Yhteisöviestinnän johtaminen 4. Luotaus, seuranta ja viestinnän toimivuuden arviointi Leif Åberg syyslukukausi 2011
Luennot Yksilötehtävät Pienryhmätyö vko 45 08.11. ensimmäinen luento verkossa 11.11. ensimmäinen luento Ennaltapohdinta: arvioi ProComin Yhteisöviestintä 2010-luvulla-asiakirjaa Toimintamallin esittely luennolla, pienryhmien muodostus vko 46 15.11. toinen luento verkossa 18.11. toinen luento 1. luennon oppimispäiväkirja 15.11. klo 16 mennessä vko 47 22.11. kolmas luento verkossa 25.11. kolmas luento vko 48 29.11. neljäs luento verkossa 02.12. neljäs luento vko 49 06.12. viides luento verkossa 09.12. viides luento vko 50 13.12. Koostemateriaali verkossa 16.12. Viimeinen luento vko 51 vko 02/2012 Tulokset 10.1.2012 2. luennon oppimispäiväkirja 22.11. klo 16 mennessä 3. luennon oppimispäiväkirja 29.11. klo 16 mennessä Toivomuksesi 5. luennon erityisteemoista 02.12. mennessä leif.aberg@helsinki.fi Vertaisarvioinnin kohde nimetty 2.12. 4. luennon oppimispäiväkirja 06.12. klo 16 mennessä 5. luennon oppimispäiväkirja 13.12. klo 16 mennessä Vertaisarvio viim 14.12. Moodleen Koostettu oppimispäiväkirja 20.12. klo 16 mennessä Pienryhmän tehtävän hahmottelu: oppimistavoite, sisällöt, työnjako, toimintamuodot Moodleen 24.11. mennessä tiedonkeruuta, analyysia Raportin laadintaa 12.12. klo 23.59 mennessä: pienryhmäraportti Moodleen Presentaatio 16.12.
Tapahtumia ja teemoja seurataan luotauksen avulla Luotauksen (scanning, monitoring) avulla työyhteisö pyrkii havaitsemaan toiminnan kannalta olennaiset ulkoiset ja sisäiset muutokset ajoissa, jotta oikaiseviin toimiin voidaan ryhtyä Sisäinen luotaus ja ympäristöluotaus
Trendit Satunnaisvaihtelut Koskevat vain meitä, itse aiheutettuja?
Heikko signaali (weak signal) muutoksen ensimmäinen merkki ei itsessään kerro, millainen muuto kyseessä voi tulla mistä tahansa sekä siihen reagointi että reagoimattomuus vaikuttaa prosessin jatkoon (eli kyseessä on dynaaminen järjestelmä!)
Siksipä onkin tärkeää, että jokainen luotaa: monta silmää näkee enemmän! työyhteisön sisällä on areenoita, keskustelufoorumeita, joissa heikkoja muutoksen merkkejä voi pohtia: parviäly! kun heikko signaali on havaittu, on nopeasti pohdittava, millaisesta muutoksesta on kyse, kuinka tärkeä se on meidän kannaltamme, ja onko muutos uhka vai mahdollisuus
Keinoja: Rinnakkaistarkistus jos on kyse siitä, mitä arvelemme/pelkäämme/ toivomme, miten muutoin se voisi ilmetä? Siivutus ja ulotteistaminen Saul Wurman: slicing and dimensionizing
siivutus: -- ++ -- ++ -- ++ ulotteistaminen:
Mitä luodataan? suhteellisen pysyviä stakeholder-ryhmiä teemoja ja niiden ympärille esiin nousevia ryhmiä
Stakeholder-ryhmien jatkumo Suhteellisen pysyvät stakeholder-ryhmät tunnistettavissa yksilöitävissä yhteinen intressi voidaan määrittää yhteydenpito voidaan virallistaa ja se on säännöllistä viestintä painottuu yhteisen intressin vahvistamiseen Teeman esiin nostavat yleisöt teema (issue) voidaan identifioida luotaamalla löytyykö yhteinen intressi? Tilanne ei ole win-win, vaan ainakin aluksi voi näyttää win-loose-tilanteelta viestintä painottuu issuen hoitoon, ettei muodostuisi kriisiksi tai jotta voidaan hyödyntää yleisöjä vaikea identifioida: keulakuva, spokesperson, komitea
Siispä tuo jako kahteen on tilannekohtainen arvioitavissa sen mukaan, millainen vaikutus vaihdannalla on työyhteisön mission ja tavoitteiden saavuttamiseen stakeholder-tilannetta tulee siis tarkastella säännöllisesti luotauksen rooli korostuu
Kiinnostus-vaikutus -matriisi stakeholder-ryhmän vaikutus asian (issuen) painoarvo/merkitys pieni suuri pieni suuri Stakeholder-ryhmän kiinnostus suuri pieni Asian (issuen) kiinnostavuus suuri pieni edellyttävät muutosten luotaamista edellyttävät jatkuvaa luotaamista lähde: sovellus Copenhagen Charter 1999:sta
Tai näin... Vaikuttavuus: -aihe -toimija(t) irtisanomiset tuoteboikotti jätepäästö (paikallinen) ta he ma hu to ke he el sy lo ma jo
Tai sitten tikkataulu teema% toimijat% diskurssit% argumen0t%?"?"
Viestinnän toimivuuden arviointi teoriassa viestintä on vaikuttanut silloin, kun se on saanut aikaan muutoksia. Siten vaikuttavuuden arviointi edellyttää aina vertaamista vertaamista voi tehdä kolmeen suuntaan: eteenpäin: tuloksia verrataan tavoitteisiin taaksepäin: tietyn ajankohdan tilannetta verrataan aikaisemman ajankohdan tilanteeseen sivulle: omaa toimintaa verrataan kilpailijoiden tai muiden ulkoisten kohteiden vastaavaan toimintaan tai johonkin normiin
Arviointimuodot: itsearviointi vertaisarviointi ulkoinen arviointi
Yhteisöviestinnän ydinsisällöt.! Arviointimallien teemojen kautta: ProComin Kvast (yleinen): 1 Strategia ja tavoitteellisuus Liiketoimintastrategian osa ja tuki Onko strateginen viestintäohjelma Viestinnän kytkeminen vuosisuunnitteluun 2 Organisointi ja viestinnän järjestelyt Organisoinnin tarkoituksenmukaisuus Viestintävastuut määritelty Viestinnän voimavarat Osa-alueet koordinoitu Testattu viestintäpolitiikka poikkeusoloja varten 3 Viestintävalmiudet Esimiehet Avainhenkilöt Viestinnän ammattilaiset Henkilöstö 4 Luotaus, seuranta ja arviointi Yhteisökuva (sisäinen ja ulkoinen) Käytössä olevat omat viestimet Joukkoviestimet Yhteistyö- ja kohderyhmäviestintä Heikot muutossignaalit (issues) Oman toimialan ja viestinnän alan yleinen kehitys Säännöllinen itsearviointi ja huipputasovertailu CRC:n VISA (julkishallinto): 1 Viestinnän asema strategian toteuttamisessa 2 Strategisen viestintäsuunnitelman merkitys 3 Viestinnän kytkeminen vuosisuunnitteluun 4 Viestinnän organisointi ja vastuusuhteet 5 Viestinnän resurssit ja varautuminen kriiseihin 6 Viestinnän toteutus ja laadun seuranta 7 Julkisen keskustelun seuranta 8 Kansalaisjulkisuus 9 Asiantuntija julkisuus ja kansalaisyhteisöt 10 Verkkojulkisuus 11 Viestinnän osaamisen kehittäminen 12 Viestinnän seuranta ja arviointi