TALOUSARVIO VUODELLE 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2016 SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kannen kuva Jari Ollonberg Ikaalisten käsi ja taideteollisuusoppilaitos
Sastamalan koulutuskuntayhtymä Talousarvio ja suunnitelma 2014-2016 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 1 JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN... 1 1.1 Laajentumisen aikaa... 1 1.2 Varautuminen tulevaisuuden haasteisiin... 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS... 3 2.1 Valtakunnalliset suunnitelmat... 3 2.2 Koulutusyhteistyö... 4 2.3 Yhtymän jäsenkunnat... 5 2.4 Yleinen taloudellinen tilanne... 5 2.5 Henkilöstötavoitteet... 6 2.6 Koulutuskuntayhtymän organisaatio... 7 3 YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE 2014 2016... 8 3.1 Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan... 8 3.2 Toiminnan strategiset lähtökohdat... 8 3.3 Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät... 9 3.4 Tuloksellisuuden mittaaminen talousarviovuonna 2014... 9 3.5 Laadunhallinnan kehittäminen vuosina 2014-2016... 10 4 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN PERUSTELUT... 11 4.1 Talousarvion ja suunnitelman rakenne ja tasapainotus... 11 4.2 Talousarvion sitovuus... 11 4.3 Tuloslaskelma ja tunnusluvut... 13 4.4 Rahoituslaskelma ja tunnusluvut... 14 4.5 Talousarviovuoden 2014 sitovat määrärahat ja perustelut... 15 5 KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN... 16 5.1 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet, kuntayhtymä yhteensä... 16 5.2 Kuntayhtymän johto... 17 5.3 Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset... 19 5.4 Sastamalan oppilaitokset... 27 5.5 Mäntän seudun koulutuskeskus... 34 5.6 Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto... 38 5.7 Aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus... 42 5.8 Kuntayhtymän hallintopalvelut... 45 5.9 Kehittämistoiminnat... 47 6 INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE 2014 2016... 50 6.1 Toimitilat ja kiinteistöt... 50 6.2 Kalusto-, laite- ja muut hankinnat... 50 6.3 Pysyvien vastaavien poistosuunnitelman noudattaminen... 50 Liite 1. Talousarvioasetelma 2014... 51 Liite 2. Yhdistelmä investoinneista vuosille 2014 2016... 54 Liite 3. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet... 57
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 1 JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN 1.1 Laajentumisen aikaa Sastamalan koulutuskuntayhtymä aloitti toimintansa 1.1.2009. Olemme onnistuneet tavoitteissamme viimeisen viiden vuoden aikana erinomaisesti. Tavoitteemme olla monipuolinen oppimiskeskus, joka tarjoaa yksilön tavoitteiden ja oppimisedellytysten mukaisia sekä seutujen työelämän edellyttämiä osaamisen ja innovatiivisen yrittämisen opiskelumahdollisuuksia, ovat toteutuneet. Uskon, että tärkein päämäärämme, opetuksen tarjoaminen niin nuorille kuin aikuisille lähellä kotia, tulee jatkossakin toteutumaan. Tätä osaltaan vahvistaa Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän liittyminen Sastamalan koulutuskuntayhtymään. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti keväällä 2006 opetus- ja kulttuuriministeriön ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien välisen vuorovaikutteisen hankkeen, jonka tavoitteena on edistää ammatillisen koulutuksen kehittämistä kokonaisuutena ja vauhdittaa järjestäjäverkon kokoamista. Tavoitteena on muodostaa alueellisia tai muita ammattiopistoja, jotka käsittävät koulutuksen järjestäjien kaikki koulutustoiminnot ja opetusyksiköt. Tämän ammattiopistostrategian tavoitteena on työvoiman saatavuuden turvaaminen, koulutuspalvelujen työelämävastaavuuden ja asiakassuuntaisuuden parantaminen, elinikäisen oppimisen ja yksilöllisten opintopolkujen edellytysten vahvistaminen sekä koulutuksen saavutettavuuden turvaaminen maan eri osissa. Tähän opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteeseen me vastaamme täydellisesti luomalla uuden laajan monialaisen koulutuskuntayhtymän, jonka koulutustarjonnassa tulevat olemaan kaikki perinteiset ammattialat sekä kattava yleissivistävä koulutustarjonta. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on toiminut aktiivisesti ammattiopistostrategian mukaisesti. Osana ammattiopistostrategian toimeenpanosuunnitelmaa Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä liitetään omistajakuntien valtuustojen päätöksillä osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää 1.1.2014 alkaen. Näin kuntayhtymämme opiskelijamäärä nousee vuoden 2014 alusta noin 4500 opiskelijaan ja henkilöstömäärä yli 600 henkilöön. Toivotamme Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän opiskelijat ja henkilöstön tervetulleeksi osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää. Yhdessä olemme enemmän ja tätä kautta tulevaisuudessa pystymme tarjoamaan laajentuneen Saskyn toiminta-alueella kokonaisvaltaisemmat koulutuspalvelut niin opiskelijoille kuin yritys- ja elinkeinoelämän sidosryhmille. 1.2 Varautuminen tulevaisuuden haasteisiin Hallitusohjelmassa kaikkia koulutustasoja tulee koskemaan resurssien vähentämistoimenpiteet, siksi vuoden 2014 aikana meidän on syytä tarkastella taloudellista menestymistämme uudelta pohjalta huomioiden vahvat investointimme. Talousarviomme keskeisin tavoite vuonna 2014 tulee olemaan toiminnan vakiinnuttaminen ja yhteensovittaminen kustannustehokkaasti. Vuoden 2014 aikana teemme yhteisesti suunnitelman siitä, mitä koulutamme ja missä koulutamme. Tämä tarkoittaa kuntayhtymän opetuksen ja kiinteistöjen kokonaisvaltaista tarkastelua. Uskomme, että yhdistymisestä aiheutuneet kulut kyetään kattamaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä hakemallamme harkinnanvaraisella yksikköhintakorotuksella vuosien 2014-2016 aikana. ~ 1 ~
