OUTOKUMPU OY aikana laajoilla alueilla Haukiveden 0 # MALMINETSINTX LOHKARE-ETSINTA VARKAUDEN KARTTALEHDELLA V.
|
|
- Joonas Lehtonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 (2 OUTOKUMPU OY 0 # MALMINETSINTX LOHKARE-ETSINTA VARKAUDEN KARTTALEHDELLA V Yleistä Tässä raportissa käsitelläan 3234 karttalehden lohkare-etsintöjä v , erityisesti Kangaslammen aluetta, jossa etsintöjä on tehty tiiviimmin mainittuna aikana. Raportti on tehty päiväkirja-, raportti- ja karttamateriaalin perusteella. Havainnot on käyty läpi ja arvioitu uudelleen v alussa. Referoinnin tarkoituksena oli selvittää mainitulta karttalehdelta ernäksisten kivien levinneisyys, mahdolliset lohkaretihentymät ja lohkareviuhkat, seka arvioida niiden malminetsinnällistä merkitystä Varkauden matalalentoalueen tutkimuksia ajatellen. Tutkimukset alkoivat v P Tolvasen 15hettaasta kansa~äytteestä (Ni 2,02 %, Cu 0,9 %) A Ahl- strömin uittokanavasta. Saman vuoden syksyllg saatiin näyte ns. Kytöluodon mineralisaatiosta V Juvonen (Cu 1,O %, Ni 0,6 %). Näiden johdosta aloitettiin tutkimukset v ja niitä jatkettiin aikana laajoilla alueilla Haukiveden pohjoisosassa, pääasiassa rannoilla ja saaristossa saatiin Kangaslammen Pisananiemestä, Niemiahdesta, R ja R Rasasen kansannäyte, jossa oli,6 % Ni. Tämä johti laajoihin etsintöihin aikana koko Haukiveden alueella, erityisesti Pisamaniemestä luoteeseen olevilla alueilla. Lohkare-etsintää tehtiin myös lohkareharavalla Niemilahdessa, Pisamaniemen lohkareviuhkalla, Aittosaaressa, sekä Rauhasalmessa. Naiden tutkimusten tuloksena löytyi useita hyvälaatuisia lohkare-aiheita joista vanhan karttamateriaalin perusteella saa vaillinaisen kuvan, sillä kaikkia havainnoituja lohkareita ei ole merkitty kartoille. Referoinnin yhteydessä merkittiin kartoille kaikki havainnoidut emäksiset lohkareet riippumatta siitä, olivatko ne kiisuuntuneita. Tällä tavoin eräät yksittäiset malmilohkareet saavat eri merkityksen, silla usein niiden läheisyyteen liittyy heikkokiisuisia tai kiisuttomia sanian tyyppisiä lohkareita, joita aiemmin ei ole riittavästi huomioitu.
3 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX Yleisenä piirteenä on huomattava, että lohkaretihentymät, niiltä osin kuin ne on selvitetty, ovat alueella hyvin paikallisia, enintään satoja metrejä kulkeutuneita. Lohkaretihentymiin on siksi jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota. Yksittäisiä lohkareita näyttää kulkeutuneen pitkienkin matkojen päähän. Pisin varmuudella todettu kulkeutumismatka on n. 5 km (Joutsenlahdessa, Oku-ass. lohkareet ). Tehtyjen havaintojen perusteella alueella on kaksi kuljetus~uuntaa~ n. 320, joka ilmeisesti on vanhempi ja n Analysoitu havaintomateriaali on viety LOHPAL-tiedostoon. Liitteet : luettelo lohkarepäiväkirjoista lu~ltelo raporteista - SF /Ni diagrammit ja frekvenssijakaumat koko lohkarernateriaalista 3234 karttalehdeltä Muut liitteet karttalehdittäin.
