5.4.5 Turun kaupunkikhtainen petussuunnitelma Oppilashulln tteuttamisen tavitteet ja timintatavat edistää ppilaiden ja piskelijiden ppimista, terveyttä ja hyvinvintia siirtää painpistettä nykyistä enemmän yksilökeskeisestä työstä yhteisölliseen työhön siirtää painpistettä krjaavasta työstä ehkäisevään työhön vahvistaa ppilas- ja piskelijahulln suunnitelmallisuutta ja tteuttamista timinnallisena kknaisuutena ja mnialaisena yhteistyönä Oppilashulln palveluita vat psyklgi- ja kuraattripalvelut sekä kuluterveydenhulln palvelut. Oppilashulta tteutetaan sivistystimialan ja hyvinvintitimialan mnialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä ppilaiden ja heidän hultajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahjen kanssa. Ensisijainen vastuu kuluyhteisön hyvinvinnista n kulun henkilöstöllä ja se n kaikkien yhteisössä työskentelevien tehtävä. Oppilashullsta mudstetaan timiva ja yhtenäinen kknaisuus. Oppilashult järjestetään yhteisöllisenä ppilashultna ja yksilökhtaisena ppilashultna. Yhteys hyvinvintisuunnitelmaan Lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma n yksi Turun kaupungin strategisista asiakirjista. Suunnitelman sisällöstä n määrätty lastensujelulain 12 :ssä ja ppilas ja piskelijahultlain 12 :ssä. Kaupunginvaltuust hyväksyy suunnitelman ja se n humiitava kaupungin talusarvita ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran neljässä vudessa. Päävastuu hjelman valmistelusta n llut asukkaiden hyvinvinnin edistämisen hjausryhmän alaisella lasten ja nurten alatyöryhmällä. Työryhmässä vat edustettuina keskushallint, hyvinvinti-, vapaa-aika-, sivistystimiala sekä seurakunta, pliisi, pulustusvimat, lastensujelujärjestöt sekä ELY-keskus. Lastensujelulaki 12 : lasten ja nurten kasvult sekä hyvinvinnin tila ehkäisevät timet ja palvelut lastensujelun tarve ja resurssit lastensujelun palvelujärjestelmä yhteistyö suunnitelma hjelman tteuttamisesta ja seurannasta Oppilas- ja piskelijahultlaki 12 piskeluhulln tavitteet ja paikallisen tteuttamistavan keskeiset periaatteet arvi piskeluhulln kknaistarpeesta, käytettävissä levista piskeluhult- palveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityispetuksesta timet, jilla vahvistetaan yhteisöllistä ppilashulta ja ppilaiden varhaista tukea tiedt suunnitelman tteuttamisesta, seurannasta sekä piskeluhulln laadunarviinnista
Kunta/kulukhtainen ppilashultsuunnitelma Suunnitelma tarkistetaan vuden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma n tarkistettu. Suunnitelmassa kuvataan menettelytavat, jilla kulun henkilöstö, ppilaat ja hultajat sekä tarvittavilta sin yhteistyötaht perehdytetään suunnitelmaan. Samalla svitaan suunnitelmasta tiedttamisesta edellä mainituille. OPPILASHUOLTO OPPILAS /OPISKELIJAHUOLTOPALVELUIDEN STRATEGINEN SUUNNITTELU, KE HITTÄMINEN JA ARVIOINTI Turun piskeluhulln hjausryhmä Turun lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma KOULUYHTEISÖN HYVINVOINNIN JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN kulukhtainen (yhteisöllinen) ppilashultryhmä (KOR) kulukhtainen ppilashultsuunnitelma YKSITTÄISEN OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELY mnialainen knsultaati n tärkeä menetelmä ppilashullssa (vrt. ps) mnialainen asiantuntijaryhmä (MAR) ppilaan/hultajan sustumus ja sallisuus, käsittely kirjataan ppilashultkertmukseen ja asiakasrekisteriin OPETUSJÄRJESTELYT ppilaan ja hultajan kanssa sekä yhteistyössä ppilashulthenkilökunnan kanssa kirjataan pedaggiseen asiakirjaan, ei tarvita ppilaan/hultajan lupaa, ei le ppilashulta POL 16 a 2 mm, POL 17 3 mm Kuvissa kuvataan Turun peruspetuksen ppilashulln rakennetta ja timintatapja sekä ppilashulln yhteyttä petusjärjestelyjä kskevaan timintaan kuluissa. 1. Oppilashultpalveluiden kknaisuus
1.1 Kknaistarve Oppilashulthenkilöstön esimiehet tekevät keväällä arvin kulujen ppilashulln kknaistarpeesta ja käytettävissä levista ppilashultpalveluista seuraavaa lukuvutta varten. Arvissa humiidaan kulun ppilasmäärän lisäksi mm. tehstetun ja erityisen tuen ppilaat sekä asuinalueen erityispiirteet. 1.2 Käytettävissä levat ppilashultpalvelut Turun kaupunki järjestää kulunterveydenhitaja- ja lääkäripalvelut sekä kulukuraattri- ja kulupsyklgipalvelut. 1.3 Palveluiden järjestäminen sekä työn- ja vastuunjak Oppilashulthenkilöstön esimiehet päättävät kulunterveydenhitaja- ja kululääkäripalveluiden sekä kulukuraattri- ja kulupsyklgipalveluiden sijittelusta lukuvusittain. 1.4 Tteuttamisessa tarvittava yhteistyö Turun piskelijahulln hjausryhmä tekee ppilashultpalveluiden kehittämis- ja arviintityötä. Yhteistyötä tehdään kaikilla ppilashulttyön tteuttamisen tasilla. 1.5 Palveluiden khdentaminen yksittäisiin ppilaisiin, kuluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä ppilashulln kehittämiseen ja seurantaan Kulunterveydenhitajat, -lääkärit, -kuraattrit ja -psyklgit khdentavat työpanstaan yllä mainittuihin sa-alueisiin justavasti ja tarpeen mukaan pririsiden. 2. Yhteisöllinen ppilashult Yhteisöllisen ppilashulln timintatavat ja käytännöt Turun peruspetus n jaettu eteläiseen, itäiseen ja phjiseen yhteistyöalueeseen. Yksi alueen erityispettajista timii man työnsä hella knsultivana erityispettajana (KERO). Hänen tehtävänsä n suunnitella ja tukea kuluja ppimisen ja kulunkäynnin tuen järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä. Keskeinen kulun timintakulttuuria kehittävä ryhmä n kulukhtainen yhteisöllinen ppilashultryhmä (KOR). Kulukhtainen yhteisöllinen ppilashultryhmä (KOR) tehtävät suunnittelee, tteuttaa, arvii ja kehittää kuluyhteisön hyvinvinnin, turvallisuuden, viihtyvyyden ja sallisuuden edistämistä suunnittelee, miten ppilaiden ja yhteisön hyvinvintiin liittyvien kyselyiden ja laadunarviintien tulksia sekä laajjen terveystarkastusten yhteenvetja käsitellään kulussa suunnittelee, miten vanhempien kasvatustyötä tuetaan sekä kdin ja kulun yhteistyötä vahvistetaan