Tulevalla kaudella panostamme myös kuntayhtymän strategia- ja laatutyön eteenpäin viemiseen. Olemme yhdessä jo valmistelleet Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän ja Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhteistä strategia- ja laatujärjestelmää. Tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä toimiva toimintajärjestelmä OKM:n Ammatillisen koulutuksen laatustrategian mukaisesti. Valmistelussa oleva Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategia 2013-2016 on tarkoitus hyväksyä loppuvuodesta 2013. Yhteistyö on ollut tuloksellista opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Pirkanmaan liiton kanssa. Toiminta-alueidemme yritys- ja elinkeinoelämä ovat tyytyväisiä aluekehitystoimintaamme. Jatkossa syvennämme entisestään tuloksellisia yritys- ja elinkeinoelämäsuhteitamme. Olemme olleet valtakunnallisestikin malliesimerkki koulutuksen järjestäjästä, joka onnistuneesti toteuttaa työelämän palvelu- ja kehittämistehtävää. Luotamme siihen, että pystymme yhä entisestään parantamaan työelämä- ja oppilaitosyhteistyötä sekä saamme opetusta kehittäviä projekteja ja näin varmistamme kuntayhtymän kehittymisen oikean suuntaisena. Koulutuskuntayhtymä on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä myötämielisen vastaanoton hyvinvointiteknologia-alan koulutuskokeilulupahakemukseen. Koulutuskokeilu on mahdollista aloittaa syksyllä 2014 Voimarinteen Innovaatiokeskuksessa Pirkanmaan liiton rahoittaman KOTI (Koti Osana Tulevaisuuden Innovaatioita) -hankkeen uudessa oppimisympäristössä. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on kokonaisuudessaan toteuttanut nuorten yhteiskuntatakuuajattelua kokonaisvaltaisesti. Olemme esimerkillinen toimija ja olemme onnistuneet tavoitteissamme. Keskittymisen kohteina tulevalla kaudella tulee olemaan ammattiin valmistumisen tehostaminen, läpäisyn parantaminen sekä keskeyttämisen vähentäminen. Erityisesti vahvistetaan toimia yksiköissä, joiden läpäisyaste on heikko. Vastuullisuudessa tulee jatkossa yhä enemmän näkyä kannustuksesta syntyy innostus -mentaliteetti. Antti Lahti kuntayhtymäjohtaja ~ 2 ~
2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Valtakunnalliset suunnitelmat Valtioneuvosto hyväksyi 15.12.2011 koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2012-2016. Kehittämissuunnitelma perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa asetettuihin koulutus- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin. Hallitusohjelman päätavoitteet ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kehittämissuunnitelman mukaan ammatillista koulutusta kohdennetaan uudelleen alakohtaisten ja alueellisten tarpeiden sekä väestökehityksen mukaisesti. 16-18 -vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka pienenee vuoteen 2016 mennessä noin 8000 nuorella. Opetusministeri teki kesäkuussa 2013 päätöksen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjäkohtaisista opiskelijamääristä vuosille 2014-2016. Opiskelijapaikkoja vähennetään vuoteen 2016 mennessä valtakunnan tasolla 1950, mikä on noin 1,3 prosenttia verrattuna vuoden 2013 tasoon. Koulutuspaikkojen vähentäminen jäi huomattavasti pienemmäksi kuin alkuperäiset lausunnolla olleet ehdotukset. Koulutuspaikkojen vähentämisen supistuminen aiemmin suunnitellusta pienentää vastaavasti yksikköhintarahoitusta siten, että vuoden 2014 osalta vähennys on 1,5 % sekä 4,2 % vuosina 2015 ja 2016 vuoden 2013 tasosta. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnan mitoittaminen työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeiden perusteella huolehtien samalla nuorisoikäluokan kehityksen ja aikuisväestön osaamistason kannalta riittävästä alakohtaisesta ja alueellisesta tarjonnasta. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään merkittävästi sosiaali- ja terveysalalla, lukuun ottamatta kauneudenhoitoalaa sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa sekä kone-, metalli- ja energiatekniikassa. Tarjontaa vähennetään merkittävästi kulttuurialalla sekä matkailualan ja ravitsemisalan koulutuksessa, tietojenkättelyalan koulutuksessa sekä eräillä tekniikan ja liikenteen aloilla. Kehittämissuunnitelmassa on asetettu koulutuspaikkojen määrän ja alueellisen suuntaamisen yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi koulutustakuun toteutuminen osana yhteiskuntatakuuta. Opiskelijamäärien vähentämisen ja uudelleensuuntaamisen yhteydessä toteutetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä, joilla varmistetaan koulutuksen järjestämisedellytykset ja sitä kautta puitteet vahvalle palvelukyvylle, koulutuksen alueelliselle saavutettavuudelle sekä työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastaamiselle. Yhdessä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellisen kehittämisen kanssa turvataan toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus sekä tuetaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen toimipisteverkon muodostumista lisäämällä tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden sekä myös korkeakoulujen kanssa. Ministeriö valmistelee toisen asteen koulutuksen palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistamisen toimenpideohjelman, joka kokoaa yhteen nyt käynnistettävät toimet. Valtioneuvosto on 27.3.2013 hyväksynyt valtiontalouden kehykset vuosille 2014-2017. Kehyspäätöksen mukaan ammatillisen koulutuksen rahoituksen opiskelijamäärien sopeuttamisen ja yksikköhinnan leikkaamisen vaikutus valtiolta saatavaan rahoitukseen on -25,3 milj. euroa vuonna 2014, vuonna 2015 vähennys on 48,6 milj. euroa ja 59,4 milj. euroa vuonna 2016. Kehyspäätöksessä on samanaikaisesti päätetty lisätä määrärahoja nuorisotakuun toteuttamiseksi vuosina 2014 ja 2015 10 milj. euroa ja vuosina 2016 ja 14 milj. euroa vuonna 2017 sekä työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja yhdistävien koulutusmallien toteuttamiseen kehysvuosina 2014-2017 vuosittain 8 milj. euroa. Lisäksi vuosien 2013 ja 2014 valtionosuusindeksien jäädytykset ~ 3 ~
heikentävät koulutuksen järjestäjien saaman rahoituksen tasoa valtionosuuden osalta yhteensä 35 milj. euroa. Tässä yhteydessä on huomioitava, että nämä rahoituspäätökset koskevat valtionosuuksia ja näiden lisäksi vastaavasti kuntien rahoitusosuus vähenee samassa suhteessa eli kokonaisvaikutus on huomattavasti suurempi, koska kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on n. 52 %. Hallitus on hyväksynyt 29.8.2013 rakennepoliittisen ohjelman, joka sisältää myös kannanottoja, jotka liittyvät ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Ko. päätöksen mukaan tehostetaan nuorisotakuun toimeenpanoa niin, että nykyistä suurempi osuus peruskoulun päättävistä nuorista suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja sijoittuu nopeasti työhön. Lisäksi hallitus linjasi mm., että kriittisen nivelvaiheen koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, keskeytysten vähentämiseksi ja nuorten työurien pidentämiseksi nostetaan oppivelvollisuusikä 17 vuoteen. Rakennepoliittisen ohjelman kannanottoja täsmennetään hallituksen päätöksellä marraskuussa 2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut 23.9.2013 ammatillisen koulutuksen rahoitustyöryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotus ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän rakenteesta ja kehittämistarpeista, valmistella ehdotukset ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytymisperusteiksi, selvittää rahoitusjärjestelmän uudistamisesta aiheutuvat tietotarpeet ja tietojärjestelmien kehittämistarpeet ja tehdä tarpeelliset ehdotukset rahoituksen edellyttämien tietojen saatavuuden varmistamiseksi ja laatia ehdotukset tarvittavista säädösmuutoksista, uudistusten toteutusaikataulusta sekä järjestelmän toimeenpanosta. Työryhmän toimikausi päättyy 30.4.2014. Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä on linjannut kesäkuussa 2013, että ammatillisen koulutuksen rahoitusta ei liitetä ns. yhden putken malliin osaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuutta, vaan se maksetaan vastaisuudessakin suoraan koulutuksen järjestäjälle. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on kokonaisuudessaan toteuttanut nuorten yhteiskuntatakuuajattelua kokonaisvaltaisesti. Vahvan ehkäisevän syrjäytymistyön lisäksi koulutuskuntayhtymä on toteuttanut ennakoiden koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa aktiivisella koulutusalojen uudelleen suuntaamisella. Tätä työtä on edelleen jatkettava ja huolehdittava siitä, että pystymme vastaamaan entistä paremmin työelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on toiminut aktiivisesti ammattiopistostrategian mukaisesti. Osana Paras -hankkeen toimeenpanosuunnitelmaa Mäntän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä liitettiin osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää 1.1.2010 alkaen sekä Huittisten kaupungin omistama Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto 1.1.2009 alkaen. Vuoden 2014 alusta Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä liittyy osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää. Tämän fuusion jälkeen koulutuskuntayhtymämme toimii maantieteellisesti laajalla alueella ja huolehtii koulutustehtävästään entistä monipuolisemmalla osaamisella. 2.2 Koulutusyhteistyö Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteensovittamista ja kurssitarjottimien laajentamista on jatkettava, koska nuorten ikäluokat pienenevät. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän fuusioitumisen myötä Pirkanmaan aikuislukiosta tulee osa Sastamalan koulutuskuntayhtymän toimintaa. Tulevien vuosien aikana on selvitettävä aikuislukion antamien mahdollisuuksien hyödyntäminen esim. kaksoistutkintojen järjestämisessä. Myös varsinaisen aikuislukiotoiminnan laajentaminen koko koulutuskuntayhtymän alueelle on nähtävä mahdollisuutena. Yhteistyön vahvistamista toisen asteen ja korkeakoulujen kesken tulee lisätä. Pystymme yhteistyössä vahvistamaan yritysten uudistamiskykyä ja uuden liiketoiminnan synnyttämistä. Asiakaslähtöisen koulutuspalvelutoiminnan vahvistaminen yritys- ja elinkeinoelämän suuntaan on tärkeää. Tämä ~ 4 ~
mahdollistaa elinikäisen oppimisen kehittymisen ja tätä kautta aikuiskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rooli vahvistuu entisestään puhuttaessa pitkän aikavälin koulutussuunnitelmista. Sastamalan koulutuskuntayhtymä pitää pitkällä aikavälillä tärkeänä sitä, että pystymme vahvistamaan yhteistyötä myös korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten välillä. Uskomme, että maakuntakorkeakoulun avulla pystymme mm. yhä edelleen kehittämään toimintaa, joka edesauttaa strategisten huippuosaamiskeskittymien saamista myös Pirkanmaan vahvoille reuna-alueille. 2.3 Yhtymän jäsenkunnat Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä fuusioituu Sastamalan koulutuskuntayhtymään 1.1.2014 alkaen. Fuusion jälkeen kuntayhtymällä on 13 omistajakuntaa: Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Keuruu, Kihniö, Multia, Mänttä-Vilppula, Nokia, Parkano, Punkalaidun, Ruovesi ja Sastamala. Kuntayhtymän omistajakuntien peruspääomaosuudet 1.1.2014 voidaan laskea lopullisesti vasta tilinpäätösten 2013 valmistumisen jälkeen. Suuntaa antavat peruspääomaosuudet on laskettu 31.12.2012 lukujen perusteella. Jäsenkunta Asukasmäärä 12/2012 Opiskelijat 2013 k.m. Peruspääoma Arvio 1.1.2014 Omistus-% Arvio 1.1.2014 Huittinen 10618 154 853 347,63 4,06 Hämeenkyrö 10509 197 1 532 631,24 7,29 Ikaalinen 7353 234 3 408 227,27 16,21 Juupajoki 2024 28 225 471,19 1,07 Keuruu 10494 76 671 405,23 3,19 Kihniö 2155 11 385 490,60 1,83 Multia 1817 3 93 776,42 0,45 Mänttä-Vilppula 11134 248 2 160 894,43 10,28 Nokia 32353 81 361 148,00 1,72 Parkano 6917 50 1 657 149,64 7,88 Punkalaidun 3202 36 376 898,28 1,79 Ruovesi 4871 46 296 299,55 1,41 Sastamala 25754 629 8 997 087,20 42,80 Kokemäki 7906 54 137107 1847 21 019 826,70 100,00 Sastamalan asukasmäärään sisältyy myös Kiikoinen. 2.4 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna 2012. Kansantaloutemme oli jo vuonna 2012 käytännöllisesti katsoen taantumassa. Bruttokansantuotteen volyymi supistui vuoden 2013 tammi- ~ 5 ~
maaliskuussa vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna parisen prosenttia. Vienti väheni ensimmäisellä neljänneksellä neljä prosenttia edellisvuodesta. Teollisuustuotanto on ollut laskussa ja aleni huhtikuussa vuoden takaisesta lähes kymmenen prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan kokonaistuotannon supistuvan vuonna 2013 noin puolisen prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot kuten Suomen Pankki ja Nordea ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita keväällä 2013 laatimistaan ennusteista. Maailmantalouden näkymät ovat Suomen kansantalouden kannalta edelleen heikot. Vaikka bruttokansantuotteen kasvu maailman mittakaavassa onkin kolmen prosentin luokkaa, niin euroalueella kasvu on ollut vaisua eikä sanottavaa piristystä ole luvassa ennen vuotta 2014. Suomen talous seuraa pitkälti muuta Eurooppaa ja varsinkin maamme viennin kehitys on haavoittuvainen. Vuonna 2014 valtiovarainministeriö ennustaa kokonaistuotannon lisääntyvän runsaalla prosenttiyksiköllä. Vuonna 2015 kasvu olisi noin kaksi prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoamisen hidastuvan vuonna 2013 keskimäärin 1,7 prosenttiin. Talouskasvun arvioitu nopeutuminen vuonna 2014 merkinnee kuluttajahintojen kohoamista. Kuluttajahintaindeksin kehitykseen vaikuttavat lisäksi palkkaratkaisu, valmisteverojen korotukset sekä korkotason muutokset. Valtiovarainministeriön tämän hetkinen inflaatioennuste on 2,1 % vuonna 2014 ja 2 % vuonna 2015. Vuonna 2012 työttömyysaste säilyi edellisen vuoden tasolla ja oli 7,7 %. Työttömänä oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden aikana keskimäärin vähän yli kaksisataa tuhatta henkilöä. Työllisyys kääntyi vuonna 2012 lievään nousuun. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan vuoden 2013 notkahduksen jälkeen nousta väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa vuonna 2014 kuitenkin vain niukasti, jos ollenkaan, koska kokonaistuotannon kasvu pysynee valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräisen työttömyysasteen valtiovarainministeriö arvioi olevan yli kahdeksan prosenttia vuonna 2013 ja 2014. Vuonna 2015 työttömyysaste arvioidaan 7,8 prosentiksi. Lähde: Kuntataloustiedote 2/2013 2.5 Henkilöstötavoitteet Koulutuskuntayhtymän strategiana on kehittää henkilöstön osaamista ja panostaa henkilöstön hyvinvointiin. Päämääränä on motivoitunut henkilöstö, joka työskentelee tuloksellisesti, asiakaslähtöisesti ja tulevaisuussuuntaisesti. Keskeiset toimenpiteet ovat: strategiassa, henkilöstöstrategiassa ja työyksiköiden tavoitteissa on henkilöstönäkökulma vahvasti esillä siten, että kaikissa yksiköissä henkilöstöllä on tasavertaiset oikeudet ja velvollisuudet henkilöstön osaamisen uudistamiseen ja kouluttamiseen panostetaan henkilöstön palkka- ja motivointijärjestelmää kehitetään ajan tasalle henkilöstöohjeistus on selkeää ja ajan tasalla henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia mitataan ja arvioidaan säännöllisesti ja parannustarpeisiin reagoidaan ~ 6 ~
henkilöstön johtamis- ja esimiesjärjestelmä on selkeä ja henkilöstöllä on käytössä yhtenäiset tehtävänkuvaus-, vaativuusarviointi- ja kehityskeskustelumallit. 2.6 Koulutuskuntayhtymän organisaatio Koulutuskuntayhtymän organisaatiorakenne 1.1.2014 alkaen. ~ 7 ~
3 YHTEISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOSILLE 2014 2016 3.1 Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategia pohjautuu ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin, järjestämislupaan sekä arviointiin asiakkaiden ja sidosryhmien nykyisistä ja tulevista tarpeista. Lisäksi se perustuu toiminnan arviointiin, ennakointiin sekä organisaation kyvykkyyteen ja sen kehittämiseen. Strategiassa on huomioitu lainsäädäntö ja muu säännöstö sekä toimintaympäristön asettamat vaateet. Siinä on otettu huomioon yhteistyö työelämän ja sidosryhmien kanssa sekä teknologinen kehitys. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on yhteistyössä asiakkaidensa (jäsenkuntiensa, opiskelijoiden ja yritys- ja elinkeinoelämän), henkilöstönsä sekä muiden sidosryhmien kanssa valmistellut vuoden 2013 aikana uuden laajentuvan koulutuskuntayhtymän strategian. Strategiassa on kerrottu toimintamme perusteet, strategiset tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Kriittisiin menestystekijöihin keskittymällä päästään asetettuihin tulostavoitteisiin. Kaikki Sastamalan koulutuskuntayhtymän tulosyksiköt ovat sitoutuneet toiminta-ajatukseemme, arvoihimme ja visioomme sekä tavoitteisiimme. 3.2 Toiminnan strategiset lähtökohdat Sastamalan koulutuskuntayhtymä on uudistuskykyinen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaava koulutuskuntayhtymä. Koulutuskuntayhtymässä toteutetaan työelämälähtöistä ja monialaista ammatillista ja yleissivistävää koulutusta läheisyysperiaatteella vastaten seutukunnallisiin tarpeisiin. Toimintamme edistää alueellista osaamista ja kansallista kehitystä. Toiminta-ajatus Sastamalan koulutuskuntayhtymä järjestää työelämälähtöistä koulutusta, joka tukee opiskelijan oppimista ja ammatillista kasvua yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi. Laaja-alainen toimintamme edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä yhteisöllistä hyvinvointia. Toiminta-ajatuksessamme kerromme toimintamme ja olemassaolomme tarkoituksen. Kuntayhtymän osaavat opiskelijat ja ammattitaitoinen henkilöstö toteuttavat ja kehittävät käytännönläheistä koulutusta. Toiminnan lähtökohtana on opiskelijoiden oppimisen ja ammatillisen kasvun tukeminen yhteiskunnan aktiivisiksi ja vastuullisiksi jäseniksi. Visio 2017 Sastamalan koulutuskuntayhtymä on uudistuskykyinen, opiskelijoita ja henkilöstöä innostava valtakunnallinen osaamisen edelläkävijä. Olemme kansainvälisesti arvostettu ja luotettava työelämän kumppani. Toimintamme perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. ~ 8 ~
Visiossamme kerromme tavoitteemme tulevaisuuteen, millaiseksi haluamme kehittyä organisaationa, alueellisena toimijana ja yhteistyökumppanina. Arvot Asiakaslähtöisyys, ammatillisuus ja vastuullisuus. Arvot määrittelevät toimintaamme kaikissa toiminnoissa ja kaikilla tulosalueilla. 3.3 Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Strategisiksi keihäänkärjiksi nostetaan strategiakauden keskeiset toiminnan tavoitteet. Tämän strategiakauden tavoitteeksi olemme asettaneet yhteiskuntavastuun ja yhteiset toimintatavat. Toimenpiteitä keihäänkärjiksi määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat asiakaslähtöinen toimintatapa, verkostoituminen sekä ennakointikyky. Asettamalla yhteiskuntavastuun toiseksi strategiseksi tavoitteekseen Sastamalan koulutuskuntayhtymä jatkaa aloittamaansa yhteiskuntavastuun toteuttamista. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti syrjäytymistä ehkäistään opiskelijoiden tukitoimiin panostamalla, ennakoimalla ja koulutusaloja uudelleen suuntaamalla. Toisena tavoitteena on yhteinen toimintatapa, jolla taataan opiskelijoiden ja henkilöstön tasavertainen kohtelu ja hyvinvointi. Samalla selkeytetään ja tehostetaan laajenevan koulutuskuntayhtymän toimintaa. 3.4 Tuloksellisuuden mittaaminen talousarviovuonna 2014 Valtakunnallisten tulosrahoituksen perusteena olevien mittarien lisäksi Sastamalan koulutuskuntayhtymä asettaa toimintansa mittaamiseen myös muita, lyhyemmällä aikajänteellä toimivia sekä omista lähtökohdista ja tarpeista nousevia mittareita. Strategian, toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutumista seurataan johtoryhmässä säännöllisesti tasapainotetun tuloskortin (BSC, Balanced Score Card) ja muiden asetettujen tunnuslukujen avulla. Tulosalueiden johtajat kehittävät ~ 9 ~
