PÄÄTÖS 111/2018/1. muuttaminen, Ilmajoki ja Kurikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄTÖS 111/2018/1. muuttaminen, Ilmajoki ja Kurikka"

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 111/2018/1 Dnro LSSAVI/6610/2016 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Tuuliannevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräyksen 4 mukainen vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelma sekä lupamääräyksen 3 muuttaminen, Ilmajoki ja Kurikka HAKIJA Vaskiluodon Voima Oy Kirkkopuistikko Vaasa HAKEMUS Vaskiluodon Voima Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella hakenut voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksen 3 muuttamista ja esittänyt lupamääräyksen 4 mukaisen vesienkäsittelyn tehostamissuunnitelman. HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 89 :n mukaan toiminnanharjoittaja voi hakea ympäristöluvan muuttamista. Ympäristönsuojelulain 90 :n mukaan lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 54 :n nojalla saadun erityisen selvityksen perusteella. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 2 momentin 7 c) kohdan nojalla aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. TOIMINTAA KOSKEVA LUPA Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamalla päätöksellä (nro 83/2004/4) myöntänyt Tuuliannevan turvetuotantoon ympäristöluvan. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä (05/0161/4) muuttanut kuivatusvesien käsittelyä koskevia lupamääräyksiä ja määrännyt kuivatusvesien käsittelyn tehostamissuunnitelman tekemisen. Korkein hallinto-oikeus on pidentänyt suunnitelman toimittamisen määräaikaa asti. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut kuivatusvesien tehostamisesta päätöksen (132/2008/4). Vaasan hallinto-oikeus on LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 antamallaan päätöksellä (09/0737/3) muuttanut ympäristölupapäätöksen lupamääräystä 2 ja määrännyt toimenpiteiden toteuttamiselle määräajaksi Korkein hallinto-oikeus on pysyttänyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lohkojen 1 ja 2 kuivatusvesien johtamisesta pumppaamalla pintavalutuskentälle ja lohkojen 3 ja 4 kasvillisuuskentälle ja pidentänyt määräaikaa toimenpiteiden toteuttamiselle asti. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä (156/2013/1) tarkastanut Tuuliannevan 161 ha:n turvetuotantoalueen ympäristöluvan. Keskeiset vesienkäsittelyä koskevat lupamääräykset kuuluvat: 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava piirustuksen nro (pvm , päivitetty ) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta lohkoilta 1 ja 2 Tuoresluomaan ja edelleen Kyrönjokeen ja lohkoilta 3 ja 4 Härkiluomaan ja edelleen Kyrönjokeen. 2. Tuotantoalueen lohkoilta 1 ja 2 vedet on johdettava päivätyn piirustuksen nro A mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden sekä tasausaltaan kautta ja pumpattava käsiteltäväksi ympärivuotisesti pintavalutuskentällä hakemussuunnitelmasta ja sen täydennyksistä ilmenevällä tavalla. Tuotantoalueen lohkoilta 3 ja 4 vedet on johdettava päivätyn piirustuksen nro A mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta ja käsiteltävä ympärivuotisesti pintavalutuskentällä hakemussuunnitelmasta ja sen täydennyksistä ilmenevällä tavalla. Kenttien toimintaa tulee parantaa johtamalla vesi kentälle mahdollisimman tasaisesti ja tukkimalla mahdolliset oikovirtaukset. Kentille ei saa kuitenkaan aiheuttaa lisää ajouria. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Mikäli kaivu ulottuu hienojakoiseen pohjamaahan ja alueelta purkautuvan veden ph:n havaitaan olevan hapanta pohjamaasta johtuen, on mahdolliset hienot kaivumassat kalkittava tai peitettävä turpeella. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristysojien ja kokoojaojien risteämäkohdat on toteutettava piirustuksen (pvm ) mukaisesti ja rakenteen toimivuus on tarkastettava vuosittain. 2

3 3 3. Pintavalutuskentän PV1 ja pintavalutuskentän PV2 puhdistustehon vuosikeskiarvona kummankin osalta erikseen on oltava alkaen vähintään seuraava: Kiintoaine 50 % Kokonaisfosfori 50 % Kokonaistyppi 20 % Puhdistusteho lasketaan keskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien. 4. Jos pintavalutuskentän PV1 tai PV2 puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kurikan kaupungin ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. Mikäli kolmen ensimmäisen tarkkailuvuoden tulosten perusteella todetaan pintavalutuskenttien toimivuuden tasaantuneen ja päästöjen olevan ennakoidulla tasolla, voidaan tarkkailua harventaa Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. 5. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä mennessä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 13. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

4 4 Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailujen kattavuutta. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Tuuliannevan turvetuotantoalue sijaitsee Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalla, noin 16 km Ilmajoen keskustasta etelään. Tuulianneva on kunnostettu turvetuotantoon vuosina Turvetuotanto on aloitettu osalla aluetta vuonna 1994 ja koko alueella Turpeen tuotannossa on 154 ha ja lisäksi auma-alueita on 7 ha. Lupapäätöksessä nro 156/2013/1 on arvioitu tuotannon päättyvän vuonna Hakija on aluehallintoviraston pyynnöstä toimittanut ajantasaisen tilanteen tuotantoalueen pinta-aloista lohkoittain sekä arvion tuotantoalueen poistumasta vuoteen 2028: Lohkon Nro Alkp. tuotantoala, ha Vesienkäsittely Tuotannossa v.2018, ha Tuotannossa v.2021, ha Tuotannossa v.2023, ha Tuotantoon jäävä ala v.2028, ha Yht PVK 1 PVK 1 PVK 2 PVK 2 21, ,1 141,9 21,8 56,4 17,1 35,1 130,4 21,8 56,4 17,1 24,8 120,1 2,3 24,6 0,0 9,9 36,8 Hakijan esittämä arvio perustuu tuotantoalueen urakoitsijan ja työnjohdon havaintoihin tuotantoalueen turvekerroksesta ja tuotannon onnistumisesta Tuuliannevalla erilaisissa tuotanto-olosuhteissa. Hakija on huomauttanut, että arvioituun poistumaan vaikuttaa suuresti tarkastelujakson sääolot. Vuoteen 2028 tuotannosta on arviolta poistunut noin 117,2 ha ja tuotannossa on edelleen noin 36,8 ha. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Tuuliannevan vesienkäsittelymenetelminä ovat sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat ja virtaamaa säätelevät rakenteet. Lupapäätöksen mukaisesti turvetuotannon kuivatusvedet lohkoilta 1 ja 2 johdetaan pumppaamalla pintavalutuskentälle PV1 ja laskuojan kautta Tuoresluomaan ja edelleen Kyrönjokeen ja lohkoilta 3 ja 4 kuivatusvedet johdetaan painovoimaisesti avoojassa 1,5 km:n päässä sijaitsevalle pintavalutuskentälle PV2 ja sieltä laskuojan kautta Härkiluomaan ja edelleen Kyrönjokeen. Pintavalutuskentät 1 ja 2 on otettu käyttöön keväällä Pintavalutuskentän 1 pinta-ala on 5,4 ha, joka on 5,2 % valuma-alueestaan (103 ha). Kentän pinnassa on maatumatonta/hyvin heikosti maatunutta turvetta (H1-H3) ja syvemmällä heikosti maatunutta turvetta (H4). Kentän yläosassa turvekerros on 0,6-0,8 m, kentän keski- ja alaosassa yli 1m. Pintavalutuskentän 1 rakentamisvaiheessa alueelta on poistettu puusto ja kentälle on rakennettu pengerrakenteet sekä kentällä olevat ojat on tukittu.

5 5 Pintavalutuskenttä 1:n alueen kasvittuminen on edennyt vuoteen 2017 mennessä hyvin. Pintavalutuskentän jako-oja on sarakasvillisuuden vallassa samoin kuin kentällä olevat tukitut metsäojat. Ojatukokset padottavat vesiä ja jakavat vesiä ympäristöön. Kentän reunoille tehdyt pengerrakenteet katkaisevat veden virtauksen ja ohjaavat vesiä kentän keskustaan. Kentän molemmilla reunoilla on nevakasvillisuutta ilmentäen märempiä olosuhteita. Pohjakerroksessa vallitsevat tupasvilla ja tupasluikka sekä rahkasammal. Painanteissa kentän reunoilla sekä jako-ojan läheisyydessä kasvaa osmankäämiä ja järviruokoa. Kentän keskiosaan on kasvanut koivu- ja pajuvesakko. Kentän keskiosan pohjakerroksessa on tupasvilla-, tupasluikka- ja rahkasammalkasvusto. Pintavalutuskentän PV1 keskimääräinen puhdistusteho (%) (reduktio) on vuosina ollut (mukana näytteet, jolloin kentällä on ollut tuleva ja lähtevä virtaama): Vuosi Kiintoaine Kok. P. Kok.N CODMn Kentältä lähtevän veden keskimääräinen laatu, kun kentältä lähtevän veden virtaama on ollut vähintään 0,1l/s: Vuosi Kiintoaine mg/l Kok. P. µg/l Kok.N µg/l CODMn mg/l O (N=21) 5, (N=21) 5, (N=9) 3, ,6 Pintavalutuskentän toimintaa on parannettu talvella 2012/2013 tukkimalla oikovirtauksia ja parantamalla veden jakautumista korkeussuhteiden mukaan rakennettujen välipatojen avulla. Pintavalutuskentän 2 pinta-ala on 4,4 ha, joka on 6,3 % valuma-alueestaan (70 ha). Kentän turvepaksuus on 0,3-1,8 m ja turve on pintakerroksessa 0,2-0,3 m:n syvyydellä maatumatonta/heikosti maatunutta (H1-H3) ja syvemmällä heikosti maatunutta (H4). Pintavalutuskentän kasvillisuus koostuu länsireunalla nevakasvillisuudesta, ja märimmissä kohdissa kasvaa osmankäämiä. Kentän keskiosaan on kasvanut koivuvesakko, jonka pohjalla on tupasvilla-, tupasluikka- ja rahkasammalkasvusto. Pintavalutuskentän pohjoisosassa on paikoin jäljellä alueen alkuperää muistuttava rämekasvillisuus. Ilmakuvan perusteella kentälle on vuodesta 2014 vuoteen 2016 kehittynyt yhtenäinen kasvusto, eikä kentän alueella ole ilmakuvasta havaittavia oikovirtausuomia. Pintavalutuskentän jako-ojan kampaojissa suotautuminen kentälle oli vesipinnan mataluuden vuoksi heikohkoa. Pintavalutuskentän keskiosan ja etenkin länsireunan alueella kosteusolosuhteet ovat muuttuneet kentälle johdetun veden vaikutuksesta ja alueelle on kehittynyt kosteutta ilmentävä kasvillisuus. Kentän pohjoisosassa muutos on vähäisempää. Vesi jakoojasta purkautuu huomattavalta osin jako-ojan eteläpäästä.

