Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön ensimmäisen vaiheen uudistukset 12.5.2015 Aluehallintoviraston tilaisuus / Oulu KT, Opetusneuvos Kirsi Alila
Taustat ja eteneminen Taustalla pääministeri Kataisen hallitusohjelma ja varhaiskasvatuksen siirtyminen sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön (1.1.2013) sekä hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (29.8.2013) Tavoitteena varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esitykset pohjana. Työryhmä jätti esityksensä 21.3.2014. (OKM 2014:11) Lainsäädännön uudistaminen toteutetaan vaiheittain ottaen huomioon valtion talousarvio ja kehykset
Varhaiskasvatuslain l vaihe Ensimmäisenä vaiheena kohti uutta varhaiskasvatuslakia hallitus antoi 18.12. 2014 HE:n eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 341/2014). StVL 20/2014 vp, SiVM 29/2014 vp - > muutoksia hallituksen esitykseen, muutokset dioissa kursiivilla Lakiesitys ja siihen liittyvä eduskunnan lausunto hyväksyttiin eduskunnassa viimeisenä istuntopäivänä 14.3.2015 Eduskunnan vastaus EV 357/2014 vp, presidentti vahvisti lainmuutokset 8.5.2015 Esityksen perusteella muutettiin lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) nimike, 1, 2 a, 2 b, 6, 7 a ja 9, 11 :n 1 momentti sekä 11 a. Lisäksi lakiin lisättiin uusi 5 a, 7 b, 9 a, 9 b ja 11 e. Muilta osin päivähoitolaki ja asetus jäävät edelleen voimaan. Myös sosiaalihuollon säädöksiä sovelletaan kuten aiemmin. Muutoksia myös Opetushallituksesta annettuun lakiin (182/1991) 1-4 pykäliin ja Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annettuun lakiin (1295/2013) pykäliin 1 ja 2 Uudistuvat säännökset astuvat voimaan 1.8.2015. Lakiin perustuviin suunnitelmiin sisältyy siirtymäsäännöksiä.
Edelleen sovellettavat sosiaalihuollon säädökset laki ja asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista (272/2005) (608/2005), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992), laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011), laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) sekä laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001).
Varhaiskasvatuksen käsite ja määritelmä sekä lain soveltamisala Laki lasten päivähoidosta -> lain nimike Varhaiskasvatuslaki Laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen (1 ). Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka (1 ). Lakia sovelletaan kunnan, kuntayhtymän sekä muun palvelujen tuottajan järjestämään varhaiskasvatukseen, jota annetaan päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena (1 ). Otetaan käyttöön käsite varhaiskasvatus -> 1 :n mukaan jäljempänä tässä laissa lasten päivähoidolla tarkoitetaan varhaiskasvatusta.
Varhaiskasvatuksen tavoitteet uudistetaan Uudistettu 2 a, 1-10 kohtaa,..varhaiskasvatuksen tavoitteena on 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia; 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista; 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; 5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä;
Varhaiskasvatuksen tavoitteet, jatkuvat 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.
Uudistettu 2 b :ää Ravinto ja ruokailun järjestäminen Varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto, jollei muun kuin päiväkodissa tai perhepäivähoidossa annetun varhaiskasvatuksen luonteesta muuta johdu. Ruokailu on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu. Ei koske kliinisiä ravintovalmisteita, jotka korvataan sairausvakuutuslain nojalla eikä ravintoaineiden kustantamista perheen lapsille heidän omassa kodissaan. Perusteluissa kiinnitetty huomiota siihen, että ruokaa tarjottava riittävän usein hoitopäivän pituudesta riippuen. Ravitsemussuositukset antavat tarkempia ohjeita ruokailusta. -> Lapsi, perhe ja ruoka Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. STM 2004:11.
Uusi 5 a Enimmäisryhmäkoko päiväkodeissa Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Edelleen sovelletaan myös päivähoitoasetuksessa määriteltyjä suhdelukuja. Ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä esim. 3 vuotta täyttäneitä max 21 ja alle 3-vuotiaita max 12 kokopäivähoidossa. Säännös ei estä eri-ikäisten lasten ryhmien perustamista eikä toiminnallisia pienryhmiä. Voidaan myös järjestää esim. koko päiväkodin yhteisiä tapahtumia ja retkiä.
Varhaiskasvatusympäristö Uudistettu 6 :ää Varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys. Perusteluissa todettu, että varhaiskasvatusympäristö kattaisi rakennetut tilat ja muun lähiympäristön, kuten piha-alueet. Se kattaisi niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisen ympäristön -> esim. kiusaamisen ehkäisy Tilat ja ympäristö eivät saisi vaarantaa lapsen terveyttä ja turvallisuutta. Otettava huomioon myös vammaiset ja toimintarajoitteiset lapset.