toimintaa ja päättävät tarvittavista korjaavista toimenpiteistä sekä seuraavat niiden toteutumista yhdessä johtoryhmän ja hallituksen kanssa. Tulosyksiköt ovat asettaneet määrällisiä, laadullisia ja talouteen liittyviä tavoitteita toiminnan tuloksellisuuden mittaamiseksi seuraavasti: Määrätavoitteet Laatutavoitteet opiskelijamäärät, erityisopiskelijoiden määrä Prosessit keskeyttämisaste, läpäisyaste työkykypassien määrä Henkilöstötavoitteet Taloudellisuustavoitteet opettajien kelpoisuusmittari, osaamisen kehittämismittari, työelämäyhteydet yksikköhintarahoitus/opiskelija, käyttömenot/opiskelija Tuloksellisuusmittareiden tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden aikana ja lopulliset mittaritiedot lasketaan tilinpäätöksen yhteydessä. 3.5 Laadunhallinnan kehittäminen vuosina 2014-2016 Koulutuksen laadun ja laadunhallinnan parantaminen edellyttää toimintajärjestelmän käyttöönottoa, mikä tukee myös OKM:n valmisteleman toimenpideohjelman yhtä keskeistä tavoitetta. Länsi- Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän fuusioituessa Sastamalan koulutuskuntayhtymään toimintoja tulee yhtenäistää tehokkuuden lisäämiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi on aloitettu toiminnan kuvaukset ja toimintajärjestelmän rakentaminen. Toimintajärjestelmän viitekehykseksi ja laadunhallinnan työkaluksi on valittu EFQM (European Organisation for Quality Management) -malli. Tällä johtamismallilla ja ISO 9001:2008 mukaisilla prosessien kuvauksilla organisaatio pyrkii kohti yhteistä toimintatapaa. Strategiakauden aikana prosessien kuvaus ja jatkuvan parantamisen malli on tarkoitus saada valmiiksi ja otetuksi käyttöön. ~ 10 ~
4 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN PERUSTELUT 4.1 Talousarvion ja -suunnitelman rakenne ja tasapainotus Kuntayhtymän rahoitus ammatilliseen peruskoulutukseen määräytyy pääasiassa yksikköhinnan perusteella. Vuoden 2014 yksikköhintoja on valtion säästötoimenpiteiden yhteydessä pienennetty 1,5 prosentilla vuoden 2013 tasosta. Talousarvio on laadittu 3000 opiskelijan mukaisesti. Vuosille 2015 ja 2016 yksikköhinnan on ennakoitu pienenevän 4,2 % vuoden 2013 tasosta. Mahdollisesti saatavaa harkinnanvaraista yksikköhinnan korotusta ja tuloksellisuusrahaa ei ole huomioitu talousarviossa. Yksikköhintarahoitus, joka saadaan ei-täyden korvauksen periaatteella, on siirretty tililuettelomallisuosituksen mukaisesti myyntituotoista tukiin ja avustuksiin vuodesta 2014 alkaen. Ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen hinnat määräytyvät myös yksikköhintaperusteisesti. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamääräksi on arvioitu 162 opiskelijatyövuotta. Oppisopimuskoulutuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääräksi on arvioitu 240 opiskelijatyövuotta ja lisäkoulutuksen osalta opiskelijamäärä on 290. Palkkamenojen osalta talousarviossa on varauduttu 1,1 prosentin korotukseen vuonna 2014. Kuntayhtymätasoisissa laskelmissa näkyy vertailutietona yhdistettynä Sastamalan koulutuskuntayhtymän ja Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän tilinpäätös 2012 ja talousarvio 2013. Tulosalueiden laskelmissa kyseisiä tietoja ei ole johtuen muuttuneesta organisaatiorakenteesta, jonka vuoksi toimintoja on siirtynyt tulosalueiden välillä eri yksiköihin. 4.2 Talousarvion sitovuus Talousarvion käyttötalousosa on yhtymäkokoukseen nähden tulosaluetasolla nettositova. Tulosalueita ovat talousarvioasetelman mukaisesti: Kuntayhtymän johto, Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset, Sastamalan oppilaitokset, Mäntän seudun koulutuskeskus, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Aikuis- ja oppisopimuskoulutus, Kuntayhtymän hallinto ja Kehittämistoiminnot. Yhtymäkokous hyväksyy kullekin tulosalueelle määrärahan toimintakatetasolla (toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus). Käyttötalouden talousarvioasetelma on liitteenä 1. Yhtymähallitus vahvistaa käyttötalousosan käyttösuunnitelmat tulosyksikkö 1 -tasolla toimintatulot/toimintamenot -tasoisesti. Talousarvioasetelmassa hyväksytyt käyttösuunnitelmien vahvistajat (viranhaltijat) vahvistavat tämän jälkeen käyttösuunnitelmat tulosyksikkö 2 -tasolla. Tulosyksikkötasolla 2 käyttösuunnitelmat vahvistetaan meno- ja tulolajitasoisesti, huolimatta siitä, että talousarvio on nettositova. ~ 11 ~
Investointimenojen osalta yhtymäkokous vahvistaa määrärahat kohderyhmittäin siten, että kohderyhmiä ovat erikseen rakentaminen ja kalusto-, laite- ja muut hankinnat. Määrärahat vahvistetaan nettositovina. Yhtymähallitus vahvistaa määrärahat kohteittain kohderyhmien sisällä. Yhtymäkokous vahvistaa tuloslaskelman ja rahoituslaskelman ohjeellisena taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Yhtymäkokous päättää erikseen tuloslaskelman tilikauden tuloksen jälkeisistä eristä. Rahoituslaskelman osalta sitovia eriä ovat pitkäaikaisten lainojen ja muiden velkojen lisäys. Hallitus päättää muilta osin tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä. ~ 12 ~
4.3 Tuloslaskelma ja tunnusluvut Tuloslaskelma, (ulk/sis) TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 t TS 2016 t Toimintatuotot Myyntituotot 40 072 689 38 539 167 32 932 715 32 114 32 114 Maksutuotot 782 607 753 964 801 410 801 801 Tuet ja avustukset 4 500 437 3 685 216 6 403 594 6 404 6 404 Vuokratuotot 771 848 730 610 630 480 630 630 Muut tuotot 140 104 41 600 34 900 35 35 Toimintatuotot yhteensä 46 267 685 43 750 557 40 803 099 39 984 39 984 Valmistevarastojen muutos 154 796 157 240 20 900 21 21 Valmistus omaan käyttöön 16 903 0 0 0 0 Toimintakulut Henkilöstökulut -26 447 787-26 012 610-25 488 968-24 965-24 965 Palvelujen ostot -8 260 137-8 435 632-7 144 181-6 999-6 999 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 809 638-5 805 302-5 489 730-5 378-5 378 Avustukset -95 285-47 650-80 650-79 -79 Vuokrakulut -940 558-1 035 598-1 337 900-1 311-1 311 Muut kulut -1 144 148-1 001 700-488 487-479 -479 Toimintakulut yhteensä -42 697 552-42 338 492-40 029 916-39 211-39 211 Toimintakate 3 741 832 1 569 305 794 083 794 794 Korkotuotot 23 718 20 500 15 000 15 15 Korkokulut -206 215-196 500-187 850-267 -387 Muut rahoitustuotot/-kulut 5 282 0 0 0 0 Rahoitustuotot/-kulut netto -177 216-176 000-172 850-252 -372 Vuosikate 3 564 616 1 393 305 621 233 542 422 Suunnitelmapoistot -2 051 676-2 852 223-3 068 450-2 850-2 784 Tilikauden tulos 1 512 939-1 458 918-2 447 217-2 308-2 362 Poistoeron muutos -2 385 102 223 486 201 276 201 201 Varausten muutos 857 874 0 0 0 0 Rahastojen muutos 219 004 0 72 000 72 72 Tilikauden yli-/alijäämä 204 715-1 235 432-2 173 941-2 035-2 089 Kuntayhtymän toimintakate osoittaa varsinaisen tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja. Vuosikate eli yhtymän rahoitustulos ilmaisee riittääkö kuntayhtymän tulorahoitus kattamaan investointitoiminnasta aiheutuvat pysyvien vastaavien poistot. Vuosikate siirtyy rahoitusosaan nettoinvestointien katteeksi. Rahoitusosan laskelmassa pitkäaikaisten saamisten ja lainojen muutoksella varaudutaan toiminnan rahoitukseen. Kuntayhtymän talouden asemaa 2014 2016 kuvaavat seuraavat tuloslaskelman tunnusluvut: Tuloslaskelman tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintakateprosentti 8,1 % 3,6 % 1,9 % 2,0 % 2,0 % Vuosikateprosentti 74,1 % 25,1 % 14,6 % 14,2 % 10,2 % Kertynyt yli-/alijäämä, tuh. 6520 4789 4346 2311 222 ~ 13 ~