6 6 Kesän keskivirtaama pintavalutuskenttä 2:lta olisi Länsi-Suomen keskimääräisten valumatietojen mukaan 5-6 l/s luokkaa. Kevään keskivirtaama olisi noin 20 l/s ja syksyn keskivirtaama noin 13 l/s. Jatkuvatoimisen virtaamamittarin mukaan keväisin pintavalutuskentältä 2 on ollut keväällä l/s virtaama ja keväällä l/s virtaama. Keväällä 2014 virtaama on jäänyt alhaiseksi. Vuosina syksyisin ja alkutalvesta on ollut virtaamapiikkejä. Muulloin lähtövirtaama pintavalutuskentältä 2 on ollut hyvin vähäistä (alle 0,1 l/s tai alle 0,01 l/s). Kesäisin keskivirtaaman Tuuliannevan pintavalutuskentältä pitäisi Länsi-Suomen ojitettujen pintavalutuskenttien seuranta-aineiston (Pöyry 2016) mukaan olla luokkaa 5 l/s ja talvisin luokkaa 7 l/s. Pintavalutuskenttä 2:n laskennalliset virtaamat Länsi-Suomen ojitettujen pintavalutuskenttien valuntatietojen perusteella (Pöyry 2016). Talvi Kevät Kesä Syksy Vuosi Valuma l/s km² Virtaama tuotantoalueelta l/s (59 ha) Tuuliannevan tuotantoalueen ja pintavalutuskenttä 2:n välinen etäisyys ojalinjaa pitkin on 2 km. Pintavalutuskentän 2 yläpuolella on kaksi isoa laskeutusallasta. Tuotantoalueella ja laskeutusallasalueella on vettä läpäisevää pohjamaata. On mahdollista, että tuotantoalueen kesäajan varsin pieni keskivirtaamaa osin haihtuu ojalinjasta, laskeutusaltaasta ja reilusti mitoitetusta pintavalutuskentästä. Tuotantoalueella, ojalinjassa ja laskeutusallas - alueella voi myös tapahtua pohjamaahan suotautumista. Pintavalutuskentän PV2 keskimääräinen puhdistusteho (%) (reduktio) on vuosina ollut (mukana näytteet, jolloin kentällä on ollut tuleva ja lähtevä virtaama): Vuosi Kiintoaine Kok. P. Kok.N CODMn Kentältä lähtevän veden keskimääräinen laatu, kun lähtevän veden virtaama on ollut vähintään 0,1 l/s: Vuosi Kiintoaine mg/l Kok. P. µg/l Kok.N µg/l CODMn mg/l O (N=17) (N=12) 5, (N=6) ,2 Lupapäätöksessä 156/2013/1 (Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto, annettu ) Tuuliannevan turvetuotantoalueen bruttovuosipäästöiksi on arvioitu vesiensuojelurakenteiden tehostaminen (pintavalutuskentät käytössä) huomioiden: Kiintoaine (kg/a) Kokonaisfosfori (kg/a) Kokonaistyppi (kg/a) COD Mn (kg/a) Tuoresluoman

7 7 suuntaan Härkiluoman suuntaan Hakemuksen täydennyksessä hakija on arvioinut Tuuliannevan osuuden Härkiluoman valuma-alueen turvetuotantoalueiden kuormituksesta olevan jatkossa 44 % ja 86 % Tuoresluoman valuma-alueen turvetuotantoalueiden kuormituksesta. Kuormituksen arviointiin on käytetty Pöyry Oy:n selvityksen (2015) ominaiskuormituslukuja ja pitoisuuslisäyksen arviointiin on hyödynnetty arviota kesän keskivalumasta 9 l/s km2 (Sovelluttu hydrologia 1986). Tuuliannevan bruttokuormitus ja nettopitoisuuslisäykset alapuolisiin vesistöihin olisivat siten: Kuormitus Kiintoaine Kok.P Kok.N CODMn kg/vuosi kg/vuosi kg/vuosi kg/vuosi Tuoresluomaan Härkiluomaan , Nettopitoisuuslisäys Kiintoaine Kok.P Kok.N µg/l mg/l µg/l Tuoresluoma laskus- 0,034 0,43 7,74 sa Kyrönjokeen Härkiluoma laskussa 0,08 0,88 17,16 Kyrönjokeen Vesistövaikutukset Vesistön tila ja käyttö Tuulianneva sijaitsee Kyrönjoen (42) vesistöalueen Härkiluoman (42.036) ja Tuoresluoman (42.035) valuma-alueella. Tuuliannevan pintavalutuskenttä 1 sijaitsee Kyrönjoen (42) vesistöalueen Tuoresluoman (42.035) valuma-alueella. Tuuliannevan lohkojen 1 ja 2 (tuotantoala 95 ha) vedet laskevat 500 m pitkän pelto-ojan kautta Tuoresluomaan. Tuoresluoma laskee Kyrönjokeen noin 13 km päässä Tuuliannevan tuotantoalueesta. Tuoresluoma saa alkunsa Peurainnevan pohjoispuolella sijaitsevalta Kuuppelonnevalta. Luoman valuma-alue on 102 km². Sahanloukolla pääuomaan yhtyy Pojanluoman haara, jonka vedet ovat peräisin Ilmajoen itäosan viljelysvaltaisilta alueilta. Tuoresluomaan on tullut aiemmin kuivatusvesiä kahdelta Peurainnevan pohjoisosan turvetuotantoalueelta (n. 55 ha) sekä Tuuliannevalta. Hakijan Peurainnevan pohjoisosan tuotantoalueen (47 ha) vedet johdetaan Tuoresluoman sijasta Ohoonluoman suuntaan (Peurainnevan ympäristölupapäätös 279/2016/1). Tuuliannevan vesistötarkkailua tehdään osana Vaskiluodon Voiman yhteistarkkailuohjelmaa ja näytepisteitä on ollut Tuoresluomassa Tuuliannevan yläpuolella (Luovantien piste) sekä kuivatusvesien laskukohdan alapuolella (Sahanloukon piste). Tuoresluoman vesi on ollut heikkolaatuista korkeiden ravinne-, kiintoaineja humuspitoisuuden vuoksi vuodesta 1989 jatkuneen tarkkailun mukaan. Veden ph-arvot ovat 2010-luvulla olleet pääsääntöisesti yli kuuden, mutta yksittäisistä näytteistä on mitattu 4,8-5,3 arvoja. Sahanloukon vedenlaa-

8 8 tuasemalla ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ovat vaihdelleet suuresti, mutta yksiselitteistä suuntausta tuloksissa ei ole nähtävissä. Tuoresluoman Sahanloukon vesistötarkkailupisteellä vuosien 2014 ja 2016 aikana (N=6) fosforipitoisuus on ollut keskimäärin 123,5 μg/l (vaihteluväli μg/l), typpipitoisuus 2333 μg/l (vaihteluväli μg/l) ja kiintoainepitoisuus 19 mg/l (vaihteluväli 2,4-43 mg/l). Rautapitoisuus on ollut keskimäärin 3691 μg/l ja väri 398 mg Pt/l. Härkiluoma muistuttaa vedenlaadultaan Tuoresluomaa. Myös ainepitoisuuksien ja virtaaman vuodenaikaisvaihtelut ovat olleet molemmissa luomissa samantyyppiset. Näytteenotto luoman alaosalla sijainneella vedenlaatuasemalla on päättynyt vuoteen 2006, mutta vesistönäytteitä on otettu Härkiluoman varrella sijaitsevasta Myllylammesta. Myllylampi on rehevöitynyt ja tummavetinen. Lammen vesi on ajoittain hyvin hapanta (ph-arvo 4,8-5,3), mutta pääosassa näytteissä happamuusarvot ovat olleet selvästi korkeampia (6-7). Vuosina Myllylammen ravinne- ja kiintoainepitoisuuksissa on esiintynyt suuria vaihteluja, mutta yksiselitteistä suuntausta niissä ei ole ollut havaittavissa. Vuosien 2014 ja 2016 aikana (N=6) fosforipitoisuus on ollut keskimäärin 58,5 μg/l (vaihteluväli μg/l), typpipitoisuus 1160 μg/l (vaihteluväli μg/l) ja kiintoainepitoisuus 5,8 mg/l (vaihteluväli 3,3-9,5 mg/l). Rautapitoisuus on ollut keskimäärin 2820 μg/l ja väri 427 mg Pt/l. Härkiluoman valuma-alueella on tuotannossa Korteneva-Salviannevan turvetuotantoalue (tuotantoala 74 ha) Tuuliannevan pohjoisosan alueen lisäksi. Molemmilla tuotantoalueilla on käytössä ympärivuotinen pintavalutus. Tuuliannevan pohjoisosan osuus Härkiluomaan kohdistuvasta turvetuotantoalueiden vuosikuormituksesta on jatkossa 44 %. Tuoresluoman valuma-alueella on tuotannossa Tuuliannevan eteläosan lisäksi Peurainnevan 10 ha:n turvetuotantoalue (yksityinen turvetuottaja). Tuuliannevan eteläosan tuotantoalueella on käytössä ympärivuotinen pintavalutus ja Peurainnevalla laskeutusallas. Peurainnevan ominaiskuormitustason (kg/ha a) on arvioitu vuosikuormituslaskelmassa olevan 1,5 kertaa suurempi kuin ympärivuotisella pintavalutuskentällä varustetun suon ominaiskuormitustason. Em. laskentaperiaatteella Tuuliannevan eteläosan osuus Tuoresluomaan kohdistuvasta turvetuotantoalueiden vuosikuormituksesta on jatkossa 86 %. Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Kyrönjoen yläosan ja Tuoresluoman veden laatu ja ekologinen tila ovat välttäviä. Härkiluoman osalta luokituksia ei ole tehty. Vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteena on Kyrönjoen yläosan osalta ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentäminen % ja Tuoresluoman osalta hyvän tilan saavuttaminen rehevyyden osalta edellyttäisi % vähenemää fosforipitoisuudessa. Hakijan arvion mukaan Tuuliannevan turvetuotanto ei vaikuta näiden tilatavoitteiden saavuttamiseen. Vesien käsittelyn tehostamissuunnitelma Pintavalutuskenttä 1:

9 9 Hakija esittää, että pintavalutuskentän 1 toimintaa tehostetaan jakamalla vesipintoja kentän alueella sekä tarvittaessa ojatukoksin sekä veden ohjailurakenteita rakentamalla. Hakijan mukaan kentän toiminta tulee edelleen parantumaan kasvittumisen edistyessä. Hakija tulee muutaman vuoden sisällä myös tehostamaan pumppaamon toimintaa laskemalla pintavalutuskentälle 1 johtavan pumppukaivon syvyyttä 1,5 m:llä ja uusimalla pumppuyksikön. Näin varmistetaan riittävä kuivatussyvyys sekä pumppaamon häiriötön toiminta isojenkin virtaamien aikana. Pumppaamon muutostyöt eivät sinällään vaikututa kentän toimintaan. Pintavalutuskenttä 2: Hakija esittää, että tuotantoalueen hydrologia selvitetään alueen pohjamaat ja rakenteet selvittämällä vuoden 2017 aikana. Lisäksi hakija aikoo rakentaa mittapadon tuotantoalueelta pintavalutuskentälle 2 lähtevän ojan tuotantoalueen puoleiseen päähän, jolloin myös tuotantoalueelta lähtevä virtaama voidaan mitata. Virtaama mitataan myös ennen pintavalutuskenttää, laskeutusaltailla sekä pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä. Näin saadaan selville veden liikehdintä alueella sekä suotautumisen ja haihdunnan vaikutus alueella liikkuviin vesiin. Hakemuksen täydennyksessä hakija esittää lisäksi, että pintavalutuskentän toiminnan tehostamiseksi veden jakautumista kentälle voidaan parantaa tukkimalla jako-ojan eteläosan virtaus ja tasapainottamalla jako-ojan kampaojien virtaus. Kampaojien virtauksen tasapainottamiseen voidaan tarvittaessa käyttää esim. säädettäviä tehdasvalmisteisia kampaojapatoja. Hakijan mukaan kentän toiminta tulee edelleen parantumaan kasvittumisen edistyessä, erityisesti ravinteita ja kiintoainetta sitovan osmankäämikasvuston kehittyminen ja leviäminen on alueella aluillaan. Hakijan esitys lupamääräyksen 3 muuttamiseksi Hakija esittää pintavalutuskenttien 1 ja 2 puhdistustehoiksi lähtien, tai vaihtoehtoiset lähtevän veden pitoisuudet: kiintoaine kokonaisfosfori kokonaistyppi 50 % 30 % 10 % 6 mg/l 80 µg/l 1750 µg/l Hakija esittää, että kentillä on saavutettava joko puhdistusteho tai pitoisuusrajat. Ravinteiden osalta pitoisuusrajat ovat tavoitteellisia. Pintavalutuskentän 2 osalta rajat koskevat tilanteita, jolloin kentältä on lähtevä virtaama. Hakijan esitys päästötarkkailun muuttamiseksi Voimassa olevassa ympäristöluvassa on määrätty tarkkailemaan tuotannon päästöjä kahden viikon välein huhtikuusta joulukuuhun ja kuukauden välein tammikuusta maaliskuuhun. Näytteistä määritetään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosforipitoisuus, kokonaistyppipitoisuus, ph, väri sekä rauta. Joka kolmas näytteenottokerta analysoidaan vakiosuureiden lisäksi fosfaattifosfori- sekä ammoniumtyppipitoisuudet.

10 10 Hakija esittää pintavalutuskentän 1 toiminnan tarkkailun jatkamista tehostetusti vuodet 2017 ja 2018, ja puoleen harvennettuna vuoden 2019 kentän toiminnan tasaantumisen varmentamiseksi. Hakija esittää, että mikäli pitoisuusrajat on saavutettu, toimintaa ei tarkkailla vuoden 2019 jälkeen. Yksittäisistä tarkkailuvuosista lopputuotannon aikana voidaan sopia EteläPohjanmaan ELY-keskuksen kanssa erikseen. Hakija esittää, että pintavalutuskentän 2 toimintaa tarkkaillaan hydrologiaselvityksen ajan ja nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti, niin että pitoisuusrajojen saavuttaminen voidaan todentaa. Hakija esittää, että vuosittaista tarkkailua ei tarvitse jatkaa, kun pintavalutuskentän 2 pitoisuusrajat on saavutettu. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan pintavalutuskenttien kasvillisuutta, ojituksia, turpeen paksuutta ja maatuneisuusastetta, pintavalutuskentällä 1 tehtyjen parannustoimenpiteiden, pintavalutuskenttien päästötarkkailun näytteenottopisteiden sijaintia, virtaamamittauksen tuloksia, päästötarkkailua, muiden turvetuotantoalueiden vesistövaikutuksia, vesienjohtamisreittiä, alapuolisten vesistöjen vedenlaatua ja tilaa sekä asianosaisia koskevilla tiedoilla. Tiedot on kuvattu tarkemmin Hakemuksen sisältö osassa. Hakija on aluehallintoviraston pyynnöstä toimittanut ajantasaisen tiedon tuotantoalueen pinta-aloista sekä arvion poistumasta vuoteen 2028 asti. Tiedot on esitetty Hakemuksen sisältö-osassa. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Ilmajoen kunnassa ja Kurikan kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutus ja hakemuksen tiivistelmä sekä keskeisimmät hakemusasiakirjat on julkaistu internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa ja kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kurikka-lehdessä ja Ilmajoki-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Ilmajoen kunnalta, Kurikan kaupungilta, Ilmajoen kunnan ympäristönsuojelu-, ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Kurikan kaupungin ympäristönsuojelu-, ja terveydensuojeluviranomaiselta. Lausunnot

11 11 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on huomauttanut, että Tuuliannevan turvetuotantoalueelle on myönnetty ympäristölupa Ympäristöluvan mukaan Pintavalutuskentän PV1 ja pintavalutuskentän PV2 puhdistustehon vuosikeskiarvona kummankin osalta erikseen on oltava alkaen vähintään seuraava: kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 20 %. Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. Ympäristöluvan määräykset eivät ole täyttyneet. Vaskiluodon Voima Oy on toimittanut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskevan suunnitelman. Pintavalutuskentän 1 toimintaa on tehostettu tukkimalla oikovirtauksia ja rakentamalla välipatoja vuonna Toiminnanharjoittaja esittää, että kentän 1 vesipintaa tarkkaillaan ja kentälle tehdään tarvittaessa ojatukoksia ja veden ohjailurakenteita. Hakijan näkemyksen mukaan kentän toiminta tulee edelleen tehostumaan kasvittumisen edetessä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tarkastuksen (2016) perusteella kentällä oli pari poikittaista vanhaa metsäojaa, jotka oli tukittu maapadoilla. Puusto oli poistettu ja kentälle istutettu kasvillisuus oli kasvanut hyvin. Toiminnanharjoittajan esitys on perusteltu. Tuuliannevan pintavalutuskenttä 2:n toimivuutta ei virtaaman puutteen vuoksi pystytä päättelemään. Hakija esittää pintavalutuskenttä 2:n ja sille johtavan ojan hydrologian selvittämistä kentältä lähtevän vähäisen virtaaman selvittämiseksi. ELY-keskuksen tarkastuksen (2016) aikaan kenttä 2 oli suhteellisen kuiva. Täydennyksen ja ELY-keskuksen tarkastuksen mukaan pintavalutuskentälle 2 johtavalla ojalla ei ole yhteyttä ulkopuolisiin ojiin. Toiminnanharjoittajan esitys hydrologian selvittämiseksi on perusteltu. Hakija esittää lupamääräystä 3 muutettavaksi siten, että pintavalutuskentille 1 ja 2 asetetaan seuraavat, vaihtoehtoisesti joko puhdistustehot tai vuosikeskiarvona määritettävät lähtevän veden pitoisuusrajat: kiintoaine 50 % tai 6 mg/l, kokonaisfosfori 30 % tai 80 μg/l ja kokonaistyppi 10% tai μg/l. Pintavalutuskenttä 2:n osalta pitoisuusrajat koskevat näytteitä, joissa pintavalutuskentältä on lähtevä virtaama. Ravinteiden osalta esitetään tavoitteellisia rajoja. Pintavalutuskentän 1 keskimääräiset puhdistustehot ovat vuosina olleet: kiintoaine 0-55 %, kokonaisfosfori % ja kokonaistyppi 628 %. Pintavalutuskentällä 2 keskimääräiset puhdistustehot ovat vuosina olleet: kiintoaine 0-29 %, kokonaisfosfori % ja kokonaistyppi %. Reduktiot on laskettu vähäisen virtaaman vuoksi harvalukuisten näytteiden perusteella.