Uudistettu 7 a Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja lapsen vanhempien tai muiden huoltajien kanssa. Päiväkodeissa sen laatimisesta vastaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö. Lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen voivat osallistua lapsen kehitystä ja oppimista tukevat muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on arvioitava ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Tätä useammin se on tarkistettava, jos lapsen tarpeet sitä edellyttävät.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, perusteluja Säännös korvaa viittauksen sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin (812/2000) sekä päivähoitolain 7 a :ssä säädetyn kuntoutussuunnitelman. Lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet sekä monialainen osaaminen. Sivistysvaliokunta kiinni huomiota siihen, että arvioinnin kohteena tulisi olla varhaiskasvatustoiminnan mahdollisimman laadukas toteuttaminen ja puitteet, ei yksittäisten lasten eritahtinen oppiminen ja kehitys. Suunnitelmaan kirjattaisiin lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Tarpeen mukaan suunnitelmaan kirjataan myös lapsen lääkehoidosta sovitut asiat. Lapsikohtaisen suunnitelman sisällöstä voidaan määrätä tarkemmin 9 :ssä säädetyissä varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, perustelut jatkuvat Suunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja vanhempien tai muiden huoltajien kanssa. Laatiminen perustuisi tarvittavaan monialaiseen osaamiseen muut viranomaiset, asiantuntijat ja muut tarvittavat tahot. Päiväkodissa suunnitelman laatimisesta vastaisi lastentarhaopettajan kelpoisuuden omaava henkilö ensisijaisesti kasvatustieteen kandidaatti. Perhepäivähoidossa käytetään lastentarhanopettajan asiantuntijuutta suunnitelmaa tehtäessä. Lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen lapselta itseltään on selvitettävä hänen mielipiteitään ja toivomuksiaan. Suunnitelma laaditaan asiakassuhteen alkuvaiheessa ja tarkistetaan tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Voimaantulosäännös SiVM 29/2014vp -> Uusien perusteiden pohjalta laadittuja lapsikohtaisia suunnitelmia ryhdytään laatimaan viimeistään 1.8.2017 lähtien. Sitä ennen sovelletaan ja laaditaan nykyisiä kunnissa käytössä olevia lapsikohtaisia suunnitelmia.
Lasten ja vanhempien osallisuus Uusi 7 b Lapsen varhaiskasvatusta toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. Myös lapsen vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Lapsille ja heidän vanhemmilleen tai muille huoltajilleen on toimintayksikössä järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin.
Uudistettu 9 Opetushallitus asiantuntijavirastoksi Varhaiskasvatukseen liittyviä asiantuntijaviraston tehtäviä hoitaa Opetushallitus, josta säädetään Opetushallituksesta annetussa laissa (182/1991). Opetushallitus laatii ja päättää tähän lakiin perustuen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tarkoituksena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteuttamista koko maassa, toteuttaa tässä laissa säädettyjä varhaiskasvatuksen tavoitteita sekä ohjata varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lapsen vanhempien ja muiden huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä. Opetushallitus valmistelee perusteet yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa.
Opetushallitus asiantuntijavirastoksi, perusteluista Asiantuntijaviraston tehtävät siirtyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Opetushallitukselle. Varhaiskasvatuksen tilastoviranomaisena on jatkossa Tilastokeskus. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista tulee toiminnan järjestäjiä velvoittavat. Perusteiden laatiminen tulisi tapahtua avoimesti ja valmistelussa tulisi huomioida monialainen osaaminen, esim. OPH:n ja THL:n yhteistyö olisi edelleen tärkeää. Perusteet pohjautuvat tähän lakiin eikä niissä voida määrätä lakiin perustamattomista uusista velvoitteista. - > Muutokset Opetushallituksesta annettuun lakiin 1-4 :iin.
Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat Uusi 9 a Kunta, kuntayhtymä ja muu palvelujen tuottaja laatii valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia. Suunnitelmat voidaan laatia palveluntuottaja-, yksikkö-, ryhmä- tai toimintamuotokohtaisesti ja niissä otetaan huomioon pedagogiset painotukset ja muut varhaiskasvatuksen järjestämisen kannalta merkitykselliset valtakunnallisia varhaiskasvatuksen perusteita täydentävät seikat. Paikallisessa suunnitelmassa on otettava huomioon yhteistyö varhaiskasvatuksen, opetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä kunnassa hoitavien viranomaisten välillä sekä luotava tarvittavat yhteistyörakenteet.
Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat, perusteluja HE:stä poiketen myös paikallisten suunnitelmien laatiminen velvoittavaksi (SiVM 29/2014). SiV näkemyksen mukaan Perusteet ja lapsikohtaiset suunnitelmat eivät ohjaa riittävällä tavalla paikallista työtä ja varmista varhaiskasvatuksen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma lisää toiminnan tavoitteellisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä toimii paikallisen ohjauksen ja kehittämisen välineenä. Paikallinen suunnitelma toimisi myös 9 b :n mukaisen arvioinnin pohjana. Jo nykyisin lähes kaikki kunnat ovat laatineet paikallisen suunnitelman suositusluonteisten Perusteiden pohjalta, joten tehtävää ei voida pitää kokonaan uutena. Myös yksityisen palvelun tuottajan tulee laatia paikallinen suunnitelma. Säännös jättää toiminnan järjestäjille laajan harkintavallan siitä, miten ja missä muodossa paikallinen suunnitelma laaditaan ja hyväksytään.
Varhaiskasvatuksen arviointi Uusi 9 b Varhaiskasvatuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata tämän lain tarkoituksen toteuttamista ja tukea varhaiskasvatuksen kehittämistä ja edistää lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta säädetään Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetussa laissa (1295/2013). Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä.
Varhaiskasvatuksen arviointi, perusteluja Toiminnan järjestäjän velvoite arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Ulkopuolista arviointia voisi suorittaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus tai muu taho. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus aloitti toimintansa toukokuussa 2014. Se on koulutuksen ulkopuolista arviointia suorittava riippumaton asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen kehittämistä varten. Arvioinnissa käytettävät menettelytavat ovat varhaiskasvatuksen järjestäjän päätettävissä. Arvioinnin oltava kuitenkin suunnitelmallista ja säännöllistä ja lapsille ja vanhemmille annettava mahdollisuus osallistua. Keskeiset tulokset tulee julkistaa järjestäjän päättämällä tavalla. -> Muutoksia Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetun lain 1 2 :iin.
Lapsen etu huomioon Uudistettu 11 Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päivähoitoa suunniteltaessa ja järjestettäessä on huomioitava lapsen etu. Lisätty 1 momenttiin lause: Päivähoitoa suunniteltaessa ja järjestettäessä on huomioitava lapsen etu. Perusteluissa todetaan mm., että lapsen edun huomioiminen perustuu Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 3 artiklaan, jonka mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.
Subjektiivinen oikeus, uudistettu 11 a Sen lisäksi, mitä 11 :ssä säädetään, kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi saa varhaiskasvatusta kunnan järjestämässä 1 :n 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa paikassa sen ajan päätyttyä, jolta voidaan suorittaa sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettua äitiys- ja vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa, ei kuitenkaan aikana, jolta voidaan suorittaa sairausvakuutuslain 9 luvun 7 :n 1 momentissa tarkoitettua äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella maksettavaa isyysrahaa, ja että lapsi voi olla varhaiskasvatuksessa siihen saakka, kunnes hän siirtyy perusopetuslaissa tarkoitettuna oppivelvollisena perusopetukseen. Varhaiskasvatusta on kuitenkin järjestettävä osa-aikaisesti, kun lapsi ennen perusopetuslaissa tarkoitettua oppivelvollisuusikää osallistuu perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen tai kun lapsi perusopetuslain 25 :n 2 momentin mukaisesti aloittaa perusopetuksen vuotta saman pykälän 1 momentissa säädettyä aikaisemmin. Varhaiskasvatusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen vanhempien tai muiden huoltajien toivomassa muodossa. Edellä 1 momentissa tarkoitetun lapsen vanhemmilla tai muilla huoltajilla, jotka eivät valitse kunnan järjestämää 1 momentin mukaista varhaiskasvatuspaikkaa, on lapsen hoidon tai varhaiskasvatuksen järjestämiseksi oikeus lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaiseen tukeen sanotussa laissa tarkemmin säädettävällä tavalla. Lapsen vanhempien tai muiden huoltajien, jotka haluavat lapselle tämän pykälän mukaisen varhaiskasvatuspaikan, on tehtävä sitä koskeva hakemus määräajassa ennen kuin lapsi tarvitsee paikan. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hakemisesta sekä määräajoista, joiden kuluessa lapsen vanhempien tai muiden huoltajien tulee hakea lapselle varhaiskasvatuspaikkaa. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy, vaikka lapsi ei ole varhaiskasvatuksessa sairausvakuutuslain 9 luvun 7 :ssä tarkoitettujen isyysrahajaksojen ajan. Isyysrahajaksoista johtuvasta poissaolosta on ilmoitettava varhaiskasvatuspaikkaan viimeistään kaksi viikkoa ennen sen suunniteltua aloittamispäivää.
