Toimenpideohjelman päivittäminen ja tilanne toimenpidesuunnittelussa. Vesienhoidon yhteistyöryhmä Ansa Selänne

Transkriptio

1 Toimenpideohjelman päivittäminen ja tilanne toimenpidesuunnittelussa Vesienhoidon yhteistyöryhmä Ansa Selänne

2 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu Toimenpideohjelmaluonnos valmis 4/2014 (toimenpiteet VEMUssa ja POVETissa) è koordinoivat ELYt kokoavat toimepiteet vesienhoitosuunnitelmaehdotuksiin Vesienhoitosuunnitelmaehdotukset ja toimenpideohjelmat valmiita 9/2014 Vesienhoitosuunnitelmaehdotusten kuuleminen ja lausunnot 10/2014-III/2015 Valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus marraskuu 2014 Ehdotusten tarkistaminen kuulemisen ja lausuntojen perusteella. Myös toimenpideohjelmia tarkistetaan kuulemisen pohjalta. Valtioneuvostokäsittelyn valmistelu valtakunnallisesti syksy 2015 è Valtioneuvostokäsittely joulukuu 2015

3 Mikä muuttuu toisella VHS -kaudella Toimenpiteiden vaikuttavuus ja kustannustehokkuus ja hyödyt arvioitava aiempaa paremmin Paineiden ja toimenpiteiden yhteyksiä tarkennettava Haitallisten aineiden parempi huomioon ottaminen Ilmastomuutoksen vaikutusten parempi huomioon ottaminen Suunnittelun apuna parempia työkaluja (esim. VEMALA, VIHMA, KUTOVA jne.) Toteutuksen keinoja ja sitouttamista kehitettävä Vesienhoidon yhteydet merenhoitoon ja tulvariskien hallintaan Komission antama palaute, ensimmäisen kauden toimeenpano ja resurssit vaikuttavat suunnitteluun

4 Mallien hyödyntäminen suunnittelussa Vesienhoidon toimenpiteiden mitoitus edellyttää arviointeja vesimuodostumiin kohdistuvista kuormituksesta sekä sen vaikutuksista ja vähennystarpeista sekä toimenpiteiden kustannuksista Alkuvuodesta 2014 käynnistyi YM:n rahoituksella KESKITETYT ARVIOINNITprojekti, jossa SYKE on tuotti arviointeja ELYjen haluamista kohdevesistöistä käyttäen arviointivälineitä, jotka on testattu GisBloom hankkeessa sekä VARELYn alueella v Tavoitteena oli arvioida Vesistökuormitus ja sen vähentämistarve ja toimenpiteiden kustannukset èkustannustehokkaiden toimenpidekokonaisuuksien löytämiseksi Tukea ELYjen tulosten tulkinnassa ja vesienhoidon suunnittelussa.

5 Nimi Koko P-pitoisuus Mitattu H/T raja ug/l ug/l erotus Peninginjoki 40,5 40 0,5 alle 5 Kiminginjärvi alle 5 Liitonjoki 41,3 40 1,3 alle 5 Alvajärvi 29,4 28 1,4 alle 5 Elämäjärvi 46,8 45 1,8 alle 5 Pieni Vesijärvi 20,5 18 2,5 alle 5 Pieni-Lumperoinen alle 5 Makkarajoki-Isojoki-La 39,3 35 4,3 alle 5 Päällinjärvi 49,4 45 4,4 alle 5 Palokkajärvi 32,6 28 4,6 alle 5 Juoksjärvi Kyyjärvi 50,4 45 5, Jämsänjoki 40,4 35 5, Poikkeusjärvi 50,7 45 5, Peukaloinen Lapinjärvi Tervajoki 46,5 40 6, Vesijoki Murronjoki-Pihlajajoki 42,4 35 7, Hauhanjoki-Tammikoski 42,4 35 7, Kiminginjoki 47,7 40 7, Jokijärvi 53,2 45 8, Toulatjoki 43,2 35 8, Ahveninen 49,5 40 9, Koivujärvi 54,5 45 9, Humalajärvi Saanijärvi 55, , Iso-Korppinen 52, , Iso-Herttu 39, , Ylä-Karanka 60, , Hirvijoki 55, , Alanen Lehesjärvi - Vähäjärvi 44, , Hohonjoki 51, , Ahveninen 42, , Elämäisjoki Nopolanjoki 58, , Kolu-Meronen 68, , Alanen Pyhäjärvi Luksanjärvi 87, ,

6

7 LLR-mallilla lasketut kuormitusvähennykset P-kuorman vähennys (P-tavoitteeseen) N-kuorman vähennys (N-tavoitteeseen) Kyyjärvi % 1 % Saanijärvi % - Palokkajärvi 35 % 3 % Iso-Herttu % 35 %

8 Metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Toimenpiteitä valmisteltu metsäryhmässä, jossa mukana Juha Jämsén (MK), Pauli Rintala MOL Järvi-Suomi, Timo Hiltunen (MH), Raija Rekonen ja Ansa Selänne, KESELY Ryhmä on kokoontunut 3 kertaa