12 12 Hakemuksessa ei ollut ilmoitettu lähtevän veden pitoisuuksia niinä ajankohtina, kun alapuolisella pisteellä on ollut virtaamaa. Vuoden 2016 osalta ne olivat pintavalutuskentällä 1 seuraavat: kiintoaine 3,8 mg/l, kokonaistyppi 1853 μg/l ja kokonaisfosfori 62 μg/l ja pintavalutuskentällä 2 seuraavat: kiintoaine <2 mg/l, kokonaistyppi 1307,5 μg /l ja kokonaisfosfori 48 μg/l. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että pintavalutuskentille voidaan asettaa vaihtoehtoiset puhdistusteho- tai pitoisuusrajat. Ne eivät kuitenkaan voi olla tavoitteellisia. Kenttien lähtevän veden pitoisuusrajaksi tulee asettaa hyvin toimivan pintavalutuskentän arvot. Toiminnanharjoittajan esittämät rajat ovat korkeampia kuin kentiltä vuonna 2016 lähteneen veden pitoisuudet muuton paitsi pintavalutuskentän 1 kokonaistypen osalta. Alapuolisten vesistöjen vesi on heikompilaatuista kuin Tuuliannevan ehdotetut päästörajat. Vesistöihin kohdistuva voimakas muu kuormitus ei kuitenkaan ole peruste korkeammille päästörajoille. Vesistön tilan parantaminen vaatii toimia kaikilta sektoreilta. Tarkkailua on jatkettava toistaiseksi ympäristöluvan mukaisesti. Tarkkailua voidaan jatkossa keventää ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 2) Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että tuotantoalueen vedet johdetaan Tuoresluoman ja Härkiluoman kautta Kyrönjokeen. Kyrönjoki kuuluu pääosin käyttöluokitukseen välttävä. Lautakunta on linjannut aikaisemmissa alueen turvetuotantoa koskevissa lausunnoissaan, että vesiensuojelurakenteiden toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ympäristölautakunta pitää ensisijaisen tärkeänä, ettei Kyrönjoen kuormitus lisäänny. Lisäksi Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisesti alueen vesistökuormitusta tulisi vähentää. Hakemuksen mukainen tuotanto sijoittuu olemassa olevalle tuotantoalueelle, jonka vesiensuojelurakenteiden toiminnassa tai näytteenottomenetelmien kyvyssä kuvata purkuvesien laatua on todettu ongelmia. Ympäristölautakunta katsoo, että lupamääräys turvetuotantoalueen puhdistustehoista voitaisiin hakijan esityksen mukaisesti asettaa joko puhdistustehona tai lähtevien vesien pitoisuusraja-arvoina. Purkuvesistöjen alajuoksulta otetut vedenlaatutiedot kuitenkin kuvaavat tilannetta, jossa jo on mukana mm. Tuuliannevalta tuleva ja muu haja- sekä pistekuormitus. Tämä tulee huomioida pitoisuusraja-arvoja ja puhdistustehovaatimuksia määriteltäessä, siten että määräysten avulla turvetuotannon vesille varmistetaan riittävä puhdistustaso. Hakijan esitystä pintavalutuskenttä 2:n ja sille johtavan ojan hydrologian selvittämisestä kentältä lähtevän vähäisen virtaaman selvittämiseksi puolletaan. Nykyinen tarkkailu saattaa antaa kentän toiminnasta todellista tilannetta epäedullisemman kuvan. Hakijan esitystä pintavalutuskenttien tarkkailun lopettamisesta vuoden 2019 jälkeen tuotannon vielä jatkuessa ei pidetä perusteltuna. Tarkkailua voita-

13 13 neen kuitenkin harventaa valvontaviranomaisen päätöksellä sillä edellytyksellä, että kentän puhdistusteho on näytteenotoilla varmistettu riittäväksi. Muutoin ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Muistutukset 3) Arto Kujanpää, Tarja Oja-Nisula ( ) ja Sirpa Keski-Antila, Timo Keski-Antila ( ) Muistuttajat vaativat Vaskiluodon Voimalta seuraavia toimenpiteitä ennen parannustoimenpiteiden hyväksymistä: Myllylammen imuruoppaus Rantojen kasvuston poisto, uusien suodatinkankaiden asennus ja hiekoitus. Asukkaiden saatava takeet ulkopuolisesta valvonnasta koskien laskeutumisaltaiden sekä suodatinkenttien toimivuutta ja sitä, että ne ovat lain ja asetusten mukaisia Veden laadun tarkkailu on saatettava julkiseksi myös rannan asukkaille, sitä on tehtävä riittävän usein, (esim. 2-3 kertaa vuodessa) näytteiden on oltava riittävän laaja-alaisia, sekä nykypäivän standardien ja vaatimusten mukaisia. Muistuttajat, Myllylammen rannan asukkaina/myllylammen Marjatilan yrittäjinä tuovat esiin huolen ja pelon em. Vaskiluodon Voiman ympäristölupahakemukseen liittyvistä vaikutuksista elinkeinoon ja asumisviihtyvyyteen koskevissa asioissa. Osa peloista on jo toteutunut. Myllylammen huomattava ja runsas kiintoaineen lisääntyminen. Lähtötilanteeseen (Härkiluoma padottu Myllylammeksi 1970-luvun lopulla) verrattuna raju lammen syvyyden muutos. Ennen 7,40m, tänä kesänä Myllylammen kaikuluotaimella mitattu syvyys on maksimissaan 2,9/3,5m. Kuluvan vuoden keväällä ja alkukesästä oli nähtävissä ohuita, mutta huomattavia turvelauttoja lammen veden pinnalla. Myllylammen rannalla vakituisesti asuva Sirpa Keski-Antila soitti asiasta viikolla 22 Vaskiluodon Voiman ympäristövastaavalle virkamiehelle, Timo Oravalle, joka lupasi lähettää seuraavalla viikolla henkilön tutkimaan tilannetta. Tällaista henkilöä ei ole kuitenkaan paikalle ilmestynyt. Alkukesästä uiminen Myllylammessa oli varsin epämiellyttävää ihon pintaan jääneen ruskean kanahkan vuoksi. Kysymyksiä herättää myös, miksi Myllylammen rannan asukkaat eivät ole lupauksista huolimatta saaneet minkäänlaista tietoa Myllylammen veden laadun mittaustuloksista sitten vuoden 2013 jälkeen? Emme tule hyväksymään hakijan vaatimusta siitä, että veden laadun ja kuormituksen tarkkailua harvennettaisiin hydrologiaselvityksen jälkeen. Veden virtaamat muuttuneet nopeimmiksi ja ennalta arvaamattomiksi aiheuttaen patoa ja Kumpulan (Keski-Antila) kiinteistöä uhkaavia korkeusvaihteluita Myllylammessa. Mm. Keski-Antiloitten kellaritilat ovat jatkuvassa vaaravyöhykkeessä voimakkaiden sateiden jälkeen. Padon hoidosta vastaava Arto Kujanpää on viimeisten voimakkaitten turveojitusten jälkeen joutunut useampanakin yönä valvomaan veden äkkinäisen ja rajun nousun