Subjektiivinen oikeus, perusteluja Uudistettu 11 a :ää > oikeus kuitenkin säilyy nykyisen laajuisena Esityksen 1 :ssä säädettäisiin lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen. Vastaavasti 11 a :ssä säädettäisiin kunnan velvollisuudesta huolehtia siitä, että lapsen oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu. Laissa ei enää säädettäisi vanhempien tai muiden huoltajien oikeudesta saada päivähoitopaikka, vaan kunnan olisi nykyistä vastaavasti huolehdittava siitä, että lapsi saa varhaiskasvatusta kunnan järjestämässä 1 :n 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa paikassa. Kunnan velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta ei muuttuisi suhteessa voimassa olevan lain mukaiseen velvollisuuteen järjestää lasten päivähoitoa.
Monialainen yhteistyö Uusi 11 e Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista, sosiaalihuollosta, lastensuojelusta, neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Säännös korostaa eri toimialojen ja palvelujen välisen yhteistyön tärkeyttä. Perustelujen mukaan muita tahoja voisivat olla esimerkiksi yksityiset palvelun tuottajat tai kerhotoimintaa järjestävä seurakunta tai järjestö. Toimiva yhteistyö edellyttää selkeitten yhteistyörakenteiden luomista. Lastensuojelulaki (417/2007), terveydenhuoltolaki (1326/2010) sekä sosiaalihuoltolaki ( 1301/2014) sisältävät velvoitteita viranomaisten välisestä yhteistyöstä.
Sivistysvaliokunnan suuntaviivoja jatkovalmistelulle Valiokunta painottaa, että Suomessa varhaiskasvatuksen toteuttamisen tärkeänä periaatteena on ns. educare-malli, jossa kasvatus, opetus ja hoito muodostavat sisällöllisen kokonaisuuden. Tämä kokonaisuus on tärkeä pienten lasten kasvun tukemisessa. Valiokunta korostaa, että lasten tasa-arvon toteutuminen edellyttää, että varhaiskasvatuksesta luodaan sisällöllisesti vahva kokonaisuus, jonka avulla syrjäytymiskehitykseen voidaan puuttua jo varhaislapsuudessa. Tämä tulee ottaa korostuneesti huomioon myös varhaiskasvatuslain jatkovalmistelussa. Monikulttuurisuus on monen lapsen arjessa mukana. Valiokunta painottaa myös sukupuolisensitiivisen kasvatuksen merkitystä. Varhaiskasvatuksen tavoitteita koskeva säännös erittäin tärkeä. Jatkovalmistelussa on otettava tarkemmin kantaa mm. perhepäivähoidossa ja osa- ja vuorohoidossa olevien lasten varhaiskasvatukseen sekä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten varhaiskasvatukseen.
Sivistysvaliokunnan suuntaviivoja jatkovalmistelulle, jatkuu Lasten oikeus varhaiskasvatukseen asettaa toiminnan sisältöön, yhteistyömuotojen kehittämiseen päiväkotien eri ammattiryhmien kesken ja kaiken henkilökunnan osaamistason kehittämiseen erityisiä vaatimuksia. Valiokunta korostaa henkilökunnan koulutustarvetta ja tarvetta tarkastella uudelleen eri ammattiryhmiin kuuluvien ammattihenkilöiden tarvetta varhaiskasvatuksessa ja sen mukaisia koulutusratkaisuja. Ryhmäkokosäännöksen osalta valiokunta pitää tärkeänä, ettei se jatkossakaan johda siihen, että se jäykistää toimintamalleja, estää kokeilutoimintaa tai vaikeuttaa erityistä kasvatusperiaatetta tai pedagogiikkaa soveltavien päiväkotien toiminnan jatkumista. Valiokunta painottaa tilojen riittävyyttä, terveellisyyttä ja toimivuutta. Sisäilmaongelmiin pitää puuttua tehokkaasti. Tärkeää, että liikunta on huomioitu tavoitteissa ja myös yhteistyövelvoitteissa. Kasvattajien koulutuksessa tulee painottaa liikunnan merkitystä. Valiokunta pitää tärkeänä, että ennen toisen vaiheen uudistusta opetus- ja kulttuuriministeriössä ja tulevan hallituksen toimesta vielä tarkasti analysoidaan yhteiskunnan tavoitteet ja lainsäädännön sisältö niin, että varhaiskasvatuksessa lapsen edun mukaiset kasvatusperiaatteet toteutuvat.