käsittelee lukuvusittain nivelvaiheyhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyöhön liittyviä ajankhtaisia kysymyksiä kknpan ryhmää jhtaa rehtri ryhmään kuuluu pettajaedustajan lisäksi ainakin ppilashulthenkilöstö, sa-aikaisen erityispetuksen edustaja ja vusilukilla 7 9 ppilaanhjaaja ryhmään kutsutaan säännöllisesti ppilaskunnan ja hultajien edustajia ryhmään vidaan tarvittaessa kutsua kulun henkilöstön muita edustajia ja lasten ja nurten hyvinvintia edistäviä viranmaisia ja timijita 2.1 Kulukhtainen yhteisöllinen ppilashultryhmä (KOR) kknpan rehtri (pj) ja apulaisrehtri, pettajakunnan edustaja, erityispettajat, kulukuraattri, kuluterveydenhitaja, kulupsyklgi kkntuminen KOR kkntuu kerran kuukaudessa. kuvaus hultajien sallisuudesta ja kuulluksi tulemisesta KOR tekee yhteistyötä ppilaiden ja heidän hultajiensa kanssa. Yhteistyö n vastavurista, avinta ja luttamuksellista ja sillä pyritään tukemaan vanhempien kasvatustehtävää. Yhteistyö mahdllistaa myös vanhempien välisen keskustelun ja vertaistuen. KOR:n tulee tiedstaa perheiden ja ppilaiden arjen haasteet ja humiida se timinnassa. Hyvinvinnissa havaittuihin hulenaiheisiin etsitään ratkaisua yhdessä hultajien kanssa. KOR tiedttaa kulun ja ppilashulln timintatavista sekä rganisi erilaisia timintatapja, jtta vanhemmat tulevat kuulluksi, esim. teemapäivät, jissa vanhemmilla n aktiivinen ja sallistuva rli kyselyt haastattelut, keskustelut ja mahdlliset vanhempainfrumit vanhempien tarpeet khtaavien tiedtusmenetelmien kehittäminen kuvaus ppilaiden sallisuudesta ja kuulluksi tulemisesta KOR kannustaa ppilaita kulun timintakulttuurin kehittämiseen ttamalla heidät aktiivisesti mukaan hyvinvivan kuluyhteisön rakentamiseen. Avin ja luttamuksellinen yhteistyö ppilaiden kanssa edistää yhteisöön kuulumisen ja turvallisuuden tunnetta sekä ehkäisee syrjäytymistä. KOR tekee yhteistyötä ppilaskunnan kanssa. lukka asteiden kuuleminen lukuvusittain esim. haastattelut, kyselyt, KOR:n
ja lukka asteen välinen keskustelufrumi ppilaiden suunnittelemat ja järjestämät hyvinvintia ja kuluviihtyvyyttä lisäävät tapahtumat ppilaskunta ja KOR khtaavat yhteisissä palavereissa ja suunnittelevat timintatapja hyvinvinnin lisäämiseksi kuluyhteisössä yhteistyökumppanit KOR kuuntelee hultajien ja ppilaiden tarpeita ja rakentaa yhteistyötä tältä phjalta. Yhteistyöhön hakeudutaan erityisesti niiden tahjen kanssa, jtka tukevat hultajien, ppilaiden ja kuluyhteisön hyvinvinnin kehittämistä. Yhteistyötahja vat muun muassa: ppilaat ja hultajat ppilaskunta ppilaskunnan hjaavat pettajat vanhempaintimikunta varhaiskasvatus ja esipetus Kasvatus ja perheneuvla, Sairaalakulu, Lasten ja nurten psykiatrian yksikkö (TYKS), Lasten ja nurten psykiatrian pliklinikka, Kuulkeskus (TYKS) kulupliisi ssiaalitimi ja lastensujelu seurakunta, harrastustiminnan edustajat, erityisliikuntapalvelut kululaisten aamu ja iltapäiväkerh timinnan arviinti ja kehittäminen KOR arvii ja kehittää timintaansa avimesti ja maa timintaansa tarkastellen. Keskeistä timinnan suunnittelussa ja arviinnissa n palautteen humiiminen timintaa suuntaavana tekijänä. Timintaa arviidaan mm. ryhmän kehityskeskusteluissa, yhteistyökumppaneita kuulemalla sekä henkilöstöpalavereissa. Timinta perustuu KOR:n vusisuunnitelmaan, jta arviidaan ja kehitetään vusittain. KOR kuuntelee hultajien ja ppilaiden tarpeita ja rakentaa yhteistyötä tältä phjalta. 2.2 Kuluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kuluyhteisön hyvinvinnin tarkastukset tarkastus tehdään klmen vuden välein (Terveydenhultlaki 16 )
ympäristöterveydenhulln edustaja rganisi tarkastuksen, jssa vat mukana ympäristöterveydenhulln edustaja, rehtri, kuluterveydenhitaja- ja/tai lääkäri, työterveyshulln edustaja, työsujelun edustaja ja kiinteistönhitaja. Kuluterveyskyselyjen (THL) tulksia kuluympäristön salta tulee hyödyntää tarkastuksessa. Tarkastuksen tulkset kirjataan, ja rehtri yhteistyössä tarkastusryhmän kanssa seuraa svittujen krjaus- ja muutstimenpiteiden tteutumista. Yhteistyö terveysneuvnnan ja terveystiedn petuksen välillä terveyden edistämisen yksikkö vi tarjta erityisasiantuntemusta päihteistä, seksuaaliterveydestä, ravitsemustieteistä, liikunnasta. Kulut käyttävät esimerkiksi Kuluterveyskyselyn (THL) tarjamaa tieta kuluyhteisön hyvinvinnin edistämisessä, vanhempainillissa keskustelun phjana, ppilashulttyössä sekä terveystiedn petuksessa. Järjestyssäännöt Järjestyssääntöjen tarkituksena n varmistaa petukseen sallistuvan ikeus turvalliseen piskeluympäristöön (POL 29 1 mm.) hulehtia siitä, että ppilas surittaa tehtävänsä tunnllisesti ja käyttäytyy asiallisesti (POL 35 2 mm.) Järjestyssäännöillä edistetään kulun sisäistä järjestystä piskelun esteetöntä sujumista sekä kuluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä (POL 29 4 mm.) Järjestyssäännöillä vidaan antaa kuluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä asianmukaisesta käyttäytymisestä tarkempia määräyksiä esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä kulun maisuuden käsittelystä kulun tiljen siisteydestä hulehtimisesta sekä leskelusta ja liikkumisesta kulurakennuksissa ja kulun alueella (POL 29 5 mm.) Järjestyssäännöt vat vimassa ajan, jllin ppilas sallistuu petussuunnitelman mukaiseen timintaan tai
peruspetuslain tai siihen liittyvien säädösten njalla laaditun suunnitelman mukaiseen timintaan (esim. kulun ulkpulinen timinta kuten retket, leirikulut ja kerht) (POL 29 6 mm.) Järjestyssäännöt valmistellaan yhteistyössä kulun henkilökunnan, vanhempien ja ppilaiden kanssa. Kulun ppilaskuntaa tulee kuulla. (POL 3 3 mm, 47 a 1 ja 3 mm.) Kulukhtaiset järjestyssäännöt, jtka vat sa petussuunnitelman kulukhtaista ppilashultsuunnitelmaa, hyväksyy rehtri. Järjestyssäännöt eivät saa lla peruspetuslain tai minkään muun säädöksen (laki, asetus tms.) vastaisia, eikä niillä vida kaventaa ppilaan perusikeuksia. 2.4 Järjestyssäännöt Säännöt vat välttämättömät yhteisön timinnan ja työrauhan säilymisen sekä jäsenten turvallisuuden ja viihtymisen vuksi. Työrauha n ehdtn edellytys kulutyön nnistumiselle. Säännöt ttuttavat ppilaan vastuuseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen. Järjestyssääntöjä nudatetaan kuluaikana, kulualueella ja kaikissa kulunkäyntiin liittyvissä lsuhteissa. (PL 29, 35 36 ) Oppilaskunnan hallitukset vat käsitelleet järjestyssääntöjä marraskuun 2015 kkuksissaan, ja hultajat marraskuussa 2015 ja pettajakunta elkuussa 2016. Rehtri n hyväksynyt 16.8.2016 kululle järjestyssäännöt. Järjestyssäännöt Hannunniitun kulussa Säännöt vat välttämättömät yhteisön timinnan ja työrauhan säilymisen sekä jäsenten turvallisuuden ja viihtyvyyden vuksi. Työrauha n ehdtn edellytys kulutyön nnistumiselle. Säännöt ttuttavat ppilaan vastuuseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen. Järjestyssääntöjä nudatetaan kuluaikana, kulualueella ja kaikissa kulunkäyntiin liittyvissä lsuhteissa. (PL 29, 35 36 ) 1. Käyttäydyn ystävällisesti, len reilu ja rehellinen en kiusaa ketään kerrn kiusaamisesta heti aikuiselle pyrin ttamaan kaikki mukaan esimerkiksi leikkiin tai ryhmätehtäviin en valehtele ja myönnän, js len tehnyt väärin puhun tisille kauniisti ja tervehdin en puhu muista pahaa 2. Turvaan piskelu ja työrauhan kuuntelen muita en häiritse tisia enkä puhu muiden päälle pyydän puheenvura viittaamalla autan muita käyttäydyn rauhallisesti kaikkialla kulun tilissa tulen ppitunnille ajissa