9 Kunnostusojituksen perusrakenteet Vuosina kunnostusojituspinta-ala ollut Keski-Suomessa keskimäärin ha/a. Metsäryhmä arvioi, että kunnostusojitus jatkuu samansuuruisena vuosina Kohdennettu osa-alueille puustoisten turvemaiden suhteessa

10 Uudistushakkuiden suojakaistat 10 % uudishakkuualasta sattuu vesistön varteen, suojakaistan leveys on 10 m. Yhtä hehtaaria kohtia on suojakaistaalaa 1000 m 2 Vuosina uudistushakkuupinta-ala on Keski-Suomessa ollut keskimäärin ha/a Metsäryhmä arvioi, että uudistushakkuu jatkuu samansuuruisena vuosina Kohdennettu osa-alueille metsätalouden metsämaan suhteessa

11 Lannoituksen suojakaistat Suojakaistan leveys on keskimäärin 20 m. Yhtä hehtaaria kohti on suojakaista-alaa 2000 m 2 Vuosina lannoitusala on Keski- Suomessa ollut keskimäärin ha/a. Metsäryhmä arvioi, että lannoitus jatkuu samansuuruisena vuosina Kohdennettu osa-alueille: metsätalouden metsämaan suhteessa

12 Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu Keski-Suomessa kunnostusojituksen tehostettua vesiensuojelua on esitetty noin kolmasosalle kunnostusojituspinta-alasta vuoden 2012 ojitusilmoituksen mukaan. Ojitusala Ojapituus % koko ojitusala sta % koko ojapituudesta Laskeutusaltaita (kpl) Pintavalutus % ojitusalasta Pohja- tai putkipatoja % ojitusalasta ha m ,6 2,9 % ,0 % ,1 2,7 % ,8 % ,8 56,2 % ,9 % ,2 2,9 % ,9 % ,0 19,0 % ,9 % ,4 3,9 % ,7 % ,2 1,2 % ,2 % ,8 0,9 % ,0 % ,6 4,7 % ,2 % ,3 4,6 % ,7 % ,9 % ,6 % Yhteensä 2677,0 100,0 % ,0 % * 15* *keskimääräinen% koko ojitusalasta Vuosille tehostettua vesiensuojelua arvioidaan tehtäväksi samassa laajuudessa è Eli vuosina pintavalutuskenttiä, pohjaja putkipatoja tai kosteikkoja tehdään kunnostusojituksen perusrakenteiden lisäksi yhteensä 125 kpl (noin 1000 ha:lle), kyseessä on vielä alustava arvio

13 Koulutus ja neuvonta 80 kpl/a, 480 kpl suunnittelujakso kohdennetaan koko Keski-Suomen alueelle mukana urakoitsijoiden, suunnittelijoiden ja toimijoiden koulutus metsänomistajille tehtävä neuvonta ei ole mukana tässä. Valuma-aluesuunnittelu tehdään metsätalouden vesiensuojelun painopistealueille Eroosiohaittojen torjunta tehdään Keski-Suomessa 3-5 hanketta/a eli hanketta(keskimäärin 25 hanketta) vuosina Näissä vesiensuojelurakenteita 10 kpl /hanke eli yhteensä 250 vs-rakennetta. Kohdennetaan metsätalouden vesiensuojelun painopistealueille. Ojitettujen, mutta jatkokasvatuskelvottomien soiden jättäminen ennallisttumaan Kitu- ja joutomaita puustoisilla turv la on VMI11 mukaa Keski- Suomessa ha. Metsähallitus on arvioinut, että heidän maillaan tällaisia alueita on jätetään ennallistumaan kaudella noin 400 ha.

14 Turvetuotannon toimenpiteiden suunnittelu Toimenpiteitä valmisteltu turveryhmässä, jossa mukana Leena Siltaloppi ja Hanna Lampinen VAPOsta Hannu Salo Bioenergia Oystä Yksityiset tuottajat: Pekka Purola, Jouni Saukko ja Tuomo Hakala Sirpa Salo, Harri Liukkonen ja Ansa Selänne, KESELY Ryhmä on kokoontunut 3 kertaa

15 Suunnittelun lähtökohdat Kaikilla tuotantoalueilla on ympäristölupa ja BAT käytössä ympärivuotisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää humus- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen sekä turvetuotannon vesiensuojelurakenteiden toimivuuteen kaikissa virtaamaolosuhteissa Huomiota tulee kiinnittää myös tuotannon loppuvaiheeseen sekä jälkihoitoon. Turpeen noston loppuvaihe tulisi pitää mahdollisimman lyhyenä ja siirtää nostoalue ripeästi muuhun käyttöön. Huomioidaan myös mahdollinen jälkikäyttö. Vesiensuojelu: Uudet alueet : ympärivuotinen pintavalutuskenttä tai kemikalointi tai muu yhtä tehokas menetelmä, jonka teho on luotettavasti osoitettu Olemassa olevien soiden tehostaminen: jos ei ympärivuotista pintavalutuskenttää tai kemikalointia, niin kosteikko/kasvillisuuskenttä tai muu yhtä tehokas menetelmä, jonka teho on luotettavasti osoitettu Uusien turvetuotantoalueiden sijainninohjauksella on keskeinen merkitys vesienhoidon tavoitteiden saavuttamisessa. Uusi turvetuotanto tulee suunnata jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille Oikealla sijoittelulla voidaan vähentää tuotannosta aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia (herkät vesistöalueet, ei pohjavesialueille)