Sivistysvaliokunnan mietinnön SiVM 29/2014 vp lausuma Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa uuden varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksia, vaikutuksia laatuun ja ryhmäkokoihin, ja ryhtyy varhaiskasvatuslain toisen vaiheen uudistamisen yhteydessä toimenpiteisiin laista puuttuvien keskeisten määritelmien täsmentämiseksi, jotta turvataan lasten kokonaisvaltainen hoiva, kasvu ja kehitys. Hallituksen tulee antaa asiasta sivistysvaliokunnalle selvitys vuoden 2017 keväällä.
Varhaiskasvatuslain Il vaihe Lausunnoilla luonnos hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi ja arvonlisäverolain 38 :n muuttamisesta (OKM 15/010/2015). II-vaiheessa kumottaisiin nykyiset pykälät ja annettaisiin kokonaan uusi yhtenäinen ja selkeä varhaiskasvatuslaki. Lausuntoaika 24.2.-7.4.2015. Lausuntoja kaikkiaan 80. Esitysluonnos pitää sisällään nyt uudistetun lain pykälät. Lisäksi luonnoksessa kumotaan sosiaalihuoltolain kytkökset, osin siirtämällä tarvittavia pykäliä varhaiskasvatuslakiin. (Edelleen kuitenkin sovelletaan asiakasmaksulakia ja palvelusetelilakia) Luonnoksessa on uusia tai muuttuvia säännöksiä koskien mm. lapsen tukea, tietosuojaa, salassapitoa, hallintoa, valvontaa ja oikeusturvakeinoja. Lisäksi ehdotukseen sisältyy uusia tai muuttuvia pykäliä yksityisten palvelujen tuottamisesta, omavalvontasuunnitelman laadinnasta myös kunnallisessa toiminnassa sekä vuorohoidon järjestämisestä.
Varhaiskasvatuslain Il vaihe Lausunnoilla luonnos hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi ja arvonlisäverolain 38 :n muuttamisesta (OKM 15/010/2015) Esityksen otsikot Varhaiskasvatuksen järjestäminen Oikeus varhaiskasvatukseen ja osallisuus Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa Menettelysäännökset Varhaiskasvatuksen suunnittelu, omavalvonta ja arviointi Henkilöstö ja kelpoisuusvaatimukset Henkilöstön mitoitus, rakenne ja täydennyskoulutus Tietojen vaihto ja salassapito Yksityisen palvelujen tuottajan järjestämä varhaiskasvatus Hallinto ja valvonta Rahoitus ja asiakasmaksut Oikeusturvakeinot ja muutoksenhaku
1 Toimiala Laki Opetushallituksesta annetun lain muuttamisesta Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämis- ja hallintotehtäviä varten on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisena asiantuntijakeskusvirastona Opetushallitus. Valtioneuvoston asetuksella säädetään Opetushallituksen toimialaan kuuluvasta koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta (poist.) sekä muusta toiminnasta. 2 Tehtävät Opetushallituksen tehtävänä on vastata toimialaansa kuuluvan koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämisestä, edistää koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tuloksellisuutta sekä seurata niiden järjestämistä. (Kuten HE)
3 Johtokunta Laki Opetushallituksesta annetun lain muuttamisesta Opetushallituksessa on koulutuksen ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoista koottu johtokunta, jonka tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 4 Organisaatio Opetushallituksessa voi olla toimintayksiköitä eri tehtäväkokonaisuuksia varten. Toimintayksiköistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opetushallituksessa on kuitenkin aina yksikkö ruotsinkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tehtäviä varten. Toimintayksikön sisäisestä organisaatiosta määrätään Opetushallituksen työjärjestyksessä. Työjärjestyksessä määrätään myös Opetushallituksen johtamisesta, toimintayksiköiden tehtävistä, johtavien virkamiesten tehtävistä, asioiden valmistelusta sekä siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu.
Laki Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksen annetun lain muuttamisesta 1 Toimiala Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen ulkopuolisen arvioinnin riippumattomana asiantuntijaorganisaationa on Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Arviointikeskus tuottaa tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämistä varten. Arviointikeskus toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. 2 Tehtävät Arviointikeskuksen tehtävänä on: 1) toteuttaa koulutukseen ja varhaiskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen toimintaan liittyviä arviointeja 5 :ssä tarkoitetun arviointisuunnitelman mukaisesti; 3) tukea varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä sekä korkeakouluja arviointia ja laadunhallintaa koskevissa asioissa; 4) kehittää koulutuksen ja varhaiskasvatuksen arviointia; sekä (kuten HE)