Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8.2013
Esityksen rakenne Yleistä turvetuotannon vesiensuojelusta Turvetuotannon vesiensuojelun lähihistoria Miltä vesiensuojelun BAT-ratkaisut näyttävät ja kustantavat? Turvetoimialan panostukset lähivuosina Käytännön esimerkkejä
Turvetuotannon vesiensuojelun lähtökohtia Kaikilta yli 10 ha:n turvetuotantoalueilta edellytetään ympäristölupaa. Turvetuotantoalueiden ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen todenteolla 1990-luvun puolivälissä Turvetuotannon vesiensuojelu on kehittynyt parissa vuosikymmenessä merkittävästi; vesiensuojelurakenteita ja toimenpiteitä vielä merkittävämpi muutos on ollut vesiensuojelun merkityksen tiedostaminen, motivaatio ja osaamisen parantuminen kaikissa tuotantoketjun vaiheissa.
Taustaa ja lähtökohtia Vuonna 2004 julkaistiin turvetuotannon vesienkäsittelymenetelmien kuvaukset yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa Samoihin aikoihin ensimmäinen turvetuotannon ympäristönsuojeluopas, joka painottui vesiensuojeluasioihin. Turvetuotannon vesiensuojelun BAT-vaatimukset ovat edelleen kehittyneet, ja erityisesti alapuolisen vesistön laatu on alettu ottaa parammin huomioon. Turvetuotantoalueiden ympäristöluvan myöntämisperusteet ja lupaehdot ovat tiukentuneet lähinnä vesiensuojeluperustein viimeisten kolmen vuoden aikana.
Turvetuotannon vesienkäsittely 1970-luvulta 2010- luvulle pääpiirtein 70-luvun alun energiakriisi turvetuotannon tehostaminen EYR Toinen energiakriisi Tuotantotekniikka suomalaistuu ja - menetelmät vakiintuvat Yrittäjävetoinen toimintatapa otetaan käyttöön ja vakiintuu yleinen ympäristövaikusten selvittäminen Ensimmäinen suokerta poistuu, uusien alueiden hankinnan haasteet kysynnän kasvaessa 1970 1980 1990 2000 2010 ÄJR
Turvetuotannon vesienkäsittelymenetelmät 2011 Turvetuotannossa ja tuotantokunnossa olevan pinta-alan (noin 69 000 ha) jakaantuminen vesienkäsittelymenetelmittäin vuonna 2011 (lähde: ympäristöhallinnon tietojärjestelmä). Pintavalutukseen sisältyvät myös ojitetut pintavalutuskentät. On huomattava, että kemikaloinnissa ja pintavalutuksessa on lisäksi käytössä sarkaojarakenteet ja laskeutusaltaat. (Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje, YM 17.6.2013)
Uusien turvetuotantoalueiden vesiensuojelumenetelmät A. Ympärivuotinen pintavalutus Pintavalutus sisältää aina - sarkaojarakenteet - laskeutusaltaat - laskeutusaltaiden virtaamansäätöpadot - pintavalutuskentän B. Kemiallinen vesienkäsittely (erityistapauksissa)
Tuotantokenttä Pumppaamo Pintavalutuskenttä Turvetuotantoalueen ympärivuotisesti toimiva pintavalutuskenttä Kuva: Vapo Oy
Pintavalutuskenttä ojittamattomalla suon osalla
Kokoojaoja kerää pintavalutuskentältä tulevan veden virtaama- ja kuormitustarkkailupisteenkautta laskuojaan ja edelleen purkuvesistöön
Kuva: Vapo Oy, Lauri Ijäs Yhä useammin joudutaan turvautumaan metsäojitettuihin alueisiin, kun sopivia ojittamattomia alueita ei ole pintavalutuskentiksi saatavilla. Ojitettu alue täytyy valmistella huolellisesti pintavalutuskentäksi mm. ojat tukkimalla ja tasoittamalla oikovirtausten estämiseksi.
Kuva: Vapo Oy, Lauri Ijäs
Muuntaja ja sähköpääkeskus Pintavalutuskenttä Pumppukuilu Täyttöputki jako-ojaan Jako-oja Pumppaamoallas Täyttöputki pumpulta Kuvat: Hannu Salo
Dieselaggrekaattipumppaamo n. 15 000 25 000 Kuva: Vapo Oy
Kuva: Vapo Oy, Lauri Ijäs Aggrekaatin vaihtoehtona sähkölinjan vetäminen pumppaamolle sekä
muuntajan kustannukset ovat noin 20 000 50 000 /km Kuva: Vapo Oy, Lauri Ijäs
Kuva: Vapo Oy, Lauri Ijäs Eristetty, ympärivuotisen pintavalutuksen vaatima pumppaamo sähkölinjan päässä.
Pintavalutuskentän penger ja jakoputki Kuva: Vapo Oy
Pintavalutuskentän jakoputki
Kuva: H. Salo
Vesiensuojelumenetelmiä vanhoilla turvetuotantoalueilla Virtaaman säätö Pintavalutuskenttä Kasvillisuuskenttä/kosteikko
Kuva: H. Salo
Kuva: Vapo Oy Turvetuotannosta poistunutta aluetta vesienkäsittelykosteikkona Kurkikeitaalla
Kasvillisuuskenttä (ruokohelpikosteikko) Kuva :Jari Marja-aho
Esimerkki 1: Uusi turvetuotantoalue ja hyvin toimiva pintavalutuskenttä VVO:n Alajärven Hirvineva - tuotantoon 2011 (kokonaan ojitettua aluetta 70 ha) -gravitaatioon perustuva pintavalutuskenttä 5,8 ha, (tuotantoalasta 7,5%) 1,5 km päässä tuotantoalueesta - kentällä oli muutama vanha metsäoja jotka padottiin. - kahtena ensimmäisenä vuotena jonkin verran päästöjä, kasvittuminen ja kentän asettuminen? - vuonna 2013 kenttä toimii 70% reduktiolla (kenttä lievästi ylimitoitettu ) Kuormitusarvot ja pintavalutuskentän reduktiot vuosilta 2010 2012* (kg) (reduktio-%) Vuosi kok. P kok. N Kiinto- kok. P kok. N Kiinto- (netto) (netto) aine aine (brutto) 2010 96 943 37851 <0 51 <0 2011 12 161 11587 58 78 <0 2012 5 46 1370 96 97 99 * Ahma Ympäristö Oy
Huomioita: Koko seurantajaksoa on riivannut kesäkausien sateisuus, joka on ainakin ajoittain kasvattanut kuormituksen selvästi keskimääräistä korkeammaksi. Hyvin suuri reduktio selittyy pitkälti kentän vedenpidätystehokkuudella, sillä lähtövirtaama oli v. 2012 keskimäärin 86 % tulovirtaamaa pienempi.
Esimerkki kiitoainepäästöjen kehityksestä valtakunnallisesti Aineistona Vapon kaikki turvetuotantoalueet * - Turvetuotannon kiintoainekuormitus on alentunut 2000-luvulla. - Sateiset kesät kuitenkin lisäävät bruttokuormitusta. * Vuonna 2012 otettiin lähtevästä vedestä yhteensä 10 000 näytettä, joista tehtiin 67 320 analyysiä
Turvetuotannon vesienkäsittelymenetelmien kustannuksia 2012 Toimenpiteet Rakentamiskustannus keskimäärin, /ha Käyttö- ja ylläpitokustannukset vuodessa/ha Huomioita Laskeutusallas* 200 Pintavalutus(ei pumppaustarvetta) 300 40-60 Altaiden puhdistukseen ja ylläpitoon selvästi panostettu viime vuosina kustannukset nousseet. 12-15 Pintavalutus pumppaamalla 1200 1600 30-40 Kustannuksia nostavat erityisesti sähkölinjan veto ja vaatimus ympärivuotisesta pumppauksesta. Sateisuus vaikuttaa suoraan käyttökuluihin Virtaaman säätö 70 190 6 9 Kemikalointi** Kosteikot ja kasvillisuuskentät Sarkaojarakenteet ja lietteenpidättimet* 1700 2500 400 700 100 200 150-200 Kustannusten vaihtelu on suuri, käyttökustannukset nousevat sateisina vuosina käsiteltävän vesimäärän myötä. 30 40 50 70 Toimivuus edellyttää paljon kone- ja miestyötä * Perustason menetelmä, käytössä kaikilla tuotantoalueilla ** Rakeinen kemikaali, painovoimainen syöttö 1700 /ha, rakeinen kemikaali, pumppaus ruuvisyöttö 2200 /ha, nestemäinen kemikaali, asematyyppinen ratkaisu isoilla tuotantoalueilla 2500 /ha. Nk. Pienkemikaloinnin kustannus yleisesti n. 30000 /kohde ja käyttökustannukset n. 100 /ha/a
Kiitos! Kuva: H. Salo
Esimerkkejä turvetuotantoalueiden vesiensuojeluinvestoinneista 1. Vanha turvetuotantoalue, 150 ha tuotantoaikaa jäljellä 10 vuotta. Lisäinvestoinnit toteutettu osana lupehtojen tarkistamista keväällä 2012, kustannus yhteensä 138 000. Pintavalutuskenttä 1: 100 ha valuma-alue - Ojamuutokset, pintavalutuskentän kaivutyöt ja tienteko 40000 - Aggrekaattikonttiasennuksineen 28000 (vaihtoehtona sähköliittymä 150 000 ) -Penkkapumppaamo 20000 yhteensä 108000 Pintavalutuskenttä 2, 50 ha valuma alue - Kaivu- ja louhintatyöt, vedet painovoimaisesti, 25000 - Pintavalutuskentän rakenteet 10000 yhteensä 35000 2. Uusi turvetuotanto alue 66 ha, tuotantoaikaa 20 vuotta. Vesiensuojeluinvestoinnit noin 95000 (perusrakenteet* noin 32 000 + pintavalutuskenttä, pumppaamo, jatkuvatoiminen virtaaman mittaus 63 000 ). Vuosikustannukset sis. näytteenotot, rakenteiden kunnossapidon ja sähkön 16 000 /v (320 000 koko tuotantoaikana) Sähköliittymä 15000 (poikeuksellisen edullinen!) Pumppaamo 25000 Pintavalutuskentän rakenteet ja asennukset 20000 Jatkuvatoiminen virtaaman mittaus 3000 Tiheä näytteenotto ilman välivuosia 13000 /v Pelkkä vesien tarkkailu tuntuu kohtuuttomalta, jos sen kustannukset koko suon tuotantovuosien osalta alkavat ylittää alueen kuntoonpanon ja maanhankinnan kustannukset Kannattaisiko ennemmin rahoittaa edes osalla näistä ylimitoitetun tarkkailun kustannuksista todellista vesien tilaa parantavaa tekemistä?