3. Kunniitan maa, tisten ja kulun maisuutta hulehdin kirjistani ja kuluvälineistäni pidän malta saltani pulpettini, kulurakennuksen ja vessat siisteinä en rik enkä ta tisten tavarita arvesineet vat kulussa ppilaan ja vanhempien vastuulla eikä kulu krvaa kadnneita tai särkyneitä tavarita ilmitan vahingsta heti kulun aikuiselle len velvllinen krvaamaan tahallisesti aiheuttamatani vahingn 4. Teen välitunnista mukavan taun menen reippaasti uls nudatan välituntileikeissä ja peleissä reiluja sääntöjä tan tiset humin vietän välitunnin kulun välituntialueella en heittele lumipallja, kiviä, takiaisia yms. pidän kulun ja kulualueen siistinä 5. Tun kuluun vain piskeluun tarvittavia esineitä tai aineita vaarallisia esineitä vat esimerkiksi sytkäri, puukk, veitsi, kuula ase ja lasersitin turvallisuutta vaarantavat ja kielletyt esineet tetaan talteen kululle lain mukaisesti 6. Puhelimeni, kamerani ja muut laitteeni eivät häiritse puhelimeni n äänettömänä kulupäivän ajan käytän laitteita petuksessa pettajan luvalla 7. Rukailen rauhallisesti ja siististi muistan kauniit rukailutavat jntan rauhallisesti enkä pelleile rukalassa käytän veistä ja haarukkaa (lusikkaa) tan rukaa sen verran kuin jaksan syödä annan muille rukarauhan 8. Oleskelu ja liikkuminen kulurakennuksessa ja kulualueella talutan pyöräni kulun piha alueella muistan kulu ja välituntialueet (liitteenä kartta) 9. Seuraamukset, js rikn järjestyssääntöjä kasvatuskeskustelu Wilma merkintä lukasta pistaminen jälki istunt tahallisesti aiheutetun vahingn siivaminen/krvaaminen Susituksia Hannunniitun kulun ppilaille: Käytän kännykkää ym. mbiililaitetta pettajan luvalla. Muuten säilytän sitä repussa kk kulupäivän ajan. Kiinnitän humita säänmukaiseen ja asialliseen pukeutumiseen. Käytän päähineitä vain ulkna, ellei minulla le siihen erityistä syytä. Tulen kuluun pyörällä vasta 3. lukasta lähtien ja käytän pyöräilykypärää. Käytä rullalautaa, ptkulautaa yms. vain kulumatkilla, en kulupäivän aikana. Pyrin maistamaan kaikkia rukia. Otan itselleni spivan annksen ja pyrin syömään lautaseni tyhjäksi.
Pissaljen seuraaminen, niistä ilmittaminen ja niihin puuttuminen Peruspetuslain mukaan ppilaan tulee sallistua peruspetukseen, jllei hänelle le erityisestä syystä myönnetty vapautusta. (POL 26 ) Kulujen tulee tiedttaa hultajille, miten ppilaan pissalista ilmitetaan kululle. Tavitteena n, että luvattmiin pissalihin vidaan puuttua mahdllisimman npeasti. Opetusryhmästä vastuussa leva lukanpettaja tai lukanvalvja seuraa säännöllisesti ppilaiden pissalja. 2.5 Pissaljen seuraaminen, niistä ilmittaminen ja niihin puuttuminen Hultajia tiedtetaan, miten ppilaan pissalista ilmitetaan kululle sekä kulun timenpiteistä ppilaan pissaltilanteissa. Lukanpettaja keskustelee tarvittaessa pissalkäytänteistä yksittäisen ppilaan tai ppilasryhmänsä kanssa. Hultajan tulee ilmittaa ppilaan pissalsta kuluun ensimmäisenä pissalpäivänä. Opettajat kirjaavat pissalt Wilmaan. Kulussa nudatetaan Wilma käytännöissä Turun peruspetuksen yleisiä malleja. Pissaljen syyt vat usein mninaisia ja kulussamme pidetään tärkeänä päästä puuttumaan asiaan ennaltaehkäisevästi. Luvattmien pissaljen tai kulukieltäytymisngelman hallinta edellyttää asian taustalla vaikuttavien tekijöiden selvittämistä yhdessä.
apaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hitnhjaus Kulun ppilaat ja henkilökunta perehdytetään lukuvusittain turvallisuutta edistäviin timintatapihin. Kulutapaturma n peruspetuksen ppilaille kulussa tai kulumatkalla sattunut äkillinen, ulkisen ruumiinvamman aiheuttava dttamatn tapahtuma. Kulutapaturmina krvataan myös sellaiset vammat, jtka vat syntyneet pintkäynnillä, pintretkellä, leirikulussa, kerhssa tai välittömällä matkalla niihin, mikäli ne sisältyvät kulun timintasuunnitelmaan. Tarkat timintahjeet tapaturman sattuessa löytyvät kulun turvallisuuskansista ja kaupungin nettisivuilta. http://www.turku.fi/public/default.aspx?ndeid=4722 Tapaturmasta ilmitetaan viipymättä ppilaan hultajalle. upakkatutteiden, alkhlin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Tupakinti n kielletty kaikkien peruspetusta antavien kulujen sisä- ja ulktilissa. (Tupakkalaki 12 ) Kuluun ei saa tuda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jnkin hallussapit n muussa laissa kielletty tai jlla vidaan vaarantaa maa tai tisen turvallisuutta taikka jka erityisesti sveltuu maisuuden vahingittamiseen ja jnka hallussapidlle ei le hyväksyttävää syytä. (POL 29 2 mm.) Rehtrilla tai kulun pettajalla n yhdessä tai erikseen ikeus työpäivän aikana ttaa haltuunsa ppilaalta 29 :n 2 mmentissa tarkitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jlla ppilas häiritsee petusta tai ppimista. (POL 36 d 1, kats myös 2 4 mm.) Kulun pettajalla ja rehtrilla n työpäivän aikana ikeus tarkastaa ppilaan mukana levat tavarat, ppilaan hallinnassa levat kulun säilytystilat ja päällisin pulin hänen vaatteensa, sellaisen 29 :n 2 mmentissa tarkitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ttamiseksi, jlla vidaan vaarantaa maa tai tisen turvallisuutta, js tällaisen esineen tai aineen hallussa pit n ilmeistä ja ppilas pyynnöstä hulimatta kieltäytyy niitä luvuttamasta tai ei lutettavasti sita, ettei hänen hallussaan niitä le. (POL 36 e 1, kats myös 2 5 mm.) Edellä 36 d ja 36 e :ssä tarkitetut timenpiteet n tteutettava mahdllisimman turvallisesti. Timenpiteillä ei saa puuttua ppilaan henkilökhtaiseen kskemattmuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin n välttämätöntä piskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden haltuun ttamisessa ja ppilaan tarkastuksessa n nudatettava lsuhteiden edellyttämää hientunteisuutta. (POL 36 f 1, kats myös 2 mm.)