14 vuoksi ja poistamaan henkensä kaupalla liki kaikki pohjapadon lankut, jotka virta vie aina mukanaan. Marjanviljelyn osalta on jouduttu tekemään huomattavia kustannuksia lisääviä toimenpiteitä Myllylammen voimakkaasti lisääntyneen humuspitoisuuden vuoksi. Tällä hetkellä esim. tihkukastelussa joudutaan vesi suodattamaan kaksinkertaisen hiekka- ja lamellisuodatuksen läpi. Muussa tapauksessa tihkukasteluputkien käyttö kastelussa olisi mahdotonta. Myös kalojen poikaskasvatus (pedelsiika) on täysin mahdotonta verrattuna tilanteeseen ennen turvetyömaiden aloittamista. Virkistyskalastus on mahdotonta kalojen maun ja värimuutosten vuoksi: kaloja ei voi käyttää ravinnoksi. Suodatinkankaat on asennettu asukkaiden omalla kustannuksella rannoille, mutta voimakkaan humuspitoisuuden lisääntymisen takia suojakankailla ei ole mitään merkitystä, sillä rantojen rehevöitymiseen meillä ei ole olemassa mitään keinoa. Kysymyksemme onkin, onko laskeutumisaltaitten ja suodatinkenttien omavalvonta riittävää, kun valvonta on hakijan (Vaskiluodon Voima) omalla vastuulla? Myllylammen rannalla on yli 40n vuoden ajan harjoitettu lomamökkien vuokrausta. Nykyinen tilanne alkaa olla kestämätön. Tällä hetkellä yhden loma-asunnon välittämisestä vastaa Lomarengas Oy. Veden voimakkaan humuspitoisuuden lisääntyessä tämänkin elinkeinon harjoittaminen on uhattuna. Muistuttajat huomattavat lisäksi, että Myllylampeen liittyvä, alun perin siianpoikasten kasvatukseen kaivettu ns. Pikkulampi on jo täysin pilalle rehevöitynyt. Muistuttajien mielestä sen ruoppaaminen kuuluu myös perusasioihin ennallistamiskunnostusten yhteydessä. Muistuttajat kysyvät kuka korvaa vahingot, jos Myllylammen pato murtuu voimakkaitten vesimassojen painosta? Turvetuotannon seurauksena Härkiluoman veden virtaaman pidäkkeet ovat haitallisesti hävinneet ja se on selkeästi lisännyt pitkäkestoisten ja runsaitten sateitten aiheuttamaa yllätyksellisyyttä veden virtaaman rajuuden vaikutuksissa Myllylammessa. Padon päällä kulkeva tie on ainut kulkureitti marjantuotantoalueelle (mansikkaa n. 4 ha, 3000 pensasmustikkaa, n. 70 tyrnipuuta), Lomarenkaan välittämälle loma-asunnolle sekä neljän kesämökkiläisperheen mökille. 14 Hakijan vastine Hakija vastaa 2) Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan lausuntoon seuraavasti: lausunnossa puolletaan hakijan esitystä lupamääräyksen puhdistustehosta joko puhdistustehona (pidätys-%) tai lähtevän veden pitoisuusrajoina, jolloin kentältä lähtevän veden on täytettävä jompikumpi kriteeri. Hakija toteaa, että Tuuliannevan kuormitus edustaa vain hyvin pientä osaa alapuolisen vesistön kuormituksesta. Samoin lausunnossa puolletaan hakijan esitystä pintavalutuskentälle 2 johtavan ojan hydrologian selvittämisestä. Lausunnossa puolletaan myös tarkkailun harventamista edellyttä-

15 15 en että kentän puhdistusteho on tarkkailussa varmistunut riittäväksi. Hakija toteaa, että jatkossa on myös oltava mahdollisuus lopettaa tarkkailu kentän puhdistustehon ollessa riittävä. Hakija vastaa 1) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat lausuntoon: Lausunnossa puolletaan hakijan esityksiä pintavalutuskenttien 1 ja 2 toiminnan tehostamisesta. Lausunnon mukaan hakijan esitykset ovat perusteltuja. Lausunnossa puolletaan samoin hakijan esitystä vaihtoehtoisista puhdistustehoista tai pitoisuusrajoista. Kuten lausunnossa todetaan, Tuuliannevan pintavalutuskentiltä purkautunut ja hakijan esityksen mukaisin puhdistusteho- ja pitoisuusrajoin purkautuva vesi on parempi laatuista kuin alapuolisen vesistön vesi. Tuuliannevan kuormitus muodostaa vähäisen osan alapuolisen vesistön kokonaiskuormituksesta. Tuuliannevan kuormituksen vaikutus alapuolisen vesistön veden laatuun on vähäinen. Lausunnossa puolletaan jatkossa tarkkailun keventämistä ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Hakija vastaa 3) Kujanpää Arto, Oja-Nisula Tarja, Keski-Antila Timo ja Keski-Antila Sirpa, muistutukseen: Muistutuksessa tuodaan esille Myllylammen veden laadun (kiintoaine, humus, rehevöityminen) ja virtaamien muutos sekä toiminnan ja veden laadun tarkkailu. Hakija toteaa, että Myllylampi sijaitsee 3,0 km:n etäisyydellä Tuuliannevasta. Lampi on pinta-alaltaan n. 1 ha:n suuruinen Härkiluoman suvantoalue, jonka vesitilavuutta säädellään luusuassa olevan padon avulla. Valumaalue on kooltaan 19,7 km2 ja yläpuolisten turvetuotantoalueiden (Tuulianneva ja Kortesneva - Salvianneva) osuus siitä on 6,0 % (Pohjanmaan maakunnissa sijaitsevien turvetuotantoalueiden päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna Ahma Ympäristö Oy 2017). Härkiluoman valuma-alue muodostuu ojitetuista suoalueista sekä metsätalousmaasta. Härkiluoman alaosan valuma-alueella on laajat peltoalueet. Hakijalla on Härkiluoman valuma-alueella turvetuotannossa Tuuliannevan ja Kortesneva-Salviannevan turvetuotantoalueet. Alueet on kunnostettu turvetuotantoon vuosina Tuotanto koko alueella on aloitettu vuonna Alueet ovat siis vanhoja tuotantoalueita ja poistuvat lähivuosina alkaen osa-alueittain tuotannosta. Tuotantoalueen vesien käsittely on ollut tuotannon alkuaikoina perusvesienkäsittelyä (sarkaojarakenteet ja laskeutusaltaat). Vesienkäsittelyä on tehostettu rakentamalla pintavalutuskentät. Kortesneva-Salviannevan pintavalutuskenttä on otettu käyttöön vuonna 2012 ja Tuuliannevan vuonna Tuuliannevan tuotantoala (sarka-ala) on 59 ha. Kortesneva-Salviannevalla on tuotannossa 59 ha. Alueelle on myönnetty ympäristölupa 17 ha:n lisäalueelle. Muistutuksessa esitettyyn turvetuotantoalueiden kuormitukseen viitaten voidaan todeta, että turvetuotannon kuormitus ei poikkea muun maankäytön kuormituksesta ja turvetuotannon kuormitus voi olla osin alhaisempaa kuin muun maankäytön kuormitus. Eri maankäyttömuotojen kuormitustason on todettu olevan seuraavan suuruista: Pintavalutuskentällä varustetun turvetuotantoalueen kiintoainekuormitus on Länsi-Suomessa 30 kg/ha

16 a, fosforikuormitus 0,22 kg/ha a ja typpikuormitus 6,1 kg/ha a. Em. luvut ovat nettokuormituksia. Kiintoaineen luonnonhuuhtouma ojittamattomilta suo- ja metsäalueilta on 5,1-6,6 kg/ha a. Metsätalousalueiden (vanha, yli 10 vuotta vanha ojitus) kiintoainekuormitus on (3,9) kg/ha a, fosforikuormitus 0,1-0,14 kg/ha a ja typpikuormitus 1,9-2,5 kg/ha a. Maatalousalueiden kiintoainekuormitus on 1955 kg/ha a ( kg/ha a), fosforikuormitus 1,35 kg/ha a ja typpikuormitus 15 kg/ha a (Pöyry 2013, Pöyry 2014). Suomen ympäristökeskuksen (2015) raportissa on arvioitu eri päästölähteiden kuormitusta. Raportin mukaan metsätalouden kiintoainekuormitus on 255 kg/ha a, fosforikuormitus 0,47 kg/ha a ja typpikuormitus 5,8 kg/ha a. Maatalouden kuormitus on em. raportin mukaan kiintoainetta 610 kg/ha a, fosforia 1,10 kg/ha a ja typpiä 15 kg/ha a. Sateen mukana tuleva fosforikuormitus on 0,1 kg/ha a ja typpikuormitus 3 kg/ha a. Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoiman uuden seurantatutkimuksen 30 mittauspisteen mukaan vanhojen metsäojitusalueiden kuormitus on selkeästi aikaisemmin arvioitua korkeampi (Metsälehti 21/2017). Hakija on seurannut Härkiluoman valuma-alueella tuotantoalueelta lähtevän veden sekä vesistön veden laatua. Kuvassa on esitetty Myllylammista otettujen näytteiden kemiallinen hapenkulutus (humuspitoisuus), kiintoainepitoisuus, kokonaisfosforipitoisuus sekä typpipitoisuus. Näytteet on otettu vuosina Kuten kuvasta 1 käy esille, pitoisuuksissa ei ole havaittavissa kasvavaa suuntausta. Kaikissa pitoisuuksissa on voimakasta vaihtelua. Myllylammin alapuolisella Härkiluoman tarkkailupisteellä (Härkiluoma, kantatie 67, hakemuksen taulukko 13) veden ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ovat selvästi korkeammalla tasolla kuin Myllylammin tarkkailupisteellä. Samoin Kyrönjoessa (hakemuksen taulukko 7, Nikkolan tarkkailupiste) veden ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ovat olleet korkeammalla tasolla kuin Myllylammessa. Tuuliannevan pintavalutuskentältä lähtevän veden ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ovat olleet alhaisemmat kuin Myllylammin veden pitoisuudet. 16

