Outokumpu Oy Malminetsintä A. Vihreäpuun (AEV) ryhmän kenttätöistä kenttätyökaudelta 1973 Kenttäryhmään kuuluivat allekirjoittaneen lisäksi Oiva Ryynänen ja Olavi Vepsä ajalla 7.5.-3.8. ja myöhemmin Vepsän tilalla Rauli Lempiäinen 3.9. alkaen kenttäkauden loppuun. Ryhmän toimesta on suoritettu, pääasiassa lohkare-etsintä ja proxanointitutkimuksia seuraavissa kohteissa: Leppavirran alueella eri kohteissa, Juuan Juntulankylässä, Haukiveden alueella Vaahersalon -Hevossalon suunnalla sekä Kangaslammen kaakkoispuolella Kurenlahti-Palvalahti välisessä maastossa ja vesistöalueella, sekä näiden lisaksi Kiihtelysvaaran Melavaarassa ja sen ympäristössä. Lisäksi ryhmä on ollut tilapäisesti avustamassa 111-alueen muita ryhmiä tarpeen mukaan. Tämän tarpeen on saattanut aiheuttaa lomaym. järjestelyt. LEPPAVIRTA 7.5.-28.6. Lohkare-etsintää ja proxan tutkimuksia suoritettiin Leppavirran alueella siltä osin kuin ne jäivät kesken vuoden -72 kyksyllä. Paäasiallisimpina aiheina olivat Paukarlahden lohkare-aihe, jonka Ni-pitoisuus 0.2-0.3 %. Kotalahden kaivoksen kaakkoispuolella olevat muutamat hajanaiset ja keskenään eri tyyppiset GB-PRD lohkareet kaipasivat lisaselvitystä. Näiden lohkareiden Ni-pitoisuu- det vaihtelevat 0.2-2.2 % niemen aihe Rauastenlahden luoteispuolella. välillä. Kolmantena aiheena ns. Särki- Proxan-ohjelmassa oli Kopolanniemen geofys. mittausalue Varkauden koillispuolella, kartta 3234 03 D, sekä mahdoll-iset esille tulevat kohteet.
Paukarlahdessa ja ympäristössä suoritettuun lohkare-etsintään antoi aiheen omissa töissämme olleen kesäapulaisen v. -68 löytämä lohkare kaivinkoneella kaivetun viemäriojan penkereestä. Lohkareen löytöpaikan ympäristöstä katsottiin kaikki peltojen kivirauniot ja kiviaidat, käytiin läpi metsäojat, teiden varret sekä hakkuuaukeilla paljastuneet lohkareet useiden km2:n alalta mutta mitään aihetta selvittävää ei tavattu. Samalla kiinnitettiin huomiota myös Kaunissaaren Zn-lohkareen mah- dollisiin seuralaisiin, mutta näitäkään ei onnistuttu löytämään ainoatakaan. Tämän lohkare-etsinnän tuloksena käsitys lohkareiden pitkämatkalaisuudesta vahvistui. Tutkitulla alueella on erittäin niukasti emäksisiä kivia. Valtaosa lohkareistosta on GR-luokan kivia sekä AFB:a. Joukossa muutamia KVT lohkareita jotka käytännöllisesti katsoen kiisuttomia. Näin voidaan sanoa myös alueen harvalukuisista emäksisistä lohkareista. Kotalahden kaivoksen kaakkoispuolella suoritetussa lohkare-etsin- nässä tavattiin yksi samaa tyyppiä oleva lohkare kuin alkuperäinen, L4-EM/Lep-68. Löydetty lohkare, L3-AEV/3241-73, on niin kiisu- kuin Ni-pitoisuudeltaankin alkuperäistä huomattavasti heikompi. Ni-pitoisuus ainoastaan 0.17 %, alkuperäisessä 0.6-0.8 %. Sulfidi- faasin Ni-pitoisuus molemmissa samaa suuruusluokkaat 5-6 % noilla. tie- TSmän lisäksi tavattiin useitakin edellisistä poikkeavia heikko- kiisuisia lohkareita jotka on melkoisella varmuudella todettu Kotalahden tyypeiksi. Yksi tällainen, kaikkein Ni-runsain, lohkare on L8-AEV/3241-73. Sen Ni-pitoisuus on 0.33 % ja Ni/Sf 8.1 %. Sulfidifaasin Ni-pitoisuus on siis samaa luokkaa kuin alueelta muutamat aiemmin löytyneet, kiisumäärään nähden Ni-runsaat kivet. Itauästenlehden-Särkiniemen alueella jatkettiin v. -72 syksyllä aloitettua, silloin olosuhteista johtuen vähän keskenjäänyttä lohkare-etsintää. Aiheenahan oli heikkokiisuinen GB lohkareviuhka jonka lohkareissa keskimääräinen Ni-pitoisuus noin 0.2 %. Kun uusia tämän tyypin lohkareita ei onnistuttu löytämään ainoatakaan kappaletta, liitettiin ohjelmaan lohkareviuhkan luoteispuolella olevien heikkojen aeromagneettisten häiriöiden propanointi. Lisä- selvitystä aiheeseen ei tälläkään tavalla saatu.
Proxanoinnin tehoa heikentää koko Särkiniemen alueella suurelta osin paksut maapeitteet. Kopolanniemen geofys. mittausalueella suoritetun proxanoinnin tuloksena saatu anomalia osoittautui niin heikoksi ja pienialaiseksi, ettei katsottu olevan aihetta sita kaivaa. Aihetta montunkaivuun katsottiin sita vastoin olevan kartalla 3241 11B sijaitsevaan ns. Lamrninpään proxanhäiriöön. Häiriöön kaivetusta montusta saatiin esille enimmäkseen GR valtainen SGN jossa heikkoa Fek-pirotetta ja paikoin melko runsaasti grafiittia. Arvometalleja ei analyysin (73-09051) mukaan ole. JUUKA 29.6.-13.7. Lohkare-etsinnalle Juntulankylässä antoi aiheen 1. Nevalaisen v. -72 syksyllä U-tutkimusten yhteydessä löytämät kaksi, vaihtelevassa määrin ZnS ja heikosti Cuk sisältävää SATR lohkaretta. Lohkareiden ZnS pitoisuus on hyvin epätasainen. Toisen lohkareen paras Zn-analyysi 1.71 % ja kuuden analyysin keskiarvo 0.34 %. Toisessa lohkareessa vastaavat arvot ovat 2.64 ja 1.33 %. Cu-pitoisuus on heikko molemmissa lohkareissa, vaihdellen 0.05-0.2 % välillä. Lohkareiden löytöpaikan ympäristössä suoritettiin suhteellisen tarkkaa lohkare-etsintää lohkareharavia apuna käyttäen, mutta ainoatakaan varmuudelle samantyyppistä lohkaretta ei tavattu. Alkuperaisista n. 100 m luoteeseen löytyi yksi pieni, heikosti Zn-pitoinen lohkare, joka saattaa olla samaan tyyppiin kuuluva (L25-AEV/4314-73). Tämän lohkareen Zn-pitoisuus näytteessä oli 0.6 % ja Pb 0.16 %. Alueella laajemmallakaan, pääasiassa teiden varsilla, peltojen reunoilla, kiviraunioilla yleensä suoritettu lohkare-etsintä ei tuottanut aiheen kannalta mainittavaa tulosta. Edellämainitun lisäksi löytyi kaksi heikosti Cu-pitoista lohka- retta. Cu-pitoisuudet 0.13 ja 0.36 %.
VAAHERSALO -HEVOSSALO 16.7.-25.7. Hevossalon ja sen ympäristön lohkare-etsinnän tarkoituksena oli saada lisäselvyyttä vuonna -65 löydetyille heikkokiisuisille PRD lohkareille. Jo tunnettujen lohkareiden lisäksi ei samantyyppisiä lohkareita tavattu. Mainittakoon, että laaja vesistöalue rajoittaa suuresti havaintojen tekoa. KANGASLAMPI 26.7.-3.8. Samoin kuin Hevossalossa yritettiin täälläkin saada lisäselvitystä paikasta 6904.39/571.78, kolmelle v. -64 löytyneelle heikkokiisuiselle PRD lohkareelle. Alueella tutkittiin kahta eri lohkaretyyppiä, joista toinen, karkearakeisempi, saa selityksensä lohkareiden luoteispuolella vajaan kilometrin päässä sijaitsevalta breksioituneelta GB-PRD-alueelta. Tästä muodostumasta,eräältä luodolta on tavattu samanlaista kiveä paljastumasta. Kiisupitoisuus paljastumassa on melkeinpä satunnaista mutta kiisujen esiintymistapa ja kivi ovat samat kuin lohkareissakin. Toinen, tiivisrakenteinen PRD jossa kiisut ovat verkkomaisena pirotteena on edelleen selvittämättä. Mainittakoon, että tämän aiheen kohdalla vanhat analyysit antoivat liian optimistisen kuvan pitoisuuksista. Uusinta-analyyseissa ennestäänkin heikot pitoisuudet putosivat kahteen kolmasosaan. KIIHTELYSVAARA 3.9.-28.9. Kiihtelysvaaran Oskolasta saatiin vuoden -72 syksyllä kansannäytteenä (Tauno Heiskanen) KLOGN lohkare, joka sisälsi Zn 3.3 %. Tämän johdosta suoritti M. Aaltosen ryhmä alueella lohkare-etsintää, pääasiassa rannoilla ja teiden varsilla. Etsinnän tuloksena löytyi yksi heikosti Zn-pitoinen KLOGN lohkare noin 500 m kaakkoon Oskolan kansannäyte)lohkareesta. Tällöin löytyi muutamia muitakin, heikosti Cu ja Zn-pitoisia lohkareita, jotka ovat tyypiltään erilaisia. Varhainen talventulo keskeytti työt siltä erää.
Kesällä -73 saatiin Oskolan lohkareiden tyyppinen kansannäyte Melavaarasta, noin 10 km luoteeseen Oskolasta. Myöhemmin kesällä aloitti Pentti Isokankaan ryhmä lohkare-etsinnän Melavaaran ympäristössä. Ryhmän lopetettua kenttatyöt, jatkettiin lohkare-etsintää allekirjoittaneen ryhmän toimeska. Mukaan liitettiin myös Otravaarasta kaakkoon suuntautuvan aeromagneettisen häiriöjakson proxanointi, hakuluonteisena. Tällä tavalla pyrittiin rajaamaan tarkasti lähellä maanpintaa olevat johdevyöhykkeet, joihin oli alueen aikaisemmissa tutkimuksissa todettu liittyvän rautakiisuja, sekä satunnaisesti myös Zns ja Cuk. Haravoinnilla esille saatu luode-kaakko-suuntainen kapea häiriöjakso noudattelee melko tarkoin aeromagneettista häiriöjaksoa. Häiriö katkeaa useammasta kohdasta, johtuen ilmeisesti maapeitteen paksuudesta. Tämän mittauksen sekä muiden esille tulleiden vihjeiden perusteella keskitettiin lohkare-etsintä tietylle alueelle. Tällöin löydettiin joukko vaihtelevassa määrin Zn-, Cu-, Pb-pitoisia - lohkareita sekä kaksi uutta KLOGN lohkaretta, jotka sisälsivät Zns. Kaikki mielenkiintoisimmat lohkareet sijoittuvat aiemmin mainitun häiriöjakson kaakkoispuolelle. Saatujen vihjeiden perusteella on perusteltua olettaa, että lohkareet ovat lähtöisin mainitusta häiriöjaksosta. Sen vuoksi on alueella esitetty suoritettavaksi alueellinen systemaattinen geofysikaalinen, magneettinen ja sähköinen mitta~s~aikaisemrnan hakumit- tauksen täydennykseksi. - Outokumpu 22.11.1973 (22''&.id-, Aimo Vihreä Liitteet : 1. lohkare- ja proxankartta (~hv) 2. näytteiden tyyppiluettelo
KLOGN tyyppi ~unnus Kivilaji Cu Zn Pb S % Ag Oskolan lohkare KLOGN 500 33000 3.90 Melavaaran " KLOGN 538 44700 37 3.55 2 KLOGN 717 3860 694 4.10 6:":42:;!:3 KLO,, 1051 7500 2970 1.90 1 67-AEV/4241-73 l KLOGN 567 10300 52 1.50 1 - tyyppi j~unnus Kivilaji Cu Zn ~b s % Ag
Kiisurunsas - tyyppi 56-PAI/4241-73 39 17.9 57-PAI/4241-73 FEKMA 59-PAI/4241-73 56 15.8 60-PAI/4241-73 46 15.4 61-PAI/4241-73 FEKMA 79 20.7 62-PAI/4241-73 FEKMA 53 28.3 49-AEV/4241-73 FEKMA 85 27.2 50-AEV/4241-73 40 17.5 51-AEV/4241-73 45 25.2 52-AEV/4241-73 49 14.1 61-AEV/4241-73 112 17.2