Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Samankaltaiset tiedostot
Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Kohti kehittyviä mediataitoja

MITÄ MEDIAKASVATUS ON?

Monilukutaito. Marja Tuomi

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA

Johdantoa mediakasvatukseen

Opetuksen tavoitteet

Sanomalehtien Liitto

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T

Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa

OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa

Lapset ja medialukutaito

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET

Lapset ja medialukutaito

Medialukutaitoa esi- ja alkuopetuksessa

Mediakasvatus Lapin yliopistossa

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

Arkistot ja kouluopetus

6.17 Kuvataide. Opetuksen tavoitteet

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Aikuisten perusopetus

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

PED005 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II: TVT

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

Tietoturvan osaaminen yläkoulussa. Erkki Mauno

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät Marina Congress Center

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

Mediakasvatuksella monilukutaitoiseksi

Kansalaiskasvatuksen kehittäminen ja mediakasvatus

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

Yle ja digitaidot. Digi arkeen -neuvottelukunta Minna Peltomäki, Ville Alijoki

½-veson OPS-työpaja Liipola-Kaikuharjun koulun henkilökunta

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

Uudet OPSit- uusi lukutaito?

Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

Ammatillisen opettajan OSAAMISMERKIT

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa. opas. Laura Kurkinen & Peppina Suutarinen

Martti Raevaara Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma -koulutus (TaM)

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

Lasten mediankäyttö ja avaimia mediakasvatukseen varhaiskasvatuksessa. koordinaattori Rauna Rahja Varhaiskasvatusmessut, Wanha Satama 5.10.

Mediakasvatuksen polut varhaiskasvatuksessa. Saara Salomaa Apulaisjohtaja, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI)

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Jetta Huttunen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Kaupan ja kulttuurin toimiala Viestinnän koulutusohjelma Teostuotannon suuntautumisvaihtoehto

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja

Terveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Lauri Linda. Mediakasvatus perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa vuosina 2004 ja 2014

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Muistio Liite 4. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmälle

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. MEMO-koulutus, kevät 2015 Rauna Rahja / koordinaattori Mediakasvatusseura

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

Lukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18 op. Opetussuunnitelma

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA

Mediakulttuurit University of TAMPERE

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari

Irmeli Halinen Saatesanat Aluksi Kertojat OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

OPStuki TYÖPAJA Rauma

eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren

Anne Frantti Media- ja elokuvakasvatus peruskouluopetuksessa

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Transkriptio:

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Millaista lukutaitoa tarvitaan? Lukutaito taito lukea, kirjoittaa ja laskea Informaatiolukutaito kyky kerätä, jäsentää ja arvioida informaatiota ja esittää perusteltuja mielipiteitä Teknologialukutaito kyky käyttää uutta mediaa informaatioon pääsemiseksi ja sen kommunikoimiseksi Luovat mediavalmiudet kyky tuottaa ja jakaa informaatiota eri tavoin Globaali lukutaito kyky olla vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä eri kulttuurien ja kansallisuuksien kanssa Vastuullinen lukutaito kyky huomioida sosiaaliset ja yhteiskunnalliset seuraukset (Varis 2002; 2005) 2

5 näkökulmaa medialukutaitoon Alan asiantuntijoiden mukaan medialukutaito on: Yksilön ominaisuus Osa yleissivistystä Osa tiedonhankintaprosessia Tietotekninen käyttö- ja lukutaito Kuvanlukutaito ja visuaalisuus (Sintonen 2001) 3

Onko aina kyse lukutaidosta? Pohjalla sana taito tekhne, joka merkitsee ihmisen tapaa kokea, ymmärtää ja tietää maailma (Varto 2002) Mediataju tunne ja kokemus (Sihvonen 1996) Mediakielitaito kyky käyttää medioita, ymmärtää medioiden kieltä ja tulkita median sisältöjä kriittisesti (Suoninen 2004) Mediakompetenssi kyky hallita ja käyttää mediaa omassa elämässään (Kotilainen 2001) Mediataito aktiivinen ja tuottava medioiden ja uusien tekniikoiden hallintataito ja viestinnällisyys (Tella ym. 2001) Mediasivistys jatkuvaa ja tietoista itsensä kehittämistä moraalisilla, esteettisillä, kognitiivisilla ja emotionaalisilla alueilla (Potter 2001) 4