17 17 KUVA: Myllylammin näytteiden kemiallinen hapenkulutus, kiintoaine, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi vuosina (Suomen ympäristökeskus. Hertta 5.7-tietokanta). Muistutuksessa mainittujen humuspäästöjen osalta voidaan todeta, että humuspäästöt (Pöyry 2014) ovat jo luonnontilaisilla suoalueilla keskimäärin luokkaa 110 kg/ha a. Metsätalousalueilla (ojitusalueet) humuspäästöt ovat kg/ha a. Ko. tasoinen humuskuormitus on jo siis olemassa ojitetuilla tai ojittamattomilla suoalueilla ennen mahdollista turvetuotantoa. Ympärivuotisella pintavalutuskentällä tai kasvillisuuskentällä varustetun turvetuotantoalueen bruttohumusainekuormitus on kg/ha a tasoa. Turvetuotannon nettohumuskuormitus on kg/ha a. Ottaen huomioon tuotantoalueiden pienen osuuden alapuolisen vesistön valuma-alueesta lisäys on vähäinen. Härkiluoman valuma-alue Myllylammin yläpuolella koostuu metsäojitetuista suoalueista, metsätalousalueista ja turvetuotantoalueista. Valuntaa ja virtaamaa turvetuotantoalueilta voidaan kuvata seuraavasti: Keskimäärin Etelä-Suomessa valumat ovat tyypillisesti luokkaa 6 10 l/s km2 ja Pohjois-Suomessa l/s km2 (Pöyry 2014). Ojituksen myötä valunnan määrä ja virtausreitit muuttuvat, mutta vuosivalunnan voidaan olettaa olevan lähellä alueellisia keskiarvoja (Pöyry 2016) 4). Tuotantoalueen sarkaojien kaltevuudella ja vesienkäsittelyrakenteiden mitoituksella on suuri merkitys valuntahuippujen tasaamisessa. Virtaamansäädön tarkoituksena on tasata suurimpia virtaamahuippuja pidemmälle ajanjaksolle ja pienentää veden virtausnopeutta ojissa, joskin sen vaikutukset valumaan ovat suurimmillaan lyhytaikaisten valumahuippujen aikana (Kløve 2000) 5). Myös vesien pumppaus vesienkäsittelyyn tasaa valumahuippuja jakamalla virtauksen pidemmälle ajalle. Suurin osa ympärivuotisesti toiminnassa olevista pintavalutuskentistä toimii pumppauksella ja painovoimaisesti toimivia kenttiä on vähemmän. Pitkän sateettoman kauden jälkeen kuivat pintavalutuskentät ja muut kosteikot voivat pidättää huomattavasti vettä ennen kuin valumavesiä jälleen purkautuu vesistöön. Pintavalutus- ja kasvilli-

18 suuskentiltä kasvillisuuden kautta tapahtuva haihdunta voi olla etenkin kesällä merkittävää ja vettä voi myös pidättyä käsittelykentillä oleviin painanteisiin. Myös tuotantoalueen kokonaisvarastotilavuus ja pumppaamo vaikuttavat alueelta purkautuvan vesimäärän muodostumiseen. Hakija toteaa, että Härkiluoman valuma-alueella on tuotantoalueilla yllä kuvattu tilanne. Tuotantoalueilla on vesiä tuotantoalueen ojastoon padottava virtaamansäätö. Kortesneva-Salviannevalla kuivatusvesien virtaamaa säätää pumppaamo, jolloin tuotantoalueelta ei tule suuria ylivirtaamia. Tuotantoalueilla on loivat ojakaltevuudet, joka edistää vesien padottumista ojastoon. Tuuliannevan tuotantoalueen kuivatusvedet on johdettu pitkällä hyvin loivalla ojalla pintavalutuskentälle. Em. rakenteilla ja olosuhteilla tuotantoalueilta ei tule suuria ylivirtaamia Härkiluomaan. Turvetuotantoalueiden vaikutus Härkiluoman ylivirtaamaan virtaamaan on vähäinen ja ylivirtaamatilanteessa virtaamaaa tasoittava. Härkiluoma sijaitsee alueella, jossa maaperä vaihtelee hienojakoisesta lajittuneesta aineksesta (savi, hiesu, hieta ja hiekka) moreeniin ja kallioon ( Härkiluoman uoma käytiin hakijan toimesta tarkastamassa kesällä 2017 Myllylammin suunnasta tulleen yhteydenoton jälkeen sekä uudelleen Tarkistus tehtiin Myllylammista ylöspäin Härkiluomassa peltoalueen kohdalla olevalle betoniselle padolle saakka. Padon yläpuolelle on muodostunut lampi. Härkiluoman uoman havaittiin virtaavan painanteessa etenkin hienojakoisten maiden alueella. Painanteen reunat ovat kasvillisuuden peitossa ja kasvillisuus ulottuu uoman (ylä)vesirajaan saakka. Uoman penkoissa ei havaittu maanvyörymiä tai kasvillisuudesta paljaita alueita. Uomassa havaittiin olevan paljon puuta ja muuta biomassaa. Maastohavaintojen mukaan uomassa tapahtuu eroosiota ja puu- ja biomassan hajoamista ja em. ainesten kulkeutumista alavirtaan. Uoman puusto ja peltoalueen kohdalla oleva betonipato toimivat veden virtausta hidastavana rakenteena. Betonipadon yläpuolinen vesiallas toimii myös laskeutusaltaan tavoin. Hakija toteaa osallistuvansa mahdolliseen ojan kunnostukseen toimintansa valumaosuuden mukaan. Härkiluoman uomassa on siis kyseessä laajemmasta koko ojitusyhtiötä koskevasta asiasta eikä pelkästään hakijan toiminnasta. Hakijasta Härkiluoman uoman perkaus ja ruoppaus voisi kuitenkin aiheuttaa ainakin lyhytaikaisesti lisää eroosiota, jos maa-ainesta sitova ja virtausta hidastava kasvillisuus poistettaisiin uomasta. Hakija toteaa yhteenvetona, että Myllylammin tarkkailun mukaan Myllylammin veden laadussa ei ole tapahtunut heikkenemistä. Tuotantoalueilta ei tapahdu muistutuksessa esitettyä nopeita ylivirtaamia tuotantoalueiden loivan ojaston, virtaamansäädön ja pumppukuivatuksen sekä pintavalutuskenttien padottavan ja virtausta hidastavan vaikutuksen vuoksi. Tuotantoalueen rakenteet ovat ojitettuihin alueisiin verrattuna pikemminkin ylivirtaamia tasaavia. Härkiluoman valuma-alueen maankäytöstä ja kuormituksesta turvetuotantoalueet muodostavat pienen osan, jonka vaikutus on vähäinen. Muistutuksessa esitetyt vaatimukset ovat perusteettomia. Härkiluoman valuma-alueen turvetuotantoalueita tarkkaillaan ympäristöviranomaisten hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan. Tarkkailu ja tarkkailun 18

19 19 tulokset ovat julkisia. Tarkkailutulokset toimitetaan Ilmajoen kunnan ympäristöviranomaiselle, jolta tarkkailutiedot ovat hakijan käsityksen mukaan saatavissa. Tuotantoalueiden toimintaa tarkkaillaan hakijan omavalvonnan lisäksi ympäristöviranomaisten sekä myös pelastusviranomaisten toimesta. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston antaman lupapäätöksen nro 156/2013/1 perusteena olleet asiakirjat. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto hylkää Vaskiluodon Voima Oy:n esityksen päästötarkkailun lopettamisesta pintavalutuskentillä 1 ja 2 pitoisuusrajojen täytyttyä. Aluehallintovirasto hyväksyy suunnitelman Tuuliannevan turvetuotantoalueen vesienkäsittelyn tehostamiseksi sekä hydrologian selvittämiseksi ja muuttaa Tuuliannevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 156/2013/1 lupamääräystä 3 ja 4 sekä täydentää lupamääräystä 4 seuraavasti (muutokset kursiivilla): 3. Pintavalutuskentän 1 ja pintavalutuskentän 2 on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: Puhdistusteho Lähtevän veden % pitoisuus Kiintoaine 50 5 mg/l Kokonaisfosfori μg/l Kokonaistyppi μg/l Puhdistusteho lasketaan ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritettyjen pitoisuuksien vuosikeskiarvoista häiriötilanteet mukaan lukien. 4. Jos pintavalutuskentän PV1 tai PV2 puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täyty tai lähtevä vesi ei vuosikeskiarvona laskettuna täytä pitoisuusvaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kurikan kaupungin ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos vesienkäsittelylle asetettuja vaatimuksia ei saavuteta vuoden 2021 loppuun mennessä, luvan haltijan on toimitettava vuoden 2022 helmikuun loppuun mennessä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma ja ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden parantamiseksi. Mikäli puhdistusteho- tai pitoisuusvaatimuksia ei tehostamistoimenpiteistä huolimatta saavuteta vuoden 2023 loppuun mennessä, on luvan haltijan toimitettava aluehallintovirastoon helmikuun 2024 loppuun mennessä selvi-

20 20 tys toiminnan päästöistä aiheutuneista haitoista alapuolisessa vesistössä ja suunnitelma päästöjen vähentämistoimenpiteistä. 4a. Pintavalutuskentän 2 osalta on tehtävä hakemuksessa ja sen täydennyksessä esitetyn suunnitelman mukainen hydrologinen selvitys. Selvitys on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen heti sen valmistuttua, kuitenkin viimeistään RATKAISUN PERUSTELUT Tuuliannevan turvetuotantoalueella on vesienkäsittelyn tehostamiseksi rakennettu pintavalutuskentät vuosina Pintavalutuskentältä 1 vedet johdetaan Tuoresluomaan ja edelleen Kyrönjoen yläosalle. Pintavalutuskentältä 2 vedet johdetaan Härkiluomaan ja edelleen Kyrönjoen yläosalle. Tuotanto Tuuliannevalla jatkuu hakijan ilmoittaman mukaan vielä yli 10 vuoden ajan. Tuoresluoman ekologinen tila on vuonna 2013 tehdyn vesienhoidon luokittelun mukaan välttävä ja Sahanloukon vedenlaadun mittauspisteen vuosien 2014 ja 2016 havaintojen (N=6) perusteella tila ei ole kohentunut ja on ravinteiden osalta edelleen välttävä, jopa huono. Vesimuodostuman tilaa heikentävänä toimintana on vesienhoidon toimenpideohjelmassa mainittu hajakuormitus ja metsätalous sekä turvetuotantoalueen alapuolella tehdyt perkaukset. Tilan parantamiseksi on esitetty toimenpiteitä maataloudelle, jätevesipäästöille ja turvetuotannolle sekä happamuuden torjuntaa ja vesistökunnostuksia. Härkiluomaa ei ole luokiteltu vesienhoidon suunnittelussa. Tuoresluoman hyvän ekologisen tilan saavuttaminen rehevyyden osalta edellyttäisi % vähenemää fosforipitoisuudessa. Kyrönjoen yläosan välttävän ekologisen tilan parantaminen edellyttää vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämistä yli 50 %. Kyrönjoen yläosan osalta on riski, että hyvää ekologista tilaa ei saavuteta vuoteen 2021 mennessä. Tuuliannevan pintavalutuskenttä 1 näyttää toimivan kohtalaisesti. Kenttä puhdistaa ajoittain fosforia, vaikka tarkkailutulosten perusteella kentältä lähtevässä vedessä suurempi osa fosforista on vesieliöille aktiivisessa fosfaattifosfori-muodossa, kuin kentälle tulevassa vedessä. Pintavalutuskenttä puhdistaa kiintoainetta hyvin, ja myös kohtalaisesti typpeä verrattuna Bioenergia ry.:n tekemään selvitykseen (2016) Länsi-Suomen ojitettujen pintavalutuskenttien keskimääräisistä puhdistustehoista. Kentältä lähtevän veden laatu on ollut jonkin verran heikompaa kuin ojitetuilla pintavalutuskentillä keskimäärin ja kentältä on myös huuhtoutunut humusta. Aluehallintovirasto katsoo, että olemassa olevilla vesienkäsittelyrakenteilla ja hakemuksessa esitetyillä toimenpiteillä on mahdollista saavuttaa vesienkäsittelyllä määrätyt vaatimukset. Vuosien päästötarkkailun tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että kentän puhdistusteho on parantumassa ravinteiden ja kiintoaineen osalta. Hakemuksen liitteinä olleiden il-

