 2 043 057,62 9,23 40 861,15 KITTILÄ 936 698,94 4,23 18 733,98 KOLARI 610 408,65 2,76 12 208,17 MUONIO 362 392,68 1,64 7 247,85 PELKOSENNIEMI 197 838,45 0,89 3 956,77 PELLO 787 080,98 3,56 15 741,62 POSIO 839 574,96 3,8 16 791,50 RANUA 734 018,53 3,32 14 680,37 ROVANIEMI 11 789 704,71 53,28 235 794,09 SALLA 849 125,00 3,84 16 982,50 SAVUKOSKI 239 748,69 1,08 4 794,97 SODANKYLÄ 1 380 575,30 6,24 27 611,51 UTSJOKI 206 564,37 0,93 4 131,29 Yhteensä 22 128 415,51 100,00 442 568,31 Yhtymävaltuuston päätös 27.11.2014 23 Peruspääoman korko 2 % 442 568,31 116
JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET (netto) V. 2015 (ei sisällä ensihoitoa) sis. Ostopalvelut MEDISIININEN OPERATIIVINENPSYKIATRIAN LAPIN Kuntalask. MAKSU- JÄSENKUNTA KOKO PIIRI TULOSALUE TULOSALUE TULOSALUE PÄIVYSTYPKL PÄIHDEKL oikaisu OSUUS/ Erityisvelvoite Hoitokustannusten tasaus Peruspääoman Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous Käyttötalous YHTEENSÄ ASUKAS maksuosuus rahaston käyttö korko eur Enontekiö 61 882 117 382-38 942-6 471 677 193 1 299 937 374 366 83 887 16 080-91 360 2 493 956 1 320 Inari 222 332 423 197-584 176-16 562 2 535 533 4 643 771 840 843 248 052 64 284-343 787 8 033 487 1 179 Kemijärvi 261 241 490 149-911 718-40 861 3 100 640 5 593 828 1 212 960 392 553 55 876-416 859 9 737 809 1 234 Kittilä 211 991 401 832-324 622-18 734 2 301 621 4 060 053 994 030 312 962 25 296-344 044 7 620 385 1 178 Kolari 127 136 238 491-52 795-12 208 1 394 899 2 329 308 351 089 184 679 8 568-203 248 4 365 918 1 137 Muonio 77 983 147 504-165 826-7 248 884 733 1 402 841 564 989 82 233 20 421-130 619 2 877 012 1 211 Pelkosenniemi 31 612 58 815 0-3 957 308 030 580 987 30 684 42 941 8 568-47 415 1 010 266 1 067 Pello 122 358 228 305-50 223-15 742 1 772 439 2 560 825 371 514 219 321 8 160-234 373 4 982 584 1 355 Posio 119 347 225 635-248 512-16 792 1 596 194 2 909 294 422 310 172 358 28 749-213 770 4 994 814 1 375 Ranua 135 939 254 204-334 372-14 680 1 191 696 2 270 525 763 335 168 262 33 676-203 356 4 265 229 1 042 Rovaniemi 2 003 244 3 822 749-4 255 446-235 794 23 185 547 37 709 466 12 966 896 4 906 338 555 369-3 673 468 76 984 901 1 251 Salla 127 299 234 827-218 821-16 983 1 896 852 2 869 340 604 388 276 064 53 992-263 516 5 563 442 1 471 Savukoski 36 848 68 504 0-4 795 371 629 723 167 183 064 51 524 0-58 128 1 371 813 1 244 Sodankylä 290 726 547 784-115 056-27 612 2 895 742 5 161 451 694 162 528 273 3 045-419 569 9 558 947 1 084 Utsjoki 41 855 78 255-37 125-4 131 442 261 738 591 184 311 47 845-56 487 1 435 374 1 139 YHTEENSÄ 3 871 793 7 337 634-7 337 634-442 568 44 555 009 74 853 384 20 558 941 7 717 292 882 084-6 700 000 145 295 935 1 230 0 117
Lapin sairaanhoitopiirin tuottaman erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset jäsenkunnille maksoivat keskimäärin 1 230 euroa asukasta kohti, joka on 14 euroa / asukas enemmän kuin edellisenä vuonna. Korkeimmat asukaskohtaiset kustannukset olivat Sallassa, 1 471 euroa. Alhaisin kustannus oli Ranualla, 1 042 euroa / asukas. Ensihoidon laskutus on eritelty alla olevassa taulukossa. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tuottaman erikoissairaanhoidon sekä läpilaskutettavien ostopalveluiden maksuosuudet jäsenkunnittain asukasta kohti vuosina 2011-2015 Erikoissairaanhoidon maksuosuudet eur / asukas Muutos eur/as v.2011 v.2012 v.2013 v. 2014 v. 2015 2014-2015 Ënontekiö 1172 1 172 1 156 1 058 1 320 262 Inari 973 1 141 1 170 1 144 1 179 35 Kemijärvi 925 995 1 075 1 161 1 234 73 Kittilä 940 995 1 204 1 230 1 178-52 Kolari 937 1 155 1 134 1 123 1 137 14 Muonio 1153 1 116 1 218 1 137 1 211 74 Pelkosenniemi 1066 1 200 1 333 1 151 1 067-84 Pello 1020 1 262 1 355 1 382 1 355-27 Posio 1046 1 334 1 307 1 449 1 375-74 Ranua 917 1 036 1 080 1 084 1 042-42 Rovaniemi 1015 1 161 1 172 1 211 1 251 40 Salla 1193 1 353 1 362 1 558 1 471-87 Savukoski 1152 1 432 1 164 1 258 1 244-14 Sodankylä 1054 1 130 1 222 1 220 1 084-136 Utsjoki 1078 1 166 1 198 1 030 1 139 109 Yhteensä/keskim 1 014 1 150 1 185 1 216 1 230 14 asukasluku 118 303 118 168 118 189 118 314 118 145-169 as. 118