Edellä 29 :n 2 mmentissa tarkitetut kielletyt esineet ja aineet luvutetaan ppilaan hultajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luvuttaa pliisille tai muulle laissa säädetylle viranmaiselle, js ppilaalla, tämän hultajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan le ikeutta pitää niitä hallussaan. (POL 36 g 2, kats myös 1, 3 4 mm.) linkki Peruspetuslaki http://hitreitit.turku.fi/ OPPILAS_PAIHTYNEENA_KOULUSSA_ORG.htm# 2.7 Tupakkatutteiden, alkhlin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Kulussamme paintetaan tupakkatutteiden, alkhlin ja päihteiden käytön ennaltaehkäisyä. Tavitteena n vahvistaa ppilaiden itsetunta ja kasvattaa vahvuutta sana ei päihteille. Lukuvusittain pidettävissä tupakka ja päihdevalistustilanteissa ppilaat saavat tieta tupakan ja päihteiden vaikutuksesta ja vaarista. Ennaltaehkäisevä työ alkaa j esikulussa. Mikäli ppilas tupaki, käyttää nuuskaa tai hänellä tiedetään levan tupakkatutteita kulussa, häntä pyydetään luvuttamaan kyseiset tutteet lukanpettajalle. Js ppilas ei pyydettäessä luvuta tupakkatutteita, niitä ei teta häneltä pis vimakeinin. Tupakkatutteiden hallussapidsta tai käytöstä ilmitetaan välittömästi hultajille. Haltuun tetut tupakkatutteet luvutetaan vain hultajalle. Epäiltäessä ppilaan levan päihtynyt tai hänen pitävän hallussaan päihteitä, vidaan ppilas sekä hänen reppunsa tarkistaa aineiden haltuun ttamiseksi. Oppilaalle tulee antaa mahdllisuus valita kaksi pettajaa, jtka surittavat henkilötarkastuksen päällisin pulin. Mikäli ppilas vastustaa tarkastusta tai päihteen haltuuntta, paikalle pyydetään pliisi. Alkhli ja huumeet luvutetaan aina pliisille. Päihtynyt ppilas viedään kululääkärille/ kuluterveydenhitajalle tai tarvittaessa päivystävälle terveysasemalle. Oppilaan tupakinnin tai päihteiden käytön ilmetessä pettaja ttaa välittömästi yhteyttä hultajaan ja kuluterveydenhitajaan, jka tarvittaessa ppilaan ja hultajan kirjallisella sustumuksella kkaa mnialaisen ppilashultryhmän ppilaan ja perheen tueksi. Lastensujelulaki velvittaa kulua ttamaan yhteyttä lastensujeluun, mikäli ppilaalla havaitaan päihteiden tai huumeiden hallussapita tai käyttöä. ulukuljetusten dtusaikja ja turvallisuutta kskevat hjeet Kuljetusta dttavalle ppilaalle n järjestettävä mahdllisuus hjattuun timintaan. (POL 32 4 mm.)
Ohjattu timinta vi lla sallistumista tukipetukseen, kerhtimintaan tai muuhun hjattuun timintaan. Em. kskee ppilaita, jilla n ns. kuljetusetuus. 2.8 Kuvaus kulukuljetusta dttavien ppilaiden valvnnasta ja turvallisuudesta Oppilaat siirtyvät heti ppitunnin päätyttyä valvtulle taksipaikalle. Odtusaika pyritään minimimaan ja dtuspaikalla n aina valvva aikuinen, jka hulehtii ppilaan turvallisesta siirtymisestä taksiin kuljetuslistjen mukaisesti. Odtuspaikalla ei le muuta autliikennettä. Mahdllisista riidista tai kiusaamisesta kulumatkilla tiedtetaan välittömästi hultajille. Suunnitelma ppilaiden sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Opetuksen järjestäjän tulee laatia petussuunnitelman yhteydessä suunnitelma ppilaiden sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä timeenpanna suunnitelma ja valva sen nudattamista ja tteutumista. (POL 29 3 mm.) Suunnitelmassa kuvataan: 1. kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen 2. edellä mainittujen asiiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötaslla 3. yksilöllinen tuki, tarvittava hit, muut timenpiteet ja jälkiseuranta sekä ten tekijän että sen khteena levan salta 4. yhteistyö hultajien kanssa 5. yhteistyö tarvittavien viranmaisten kanssa 6. suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, ppilaille, hultajille ja yhteistyötahille sekä 7. suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviinti
2.9 Suunnitelma ppilaiden sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Kiusaamisen vastaisessa timinnassa keskeistä n ennaltaehkäisy, kdin ja kulun kasvatuskumppanuus sekä kk henkilökunnan aktiivinen timinta kulukiusaamisen havaitsemiseksi ja siihen välitön puuttuminen. Oppilaiden ssiaalisten suhteiden rakentamista tuetaan kaikissa kulupäivän tilanteissa; ppitunnilla ja välitunnilla aikuiset valvvat ja hjaavat ppilaiden leikkiä ja timintaa sekä vanhempien kanssa keskustellaan välittömästi, js lapsi kkee kulumatkalla turvattmuutta. Oppilaiden erityistarpeista jhtuen kulussamme paintetaan itseluttamuksen, kuluviihtyvyyden ja erilaisuuden hyväksymisen merkitystä. Kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja siihen puuttumisessa vidaan käyttää esimerkiksi KiVa kulu menetelmää, Lins Quest hjelmaa, Turvataitkasvatusta, Muksuppia sekä VERSO vertaissvittelua. Kulussamme n myös aktiivista kummilukkatimintaa. yhteisötas Oppilaiden kanssa käydään lukuvusittain järjestyssäännöt läpi ja heillä n mahdllisuus vaikuttaa niiden mahdllisiin lukkakhtaisiin tarkennuksiin. ryhmätas Oppilaiden turvallisuuden tunnetta pyritään lisäämällä tietisuudella siitä, ettei kulussamme sallita kiusaamista missään mudssa. Oppilaille vidaan kerta esimerkiksi kiusaamisen vastaisesta timinnasta yhteistempauksin ja julistein. Välituntivalvjat käyttävät näkyviä liivejä, jtta ppilaiden n helpp löytää häntä tukeva aikuinen. Oppilailla jilla n kielellisen kehityksen erityisvaikeuksia, n suuri tarve saada tukea tunteiden ja kkemusten käsittelyyn. Omaa timintaa kiusaamistilanteissa vidaan harjitella draaman, kirjallisuuden ja mielikuvaharjitusten avulla. Kk kulun yhteistä kuluviihtyvyyttä pyritään parantamaan ppilaita kuulemalla ja antamalla heille mahdllisuuksia vaikuttaa kuluyhteisöömme. Lukuvuden aikana kuluviihtyvyyttä seurataan ja tuetaan esimerkiksi kuluviihtyvyyskyselyllä, mielipidekartituksilla ja erilaisin kk kulun tai lukan yhteistapahtumin. yksilötas Oppilaiden, hultajien ja lukanpettajien keskusteluissa (OHO keskustelut) käydään läpi ppilaan kuluviihtyvyyttä ja ssiaalisia suhteita muiden kulussa piskelevien tai työskentelevien kanssa. Tarvittaessa ppilas saa tukea kulukuraattrilta tai kulupsyklgilta. Kaikille erityisen tuen ppilaillemme laaditaan HOJKS yhteistyössä hultajien ja ppilaan kanssa. HOJKS palaverissa suunnitellaan yhdessä hultajan kanssa ppilaan tarvitsemaa tukea ssiaalisen kasvun ja tunne elämän alueilla. Tarvittaessa petusta vidaan eriyttää ja tteuttaa yhdessä kulukuraattrin ja kuluhjaajan kanssa.