Opettajan mediataidot Kielitaidolliset, kulttuuriset ja viestinnälliset valmiudet Sosiaaliset valmiudet Tiedolliset valmiudet Eettiset valmiudet Esteettiset valmiudet Tieto- ja viestintätekniset taidot Sitoutuminen mediakasvatukseen Aktiivisen oppimisen taidot Kriittinen autonomia mediakasvattajana Vuorovaikutus ja pyrkimys yhteistyöhön (Tella ym. 2001) (Kotilainen 2001) 5

Mediakasvatuksen painopisteet 1970-luku: Joukkotiedotuskasvatus 1980-luku: Elokuva- ja televisiokasvatus 1990-luku: Viestintäkasvatus 2000-luku: Mediakasvatus Aihekokonaisuudet opetussuunnitelmissa Perusopetuksessa: Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja Lukio-opetuksessa: Viestintä- ja mediaosaaminen -aihekokonaisuus antaa viestien tulkinta- ja vastaanottotaitoja sekä valmiuksia mediakriittisyyteen 6

Kysymyksiä medialukutaidosta Tulisiko medialukutaidon opetuksen pyrkiä suojelemaan lapsia ja nuoria negatiivisilta median vaikutuksilta? Tulisiko median tuottamisen olla välttämätön piirre medialukutaidon opetuksessa? Tulisiko medialukutaidon keskittyä populaarikulttuurin teksteihin? Tulisiko medialukutaidolla olla suorempi poliittinen tai ideologinen tavoite? Tulisiko medialukutaidon keskittyä kouluperustaisiin peruskoulun opetusympäristöihin? Tulisiko medialukutaitoa opettaa erityisaineena vai tulisiko se integroida olemassa oleviin oppiaineisiin? Tulisiko mediaorganisaatioiden tukea medialukutaitoaloitteita taloudellisesti? (Hobbs 1998) 7

Lähteet Hobbs, R. 1998. The Seven Great Debates in the Media Literacy Movement. Journal of Communication 48 (1), 16 32. Kotilainen, S. 2001. Mediakulttuurin haasteita opettajankoulutukselle. Tampere: Acta Universitatis Tamperensis 807. Potter, W. J. 2001. Media literacy. Thousand Oaks: Sage. Sihvonen, J. 1996. Aineeton syli - johdatus audiovisuaaliseen tulevaisuuteen. Tampere: Gaudeamus. Sintonen, S. 2001. Mediakasvatus ja sen musiikilliset mahdollisuudet. Helsinki: Sibelius-Akatemia, Studia Musica 11. Suoninen, A. 2004. Mediakielitaidon jäljillä: Lapset ja nuoret valikoivina mediakäyttäjinä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Tella, S., Vahtivuori, S., Vuorento, A., Wager, P. & Oksanen, U. 2001. Verkko opetuksessa opettaja verkossa. Helsinki: Edita. Varis, T. 2002. Medialukutaito. Teoksessa J. Saarinen (toim.) Kouluttajana verkossa: menetelmät ja tekniikat. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, 11 31. Varis, T. 2005. Medialukutaidon tila ja toteutus Euroopassa. Teoksessa T. Varis (toim.) Uusrenessanssiajattelu, digitaalinen osaaminen ja monikulttuurisuuteen kasvaminen. Helsinki: Okka, Opetus-, kasvatus ja koulutusalojen säätiö, 9 29. Varto, J. 2002. Isien synnit: Kasvatuksen kulttuurinen ja biologinen ongelma. Tampere: Tampere University Press. 8