16 Suunnittelun perusteita Vesiensuojelun perusrakenteet Olemassa olevat alueet: koko turvetuotantoalalla, VEMUun syötetään ko. ala ja käyttökustannukset Vuoden 2012 lopussa turvetuotanto pinta-alaa on noin ha è 111 tuotantoaluetta, lisäksi <10 ha:n alueita pari kymmentä è päivitetään tilanne vuoden 2013 tiedoilla Uudet alueet Uusien alueiden määrä voidaan arvioida esim. nyt vireillä olevien ja valitustuomioistuimissa olevien hakemusten pinta-alan perusteella (noin 1000 ha, 26 kpl) VEMUun syötetään sekä investointi- että käyttökustannukset

17 Keski-Suomen vaihekaava 3, Turvetuotantoon soveltuva alue tu, tu1, ala 7145 ha Selvitysalueen ala ha Alueiden pinta-ala (ha) reiteittäin Alueiden pinta-ala (ha) kunnittain Multia Keuruu Karstula Hankasalmi Uurainen Kinnula Kyyjärvi Kivijärvi Pihtipudas Jämsä Saarijärvi Petäjävesi Kannonkoski Äänekoski Viitasaari Toivakka Joutsa Kuhmoinen Laukaa Konnevesi

18 Vesiensuojelun perusrakenteet Vesiensuojelurakenteet Olemassa olevat rakenteet: Suunnitellaan sille alalle, millä ko. vesiensuojelurakenne on käytössä. VEMUuun kustannukset käyttökustannuksina. Nykytilatiedon saa VAHTIsta. Uudet rakentaminen : suunnitellaan sille alueelle, mille ko. rakenne tehdään Vuoden 2012 tilanne Pintavalutuskentät/kosteikot/kasvillisuuskentät, ei pumppausta 1190 ha:n alalla (käyttö ja ylläpito) Pintavalutuskentät /kasvillisuuskentät/kosteikot, pumppauksella 3050 ha:n allalla (käyttö ja ylläpito) Virtaaman säätö 1900 ha:n alalla (käyttö ja ylläpito) Kemiallinen käsittely ( ) ha:n alalla, yht. 290 ha è Vuoden 2012 tilanne päivitetään

19 Vesiensuojelun tehostaminen olemassa olevalla turvetuotantoalueella: Arvioidaan, millä toimenpiteellä vesiensuojelua tehostetaan (määrä esim. uusista luvista). Olemme lisäksi saaneet VAPOlta listan heidän tehostamistoimistaan soittain (lupaus että VAPOn suot kaikki BAT:ssa vuoden 2014 loppuun mennessä. Ellei BAT:a saada, niin alue poistuu tuotannosta). Määrät laitetaan VEMUun sekä investointi että käyttökustannuksina. Määrien selvittäminen vielä kesken Uusille alueiden vesiensuojelutoimet: Laitamme varmaankin pääsääntöisesti ympärivuotisen pintavalutuskentän koko alalle ellei parempaa tietoa ole käytettävissä. Meillä uudet pintavalutuskentät lähes pääsääntöisesti ovat ojitettuja. Määrät laitetaan VEMUun sekä investointi että käyttökustannuksina Määrien selvittäminen vielä kesken

20 Keski-Suomen turvetuotantopinta-ala (ha) ja fosfori-, typpi- ja kiintoainekuormitus kg/a v Pinta-ala Keski-Suomessa kunnostusvaiheessa, tuotannossa ja tuotantokunnossa muttei tuotannossa oleva ala (ha) Kokonaistyppi kg/a Kiintoaine kg /a Kokonaisfosfori kg/a) Lähde: Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTI

21 Pistemäiset päästöt Keski-Suomessa Typpikuormitus kg/a turvetuotanto kalankasvatus jätevedenpuhdistamot teollisuus Kiintoainekuormitus kg/a jäteveden puhdistamot teollisuus turvetuotanto Fosforikuormitus kg/a turvetuotanto kalankasvatus jäteveden puhdistamot teollisuus Lähde: Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTI

22 Muut sektorit Maatalous Maatalousryhmä kokoontunut kaksi kertaa Pertti Ruuska MTK, Vesa Laitinen ProAgria, Tarja Stenman JAMK, Ilona Helle, Harri Liukkonen, Merja Lehtinen ja Ansa Selänne KESELYstä Pohdittu tavoitteita, linjauksia ja alustavasti myös toimenpiteitä Toimenpidemäärien suunnittelu vielä kesken Kunnostus, vesirakentaminen ja säännöstely Virtavesikohteiden suunnittelu lähes valmis (ei vielä viety VEMUun) Järvien osalta suunnittelu käynnistymässä Yhdyskunnat ja haja-asutus Käynnistynyt Kalankasvatus, teollisuus ja turkistarhaus Ei vielä alkanut

23 Kuva: Lauri Kaisto Kiitos!