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 133/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 380 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 133/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 380 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 133/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 380 Annettu julkipanon jälkeen 15.12.2008 ASIA Kortesneva Salviannevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyä

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Kampinneva, Lapua... 3 Haisuneva, Lapua... 4 Hirvineva-Pitkäkangas, Lapua... 5 Peurainneva, Ilmajoki ja Kurikka... 6 Isokerusneva, Ilmajoki ja Jalasjärvi... 7 Pikkukerusneva,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 56/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-36 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 56/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-36 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 56/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-36 Annettu julkipanon jälkeen 1.9.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Mustaisnevan 27,6 ha:n alueen kuivatusvesien tehostamista koskeva

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 132/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 379 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 132/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 379 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 132/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 379 Annettu julkipanon jälkeen 15.12.2008 ASIA HAKIJA Tuuliannevan turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyä koskevien

Lisätiedot

Pikku-Kerusnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnan aloittamislupahakemus, Ilmajoki

Pikku-Kerusnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnan aloittamislupahakemus, Ilmajoki Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 167/2011/1 Dnro LSSAVI/349/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2011 ASIA HAKIJA Pikku-Kerusnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen ja toiminnan aloittamislupahakemus,

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys Ohraneva, Kauhava... 1 Kampinneva, Lapua... 2 Haisuneva, Lapua... 3 Hirvineva-Pitkäkangas, Lapua... 4 Peurainneva, Ilmajoki ja Kurikka... 5 Isokerusneva,

Lisätiedot

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE 2018-2025 YKSITYISET TURVETUOTTAJAT POHJANLUMME KY SEINÄJOKI 2018 1 JOHDANTO 1 Lakajoen (Lapua ja Kuortane) kalataloudellinen

Lisätiedot

Päätöksen lupamääräys 2) kuuluu seuraavasti:

Päätöksen lupamääräys 2) kuuluu seuraavasti: Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupavastuualue Päätös Nro 31/2010/1 Dnro LSSAVI/143/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.4.2010 ASIA Järvirämäkön turvetuotantoa koskevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 33/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 19 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 33/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 19 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 33/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 19 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2007 ASIA HAKIJA Sarvinevan pohjoisosan turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyä koskeva

Lisätiedot

Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh

Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh 1 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 15.4.2014 Dnro PSAVI/176/04.08/2012 Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, 90590 Oulu, puh. 044 551 5700 Asia Hourunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 24/2014/1 Dnro PSAVI/337/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 24/2014/1 Dnro PSAVI/337/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 24/2014/1 Dnro PSAVI/337/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 25.3.2014 ASIA HAKIJA Koivulannevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, toiminnanaloittamislupa ja vesien johtaminen toisen maalla

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

Kontio-Klaavunsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 66/07/1 lupamääräyksen 1 muuttaminen ja toiminnanaloittamislupa, Ii

Kontio-Klaavunsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 66/07/1 lupamääräyksen 1 muuttaminen ja toiminnanaloittamislupa, Ii LUPAPÄÄTÖS Nro 16/09/1 Dnro PSY-2009-Y-8 Annettu julkipanon jälkeen 16.3.2009 ASIA Kontio-Klaavunsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan nro 66/07/1 lupamääräyksen 1 muuttaminen ja toiminnanaloittamislupa,

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen 15.2.2018 ASIA HAKIJA HAKEMUS Saarinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan raukeaminen, Veteli Vapo Oy PL 22

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 75/06/1 Dnro Psy-2006-y-1 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 75/06/1 Dnro Psy-2006-y-1 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA PÄÄTÖS Nro 75/06/1 Dnro Psy-2006-y-1 Annettu julkipanon jälkeen 9.8.2006 1 ASIA LUVAN HAKIJA Teerilammensuon virtaamansäätöpadon käyttöönotto ja laskeutusaltaiden pinta-alan lisääminen, Pudasjärvi Vapo

Lisätiedot

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017 TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 217 EUROFINS AHMA OYOY Projektinro: 2879 ii i TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI

Lisätiedot

Tuuliannevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja vesiensuojelurakenteiden muutos, Ilmajoki ja Kurikka

Tuuliannevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja vesiensuojelurakenteiden muutos, Ilmajoki ja Kurikka Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 156/2013/1 Dnro LSSAVI/72/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2013 ASIA HAKIJA HAKEMUS Tuuliannevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen

Lisätiedot

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Seminaari 30.3.2010 Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 12/05/2 Dnro Psy-2004-y-174 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 12/05/2 Dnro Psy-2004-y-174 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA PÄÄTÖS Nro 12/05/2 Dnro Psy-2004-y-174 Annettu julkipanon jälkeen 4.2.2005 1 ASIA LUVAN HAKIJA Hukannevan turvetuotantoalueen vesiensuojelun tehostaminen, Ruukki Turveruukki Oy Teknologiantie 12 A 90570

Lisätiedot

Hanhisuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräyksen muuttaminen,

Hanhisuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräyksen muuttaminen, Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 58/2014/1 Dnro LSSAVI/6/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 31.3.2014 ASIA HAKIJAT Hanhisuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräyksen muuttaminen, Urjala Hanhisuon

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 66/04/1 Dnro Psy-2004-y-71 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 66/04/1 Dnro Psy-2004-y-71 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 66/04/1 Dnro Psy-2004-y-71 Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Latva-aavan turvetuotantoalueen vesienkäsittelyn tehostaminen virtaamansäädöllä, Simo Simon Turvejaloste

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 145/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 54 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 145/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 54 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 145/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 54 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2007 ASIA HAKIJA Pohjoisnevan turvetuotantoa koskevan Länsi Suomen ympäristölupaviraston

Lisätiedot

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS

MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS PERÄLÄN TURVE OY MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS EUROFINS AHMA OY Projektinro: 20550 PERÄLÄN TURVE OY MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3842/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 2/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3842/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 2/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3842/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 13.1.2017 ASIA HAKIJA Kaakimonneva-Vaatimonnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa,

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelu

Turvetuotannon vesiensuojelu Turvetuotannon vesiensuojelu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Heta Latvala 28.5.2011 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristövastuualue Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 148/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 58 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 148/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 58 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 148/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 58 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2007 ASIA HAKIJA Haitikeitaan turvetuotantoa koskevan Länsi Suomen ympäristölupaviraston

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 63/2012/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 63/2012/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 63/2012/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.8.2012 ASIA HAKIJA Viurusuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja vesilain mukainen poikkeuslupa sekä toiminnan- ja

Lisätiedot

Päätöksen lupamääräykset 1 3 ja 16 kuuluivat seuraavasti:

Päätöksen lupamääräykset 1 3 ja 16 kuuluivat seuraavasti: Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupavastuualue Päätös Nro 144/2011/1 Dnro LSSAVI/198/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 25.11.2011 ASIA Haukinevan turvetuotantoa koskevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston

Lisätiedot

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,

Lisätiedot

Bioenergia ry

Bioenergia ry 1.5.217 Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Virtaaman vaikutus vedenlaatuun, kuormitukseen sekä puhdistustehoihin vuosien 214 215 tarkkailuaineistojen perusteella Jäkäläsuon pintavalutuskenttä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 46/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-62 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 46/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-62 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 46/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-62 Annettu julkipanon jälkeen 29.5.2009 ASIA HAKIJA Naarasnevan turvetuotantoalueen vesienkäsittelyn tehostaminen, Soini

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 35/07/2 Dnro ISY-2006-Y-212 Annettu julkipanon jälkeen PL JYVÄSKYLÄ

PÄÄTÖS Nro 35/07/2 Dnro ISY-2006-Y-212 Annettu julkipanon jälkeen PL JYVÄSKYLÄ PÄÄTÖS Nro 35/07/2 Dnro ISY-2006-Y-212 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2007 HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ ASIA Pyöreäsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen tuotantoalueen pintaalan

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström

Lisätiedot

Hirvinevan turvetuotantoa koskevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 28/2008/4 muuttaminen, Alajärvi