yksilöllinen tuki, tarvittava hit, muut timenpiteet ja jälkiseuranta sekä ten tekijän että sen khteena levan salta Lähtökhtana n ppilaiden välisten ristiriitatilanteiden välitön selvittely ja spiminen. Kiusaamistapauksissa n tärkeää jälkihavainnida ppilaiden timintaa ja spia seurantapalaverista sapulten kanssa. Käyty kasvatuskeskustelu kirjataan Wilmaan. Kiusaamistilanne vi paljastaa puutteita esimerkiksi ppilaiden empatiataidissa, jllin kulussamme järjestetään yksilöllistä tai pienryhmätukea haasteisiin (esim. kuraattrin tuki). Haastavissa tilanteissa ppilaan asiista keskustellaan hultajan ja ppilaan sustumuksella MAR ryhmässä ja svitaan tarvittavista jatktimenpiteistä (esim. Kasvatus ja perheneuvla, Sairaalakulu, Lasten ja nurten psykiatrinen yksikkö, TYKS lasten psykiatrinen pliklinikka). yhteistyö hultajien kanssa Kulussa tapahtuneista ristiriitatilanteista ilmitetaan hultajille ja heidät kutsutaan tarvittaessa mukaan asian selvittämiseen. Tällaisessa kasvatuskeskustelussa tavitteena n paitsi asian selvittäminen, myös ppilaan/ppilaiden tuen suunnittelu. Vanhempia kannustetaan ttamaan välittömästi yhteyttä maan pettajaan, js he havaitsevat kiusaamisen merkkejä. Avimella ja asiallisella keskustelulla pyritään varhaiseen puuttumiseen ja tiiviiseen yhteistyöhön hultajien kanssa. yhteistyö muiden viranmaisten kanssa Suurta hulta herättävissä tapauksissa teemme yhteistyötä kulupliisin kanssa. Mikäli ppilas jutuu kulupäivän aikana pahinpitelyn khteeksi, hultajien kanssa keskustellaan ja suunnitellaan jatktimenpiteitä yhdessä. Halutessaan hultajilla n ikeus tehdä asianmistajana riksilmitus. Vakavissa pahinpitelyissä teemme yhteistyötä hultajien ja pliisin kanssa, jllin pliisi päättää asian saattamisesta syyteharkintaan. suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, ppilaille, hultajille ja yhteistyötahille Kulun petussuunnitelma n nähtävissä kulun ktisivuilla ja kiusaamisen vastaisesta timinnasta kerrtaan vanhemmilla ja ppilaille vusittain. Kulussa uudet työntekijät perehdytetään kulumme kiusaamisen vastaiseen timintaan. suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviinti Suunnitelma päivitetään tarvittaessa ja mukataan vastaamaan uusia timintatapja. Oppilaiden hyvinvintia seurataan kulukhtaisen ppilashultryhmän suunnittelemilla ja rganisimilla kulu hyvinvintikyselyillä sekä kuluviihtyvyyden
kartittamiseen suunnitelluilla yksilö tai ryhmähaastatteluilla. KOR suunnittelee jatktimenpiteitä havaittuihin epäkhtiin. Lukuvuden kiusaamisenehkäisysuunnitelman tteutumista arviidaan lukuvusittain yhdessä kk henkilökunnan kanssa YT kkuksessa tai KOR:n tekemällä kyselyllä. Suunnitelman päivittämisestä vastaavat rehtri ja turvallisuusvastaava. Timinta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Opetussuunnitelman yhteydessä määritellään timinta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Tätä suutta vidaan kutsua kriisisuunnitelmaksi. Kriisisuunnitelmaa laadittaessa tehdään yhteistyötä tarvittavien viranmaisten kanssa ja tetaan humin muut uhka- ja vaaratilanteita sekä kriisitilanteita kskevat suunnitelmat ja hjeistukset. Suunnitelmassa kuvataan: 1. kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen 2. kriisiryhmän kknpan: rehtri, turvallisuusvastaava, määritelty ppilashult- sekä muu henkilöstö. Kknpan määritellään tarkemmin vusisuunnitelmassa. 3. yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjak kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä kriisitilanteissa 4. pelastussuunnitelman, kulun järjestyssääntöjen ja muiden turvallisuushjeiden yhteensvittaminen 5. timintahjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa 6. jhtamisen, sisäisen ja ulkisen tiedttamisen sekä kulujen ja petuksen järjestäjän välisen tiedttamisen ja viestinnän periaatteet äkillisissä kriiseissä 7. psykssiaalisen tuen ja jälkihidn järjestäminen 8. kriisisuunnitelmasta tiedttaminen, siihen perehdyttäminen ja timintavalmiuksien harjittelu 9. kriisisuunnitelman päivitys ja arviinti. (POL 29 2 mm.)
2.10 Timinta äkillisissä kriiseissä ja uhka ja vaaratilanteissa kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen Turvallisuushjeita käydään läpi henkilökunnan yhteispalavereissa säännöllisesti. Säännölliset turvallisuusharjitukset ja niiden sujuvuuden arviinti kk henkilökunnan kanssa Mahdllisista kriisitilanteista keskustellaan ppilaiden kanssa, jtta ppilaat saavat havaita mahdllisia vaaran merkkejä ja timia ennalta harjiteltujen hjeiden mukaisesti. kriisiryhmän kknpan Kriisiryhmään kuuluvat turvallisuusvastaava, rehtri, kuluterveydenhitaja, kululääkäri, kulukuraattri ja erityispettajat. Kriisiryhmän jäsenet nimetään lukuvuden alussa kulun lukuvusisuunnitelmassa. yhteistyö ja keskinäinen työn ja vastuunjak kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä kriisitilanteissa Turvallisuusvastaava, apulaisrehtrit ja rehtri vat päävastuussa kriisitilanteissa. Kukin pettaja vastaa pettamastaan ryhmästä kriisitilanteessa. Kuhunkin kulurakennukseen nimetään lukuvusittain aluevastaava(t). Turvallisuusvastaava hulehtii turvallisuusharjitusten tteuttamisesta. Kriisiryhmä arvii psykssiaalisen tuen ja jälkihidn tarpeen ja tteuttaa sen mniammatillisessa yhteistyössä. pelastussuunnitelman, kulun järjestyssääntöjen ja muiden turvallisuushjeiden yhteensvittaminen Kulun järjestyssääntöjen, pelastussuunnitelman ja turvallisuushjeiden vusittaisella päivittämisellä tai kertaamisella taataan hjeiden hallinta ja tait sveltaa niitä erilaisissa kriiseissä sekä vaara ja uhkatilanteissa. timintahjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa Tarkemmat tilannekhtaiset timintahjeet löytyvät henkilöstöhuneessa säilytettävästä turvallisuuskansista sekä tiivistettynä lukkakhtaisissa sijaiskansiissa. Ne käydään henkilökunnan kanssa vusittain läpi. Perehdytyksestä vastaa rehtri tai hänen sijaisenaan timiva henkilö. Kriisitilanteissa tilannetta jhtaa aina rehtri tai hänen sijaisenaan timiva henkilö tai turvallisuusvastaava, kunnes pelastuslaits tai muu viranmainen n paikalla. Tiedtuksesta vastaa aina rehtri tai hänen sijaisenaan timiva henkilö.
3. Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen 3.1 Asiantuntijaryhmän (MAR) kkaminen ja timintatavat ryhmään vivat kuulua terveydenhitaja, kuraattri, psyklgi, lääkäri, ppilaanhjaaja, pettaja, erityispettaja tai muu siinä tilanteessa keskeinen henkilö. se henkilö, jlle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu, kutsuu ryhmän kkn, timii puheenjhtajana ja hankkii ppilaan ja/tai hultajan sustumuksen/kirjallisen luvan. Usein ryhmän kkaa kuraattri, psyklgi, terveydenhitaja tai lääkäri. Myös muut edellä mainituista vivat kta ryhmän. ryhmän vastuuhenkilö vastaa, että asian käsittely kirjataan ppilaan yksilölliseen ppilashultkertmukseen ja että se säilytetään lain vaatimalla tavalla ppilashultrekisterissä. 3.2 Yhteistyö kuluterveydenhulln laajissa terveystarkastuksissa laaja terveystarkastus tehdään 1.lk:lla, 5.lk:lla ja yhdistetysti 7.-8. lk:lla. Tarkastuksen tekevät terveydenhitaja ja kululääkäri ja siihen kutsutaan ppilaan lisäksi myös hänen hultajansa. hultajan kirjallisella sustumuksella laajaan terveystarkastukseen sisällytetään pettajan arvi ppilaan selviämisestä ja hyvinvinnista kulussa. Arvissa vat terveyden- ja sairaanhidn tai tuen tarpeen arviimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja tteuttamiseksi tarpeelliset tiedt. Tiet siirtyy Opetushallituksen ja THL:n yhteistyönä tehdyllä lmakkeella. Terveystarkastuksen jälkeen pettaja saa tarvittaessa hultajan tai ppilaan sustumuksella palautteen terveystarkastuksessa esiin nusseista asiista. laajista terveystarkastuksista tehtyä yhteenveta käytetään arviitaessa lukka- ja kuluyhteisön tilaa ja mahdllisten lisätimenpiteiden tarvetta. Yhteenvet ei saa sisältää henkilötietja. 3.3 Oppilaan sairauden vaatiman hidn, erityisrukavalin tai lääkityksen järjestäminen kulussa Oppilaan tarvitseman lääkityksen sekä hidn tukeminen kulussa svitaan mnialaisesti ja tapauskhtaisesti yhdessä hultajien, ppilaan, kuluterveydenhulln, kulun henkilöstön ja hitavan tahn kanssa suullisesti ja kirjallisesti. Kuluterveydenhulllla n kknaisvastuu ppilaan terveydenhullsta, jllin kuluterveydenhulln tulee lla aina tietinen ppilaan yhteyksistä erikissairaanhitn, saamastaan hidsta sekä tehdyistä tutkimuksista. Erityisrukavalit: Terveydenhitaja: ylläpitää listaa terveydellisistä syistä erityisrukavalita tarvitsevista ppilaista arvii ja varmistaa erityisrukavaliiden jatkamisen tarpeellisuuden kunkin lukuvuden alussa hultajalta/ppilaalta ja arvii lääkärintdistuksen tarpeellisuuden kansallisen allergiahjelman mukaisesti lievään allergiaan riittää itsehit ja seuranta, mutta erityisrukavalita kulussa ei tarvita.
timittaa tiedn erityisrukavaliista rukapalvelun tarjajalle, rukahullsta vastaavalle henkilökunnalle sekä lukanpettajalle/lukanvalvjalle mahdllisimman pian lukuvuden alettua Kululääkäri: kartittaa erityisrukavalin ikeellisuuden laajissa terveystarkastuksissa ja aina tarvittaessa Lukanpettaja/lukanvalvja: tiedttaa rukapalvelun henkilökuntaa ppilaan eettisistä syistä jhtuvista erityisrukavaliista 3.4 Yhteistyö tehstetun- ja erityisen tuen yhteydessä Tehstetun ja erityisen tuen yhteydessä mnialainen asiantuntijaryhmä (MAR) vi tehdä yhteistyötä ppilaan, hultajien ja ppilaan hyvinvinnista hulehtivien muiden yhteistyötahjen kanssa. Yhteistyö kulun ulkpulisten tahjen kanssa edellyttää aina ppilaan ja/tai hultajan kirjallista sustumusta. Oppilashulttyöhön sallistuvilla n ikeus luvuttaa ilman sustumusta petuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietja pettajille ja rehtrille. (POL 40, LL 32 ) 3.5 Yhteistyö sairaalapetuksen yhteydessä Sairaalakulun ppilaat pysyvät aina man kulun ppilaina. Sairaalakulujaks n määräaikainen. Tiivis pedagginen ja ppilashullllinen yhteistyö ppilaan man kulun kanssa n edellytyksenä ppilaan nnistuneelle paluulle takaisin maan kuluun sastjaksn tai avhidllisen nivel- tai tukijaksn jälkeen. Oppilashullllista yhteistyötä tehdään ppilaan ja/tai hänen hultajansa sustumuksella. Osasthidssa levien ppilaiden yksilökhtainen ppilashult Kuluterveydenhulln sekä kulupsyklgi- ja kuraattripalveluiden salta yksilökhtainen ppilashult tteutuu sastjaksn aikana tarvittaessa ppilaan massa kulussa. Erikissairaanhidn järjestämät näihin verrattavat palvelut eivät le ppilashulln palveluja. Oppilaan ma kulu ja sairaalakulu järjestävät yhteistyössä yksittäistä ppilasta kskevan mnialaisen ppilashulln. Oma kulu kutsuu kkn tämän ppilashullllisen asiantuntijaverkstn. Sairaalakulun pettaja tai sen ppilashulthenkilöstöön kuuluva työntekijä sallistuu pyydettäessä ppilaan ja/tai hänen hultajansa sustumuksella tähän verkstn. Sairaalakulu järjestää ppilaiden sastjaksjen aikana tarvittaessa kuluverkstja. Nämä kuluverkstt eivät le ppilashulln asiantuntijaverkstja. Osastjaksn aikana ppilaan man kulun petushenkilöstö ja mahdllisesti ppilashulln edustaja /edustajat vivat sallistua erikissairaanhidn kkn kutsumiin hitneuvtteluihin. Nämä hitneuvttelut eivät le ppilashullllisia asiantuntijatyöryhmiä, mutta ne antavat tukea massa kulussa tteutettavalle yksilökhtaiselle ppilashulttyölle. Sairaalakulussa piskelevien avhidssa levien ppilaiden yksilökhtainen ppilashult Sairaalakulujaksn aikana ppilaan kuluterveydenhulln palvelut sekä kulupsyklgija kuraattripalvelut tteutuvat sairaalakulussa. Sairaalakulun ppilashulthenkilöstö