4 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX Lohkare-etsintää tehty hajanaisilla alueilla karttalehden lounaisnurkassa (UMV, HOP 1980). Lohkareetsinnät liittyvät paaasiassa ns. Lahnalahden vulkaniittijaksoon. Ei mainittavia havaintoja..lohkare-etsintää tehty v pääasiassa karttalehden itäosassa, Haukiveden rannoilla ja saaristossa, sekä Valvatus- järven kaakkoispuolella. Etsintöjen yhteydessa löytyi ns. Iso Valvatuksen HBL-massiivi (kts. rap. 001/3232, 3234/E~S/80). Haukiveden rannoilta on havainnoitu joitakin satunnaisia emäksisiä lohkareita, sekä ilmeisen paikallinen satunnaisesti kiisupitoinen GB-lohkareikko Akonlahdessa (30-SK-63, x = 6909,80, y = 548,70). Analyysitiedot puuttuvat. Lohkareikon osalta lisätutkimustarve on ilmeinen. Lohkare-etsintää tehty varsinaisesti vain 1956 eikä näillä havainnoilla ole juuri merkitystä. V kartoituksen yhteydessa ( A Vihreäpuun ryhnä) on tehty hajanaisia lohkarehavaintoja karttalehden koillisosassa. Merkittäviä lohkareita tai lohkaretihentymiä ei kuitenkaan ole havainnoitu. Karttalahden* alueelta tunnetaan useita emäksisiä rnuodosturnia (kts. kallioperäkartta) ja kaksi pienialaista Ni-mineralisaatiota (Ahlströmin uittokanava ja Kopolanniemi), jotka ovat merkkinä alueen Ni-kriittisyydestä. Tästä syystä alueella on tehtävä lohkare-etsintää uusien aiheiden saamiseksi. Uittokanavan tyyppisiä lohkareita on saatu kansannäytteenä eri puolilta Varkautta, mm. syvasataman alueelta, Könönpellosta ja Kosulanniemestä. Nämä lohkareet lii ttynevät uittokanavan rnineralisaatioon, josta louhinna yhteydessa on ajettu louhetta ainakin syvasataman ja Kosulanniemen alueelle. Lohkare-etsintää tehty pienellä alueella karttalehden luoteisosassa (v. 1956) sekä Tiemas järvestä koilliseen hajanaisilla alueilla kartoituksen yhteydessä Lohkarehavainnot eivat anna lisäinformaatiota jo kartoituksen perusteellakin tunnetuista emäksisistä muodostumista. Toisaalta on todettava, että lohkare-etsintää ei ole tehty kovinkaan systemaattisesti. Alueelta tunnetaan useita emäksisiä muodostumia, jotka aiempien tietojen perusteella eivat vaikuta kovin Ni-kriittisilta. Poikkeuksena naista on ns. Tiemaso jan Ni-mineralisaatio (Arvo Lönroosin kansannäyte), joka nikkelin lisäksi on mielenkiintoinen myös platinan osalta (Pt-pitoisuus n. 1,O g/tn>.
5 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX Lohkare-etsintää tehty Tahkosaari - Kuokkasalo linjan NE-puolella paaasiassa rannoilla, teiden varsilla ja pelloilla. Mankilansaaressa on tehty 1 : lohkarekartoitus (A Kuivamaki - E Luukkonen 1970). Alueilta on havainnoitu runsaasti GB, PRD, ja HBL lohkareita, jotka kuitenkin ovat kiisuttomia tai hyvin heikkokiisuisia. Havainnoidusta lohkaremateriaalista on analysoitu noin 1/5. Naista kaksi on selvästi muita mielenkiintoisempia (72-AK-70 ja 111-VPT-70). Mielenkiintoisimmat kohteet: 1) Mankilansaari - Petkellahti Mankilansaaressa ja sen luoteispuolella olevassa niemessä on runsaasti kiisuttomia tai heikosti kiisuuntuneita GB- ja PRD-lohkareita (poikkeuksena 72-AK-70, jossa Ni 0,32 % ja Cu 0,l %). Osa lohkareista selittyy Petkellahden GB: lla. Siinä ei kuitenkaan tunneta PRD-osia ja toisaalta osa lohkareista on muodostuman itäpuolella. Näiltä osin lohkareiden lähtökohtaa on haettava muualta. Lohkareissa on havaittavissa selvä jakauma siten, että GB-lohkareiden osuus koi11 iseenpain 1 isaäntyy. Paikallisia tihentymia on Jänisvuoren kohdalla Mankilansaaren ete lärannalla (PRD), Mankilansaaren pohjoiskarjessa (GB), seka Kutvolan talon S- puolella olevilla pelloilla (PRD). 2) Huhtauskangas 3) Huuhtaus Pienialainen, paikallisena lohkare ikkona havaintoitu PRD-lohkareikko. Lohkareet ovat lähes kiisuttomia. Se sijaitsee Huhtauskankaalla, Rautalan talon luoteispuolella. Lohkareista n. 200 m luoteeseen on heikko magneettinen anomalia, johon lohkareet voisivat liittya. Lohkareista ei ole analyysituloksia. Revidoitava. lfuuhtauksen talon luoteispuolella on rannalla paikalliseksi mainittu GB-lohkareikko. Lohkareet ovat lähes kiisuttomia, mutta läheisyydessä on heikko matalalentoanomalia, johon ne saattaisivat liittya. Lohkareista ei ole analyysitietoja. Revidoitava.
6 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX 4) Hiirela 5) Kapealahti Immolan järven pohjoispuolella on laa ja-alainen magneettinen anomalia, jonka kaakkoispuolelta, Hiirelän talosta kaakkoon, on havainnoitu useita PYGB- ja PRD-lohkareita, joissa on heikkoa FEK-pirotetta. Yhdessä lohkafipessa (111-VPT-70) on Ni 0,14 %, Cu 0,06 % ja SF 2,l. Muiden analysoitujen näytteiden pitoisuudet ovat merkityksettömiä.. Häiriöalueen kaakkoispuolelta on havainnoitu myös useita kiisupitoisia SVGN-AFB- ja GRFGN-lohkareita, joista häiriö suurelta osin johtunee. Kapealahdesta tunnetaan kaksi lohkaretta, joiden Ni-pit. on 1,05 % (L 13-RV-59 ja 188-EM-61). Kyseessä on ilmeisesti sama lohkare. Lohkaretta etsittiin v. 1984, mutta sitä ei löydetty. Hietutkimusten perusteella on ilmeista, että lohkare liittyy lähistöltä tavattuun Oku-jaksoon. Pitoisuudet ovat tästä huolimatta mielenkiintoiset. Hajanaisia lohkarehavainto ja on tehty vuosien 1961, 1963 ja 1966 aikana karttalehtien A-C-alueella. Emäksisiä lohkarei ta on havainnoi tu vain muutamia koko alueelta ja nekin yhtä lukuunottamatta (12-SK-63) ovat mielenkiinnottomia. Lohkareiden lisäksi tunnetaan Rauhamäen asemalta Varkauteen päin rataleikkauksissa PRD- ja GB-paljastumia (kartoitettu 1984 uudelleen) seka paikassa x = 6912,96, y = 552,22 PRD-paljasturna, jossa on FEK-pirotetta. Pal jastumasta ei ole muita tietoja ja se on syytä tarkistaa. Tetriniemesta, paikasta x = 6916,34, y = 552,60, on löydetty parin nyrkin kokoinen GB-lohkare ( 12- SK-63A1 jonka Ni-pitoisuus on 0,5 %, Cu 0,25 % ja SF 5,5. Havainnot viittaavat pitkämatkaiseen lohkareeseen. Asian varmistamiseksi on lbhiymparistöa tarkasteltava uudelleen. Lohkare-etsintää on tehty karttalehtien B ja D alueilla vuosien 1964 ja 1970 aikana pääasiassa rannoilla. Vuoden 1970 lohkare-etsinnässä (V ja P Tiitta) on Äimisveden saaristosta tehty havaintoja lukuisista emaksisistä lohkareista, mutta havainnoista puuttuu suurelta osin paikkatiedot.
7 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Havainnot ovat kuitenkin osoituksena emäksisten kivien ' levinneisyydestä tällä alueella. Tästä syystä lohkare-etsintä olisi tehtävä uudelleen mikäli se muutoin katsotaan aiheelliseksi (kts. vesistöolosuhteet ). Mielenkiintoisimmat lohkarehavainnot sijoittuvat Kurikkasaaren Ni-mineralisaation (rap. 020/ /GG-72) itä- ja kaakkoispuolelle, Karhunsaareen Hölkinsaaren ja Paavalin-Kortesaareen. Kortesaaren ja Hölkinsaaren lohkareet, ainakin osa niistä, voi liittyä Kurikkasaaren mineralisaatioon, mutta Karhonsaaren lohkareille kul jetussuunta on liian läntinen. Metallisuhteissa on myös huomattavia ero ja eri lohkareiden välillä. Todennäköisempää onkin, että Kurikkasaaren tyyppisiä mineralisaatioita on useampia ns. Haukiveden siirroksen läheisyydessä. Lohkare-etsintää on tehty koko karttalehden alueella. Eniten kuitenkin Pisamaniemessä ja siitä luoteeseen olevilla alueilla, I-iärmäniemessä, Joutsenlahdella sekä Aittosaaren ymparistössa. Yksityiskohtaista lohkare-etsintaa lohkareharavalla on suoritettu Niemilahdessa, Pisamaniemen lohkareviuhkalla, Rauhasalmen ymparistössa ja Aittosaaressa. Mielenkiintoisimmat lohkareet ja lohkaretihentymät sijoittuvat pääasiassa noin 5 km leveälle, luodekaakko suuntaiselle vyöhykkeelle Pisamaniemen