4.4 Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio ja tilinpäätös vaikuttavat kuntayhtymän maksuvalmiuteen. Rahoitusosa jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirtaa, joka osoittaa tulorahoituksen riittävyyden nettoinvestointien rahoittamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan rahavirtaa, jossa olennaisia eriä ovat lainakannan muutokset. Varsinaisen toiminnan ja rahoitustoiminnan kokonaismuutos osoittaa kuntayhtymän maksuvalmiuden muuttumisen. Taloussuunnitelmavuosien rahoituslaskelmassa on budjetoitu 9,8 milj. lainanotto suunniteltujen investointien rahoittamiseksi. Lainatarve riippuu vuosikatteen toteutumisesta ja lopullisista investointipäätöksistä. Rahoituslaskelma, TP2012 TA2013 TA 2014 TS 2015 t TS 2016 t Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 608 969 1 393 305 621 233 542 422 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -8 250 785-3 240 700-3 356 500-4 078-4 199 Rahoitusosuudet investointimenoihin 990 283 695 595 175 000 0 0 Investointien myyntivoitot/-tappiot 49 860 Toiminnan ja investointien nettorahavirta -3 601 673-1 151 800-2 560 267-3 536-3 777 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 500 000 500 000 1 300 000 4 000 4 500 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 128 963-649 484-712 833-923 -1 209 Lyhytaikaisten lainojen muutos Velkojen muutokset Pitkäaikaisten velkojen vähennys -27 407-27 400-27 -27 Oman pääoman muutokset 2 491 000-108 992 55 000 Rahoituksen nettorahavirta 3 862 037-285 883 614 767 3 050 3 264 Rahavarojen muutos -12 489-1 437 683-1 945 500-486 -513 Rahavarat 31.12. 4 415 828 2 080 344 1 854 500 1 369 856 Rahavarat 1.1. 4 428 317 3 518 027 3 800 000 1 855 1 369 Rahoituslaskelman tunnuslukujen kehitys osoittaa, että varsinaisen toiminnan tulorahoitus ei tule talousarvio- ja suunnitelmavuosina riittämään nettoinvestointien rahoittamiseen. Koulutuskuntayhtymän investoinnit on vuoteen 2010 asti kyetty rahoittamaan ilman lainanottoa. Rahoituslaskelman tunnusluvut TP2012 TA2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Lainanhoitokate 2,9 1,9-1,5-1,2-1,0 Kassan riittävyys, pv 30,9 16,4 15,3 11,2 6,9 Sitova yhtymäkokoukseen nähden ~ 14 ~
4.5 Talousarviovuoden 2014 sitovat määrärahat ja perustelut Talousarvioehdotus vuodelle 2014 sisältää seuraavat erityismäärärahat ja perustelut, jotka esitetään hallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi: Talousarvioehdotus vuodelle 2014 on laadittu oppilaitosmuotoisen perusopetuksen osalta 3121 opiskelijan mukaan, joka ylittää 66 opiskelijalla OKM:n vahvistaman järjestämisluvan 3055 opiskelijaa. Yksikköhintarahoitus on kuitenkin tuottoihin laskettu 3000 opiskelijan mukaan. Pysyviin vastaaviin sisältyvien hyödykkeiden laskentaohjeiden mukaisesti investointien aktivointirajaksi vahvistetaan 10 000. ~ 15 ~
5 KÄYTTÖTALOUS JA TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN 5.1 Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet, kuntayhtymä yhteensä Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perusopetus MÄÄRÄTAVOITTEET TA2013 TA2014 Opiskelijoita 1999,5 3121 Näistä erityisopiskelijoita 271 344 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita 1966,5 3089 eronnut 168 260 keskeyttämisaste 8,5 8,4 Läpäisyaste aloittaneet 832 1339 valmistuneet 609 1006 läpäisyaste 73,2 75,1 Suoritettujen Tyky-passien lkm 228 305 HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm 128 206,5 kelpoisia 111 184 kelpoisuusaste 86,7 89,1 Kehittämismittari koulutusmenot 46 700 69 750 henkilöstömenot 8 970 560 13 022 708 kehittämismittari 0,5 0,5 Työelämäyhteydet opettajien lkm 20 28 työpäivien lkm 399 600 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija 9968 9 127 Käyttömenot/opiskelija 9442 9 441 (ei poistoja) Vuoden 2013 talousarvion luvuissa ei ole mukana Luoteis-Pirkanmaan oppilaitoksia. ~ 16 ~
5.2 Kuntayhtymän johto Kuntayhtymän johdon tehtävänä on johtaa yhtymäkokonaisuuden tuloksellista toimintaa. Luottamushenkilöpalvelut ja muu kuntayhtymäjohto muodostavat koulutuksen järjestäjätason tehtäväkokonaisuuden, joka vastaa perussopimuksen, koulutuksen järjestämisluvan ja lainsäädännön mukaisesti koulutuskuntayhtymälle annettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja resurssien kohdentamisesta koulutus- ja kehittämisyksiköiden käyttöön. Kuntayhtymän johdon tehtäväalue koostuu seuraavista päätoiminnoista: Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus yhtymäkokous yhtymähallitus tilien ja hallinnon tarkastus Kuntayhtymäjohto kuntayhtymäjohto ~ 17 ~
Kuntayhtymän johdon tuloslaskelmat yksiköittäin 2014 2016 (sisäinen/ulkoinen) Tuloslaskelmat yksiköittäin TA 2014 TS 2015 t TS 2016 t Päätöksentekoelimet ja tilintarkastus Toimintatuotot 0 0 0 Toimintakulut -152 080-149 -149 Vuosikate -152 080-149 -149 Poistot 0 0 0 Tilikauden tulos -152 080-149 -149 Tilikauden yli-/alijäämä -152 080-149 -149 Kuntayhtymäjohto Toimintatuotot 0 0 0 Toimintakulut -302 410-296 -296 Vuosikate -302 410-296 -296 Poistot 0 0 0 Tilikauden tulos -302 410-296 -296 Tilikauden yli-/alijäämä -302 410-296 -296 Yhteensä Toimintatuotot 0 0 0 Toimintakulut -454 490-445 -445 Toimintakate/-jäämä -454 490-445 -445 Vuosikate -454 490-445 -445 Poistot 0 0 0 Tilikauden tulos -454 490-445 -445 Tilikauden yli-/alijäämä -454 490-445 -445 Laskennalliset erät (vyörytyserät) 454 490 Tulos vyörytyserien jälkeen 0 Sitova yhtymäkokoukseen nähden ~ 18 ~