Hirvinevan turvetuotantoa koskevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 28/2008/4 muuttaminen, Alajärvi Etelä-Suomi Päätös Nro 23/2010/3 Dnro ESAVI/402/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2010 ASIA HAKIJA Hirvinevan turvetuotantoa koskevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 28/2008/4

Lisätiedot

Vuorenpäännevan-Vatilähteennevan turvetuotantoa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 156/2005/4 muuttaminen, Ikaalinen

Vuorenpäännevan-Vatilähteennevan turvetuotantoa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 156/2005/4 muuttaminen, Ikaalinen Etelä-Suomi Päätös Nro 12/2010/3 Dnro ESAVI/258/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.4.2010 ASIA HAKIJA Vuorenpäännevan-Vatilähteennevan turvetuotantoa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 156/2005/4

Lisätiedot

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Yleistä valvonnasta: Valvonnan sisällöistä: Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa Lupaviranomainen on aluehallintovirasto

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Löyhinkinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen sekä toiminnan aloittamislupa, Kurikka

PÄÄTÖS. Löyhinkinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen sekä toiminnan aloittamislupa, Kurikka PÄÄTÖS Nro Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro 999/2019 LSSAVI/713/2017 Annettu julkipanon jälkeen 15.4.2019 ASIA Löyhinkinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen sekä toiminnan aloittamislupa, Kurikka

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 52/09/1 Dnro PSY-2009-Y-56 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 52/09/1 Dnro PSY-2009-Y-56 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 52/09/1 Dnro PSY-2009-Y-56 Annettu julkipanon jälkeen 13.8.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Suksiaavan turvetuotantoalueen kasvillisuuskentän käyttöönoton määräajan pidentäminen, Rovaniemi Vapo

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma

EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma Kuulutus 1 (2) 24.11.2017 4512/5723/2017 EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma Asia Pohjanlumme Ky on EPV Bioturve Oy:n puolesta 9.11.2017 jättänyt Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Päätös Nro 6/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/94/04.09/2010

Päätös Nro 6/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/94/04.09/2010 Päätös Nro 6/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/94/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 25.1.2011 ASIA HAKIJA Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 110/08/1 vesi- ja viemärijohtojen rakentamiselle

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

KUULUTUS Esitys Huosiossuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuohjelman kalataloustarkkailusta

KUULUTUS Esitys Huosiossuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuohjelman kalataloustarkkailusta KUULUTUS VARELY/3424/5723/2016 17.5.2018 Esitys Huosiossuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuohjelman kalataloustarkkailusta Asia Ohjelmaesitys on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 110/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/352/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 110/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/352/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 110/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/352/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.11.2010 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 115 :n mukainen hakemus, joka koskee Vaskiluodon Voima Oy:n

Lisätiedot

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET Turvetuotannon aikoina Ähtärissä on rankkasateita (yli 20 mm/vrk) esiintynyt 85 kpl (Ilmatieteen laitos, Myllyniemi).

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 3/11/1 Dnro PSAVI/339/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 3/11/1 Dnro PSAVI/339/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 3/11/1 Dnro PSAVI/339/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.1.2011 ASIA LUVAN HAKIJA Varisnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräyksen muuttaminen, Vihanti Vapo Oy PL 22

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 84/07/1 Dnro Psy-2007-y-18 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 84/07/1 Dnro Psy-2007-y-18 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA 1 PÄÄTÖS Nro 84/07/1 Dnro Psy-2007-y-18 Annettu julkipanon jälkeen 16.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Viitasuon turvetuotantoalueen vesiensuojelun tehostaminen, Yli-Ii Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

TIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ

TIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Kalatalouspalvelut, Helsingin aluetoimisto) antavat 25.1.2017 päätöksen ympäristönsuojelulain 62, 64

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 62/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-164 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 62/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-164 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 62/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-164 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Matoneva 1:n turvetuotannon ympäristöluvassa määrätyn vesien

Lisätiedot

Kurkisuon turvetuotantoaluetta koskeva toiminnan aloittaminen, Soini

Kurkisuon turvetuotantoaluetta koskeva toiminnan aloittaminen, Soini Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 132/2010/1 Dnro LSSAVI/365/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2010 ASIA HAKIJA Kurkisuon turvetuotantoaluetta koskeva toiminnan aloittaminen, Soini Vapo Oy PL 22

Lisätiedot

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry c/o Larissa Heinämäki Havangantie Vaskivesi

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry c/o Larissa Heinämäki Havangantie Vaskivesi Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry VALITUS c/o Larissa Heinämäki Havangantie 418 34710 Vaskivesi 14.7.2016 larissa.heinamaki@iki.fi Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Kuninkaankatu

Lisätiedot

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon

Lisätiedot

VAPO OY AHOSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSLASKENTA JA PITOISUUSLI- SÄYKSET ALAPUOLISESSA VESISTÖSSÄ. Vastaanottaja Vapo Oy

VAPO OY AHOSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSLASKENTA JA PITOISUUSLI- SÄYKSET ALAPUOLISESSA VESISTÖSSÄ. Vastaanottaja Vapo Oy Vastaanottaja Vapo Oy Asiakirjatyyppi Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Liite 5 Päivämäärä 8.3.2013 VAPO OY AHOSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSLASKENTA JA PITOISUUSLI- SÄYKSET ALAPUOLISESSA VESISTÖSSÄ

Lisätiedot

Hakemus, joka koskee PMA-Yhtymä Oy:n käytöstä poistetun teollisuuskaatopaikan (kiinteistö ) tarkkailusuunnitelman hyväksymistä, Humppila.

Hakemus, joka koskee PMA-Yhtymä Oy:n käytöstä poistetun teollisuuskaatopaikan (kiinteistö ) tarkkailusuunnitelman hyväksymistä, Humppila. Etelä-Suomi Päätös Nro 60/2011/1 Dnro ESAVI/119/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.7.2011 ASIA Hakemus, joka koskee PMA-Yhtymä Oy:n käytöstä poistetun teollisuuskaatopaikan (kiinteistö 103 402-45-1)

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen. Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8.

Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen. Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8. Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8.2013 Esityksen rakenne Yleistä turvetuotannon vesiensuojelusta Turvetuotannon

Lisätiedot

TIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ

TIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Kalatalouspalvelut, Helsingin aluetoimisto) antavat 25.1.2017 päätöksen ympäristönsuojelulain 62, 64

Lisätiedot

Turvetuotannon valvonnasta

Turvetuotannon valvonnasta Turpeenoton vesistövaikutukset -seminaari ja kansalaistapaaminen Jyväskylä 16-17.3.2012 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus Alustuksen sisältö 1. Yleistä valvonnasta ja valvonnan keinoista 2. Turvetuotanto

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 22/05/1 Dnro Psy-2005-y-14 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 22/05/1 Dnro Psy-2005-y-14 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA PÄÄTÖS Nro 22/05/1 Dnro Psy-2005-y-14 Annettu julkipanon jälkeen 7.4.2005 1 ASIA HAKIJA Kortesuon turvetuotantoalueen vesienkäsittelyn tehostaminen ympärivuotisella pumppauksella ja pintavalutuksella,

Lisätiedot

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON Antti Ylitalo Ympäristöneuvos Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.9.2013 Ympäristöakatemia Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 2.10.2013 1 Taustaa

Lisätiedot

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Seminaarin avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen äi käsittely

Lisätiedot

PÄÄTÖS 126/2018/1. Lähteennevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräyksen 11 muuttaminen, Ilmajoki

PÄÄTÖS 126/2018/1. Lähteennevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräyksen 11 muuttaminen, Ilmajoki PÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 126/2018/1 Dnro LSSAVI/3806/2018 Annettu julkipanon jälkeen 2.11.2018 ASIA Lähteennevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräyksen 11 muuttaminen, Ilmajoki HAKIJA

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Esitys Vesinevan turvetuotantoalueen (Kurikka) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi

Esitys Vesinevan turvetuotantoalueen (Kurikka) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi Kuulutus 1 (1) 22.1.2019 3331/5723/2018 Esitys Vesinevan turvetuotantoalueen (Kurikka) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi Asia Pohjanlumme Ky on tarkkailuvelvollisen (Apemet A-P.N Ky) puolesta 19.11.2018

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 138/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 8 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 138/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 8 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 138/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 8 Annettu julkipanon jälkeen 3.11.2006 ASIA HAKIJA Länsi Suomen ympäristölupaviraston 28.8.2002 antaman päätöksen nro 50/2002/2

Lisätiedot

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi Ehdotus Menkijärven kunnostuksen velvoitetarkkailuohjelmaksi Martti Mäkitalo Menkijärvi 9.2.2019 JOHDANTO Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 1.2.2016 Menkijärven jakokunnalle luvan Menkijärven

Lisätiedot

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut) Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 106/2013/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 106/2013/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 106/2013/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.10.2013 ASIA HAKIJA Kivisuo-Suurisuon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja toiminnanaloittamislupa vesien johtamiseen

Lisätiedot

Nro 97/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/219/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Nro 97/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/219/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 97/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/219/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 3.7.2012 ASIA Turkistarhan ympäristöluvassa valumavesien käsittelyjärjestelmän rakentamiselle

Lisätiedot

Kuulutus Ympäristönsuojelulain mukainen päätös

Kuulutus Ympäristönsuojelulain mukainen päätös Dnro Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupavastuualue LSSAVI/5636/2016 2.11.2017 Kuulutus Ympäristönsuojelulain mukainen päätös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 2.11.2017 antanut päätöksen nro

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 38/12/1 Dnro PSAVI/298/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Savilammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ii

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 38/12/1 Dnro PSAVI/298/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Savilammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ii 1 PÄÄTÖS Nro 38/12/1 Dnro PSAVI/298/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.5.2012 ASIA HAKIJA Savilammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ii Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS...

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot