Pienkemikalointi vedenkäsittelyn uudet mahdollisuudet

Transkriptio

1 Pienkemikalointi vedenkäsittelyn uudet mahdollisuudet Juhani Ahlman 2013 Sähkötön sovellus = pienkemikalointi Käytettävissä sekä kiinteät rakeet että neste Kemikaaleissa useita vaihtoehtoja Valuma-aluesuositus enintään 100 ha Soveltuvuus ympärivuotiseen käyttöön? --Kylmälän kalastuskunnan laitos Kirkkonummella - Allas ammattilaisen työnä Utissa

2 Kemikaali Pienkemikalointi nesteellä Uimurijärjestelmä säätöpato Venttiilit -alempi avautumassa - kemikaalitipat laskeutusallas

3 Rumpuputki ja säätöpato -yhdistää annostelun säädön ja virtaamantasauksen - V-pato ei tasaa pieniä virtaamia, eikä se ole tarpeenkaan - kemikaali - tulva-aukko - rumpu - patokehys - Periaatekuva; mittasuhteet eivät välttämättä todelliset - tulva-aukko - virtaamansäätöpato(osa) - virtausaukko, eli V- pato annostelun säätöön

4 Ympärivuotinen pienkemikalointi - Turvataan erityisesti välikausien tilanne; annostelija aina valmiina (mm. kevättulvaan) - Nestekemikaali pysyy juoksevana kovassakin pakkasessa; myös rakeita on käytetty - Vesien jäätyessä käsittely ei kuitenkaan enää tarpeen (eikä onnistuisikaan) - Pakkasta ehkä suurempi ongelma on virtaaman vähäisyys (jos silti halutaan käsittelyä) - Tilannetta voidaan yrittää auttaa lapon avulla aikaansaatavilla sykäyksillä (alla) - Hankalia tilanteita varten voidaan varautua esim. käyttämällä lappoa myös kemikaalille (jolloin annostelu ei voi karata liialliseksi; kuviossa alla) - ylivuoto -lappo - Kemikaalilappo - käynnistyspumppu laskeutusaltaaseen väliallas

5 Muita mahdollisuuksia vedenkäsittelyyn -Väripigmenttitehtaalta (Sachtleben Oy, Pori) jää jätteeksi ferrohydroksidia - MTT on todennut Active Wetlands -hankkeessa sen (nimitetty PR:ksi) keräävän itseensä ravinteita - Puhdistusteho ei ilmeisesti ole esim. ferrisulfaatin luokkaa (raportti huhtikuussa) - Eräs etu on, ettei hapata vettä (ph lähes 9), ja kustannukset lähinnä kuljetuksessa - MTT on käyttänyt ainetta yksinkertaisesti kippaamalla sen ojaan, ja vesi kulkee aineen lävitse, jolloin ravinteet sitoutuvat aineeseen (kuinka paljon? raportti) - Lopputulos voidaan käyttää maanparannukseen ehkä turvallisin kemikalointitapa Kokeilu turvetuotannossa? -Sachtleben antaisi ainetta vapaasti kokeilua varten (kunhan noutaa sen Porista) - Voitaisiinko sillä tehostaa pintavalutuskentän tehoa, varsinkin alkuvaiheessa? - Kokeilu olisi helpointa toteuttaa pienellä suolla (esim. alle 10 ha) - Kuvassa nesteferrisulfaatti valumassa 25 C:n pakkasessa (ei liity tällä sivulla kerrottuun ferrohydroksiidiin)

6 Ferrisulfaatin käytöstä Kirkkonummella Käyttö ei koskenut turvesuon vesiä, vaan maatalouden (ja asutuksen) seurauksia järvissä - Järvien (Hepari ja Petäjärvi) lähes jokavuotinen sinilevävyöry kuitenkin vältettiin, ainakin mahdollisesti keväisen kemikaloinnin ansiosta - Kalastuskunnan vähät näytteet osoittavat, että turvesuon ravinnetaso on yleensä vain murto-osa tavallisista maalaisvesistä - Vaatimaton, mutta silti kiistämätön näyttö siitä, mihin vesistötyö tulisi kohdistaa µg/l (humus g/l) COD/humus P kok. N kok. Turvesuo, tyypillisimmin Hepari Petäjärvi Huonon järviveden raja

7 Lopuksi vielä -Pienkemikalointi voi olla mahdollisuus - aloittaa tai jatkaa turvetuotantoa tilanteessa, jossa se on torpattu (olipa todellinen tarve vedenkäsittelylle tai ei) - Ilmoitusvaraiset suot ovat (alle 10 ha) ovat hyvä kysymys - voidaanko kemikalointia vaatia, kun ei lupaakaan vaadita -Pienkemikalointia kuitenkaan eivät kustannukset milloinkaan estä - Sulfaattirakeiden edellyttämät rakenteet ovat yleensä hieman nestettä kalliimmat (koosta riippuen), mutta käyttökuluissa ei ole eroa -Keskivirtaama (ympärivuotinen) 10 hehtaarin suolta on n. 1 l/s, joten vuoden aikana käsiteltävää vettä on n m 3 -Kun käytetään MTT:n annostelusuositusta 1: (tosin riippuu veden laadustakin), saadaan kemikaalinkulutukseksi n. 100 litraa (suositus ei ole aivan tarkka, koska se on määritelty rakeille, neste on painavampaa) ---- jatkuu

8 - Ja vielä kuluista litran säiliö maksoi maaliskuussa 2013 säiliöineen (ja kuljetuksineen, ilman ALV) 670 -Siis vuodessa 10 hehtaaria kohden kemikaalikustannukset ovat n. 70 -Lisäksi kuluja syntyy maansiirtotöistä (tehtävä joka tapauksessa) ja annostelulaitteista (nesteellä alle 2000 ) ja valvontaakin on syytä harrastaa -Näytteiden ottaminen - kuluineen - vain kemikalointia (ei siis viranomaisvalvontaa) varten on jokaisen itse päätettävissä -Rakentamistoimet ovat kertakuluja moniksi vuosiksi - Niinpä esim. kymmenen vuoden vuotuiset kokonaiskulut jäävät alle 500 :n - Lopuksi pitää vain toivoa, että järki voittaa tässäkin asiassa, kuten koko turpeenkäytön sokeassa vastustuksessa. - Kiitos kiinnostuksesta! Juhani Ahlman / N.J. Ahlman Oy n.j.ahlman@phnet.fi