KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA



Samankaltaiset tiedostot
Siian laatu kalan tarjontaketjussa

Itämeren kala elintarvikkeena

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

Näsijärven siikatutkimus ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Elivo Ravintolisät. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Ruoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten

CASE BENELLA INNOTORI

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Tuoteluettelo Tuoteluettelo ladattavissa myös kalaneuvos.fi/horeca 1/2019

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

r = n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA KATRIINA PARTANEN

Tuoteluettelo Tuoteluettelo ladattavissa myös kalaneuvos.fi/horeca 1/2019

Itä-Suomen juureksia, kaukomaan kalaa ja muun maan mansikkaa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu

FERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset

Esimerkkejä kemiallisesta näytteenotosta: kasvinsuojeluaineiden/vierasaineiden viranomaisnäytteenotto - ryhmätyö

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

VOC sisäilmanäytteet Pohjakerroksen käytävä ja V-osa 3-krs portaikko

Arkistokuva. VOC-näytteiden ottaminen. Seppo Rantanen, Tuukka Korhonen

MIKROLEVÄSTÄ SCHIZOCHYTRIUM SAATU, RUNSAASTI DHA:TA JA EPA:A SISÄLTÄVÄ ÖLJY

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Suonteen siioista 2016

LAHNA vk 2005 ARS 20 ppm 2 h (ikä 0+)

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Spektrofotometria ja spektroskopia

Sisältää erittäin puhtaita ja voimakkaita (1-3), (1-6) beetaglukaaneja. Kasvattaa elimistön EPA- ja DHA-tasoja turvallisesti ja tehokkaasti

Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

Pienten järvien siikaseuranta

9. laskuharjoituskierros, vko 12-13, ratkaisut

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Graavi kirjolohifilee, viipaloitu

Härkäpapu siipikarjan rehuna

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry

Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos /Malmivuori MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi,

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus Säätytalo Frans Silvenius, MTT

2 k -faktorikokeet. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi Reposaari

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö

Kohde sijaitsee kiinteistöllä osoitteessa Airistontie 700, Parainen. Lähialueella on loma-asuntoja ja pieni venesatama.

Tausta tutkimukselle

SUURTALOUKSIEN KEITTOJEN JA KASTIKKEIDEN SEKÄ PAKATTUJEN RUOKALEIPIEN JA KALAVALMISTEIDEN RUOKASUOLATUTKIMUS 1993

Järvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla:

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin.

KASVUN

Siian tarjonta ja jalostus Suomessa

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

ARVIOINTIPERIAATTEET

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

RKTL:n työraportteja 23/2014. Nelman tuotelaatu. Tekijät: Susanna Airaksinen ja Jari Riihimäki

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS

Elintarviketieteiden valintakoe Mallivastaukset. Tehtävä 3.1. Miksi tämä tutkimus on tehty? (5 p sisältö, 1 p kieli, yht.

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

TILASTOKATSAUS 7:2016

Kvantitatiiviset menetelmät

ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Toimintaympäristö. Tulot Jenni Kallio

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014

SELOSTUS MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA INARIN NELLIMÖSSÄ KESÄLLÄ 1976

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Arkistokuva Raportti Työnumero: VOC-ilma ja materiaalinäytteiden ottaminen

Tilastollisia peruskäsitteitä ja Monte Carlo

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

Lämminsavustettu kirjolohifilee tupla

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe

Matriisit ja vektorit Matriisin käsite Matriisialgebra. Olkoon A = , B = Laske A + B, , 1 3 3

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä

Raportti Työnumero:

Kylmäsavumuru. Yleiskuvaus. Tuotekortti // Kylmäsavumuru // AB Salmonfarm Oy // Sivu 1/9

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Kirjolohifile annospala 5 kg

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö

Transkriptio:

Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 1 (8) Projekti: Siian laatu kalan tarjontaketjussa Dnro: 4682/3516/05 Hankenro: 534589 Raportin laatija: Jukka Pekka Suomela KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA 1 Tavoite Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää kalastetun ja kasvatetun siian laadun kausivaihtelua, pakastuksen vaikutusta kalastetun ja kasvatetun siian laatuun, eri raaka aineiden soveltuvuutta jatkojalostukseen, sekä kalastetun, kasvatetun ja tuodun siian raaka ainevirtoja ja käyttöä. 2 Toteutus 2.1 Yleistä Tutkimuksessa analysoitiin nahattomien siikafileiden lipidi ja vitamiinikoostumusta. Alkuperäiset kalaryhmät koostuivat viidestä yksilöstä (ryhmien välisinä muuttujina alkuperä, vuodenaika ja käsittely). D vitamiinianalyysit suoritettiin vain tuoreesta kotimaisesta syyssiiasta (kalastettu ja kasvatettu) sekä viidestä tuodusta siikayksilöstä koostetusta kokoomanäytteestä. 2.2 Menetelmät Siikafileet homogenoitiin ja homogenaatista uutettiin lipidit kloroformi metanolilla (2:1, v/v). Lipidien suhteellinen osuus fileessä määritettiin gravimetrisesti. Lipidiuuttesta määritettiin tokoferolit (alfa, beta, gamma ja delta ) ja tokotrienolit (alfa, beta, gamma ja delta ) nestekromatografisesti sisäisen standardin avulla. Detektointi suoritettiin fluoresenssidetektorilla. Lipidiuutteesta erotettiin triasyyliglyserolit ja fosfolipidit kiinteäfaasiuuttopylväillä. Lipidiluokkien rasvahapot analysoitiin metyyliestereinä kaasukromatografisesti. Kvantitoinnissa käytettiin sisäisiä standardeja. D vitamiinimäärityksiä varten siikahomogenaatti saippuoitiin, lipidit uutettiin erilleen ja D vitamiinit erotettiin niistä kiinteäfaasiuutolla. Näyte puhdistettiin preparatiivisella nestekromatografialla ja analysoitiin analyyttisella nestekromatografialla sisäisen standardin menetelmällä. Kaikkien analyysien yhteydessä suoritettiin kaksi rinnakkaista määritystä.

Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 2 (8) 2.3 Tutkimuksen toteuttajat Prof. Heikki Kallio (vastuullinen johtaja/ TY) FT Jukka Pekka Suomela (projektipäällikkö/ TY) LuK Mika Kaimainen (tutkimusavustaja) LuK Marko Tarvainen (tutkimusavustaja) LuK Vesa Puoskari (tutkimusavustaja) Ins. Anja Pirinen (tutkimusteknikko) 3 Tulokset Mitatuissa parametreissa ei näyttänyt olevan joitain rasvahappoja (taulukot 1 ja 2) lukuun ottamatta merkittävää kausikohtaista vaihtelua. Myöskään pakastaminen ei näyttäisi vaikuttaneen merkittävästi mitattuihin parametreihin. Tämän johdosta taulukoissa 3a ja 4a savustamattomista kevätkaloista saadut tulokset (n = 5) on yhdistetty laajempaan savustamattomaan syyskala aineistoon (n = 28 30) niin, että kalastetut, kasvatetut ja tuodut siiat on esitetty toisistaan erikseen. Myös savustetut kalat (n = 5 10) on esitetty samalla tavoin (taulukot 3b ja 4b). Kaikki savustetut kotimaiset siiat oli pyydetty syksyllä. Kasvatetut siiat sisälsivät noin 5 kertaa enemmän lipidejä ( rasvoja ) kuin kalastetut (taulukko 5). Tuontisiian lipidipitoisuudet asettuivat näiden ryhmien väliin. Tokoferolipitoisuudet olivat kotimaisen kalastetun ja kasvatetun siian tapauksessa melko suoraan verrannolliset lipidipitoisuuteen (taulukko 6), mutta tuotu siika ei sisältänyt tokoferoleja mittaustarkkuuden rajoissa. Tokotrieonolipitosuuksissa ei ollut havaittavissa ryhmien välisiä eroja. Kaiken kaikkiaan tuotu siika sisälsi kotimaiseen kalaan verrattuna huomattavasti vähemmän kokonais E vitamiinia (tokoferolit + tokotrienolit). Kaikkien siikojen E vitamiinipitoisuus oli varsin pieni ottaen huomioon, että päivittäinen saantisuositus aikuisilla miehillä on α tokoferoliekvivalentteina laskettuna 10 mg (Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Suomalaiset ravitsemussuositukset, 2005). D vitamiinipitoisuuksissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa kotimaisen kalastetun ja kasvatetun siian välillä, vaikkakin kasvatetussa kalassa pitoisuus näyttäisi olevan hieman suurempi (taulukko 7). Tuodussa siiassa D vitamiinipitoisuus oli huomattavasti alempi kotimaiseen (sekä kalastettuun että kasvatettuun) verrattuna. Tuodulle kalalle ei voinut suorittaa tilastotarkastelua, koska kyseessä oli kokoomanäyte. Tulosten mukaan 100 g:sta kotimaista siikaa saa D vitamiinia vähintään kaksinkertaisesti päivittäiseen minimitarpeeseen nähden (vaihtelee ikäryhmästä riippuen). Merkittävin ero syys ja kevätsiian rasvahappokoostumuksessa oli, että kevätsiian fosfolipideissä oli suhteellisesti enemmän dokosaheksaeenihappoa (DHA; 22:6n 3) (taulukko 1). Kun verrataan yleisellä tasolla kalastettua, kasvatettua ja tuontisiikaa keskenään, havaitaan, että ryhmien väliset rasvahappokoostumukset poikkeavat huomattavasti toisistaan sekä triasyyliglyserolien (TAG) että fosfolipidien tapauksessa (taulukot 3 ja 4). Huomionarvoista on, että DHA:n suhteellinen osuus kaikista rasvahapoista on kasvatetulla kotimaisella siialla muita ryhmiä, erityisesti tuotuja kaloja, korkeampi niin TAG:ien kuin fosfolipidien tapauksessa. Tuodussa siiassa taas eikosapentaeenihapon (EPA;

Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 3 (8) 20:5n 3) suhteellinen osuus TAG /fosfolipidirasvahapoista on korkeampi verrattuna muihin kalaryhmiin. Taulukosta 8 on havaittavissa, että kalastetulla siialla fosfolipidirasvahappojen osuus kokonaislipideistä on huomattavan korkea verratuna muihin ryhmiin. 4 Johtopäätökset Tutkimus on kyetty toteuttamaan suunnitelman mukaisesti ja aikataulussa. Tutkimus on antanut uutta tietoa eri tavalla kasvaneiden siikojen lipidikoostumuksesta ja niiden rasvaliukoisista vitamiineista. Tuloksia voidaan tarkastella yhdessä muiden projektista saatujen tulosten (rakenne ja aistinvaraiset ominaisuudet) kanssa, jotta eri tekijöiden vaikutus toisiinsa saadaan selvitettyä. LIITE: Taulukot

Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 4 (8) TAULUKKO 1 Tuoreiden siikojen triasyyliglyserolien rasvahappokoostumukset a 4 14:0 3.08 ± 0.42 a 3.96 ± 0.17 b 2.61 ± 0.72 ac 3.91 ± 0.14 bc 16:0 17.25 ± 0.68 a 14.00 ± 0.75 b 17.31 ± 1.31 ac 13.96 ± 0.47 b 16:1n 7 14.76 ± 2.52 a 6.69 ± 0.33 b 10.49 ± 1.98 ac 7.40 ± 0.63 b 18:0 5.19 ± 0.43 a 2.23 ± 0.28 b 4.04 ± 0.71 ac 2.19 ± 0.13 b 18:1n 9 20.52 ± 5.75 a 22.99 ± 1.20 a 24.79 ± 5.67 a 25.41 ± 1.28 a 18:1n 7 5.88 ± 0.78 a 3.07 ± 0.14 b 4.82 ± 0.45 ac 2.99 ± 0.18 b 18:2n 6 2.81 ± 1.14 a 7.97 ± 0.38 b 3.35 ± 0.81 ac 8.02 ± 0.38 b 18:3n 3 2.07 ± 0.62 a 2.63 ± 0.05 a 1.71 ± 0.83 a 2.37 ± 0.13 a 20:1n 9 1.77 ± 0.49 a 6.12 ± 0.45 b 1.90 ± 1.18 ac 6.16 ± 0.27 b 20:2n 6 1.17 ± 0.45 a 0.69 ± 0.15 a 0.76 ± 0.31 a 0.57 ± 0.06 a 20:4n 6 2.98 ± 0.72 a 0.53 ± 0.08 b 2.13 ± 1.57 ab 0.46 ± 0.03 b 20:5n 3 6.76 ± 0.94 a 5.81 ± 0.37 a 6.90 ± 1.97 a 5.21 ± 0.25 a 22:1n 9 0.00 ± 0.00 a 0.80 ± 0.09 b 0.00 ± 0.00 ac 0.69 ± 0.04 b 22:6n 3 10.11 ± 2.72 a 12.38 ± 0.51 a 13.91 ± 5.36 a 11.45 ± 0.73 a Muut 5.67 ± 1.69 a 10.11 ± 0.95 b 5.28 ± 1.82 ac 9.21 ± 0.54 b a Tulokset prosentteina (%) triasyyliglyserolien kokonaisrasvahapoista (keskiarvo ± SD, n = 5). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, tuore, syksy, kalastettu; 2, tuore, syksy, kasvatettu; 3, tuore, kevät, kalastettu; 4, tuore, kevät, kasvatettu TAULUKKO 2 Tuoreiden siikojen fosfolipidien rasvahappokoostumukset a 4 14:0 0.77 ± 0.15 a 1.81 ± 0.28 b 0.61 ± 0.17 a 0.43 ± 0.62 a 16:0 24.48 ± 2.75 ab 25.75 ± 2.49 a 23.12 ± 0.58 b 25.44 ± 2.24 ab 16:1n 7 2.50 ± 0.88 a 1.65 ± 0.59 ab 1.29 ± 0.31 b 0.24 ± 0.54 b 18:0 6.24 ± 1.05 a 5.46 ± 1.18 a 5.13 ± 0.28 a 5.66 ± 1.73 a 18:1n 9 5.29 ± 1.67 a 8.00 ± 1.39 b 5.87 ± 0.80 ab 7.11 ± 0.81 ab 18:1n 7 2.10 ± 1.18 ab 1.83 ± 0.26 a 2.32 ± 0.20 b 1.28 ± 0.87 ab 18:2n 6 1.07 ± 0.42 a 2.95 ± 0.51 b 0.72 ± 0.30 a 2.12 ± 1.21 ab 18:3n 3 0.93 ± 0.43 a 0.94 ± 0.57 ab 0.31 ± 0.40 ab 0.00 ± 0.00 b 20:1n 9 0.12 ± 0.08 a 1.38 ± 0.86 a 0.00 ± 0.00 a 0.00 ± 0.00 a 20:2n 6 0.51 ± 0.06 a 0.00 ± 0.00 b 0.13 ± 0.21 ab 0.00 ± 0.00 b 20:4n 6 5.72 ± 1.35 a 1.78 ± 0.31 b 3.71 ± 1.91 abc 0.44 ± 0.63 c 20:5n 3 9.78 ± 1.79 a 6.69 ± 0.46 a 7.34 ± 1.43 a 8.11 ± 0.96 a 22:1n 9 0.04 ± 0.08 a 0.44 ± 0.45 a 0.00 ± 0.00 a 0.00 ± 0.00 a 22:6n 3 37.26 ± 1.53 a 39.00 ± 1.59 ab 47.40 ± 4.82 bc 49.05 ± 2.13 c Muut 3.20 ± 1.03 a 2.31 ± 0.55 a 2.05 ± 0.70 a 0.12 ± 0.26 b a Tulokset prosentteina (%) fosfolipidien kokonaisrasvahapoista (keskiarvo ± SD, n = 5). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, tuore, syksy, kalastettu; 2, tuore, syksy, kasvatettu; 3, tuore, kevät, kalastettu; 4, tuore, kevät, kasvatettu

Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 5 (8) TAULUKKO 3a Savustamattomien siikojen triasyyliglyserolien rasvahappokoostumukset a 14:0 2,8 ± 0,6 a 4,0 ± 0,2 b 3,9 ± 0,4 b 16:0 16,8 ± 1,4 a 14,4 ± 0,5 b 14,5 ± 0,8 b 16:1n 7 12,7 ± 2,5 a 7,2 ± 0,5 b 12,1 ± 0,7 a 18:0 5,1 ± 0,8 a 2,2 ± 0,2 b 3,1 ± 0,4 c 18:1n 9 24,0 ± 4,5 ab 23,9 ± 1,3 a 19,4 ± 3,1 b 18:1n 7 6,0 ± 1,3 a 3,0 ± 0,2 b 4,5 ± 0,7 c 18:2n 6 3,4 ± 1,0 a 8,0 ± 0,7 b 5,7 ± 0,5 c 18:3n 3 1,9 ± 0,8 a 2,5 ± 0,2 b 8,6 ± 1,2 c 20:1n 9 2,0 ± 0,7 a 5,9 ± 0,4 b 0,8 ± 0,2 c 20:2n 6 1,1 ± 0,5 a 0,6 ± 0,1 b 0,5 ± 0,1 b 20:4n 6 3,2 ± 1,2 a 0,5 ± 0,1 b 1,9 ± 0,1 c 20:5n 3 6,4 ± 1,4 a 5,7 ± 0,4 b 8,3 ± 1,0 c 22:1n 9 0,0 ± 0,1 a 0,7 ± 0,7 b 0,0 ± 0,0 a 22:6n 3 8,8 ± 3,8 a 12,0 ± 0,5 b 4,3 ± 1,2 c Muut 5,9 ± 1,4 a 9,1 ± 1,2 b 12,5 ± 2,7 c a Tulokset prosentteina (%) triasyyliglyserolien kokonaisrasvahapoista (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 35); 2, kasvatettu (n = 33); 3, tuotu (n = 5) TAULUKKO 3b Savustettujen siikojen triasyyliglyserolien rasvahappokoostumukset a 14:0 2,5 ± 0,3 a 4,0 ± 0,2 b 4,2 ± 0,4 b 16:0 16,1 ± 1,2 a 14,9 ± 0,7 b 15,4 ± 0,7 ab 16:1n 7 14,4 ± 5,5 a 7,0 ± 0,2 b 12,8 ± 1,9 a 18:0 5,1 ± 0,7 a 2,3 ± 0,1 b 3,1 ± 0,3 c 18:1n 9 26,7 ± 4,4 a 23,2 ± 0,8 a 17,1 ± 2,0 b 18:1n 7 5,9 ± 0,8 a 3,0 ± 0,1 b 3,9 ± 0,2 c 18:2n 6 3,3 ± 0,7 a 7,6 ± 0,5 b 5,7 ± 1,0 c 18:3n 3 1,5 ± 0,3 a 2,4 ± 0,1 b 9,4 ± 0,6 c 20:1n 9 2,2 ± 0,6 a 6,0 ± 0,2 b 0,6 ± 0,1 c 20:2n 6 1,3 ± 0,4 a 0,6 ± 0,0 b 0,5 ± 0,1 b 20:4n 6 2,8 ± 0,8 a 0,5 ± 0,0 b 1,7 ± 0,1 c 20:5n 3 5,5 ± 1,0 a 5,9 ± 0,2 a 8,9 ± 0,7 b 22:1n 9 0,0 ± 0,1 a 0,7 ± 0,0 b 0,0 ± 0,0 a 22:6n 3 7,1 ± 2,9 a 12,1 ± 0,4 b 3,2 ± 0,2 c Muut 5,7 ± 1,0 a 9,8 ± 0,5 b 13,5 ± 0,4 c a Tulokset prosentteina (%) triasyyliglyserolien kokonaisrasvahapoista (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 10); 2, kasvatettu (n = 10); 3, tuotu (n = 5)

Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 6 (8) TAULUKKO 4a Savustamattomien siikojen fosfolipidien rasvahappokoostumukset a 14:0 0,7 ± 0,1 a 1,2 ± 0,8 b 1,0 ± 0,1 b 16:0 22,4 ± 1,8 a 24,6 ± 2,3 b 21,1 ± 1,8 a 16:1n 7 2,1 ± 0,6 a 0,7 ± 0,9 b 1,1 ± 0,6 b 18:0 5,6 ± 0,6 a 6,1 ± 1,2 ab 7,1 ± 0,5 b 18:1n 9 5,7 ± 0,9 a 8,2 ± 2,3 b 7,4 ± 2,3 ab 18:1n 7 2,6 ± 0,6 a 1,7 ± 0,5 b 2,6 ± 0,3 a 18:2n 6 1,0 ± 0,3 a 2,3 ± 1,0 b 1,8 ± 0,3 b 18:3n 3 0,8 ± 0,5 a 0,8 ± 0,7 a 3,4 ± 0,4 b 20:1n 9 0,1 ± 0,1 a 0,7 ± 0,8 b 0,0 ± 0,0 ab 20:2n 6 0,5 ± 0,2 a 0,0 ± 0,0 b 0,1 ± 0,2 b 20:4n 6 6,2 ± 1,9 a 1,0 ± 0,7 b 4,5 ± 0,1 c 20:5n 3 9,7 ± 2,0 a 7,1 ± 0,9 b 13,2 ± 1,7 c 22:1n 9 0,1 ± 0,1 a 0,6 ± 0,8 a 0,4 ± 0,4 a 22:6n 3 39,3 ± 5,7 a 44,2 ± 6,1 b 30,9 ± 2,4 c Muut 3,2 ± 1,0 a 0,8 ± 1,2 b 5,4 ± 0,4 c a Tulokset prosentteina (%) fosfolipidien kokonaisrasvahapoista (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 35); 2, kasvatettu (n = 33); 3, tuotu (n = 5) TAULUKKO 4b Savustettujen siikojen fosfolipidien rasvahappokoostumukset a 14:0 0,7 ± 0,2 a 1,4 ± 0,8 a 0,2 ± 0,5 a 16:0 22,5 ± 0,9 a 25,0 ± 1,2 b 21,3 ± 1,1 a 16:1n 7 2,8 ± 1,4 a 1,1 ± 1,0 b 0,5 ± 0,7 b 18:0 5,7 ± 0,2 a 5,3 ± 0,3 b 6,7 ± 1,4 ab 18:1n 9 6,3 ± 0,9 a 7,4 ± 1,7 a 5,8 ± 0,9 a 18:1n 7 2,6 ± 0,4 a 1,6 ± 0,4 b 2,5 ± 0,3 a 18:2n 6 1,1 ± 0,2 a 2,4 ± 0,8 b 1,0 ± 0,6 a 18:3n 3 1,0 ± 0,2 a 0,5 ± 0,6 a 3,7 ± 0,3 b 20:1n 9 0,2 ± 0,2 a 1,1 ± 1,0 a 0,0 ± 0,0 a 20:2n 6 0,5 ± 0,2 a 0,0 ± 0,0 b 0,0 ± 0,0 b 20:4n 6 6,6 ± 1,6 a 1,0 ± 0,6 b 4,6 ± 0,1 a 20:5n 3 11,1 ± 1,5 a 7,6 ± 0,5 b 15,3 ± 1,2 c 22:1n 9 0,2 ± 0,3 a 0,4 ± 0,5 a 0,9 ± 0,9 a 22:6n 3 35,4 ± 4,4 a 44,2 ± 6,5 b 32,3 ± 3,9 a Muut 3,4 ± 0,9 a 1,1 ± 1,2 b 5,2 ± 0,5 c a Tulokset prosentteina (%) fosfolipidien kokonaisrasvahapoista (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 10); 2, kasvatettu (n = 10); 3, tuotu (n = 5)

Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 7 (8) TAULUKKO 5a Savustamattomien siikojen lipidiprosentit a Rasvaprosentti 2,6 ± 0,9 a 12,2 ± 2,9 b 5,4 ± 1,4 c a Tulokset mg/100 g (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. TAULUKKO 5b Savustettujen siikojen lipidiprosentit a Rasvaprosentti 2,8 ± 0,9 a 11,1 ± 0,9 b 7,3 ± 3,2 b a Tulokset mg/100 g (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 10); 2, kasvatettu (n = 10); 3, tuotu (n = 5) TAULUKKO 6 Savustamattomien siikojen tokoferolien ja tokotrienolien pitoisuudet a Tokoferoli/ trienoli α tokoferoli 0,11 ± 0,14 a 0,69 ± 0,39 b 0,00 ± 0,00 a β tokoferoli 0,00 ± 0,00 a 0,00 ± 0,00 a 0,0 ± 0,00 a γ tokoferoli 0,01 ± 0,01 a 0,13 ± 0,06 b 0,01 ± 0,02 a δ tokoferoli 0,00 ± 0,00 a 0,00 ± 0,01 a 0,00 ± 0,00 a Tokof. yht. 0,12 ± 0,14 a 0,82 ± 0,41 b 0,0 ± 0,0 a α tokotrienoli 0,00 ± 0,01 a 0,00 ± 0,00 a 0,00 ± 0,00 a β tokotrienoli 0,01 ± 0,01 a 0,02 ± 0,02 a 0,01 ± 0,02 a γ tokotrienoli 0,01 ± 0,02 a 0,01 ± 0,01 a 0,02 ± 0,02 a δ tokotrienoli 0,00 ± 0,00 a 0,00 ± 0,00 a 0,00 ± 0,00 a Tokotr. yht. 0,02 ± 0,02 a 0,02 ± 0,02 a 0,03 ± 0,02 a a Tulokset mg/100 g (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 35); 2, kasvatettu (n = 33); 3, tuotu (n = 4) TAULUKKO 7 Tuoreiden syys ja tuontisiikojen D vitamiinipitoisuudet a 19,2 ± 4,9 24,1 ± 2,2 4,3 ± 0,5 a Tulokset µg/100 g (keskiarvo ± SD). b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 5); 2, kasvatettu (n = 5); 3, tuotu (vain yksi kokoomanäyte, josta tehty kaksi erillistä näytettä)

Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 8 (8) TAULUKKO 8a Savustamattomien siikojen triasyyliglyseroli ja fosfolipidirasvahappojen osuudet kokonaislipideistä a TAG rasvahapot 40,9 ± 12,4 a 68,8 ± 5,2 b 54,1 ± 6,0 c PL rasvahapot 30,0 ± 12,8 a 9,4 ± 5,6 b 8,2 ± 1,8 b a Tulokset % (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 35); 2, kasvatettu (n = 33); 3, tuotu (n = 5) TAULUKKO 8b Savustettujen siikojen triasyyliglyseroli ja fosfolipidirasvahappojen osuudet kokonaislipideistä a TAG rasvahapot 42,5 ± 6,5 a 66,8 ± 2,8 b 51,6 ± 3,9 c PL rasvahapot 27,8 ± 14,8 a 14,7 ± 13,2 ab 5,7 ± 1,9 b a Tulokset % (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 10); 2, kasvatettu (n = 10); 3, tuotu (n = 5)