timii yhteistyössä ppilaan man kulun ppilashulthenkilöstön tai ppilaan asiissa ktun mnialaisen asiantuntijaryhmän edustajien kanssa. Sairaalakulujaksn aikana ppilaan asiista vastaava asiantuntijaverkst kkntuu sairaalakulun kkn kutsumana verksttapaamisissa, jihin myös ppilaan man kulun edustaja/edustajat sallistuvat. Tarvittaessa tämä ryhmä vi timia yksilökhtaisen ppilashulln asiantuntijaryhmänä (MAR). Tällöin verkstssa mukana llut man kulun edustaja kirjaa edellä mainituista verkstista ppilashultlain edellyttämän ppilashultkertmuksen man kulun rekistereihin. 3.6 Yhteistyö justavan peruspetuksen yhteydessä Opettaja, kuluterveydenhult sekä kulupsyklgi ja kuraattri tekevät yksilökhtaista ppilashulta ppilaan ja/tai hultajien sustumuksella yhteistyössä ssiaalityöntekijöiden, pliisin, nuristyöntekijöiden, seurakunnan työntekijöiden ja muiden tarvittavien asiantuntijiden kanssa. 3.7 Oppilashulln tuki kurinpitrangaistuksen tai petukseen sallistumisen epäämisen yhteydessä Oppilaalle, jka n ertettu määräajaksi tai jlta n evätty petus jäljellä levan ppitunnin tai työpäivä ajaksi, tulee petuksen järjestäjän järjestää tarvittava ppilashult. (POL 36 ) Mikäli rehtri epää ppilaalta ikeuden sallistua petukseen lppupäivän ajaksi, hän ilmittaa asiasta hultajalle ja spii käytännön järjestelyistä. Oppilaalle ja hultajalle tiedtetaan mahdllisimman pian mahdllisuudesta ppilashultpalveluihin. 3.8 Yhteistyö kulun ulkpulisten palveluiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa Asiantuntijaryhmä vi tarvittaessa ppilaan ja/tai hultajan luvalla knsultida tai pyytää asian käsittelyyn mukaan Kasvatus- ja perheneuvlan, nurispalveluiden, aamu- ja iltapäivätiminnan tai muiden ppilaan kanssa timivien tahjen edustajia. 3. Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen Yksilökhtainen ppilashult Hannunniitun kulussa ppilashulthenkilöstöön kuuluvat terveydenhitaja, kuraattri ja psyklgi. Oppilashulthenkilöstö tekee tiivistä yhteistyötä hultajan kanssa. Yhteistyön tarvetta muiden tahjen kanssa arviidaan yksilökhtaisesti ja yhteistyö tteutetaan svitusti hultajan ja ppilaan kanssa. Kulupsyklgin ja kuraattrin työn tavitteena n lasten ja nurten hyvinvinnin edistäminen sekä kulunkäynnin tukeminen. Tämä tapahtuu saltaan sallistumalla kulun arjen ja timinnan kehittämiseen siten, että jkaisella ppilaalla lisi kulussa hyvä ja turvallista lla. Kulukuraattri ja kulupsyklgi
tukevat ppilaan kuluarjen sujumista, timintakykyä ja vurvaikutussuhteita arviivat ppilaan tilannetta perehtymällä ppilaan kulunkäynti ja elämäntilanteeseen sekä yksilö, perhe että kuluyhteisötaslla knsultivat tarvittaessa pettajia ja ppilashulthenkilöstöä tekevät tiivistä ja avinta yhteistyötä hultajien kanssa työskentelevät ppilasryhmien ja lukkien kanssa sallistuvat mnialaiseen ppilashult ja verksttyöhön (MAR) sallistuvat kulukhtaiseen ppilashulln (KOR) kehittämiseen man alansa asiantuntijana hjaavat ppilaan tai perheen tarvittaessa muun tuen/hidn piiriin Oppilas ja piskelijahultlain (18 ) mukaan hultajalla ei le ikeutta kieltää alaikäistä ppilasta käyttämästä kuraattri tai psyklgipalveluja. Kulukuraattrin työnkuvaan liittyvät mm. käyttäytyminen pissalt mieliala kaverisuhteet perhetilanne taludellinen tilanne Kulupsyklgin työnkuvaan liittyvät mm. ppimisvaikeudet (tutkimukset, knsultinti tukitimissa) ssiemtinaaliset vaikeudet käyttäytyminen tuen/hidn tarpeen arviinti Kuraattrin ja psyklgin asiakkaaksi pääsee itse hakeutumalla hultajan pyynnöstä kulun työntekijän (mm. pettaja, terveydenhitaja, psyklgi) hjaamana yhteistyötahn hjaamana työntekijän pyynnöstä (kuraattri) Kuluterveydenhitaja Seuraa ppilaiden psyykkistä, fyysistä ja ssiaalista kehitystä. Surittaa terveystarkastukset vusittain ja lisäksi tarvittaessa yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Antaa terveyskasvatusta yksilöllisesti ja ryhmissä. Ohjaa ppilaita asianmukaisiin tutkimuksiin ja hitihin. Rkttaa rktushjelman mukaisesti. Vastaa saltaan ppilaiden erityisrukavaliiden tteutumisesta. Osallistuu mnialaiseen ppilashult ja verksttyöhön (MAR) sekä kulukhtaiseen ppilashulln (KOR) kehittämiseen man alansa asiantuntijana. Hulehtii ensiapulunteisesta sairaanhidsta, ensiavusta kulutapaturmien yhteydessä sekä tarvittavasta jatk hjannasta. Ohjaa ja neuv terveyspalvelujen käytössä. Valv kulun terveydellisiä lja. Kululääkäri
Terveydenhitaja ja kululääkäri tekevät 1. ja 5. lukkien ppilaille laajat terveystarkastukset, jissa humiidaan kk perheen hyvinvintia sekä ppilaan kulunkäyntiä yhteistyössä hultajien kanssa. Muiden ppilaiden lääkärintarkastukset tehdään tarpeen mukaan mm. kasvuun, kehitykseen ja kulunkäyntiin liittyvissä ngelmissa. Lääkäri päättää lääketieteellisistä hidista ja jatktutkimuksista sekä laatii kuluterveydenhullssa tarpeelliset lausunnt ja tdistukset. Lääkäri sallistuu ppilashulttyöhön lääketieteellisenä asiantuntijana ja sallistuu myös muuhun yhteistyöhön tarpeen mukaan. Lastenneurlginen yksikkö vastaa pienlukkien kuluterveydenhullsta, jssa tarvittaessa arviidaan mm. ppilaan lääkinnällisen kuntutuksen tarve sekä laaditaan kuntutussuunnitelma. 4. Oppilashulln yhteistyön järjestäminen ppilaiden ja heidän hultajiensa kanssa Oppilashulta tteutetaan yhteistyössä ppilaiden, hultajien ja muiden kumppaneiden kanssa. Opetuksen järjestäjä ja kulut tiedttavat ktisivuillaan yhteisöllisen ja yksilökhtaisen ppilashulln periaatteista ja menettelytavista. 4. Oppilashulln yhteistyön järjestäminen ppilaiden ja heidän hultajiensa kanssa Oppilaan sallisuuden tteutuminen yhteisöllisen ppilashulln suunnittelussa, tteuttamisessa ja arviinnissa Hannunniitun kulun ppilaat mudstavat kulun ppilaskunnan. Oppilaskunnasta valitaan äänestämällä edustajat ppilaskunnan hallitukseen. Jkainen ppilas pääsee man lukkansa edustajan kautta vaikuttamaan yhteisiin asiihin. Oppilaskunnan keskeisiä ppilashullllisia teemja vat mm. kuluviihtyvyys, terveyden edistäminen sekä turvallinen ja viihtyisä ppimisympäristö. Oppilaiden ja petushenkilöstön välillä käydään keskusteluja kuluyhteisön hyvinvinnista. Tavitteena n yhteisen keskustelukulttuurin syntyminen, jssa ppilaat saavat kkemuksen kuulluksi tulemiseksi ja vaikuttamisesta. Oppilaan sallisuuden tteutuminen yksilökhtaisen ppilashulln suunnittelussa,
