Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1
8.9.2014 Page 2
Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelaki 4 Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.
YHTEISKUNTA MUUTTUU- RAKENNEMUUTOKSIA TULEE JOKA TAPAUKSESSA Ihmisten elämänpiirit ovat laajentuneet ja palveluvaatimukset korkeat Kunnat toimivat yhä useammin palveluiden järjestäjinä- ei vain tuottajina Valtakunnan tasolla palveluita keskitetään tehokkuuden ja asiantuntijuuden varmistamiseksi Rahoitus kulkee kuntien kautta- todellinen päätösvalta asioihin Edunvalvojan rooli Lähidemokratian hoitamisen rooli Kuntien merkitys elinvoiman ja hyvinvoinnin edistäjinä Kulttuuri, yhteisöllisyys Elinvoimainvestoinnit (infra, kaavoitus, tietoverkot) Hyvinvointi (ikärakenne, terveys, ympäristö, ihmisen oma vastuu ja osallisuus) Tulevaisuuden kysymyksiä kun kuntarakenne tiivistyy Palveluiden rahoitus (tarve ja rahoituspohja) Palveluasiointi maantieteellisesti laajoilla alueilla Lähidemokratian eri muodot Toiminnan ja rahoituksen epäsuhta Olennaisinta on alueen kehityksen turvaaminen sekä palveluiden säilyminen alueella
Millainen on tulevaisuuden kunta? Miksi se on olemassa? Mikä on meidän kunnan tulevaisuus? Maaseutuhallinto kansalaisopisto Ammatillinen koulutus Kirjastopalvelut PTH Palo- ja pelastustoimi Jäteasiat ESH Lastensuojelu Ympäristöterveydenhuolto Sosiaalipäivystys? SOTE- palvelut Sivistys- ja vapaa-aikapalvelut (lukio) Tekniset palvelut (rak.valv.) Hallinto Elinvoima ja alueen etu Yhteisöllisyys LÄHI- DEMOKRATIA? 8.9.2014 Page 5
SELVITÄÄNKÖ TULEVAISUUDESTA PAREMMIN ITSE VAI YHDESSÄ? KETKÄ OVAT OIKEAT KUMPPANIT? VALTIONOSUUS- MUUTOKSET (jako ja määrä) TALOUDEN RAAMI KUSTANNUS -KEHITYS (sote, tehtävät) KUNNAN TOIMINTA PALVELU- TARPEIDEN KEHITYS (väestön kehitys) VEROTULOJEN KEHITYS (elinkeinotoiminta) 8.9.2014 Page 6
8.9.2014 Page 7
META -analyysi ja keskeisiä havaintoja kuntaliitoksista 2000-luvulla (Arto Koski) 165 kuntajakoselvitystä Kuntaliitoskuntien kokonaispinta-alat kasvaneet jopa yli 2000 neliökilometriin Viime vuosina suosittu monikuntaliitoksia Strategisessa liitoksessa tavoitellaan jotakin mitä erilliset kunnat eivät saisi aikaan Kuntaliitokset ovat keskenään hyvin erilaisia Vuosina 2009-2012 38 käynnistetystä selvityksistä 45 % johti liitoksiin Yhdistymisavustukset ovat pienentyneet sitten 2008 66% liitoksista on ajoittunut valtuustokauden taitteeseen Helpot liitokset jo tehty- vaikeat jäljellä
8.9.2014 Page 9
8.9.2014 Page 10
8.9.2014 Page 11
HÄMEENLINNAN KAUPUNKI 8.9.2014 Page 12
13 8.9.2014 13
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer 8.9.2014 Page 14
Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/20120917alueel/ Alueellista_demokratiaa.pdf 8.9.2014 Page 15
MITÄ TEHTÄVIÄ KUNNILLE JÄÄ? JATKETAANKO KEHITYSTÄ NYKYISELLÄ POLULLA? PERUSTETAAN ERILLISIÄ YHTEISTYÖORGANISAATIOITA? Tuleeko lisää erillisiä toimijoita - KUKA JOHTAA KOKONAISUUTTA? - MITEN KUNNAT JOHTAVAT OSUUKSIAAN? Jakavatko peruskunnat vastuuta esim. yhteislautakunnat - VASTUUN JAKO Syntyykö yksi maakunnallinen koordinoija (ky?) - SUHDE KUNTIIN IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI 16
8.9.2014 Page 17
Selvitysten määräaika ja seuranta (KuntarakenneL 4 g ) 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Selvitysalueen määrittely 30.11.2013 Selvitysvaihe 30.9.2013/4 Toteutusvaihe Arviointi- ja seurantavaihe MITEN AIOTAAN EDETÄ PÄÄTÖKSENTEON JA SIIRTYMÄVAIHEEN OSALTA? 8.9.2014 Page 18
AIKA PIENTEN ASKELTEN ETENEMINEN KUNTARAKENNEMUUTOKSISSA ETELÄ- KARJALASSA ETELÄ-KARJALAN KAUPUNKI (kaikki kunnat) UUSI LAPPEENRANTA (seutukunta) UUSI IMATRA (seutukunta) Länsi- Saimaa (Luumä ki,savitaipale) ETELÄ-KARJALAN KAUPUNKI (muut 6 kuntaa) Parik kala JOKO TAI Laajentunut LPR (LPR, Taipalsaari, Lemi) Länsi-Saimaa (Luumäki, Savitaipale, Lemi) Imatra (Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi) Parikkala YKSITTÄISET KUNTALIITOKSET? IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI
8.9.2014 Page 20
8.9.2014 Page 21
Yhdistymissopimusluonnos sisältää kuntarakennelain mukaiset kokonaisuudet 1) Kuntajaon muuttamisen toteuttamistapa ja ajankohta; 2) Uuden kunnan hallinnon järjestämisen periaatteet; 3) Uuden kunnan nimi; 4) Yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten määrä, paikkojen jakautuminen yhdistyvien kuntien kesken sekä niiden alueella valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kesken; 5) Yhdistymishallituksen toimivalta; 6) Yhdistymishallituksen yhteistyö yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa ennen kuin valtioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä; 7) Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien asema uudessa kunnassa; 8) Yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet; 9) Uuden kunnan taloudenhoidon yleiset periaatteet; 10) Asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinot uudessa kunnassa; sekä 11) Yhdistymisavustuksen käytön periaatteet. Huom. Sopimuksen tarkkuuden optimointi
Huomio prosessissa! Yhteinen selvitysprosessi ja käsitykset Strategisten tavoitteiden määrittely Uuden kunnan palveluperiaatteista sopiminen Tuottavuuden haltuunotto heti päätösten jälkeen Sopimuksen laajuus napakkuus Tämän hetken etu voi olla uuden kunnan haitta Aikatauluista ja vastuista sopiminen Siirtymäaika yhdistymishallituksen johdossa Henkilöstöorganisaation tiedottamisaikataulu Viestinnän suunnitelmallisuus ja laajuus 1.1.xx hallittu muutos siirtymäkaudelta toteutukseen sadan päivän suunnitelma ja sen johtaminen Kuntien yhdistyminen ei tuo automaattisesti hyötyjävaatii aktiivisia toimenpiteitä ja uusia toimintatapoja HYVÄÄ MUUTOSJOHTAMISTA 8.9.2014 Page 23
TULEVAISUUS VAATII tiedolla ja taidolla johtamista tunteetkin on otettava huomioon 8.9.2014 Page 24