5.3 Luoteis-Pirkanmaan oppilaitokset Luoteis-Pirkanmaan oppilaitoksien tulosalue koostuu 1.1.2014 Sastamalan koulutuskuntayhtymään fuusioituneen entisen Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksista. Tulosalueeseen kuuluvat Ammatti-instituutti Iisakki, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Ikaalisten kauppaoppilaitos sekä yleissivistävän yksikkö. Tämän lisäksi Luoteis-Pirkanmaan tulosalueen toimintaan sisältyy aluekehitystehtävä, josta on erillisellä sopimuksella sovittu Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kihniön ja Parkanon kanssa. Ylä-Satakunnan musiikkiopisto, Petäjä-opisto ja aluekehitystoiminto ovat kuntayhtymässä mukana ns. nollabudjetilla eli näillä ei ole vaikutusta tulosalueen katteisiin. Musiikkiopiston ja Petäjä-opiston kustannuksiin osallistuvien kuntien kanssa käydään vuosittain tuloskeskustelut, joissa sovitaan kunkin vuoden toiminnan tavoitteista ja volyymista. Koulutuskuntayhtymien fuusion yhteydessä on Sastamalan koulutuskuntayhtymälle hyväksytty uusi organisaatiorakenne. Luoteis-Pirkanmaan yksikköä johtaa rehtori ja hänen lisäkseen on yksikköön valittu lisäksi apulaisrehtori. Tämä muutos on merkittävä aikaisempaan organisaatiorakenteeseen. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen voidaan arvioida uuden organisaatiomallin toimivuutta myös Luoteis-Pirkanmaan yksikön osalta. Samaan aikaan fuusion kanssa konkretisoituvat opetus- ja kulttuuriministeriön säästöt vuodelle 2014, mikä näkyy merkittävänä toimintatulojen vähenemisenä. Talousarvion laadintaan on vaikuttanut myös kuntayhtymien erilainen talousohjausjärjestelmä sekä aiemmin Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymään kuuluneen kehittämis- ja aikuiskoulutusyksikön toiminnan hajauttaminen Sastamalan koulutuskuntayhtymän toimintaan. Tulosalueen suurimmat taloudelliset haasteet johtuvat tulopohjan heikkenemistä. Suurimpana tulojen määrään negatiivisesti vaikuttavana tekijänä on ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintarahoitukseen tehtävä 1,5 prosentin leikkaus. Yksikköhintarahoitus on tulosalueelle laskettu 1.091 opiskelijan mukaisesti. Yksikköhintarahoitusleikkauksen lisäksi tulopohjaa kaventaa Ikaalisten kauppaoppilaitoksen vuokratuottojen merkittävä supistuminen Tampereen ammattikorkeakoulun nuorten koulutuksen siirtyessä kauppaoppilaitoksen tiloista Tampereelle 1.8.2014 alkaen. Tulopohjan kaventumisen lisäksi toinen merkittävä taloudellinen haaste muodostuu poistoaikoihin tehtävien korjauksen johdosta. Luoteis-Pirkanmaan oppilaitosten tulosalue siirtyy noudattamaan fuusion myötä Sastamalan koulutuskuntayhtymässä olevia poistoperusteita. Ammatti-instituutti Iisakki (IISAKKI) Ammatti-instituutti Iisakin koulutusaloina ovat luonnonvara- ja ympäristöala, tekniikan ja liikenteen ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Pääoppilaitos on Hämeenkyrössä, jonka lisäksi oppilaitoksella on opetusyksikkö Parkanossa sekä Osaran maaseutuopetusyksikkö Hämeenkyrön kunnassa. Oppilaitos hallinnoi perusopetuksen lisäopetusta eli 10-luokkaa Hämeenkyrön yksikössä. Ammatti-instituutti Iisakin toimintaympäristöä ja oppilaitosviihtyisyyttä kehitetään parantamalla sekä ajanmukaistamalla oppimisympäristöjä. Yhteisten oppimisympäristöjen, kuten robottien käyttöä tehostetaan koulutuksessa. Uutena oppimisympäristönä käyttöön otetaan FMS-solu oppimisympäristö. Automaatio-osaamisen kehittäminen jatkuu tekniikan ja liikenteen koulutusaloilla. Syksyllä 2013 alkaneen automaatioasentajan oppimisympäristön kehittämistyö jatkuu vuonna 2014. Iisakin Hämeenkyrön yksikön toimintaan vaikuttaa ensi vuoden aikana loppuvuodesta 2013 alkanut päärakennuksen peruskorjaus. Toimintaa joudutaan järjestelemään uudelleen, jotta rakennustyö haittaisi mahdollisimman vähän opetusta. Peruskorjaus jatkuu aina vuoden 2015 puolelle. Peruskorjauksen avulla saadaan ajanmukaiset tilat ja olosuhteet vuonna 1956 rakennetun päärakennuksen osalta. Peruskorjauksessa uudistetaan suurkeittiön, ruokalan, liikuntasalin, ~ 19 ~
opiskelijahyvinvoinnin tilat sekä luokkatiloja. Osaran maaseutuopetusyksikössä jatketaan kestävän kehityksen sertifioinnin edellyttämää kehitystyötä sekä kehitämme oppimisympäristöjä. Oppimisprosessien tuloksellisuuteen panostamme kehittämällä edelleen opiskelijahuoltoa. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi panostamme tiiviiseen yhteistyöhön sekä verkostojen kehittämiseen perusopetuksen kanssa. Ammatti-instituutti Iisakki kouluttaa osaavaa työvoimaa toiminta-alueellaan toimiville yrityksille. Iisakin vetovoimaisuus maineikkaana kouluttajana säilytetään tiiviillä yhteistyöllä toimintaympäristön kanssa. Koulutusta kehitetään sekä omien visioiden että asiakkailta saatujen palautteiden sekä ammatillisten neuvottelukuntien toiminnan pohjalta. Ammatti-instituutti Iisakin opiskelijoiden hyvä työllistyminen ja jatko-opintoihin selviytyminen turvataan tarjoamalla opiskelijoille laadukasta koulutusta. Henkilökunnan kehittymistä aktivoidaan mm. opettajien työssäoppimisjaksoilla ja koulutuksilla. Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos (IKATA) Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen koulutusalana on kulttuuriala. Kulttuurialan koulutusta järjestetään Ikaalisten ja Kihniön opetuspisteissä 17 eri ammattialalla. Ikata on vetovoimainen, valtakunnallinen kulttuurialan kouluttaja ja kehittäjä. Opiskelijoita oppilaitoksessa on yli sadasta eri kunnasta, noin puolet opiskelijoista tulee Pirkanmaan ulkopuolelta. Valtakunnalliset, kulttuurialaa koskevat vuoden 2014 aloituspaikkaleikkaukset tulevat keskittämään alan koulutusta ja vahvistavat IKATAn roolia käsija taideteollisuusalan laaja-alaisimpana oppilaitoksena Suomessa. Hakijamäärien ja täyttöasteen säilyttäminen korkeina sekä valtakunnallisen kehittäjän aseman ylläpitäminen vaatii jatkuvaa panostusta, aktiivista työtä sekä positiivisen imagon säilyttämistä ja edelleen parantamista. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää koko henkilöstön vahvaa sitoutumista sekä oppilaitoksen ydinprosessiin opiskelijan oppimisprosessiin panostamista. Yhteistyötä työelämän kanssa tulee edelleen kehittää ja tiivistää sekä jatkaa panostamista myös oppilaitoksen ulkopuolisten oppimisympäristöjen kehittämiseen esim. yrittäjyysopinnoissa. Tavoitteisiin pääsemisessä tärkeässä asemassa on myös työhyvinvoinnin kehittäminen ja ylläpito sekä ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Vuonna 2013 tehdyn päätöksen mukaisesti toiminta (lasialan koulutus) siirretään Kihniöstä Ikaalisiin viimeistään vuonna 2015. Tämän päätöksen toteuttaminen vaatii valmistelujen aloittamista jo vuoden 2014 aikana. Samanaikaisesti tulee myös tehdä suunnitelma Ikaalisten oppilaitosten toiminnan tiivistämisestä samalle alueelle. Tämä on välttämätöntä vähenevien resurssien vuoksi. Ikaalisten kauppaoppilaitos (IKOL) Kauppaoppilaitoksen koulutustehtävänä on tarjota liiketalouden ja tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoja. Koulutusalat ovat yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala sekä luonnontieteiden ala. Hakijamäärien ja täyttöasteen säilyttäminen korkeina vaatii jatkuvaa panostusta, aktiivista työtä sekä positiivisen imagon säilyttämistä ja edelleen parantamista. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää koko henkilöstön vahvaa sitoutumista sekä oppilaitoksen ydinprosessiin opiskelijan oppimisprosessiin panostamista. Tavoitteisiin pääsemisessä tärkeässä asemassa on myös työhyvinvoinnin kehittäminen ja ylläpito sekä ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Ikaalisten kauppaoppilaitos toimii kiinteässä yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun Ikaalisten yksikön kanssa vielä vuoden 2014 heinäkuun loppuun saakka, jolloin nuorten tutkintoon johtava ammattikorkeakouluopetus siirtyy Tampereelle. Kauppaoppilaitoksen tiloissa toimii myös Tampereen ammattiopisto Tredun lähihoitajakoulutusta. ~ 20 ~