tteuttamisessa ja arviinnissa Oppilasta tiedtetaan ppilashulln järjestämisestä kulussa. Oppilaalle tarjtaan mahdllisuus keskusteluun ppilashulln henkilöstön kanssa (kuluterveydenhitaja, kulukuraattri, kulupsyklgi). Oppilaan kkemuksia ppilashullllisten tukitimien vaikuttavuudesta ja riittävyydestä kuullaan. Hultajan sallisuuden tteutuminen yhteisöllisen ppilashulln suunnittelussa, tteuttamisessa ja arviinnissa Hannunniitun kulun ppilaiden hultajista ktaan vanhempaintimikunta, jnka tavitteena n edistää ppilaiden hyvinvintia ja tarjta elämyksellistä timintaa. Vanhempaintimikunnan keskeisiä ppilashullllisia teemja vat mm. kuluviihtyvyys, terveyden edistäminen sekä turvallinen ja viihtyisä ppimisympäristö. Hultajien ja petushenkilöstön välillä käydään keskusteluja kuluyhteisön hyvinvinnista. Tavitteena n yhteisen keskustelukulttuurin syntyminen, jssa hultajat saavat vaikuttaa ja tulla kuulluiksi. Hultajan sallisuuden tteutuminen yksilökhtaisen ppilashulln suunnittelussa, tteuttamisessa ja arviinnissa Hultajaa tiedtetaan ppilashulln järjestämisestä kulussa. Hultajalle tarjtaan mahdllisuus keskusteluun ppilashulln henkilöstön kanssa (kuluterveydenhitaja, kulukuraattri, kulupsyklgi) Hultajan kkemuksia ppilashullllisten tukitimien vaikuttavuudesta ja riittävyydestä kuullaan. Hultajan kanssa pyritään luttamukselliseen yhteistyöhön, jnka tavitteena n yhdessä kasvattamisen ilmapiiri. Näin vanhempien n helpp lähestyä ppilashulta tuen tarpeen ilmetessä. Hultaja n mukana HOJKS palavereissa suunnittelemassa ja arviimassa ppilaalle annettavaa erityistä tukea. Yksilökhtaisessa ppilashultpalaverissa lähtökhtana n hultajan äänen esille tuminen ja tuen suunnitteleminen yhdessä. Yhteistyön tteuttaminen muiden kumppaneiden kanssa Kulukhtainen ppilashult kutsuu tarvittaessa mukaan yhteisiin suunnittelu ja kehittämiskeskusteluihin esim. TYKS:n kuulkeskuksen, kasvatus ja perheneuvlan tai kulupliisin edustajia. Yksilökhtaisen ppilashulln yhteistyö sairaalakulun, Kasvatus ja perheneuvlan sekä lastensujelun kanssa n tiivistä, js ppilaalla n erityistarpeita. Yhteistyön tteuttaminen piskelun siirtymävaiheissa Kulumme alanivelyhteistyö mudstuu syyskuun lppuun mennessä lukuvusittain pidettävässä yhteistyön suunnittelukkuksessa. Kulun nimeämä alkupetuksen yhdyspettaja kutsuu klle yhteistyöalueen esipettajat ja man
kulun alkupettajat. Kkuksessa suunnitellaan tulevan lukuvuden yhteiset tapahtumat. Yhteiset tapahtumat vat timinnallisia. Jkaiselle alkupetuslukalle nimetään yhteistyöesipetusryhmä. Tapaamisia n vähintään yksi yhtä lukkaa ja esipetusryhmää khden. Tiednsiirt tulevista 1.lukkalaisista tapahtuu KOS lmakkeiden välityksellä. KOS lmakkeet timitetaan kulussamme kulusihteerille. Js n tarpeen keskustella tarkemmin yksittäisen ppilaan tuen järjestämisestä peruspetuksessa, vidaan järjestää kkus, jhn sallistuvat rehtri ja ne ppilashulln edustajat ja pettajat, jiden n välttämätöntä lla tilaisuudessa ppilaan kulunkäynnin tuen järjestämiseksi. Hultajalle tarjtaan aina mahdllisuutta sallistua k. tilaisuuteen. Lukuvuden alussa kulussamme nimettävä esi ja alkupetuksen yhdyspettaja timii tiedn välittäjänä varhaiskasvatuksen, esipetuksen ja kulun välillä sekä hulehtii yhteistyön tteuttamisesta. Kska pienlukkien ppilaaksittalue n kk Turku ja kuulvammaisten ppilaiden salta myös lähikunnat, nivelvaiheyhteistyö ja siirtymät varhaiskasvatuksen, esipetuksen ja peruspetuksen välillä sisältävät erityisiä haasteita. Uusien ppilaiden perheillä n mahdllisuus tulla tutustumaan kuluumme j ennalta. Keväällä kaikki kulutulkkaat kutsutaan kulun tutustumispäivään. Hultajien luvalla kulun pettaja vi vierailla tulevien esikululaisten ja ensimmäisen lukan ppilaiden päiväkdissa tai esikulussa. Varhaiskasvatuksessa jkaiselle lapselle laadittava Kasvun ja ppimisen suunnitelma ja mahdllinen ppimissuunnitelma tai HOJKS lmake siirtyvät päivähidn varhaiskasvatuksesta kuluun lapsen mukana. Ylänivelvaiheen yhteistyö tteutetaan kevätlukukaudella, jllin 6. lukan pettajat yhdessä yläkulun edustajien kanssa kkntuvat. Tällöin keskustellaan tulevien 7. lukkalaisten petuksen järjestämisestä ja mahdllisesta tuen tarpeesta pedaggisesta näkökulmasta. Tätä kutsutaan kulussamme saattaen vaihtamiseksi. Erityisen tuen piirissä levan ppilaan mahdllisuutta siirtyä yleispetukseen arviidaan säännöllisesti yhdessä ppilaan hultajien kanssa. 5. Oppilashultsuunnitelman tteutumisen arviinti Kulun vusisuunnitelmassa n kuvaus ppilashultsuunnitelman arviinnista. Rehtri vastaa kulukhtaisen ppilashultsuunnitelman tteutumisen arviinnista. Oppilashult n yksi peruspetuksen laadunarviinnin sa-alueista.
5. Oppilashultsuunnitelman tteutumisen arviinti Kulun yhteisöllinen ppilashultryhmä seuraa ja arvii ppilashultsuunnitelman tteutumista lukukausien päättyessä. Lukuvusittaista arviintia tehdään vusisuunnitelmaa arviitaessa. Oppilaat ja hultajat saavat mahdllisuuden sallistua arviintiin. Lukukausittainen seuranta tteutetaan kirjaamalla tteutumisessa ilmenneet vahvuudet ja kehittämistarpeet. Kehittämistarpeet humiidaan seuraavan kauden suunnittelussa ja tteuttamisessa.