Kauppaoppilaitoksen osalta on tulevaisuuden haaste löytää tilat, jotka ovat toiminnan laajuuteen nähden toimivat ja tehokkaat. Koulutustarjonnan osalta on jatkettava erilaisten vaihtoehtojen hakemista. Yleissivistävä yksikkö (YLSI) Luoteis-Pirkanmaan yleissivistävän yksikköön kuuluvat Petäjä-opisto, Pirkanmaan aikuislukio ja Ylä- Satakunnan musiikkiopisto, joissa järjestetään kansalaisopistotoimintaa, aikuisille tarkoitettua lukiokoulutusta, taiteen perusopetusta musiikissa, teatterissa ja käsitöissä laajan oppimäärän sekä kansantanssissa, käsitöissä ja kuvataiteissa yleisen oppimäärän mukaan. Petäjä-opiston toiminta-alueena ovat Parkanon ja Kankaanpään kaupungit sekä Kihniön, Pomarkun ja Honkajoen kunnat. Lisäksi kuvataiteen perusopetusta toteutetaan erillisellä sopimuksella Lavian kunnassa. Pirkanmaan aikuislukio järjestää ja kehittää tutkintotavoitteista aikuislukiotoimintaa Pirkanmaalla ja lähimaakunnissa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa niin etälukiotoiminnassa kuin lukio-opintojen järjestämisessä ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Ylä-Satakunnan musiikkiopiston toimialueena ovat Ikaalisten ja Parkanon kaupungit sekä Kihniön kunta. Yleissivistävän opistojen määrälliset ja laadulliset tavoitteet eivät fuusion myötä muutu. Petäjä-opiston opetustuntimäärä on noin 14 000 tuntia ja Musiikkiopiston 10 300 tuntia. Sen sijaan aikuislukion toiminta-alue laajennetaan koko kuntayhtymän alueelle ja tavoitteena on yhtenäistää yhtymän lukioopetus monimuoto-opetuksen ja etäopetuksen mahdollisuuksia hyödyntäen. Koko kuntayhtymässä lukio-opetuksessa on noin 250 opiskelijaa, joista aikuisia noin 40 ja ammattioppilaitoksissa opiskelevia noin 210. Yleissivistävän oppilaitoksien toimintaa johdetaan nojautuen yli kymmenen vuoden ajan tehtyyn laatutyöhön. Henkilöstö- ja asiakastyytyväisyysmittareita seurataan säännöllisesti. Henkilöstössä on 22 pätevää päätoimista henkilöä. Heidän lisäkseen Petäjä-opistossa työskentelee yli 80 tuntiopettajaa ja musiikkiopistossa 7 yhteistä päätoimista opettajaa. Osa aikuislukion opetuksesta tuotetaan yhteistyössä Valkeakosken Tietotien aikuislukion kanssa ja osa muiden Länsi-Suomen aikuislukioiden kanssa ns. LSE-verkossa. ~ 21 ~
Määrä-, laatu- ja taloudellisuustavoitteet MÄÄRÄTAVOITTEET Tekniikka ja Matkailu-, ravitsemis- Kulttuuri Yhteiskuntat. Luonnon- Luonnon- Yhteensä liikenne ja talousala liiket. ja hallinto tieteet vara-ala Opiskelijoita 290 48 456 109 53 170 1126,0 Näistä erityisopiskelijoita 20 10 19 6 7 10 72,0 LAATUTAVOITTEET PROSESSIT Keskeyttämisaste opiskelijoita 290 48 456 109 53 170 1126,0 eronnut 19 3 46 11 6 17 102,0 keskeyttämisaste 6,6 6,3 10,1 10,1 11,3 10,0 9,1 Läpäisyaste aloittaneet 113 20 152 49 23,0 80,0 437,0 valmistuneet 90 20 125 29 16,0 50,0 330,0 läpäisyaste 79,6 100,0 82,2 59,2 69,6 62,5 75,5 Suoritettujen tyky-passien lkm 0 0 0 0 0 0 0 HENKILÖSTÖ Opettajien kelpoisuusaste opettajien lkm 20 4 38 6 3 12 83,0 kelpoisia 16 4 33 6 3 9 71,0 kelpoisuusaste 80,0 100,0 86,8 100,0 100,0 75,0 85,5 Kehittämismittari koulutusmenot 0 0 0 0 0 0 0 henkilöstömenot 1 681 683 348 867 2 713 846 540 909 324 252 1 395 517 4 291 228 kehittämismittari 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Työelämäyhteydet opettajien lkm 2 1 4 1 0 1 9,0 työpäivien lkm 35 20 140 40 0 20 255,0 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Yksikköhintarahoitus/opiskelija 9 298 10 668 9 728 6 651 7 152 12 680 9 762 Käyttömenot/opiskelija 9 569 11 204 9 953 8 296 9 710 10 189 9 771 (ei poistoja) ~ 22 ~
Yleissivistävä MÄÄRÄTAVOITTEET Ylä-Satakunnan Petäjä- Pirkanmaan Musiikkiopisto opisto Aikuislukio Opiskelijoita 400 2600 100 tutkintoja/vuosi 15 20 Kunnittain Parkano 130 Ikaalinen 117 Kihniö 50 LAATUTAVOITTEET 1. PROSESSIT Opetustunnit 10329 14000 2640 Valtionosuustunteja 10329 11350 1400 Kursseja 300 100 2. HENKILÖSTÖ 2.1 Opettajien kelpoisuusmittari Päätoimisia opettajien lkm 19 2 3 kelpoisia 19 2 2 Sivutoimisia/ tuntiopettajia 80 4 2.2 Henkilöstön kehittämismittarit Työtyytyväisyys 4 3 ASIAKASTYYTYVÄISYYS 4 4 4 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Kustannus/kurssi 3740 Kustannus/tunti 73 76 Kustannus/opiskelija 1882 411 374 Kuntaosuudet 200 377 ~ 23 ~
Luoteis-Pirkanmaan oppilaitosten tuloslaskelmat yksiköittäin 2014 2016 (sisäinen/ulkoinen) Tuloslaskelmat yksiköittäin TA 2014 TS 2015 t TS 2016 t Opetus ja opetuksen tukitoiminta/yht. Toimintatuotot 382 632 383 383 Toimintakulut -790 053-774 -774 Vuosikate -407 421-391 -391 Poistot 0 0 0 Tilikauden tulos -407 421-391 -391 Tilikauden yli-/alijäämä -407 421-391 -391 Perusopetuksen lisäopetus Toimintatuotot 110 695 111 111 Toimintakulut -92 830-91 -91 Vuosikate 17 865 20 20 Poistot 0 0 0 Tilikauden tulos 17 865 20 20 Tilikauden yli-/alijäämä 17 865 20 20 Tekniikan ja liikenteen ala Toimintatuotot 2 884 890 2 811 2 811 Toimintakulut -2 564 683-2 511-2 511 Vuosikate 320 207 300 300 Poistot -390 072-390 -390 Tilikauden tulos -69 865-90 -90 Tilinpäätöserät 39 945 40 40 Tilikauden yli-/alijäämä -29 920-50 -50 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Toimintatuotot 546 050 532 532 Toimintakulut -498 867-488 -488 Vuosikate 47 183 44 44 Poistot -32 935-33 -33 Tilikauden tulos 14 248 11 11 Tilikauden yli-/alijäämä 14 248 11 11 Luonnonvara- ja ympäristöala Toimintatuotot 2 563 540 2 504 2 504 Toimintakulut -1 986 017-1 944-1 944 Vuosikate 577 523 560 560 Poistot -52 109-52 -52 Tilikauden tulos 525 414 508 508 Tilikauden yli-/alijäämä 525 414 508 508 ~ 24 ~