ja Harmäniemen välille sekä Aittosaareen. Mielenkiintoisimmat kohteet : 1) Pisamaniemen lohkareviuhka SPPRD-lohkareviuhka, jonka luoteisin lohkare tunnetaan Rauhasalmeen menevän tien varresta. Lohkareviuhkasta on havainnoitu kaikkiaan 32 lohkaretta. Pitoisuudet vaihtelevfir Ni 0,25 % - 1,25 %, 0,24 % - 0,31 % ja SF Näiden lohkareiden lisäksi päiväkirjoissa mainitaan Pisamaniemen tien varrelta, Onnelan talon SE-puol isilta pelloilta SPPRD-lohkareita, joita on runsaasti. Näistä ei ole muita havaintoja (päiväkirja A Vihreäpuu 1964). Analyysitulosten perusteella poikkeaa Niemilahden puhkeaman läheisyydestä löydetyt kaksi SPPRD-lohkaretta selvästi Pisamaniemen lohkareista ja onkin mahdollista, että em. näytteet sekä Onnelan pelloilla olevat lohkareet olisivat eri muodostumista peräisin. Tutkimukset aloitettu uudelleen Cu
8 9 OUTOKUMPU OY 9 K MALMINETSINTA 2) Rauhasalmi Rauhasalmesta länteen tavataan noin 1 km2:n alueella runsaasti PYGB- ja PRD-lohkareita, joista vm. liittyy palloperidotiitte ja seka sen täplämäisiä muunnoksia. Lohkareet muodostavat selvästi kaksi erillistä lohkareviuhkaa ( 2 ja ~ 2~). Koivulan talon kaakkoispuolella on runsaasti PRDlohkareita, joista osa ns. palloperidotiitteja. Lohkareet ovat lähes kiisuttomia, mutta Ni-ohj. tulosten perusteella selvästi Ni-kriittisia. Lohkareiston edustalla Koivulan talon luoteispuolella on painovoima- ja magneettinen anomalia, josta lohkareet todennäköisesti ovat lähtöisin. Kumpulan talosta kaakkoon, erityisesti Rauhasalmen tien kaakkoispuolella on runsaasti PYGB-lohkareita. Lohkareet ovat paaosin heikkokiisuisia tai kiisuttomia, lukuunottamatta kolmea lohkaretta (79, 81-AV-63 ja 191-EM-61), joissa Ni 0,25-1,O. Havaintojen mukaan lohkareet ovat varsin paikallisia ja niiden edustalla on painovoima-anomalia, joka sopisi hyvin lohkareiden 1 ahtökohdaksi. Molemmat aiheet tutkimuskohteina 1984 ja ) Tul iraudanniemi 4) Lamsniemi 5) Ristiluodot Rauhasalmesta n. 1,s km kaakkoon, Tuliraudanniemessa, on GB-lohkaretihentyma. Lohkareet ovat vain satunnaisesti kiisuuntunei ta ja on mahdollista, että ne liittyvät Rauhasalmen lohkareisiin. Asia tarkistettava. Pisamaniemen S-kärjessä, Lamsniemessa, on havainnoitu lohkaretihentyma, joka todennäköisesti on varsin paikallinen. Lohkareikon W-osassa on paaasiassa GB- ja E-osasa PRD-lohkareita. Molemmat tyypit voivat olla eri muodostumasta peräisin. Lohkareista on analysoitu vain 5 lohkaretta, joista yhdessä on korkeampi Ni-pitoisuus (112-JK-59; PRD, Ni 0,40 %, Cu 0,18 %). Ristiluodolla tunnetaan GB-PRD-pal jastuma, jossa on kapea kiisuuntunut osa (50-OPK-59, 75-AV-63, ja 47-OPK-~~). GB-lohkareita tavataan pal jastuman ympäristöstä seka sen pohjoispuolella olevalta pieneltä luodolta runsaasti. Useissa näytteissä
9 Q OUTOKUMPU OY 9 K MALMINETSINTA 6) Aittosaari 7) Tynnöriniemi 8) Rauhalahti on kohtalainen FEK-CUK-pirote. Lohkareista on analysoitu vain muutama jainiiden pitoisuudet ovat heikkoja. (Ni 0,l %, SF 1-2 %) Lohkarerevidointi lienee kuitenkin aiheellinen. Katso Rauhalahden Tynnöriniemessa ja siita luoteeseen on hyvin todennäköisesti paikallinen PHD-HBL-GBlohkareikko. Lohkareita on runsaasti Kiiskiluodolla ja siita luoteeseen olevalla rannalla n. 300 metrin matkalla. Lohkareikon SW-reunalla on myös kookkaita PRD-breksialohkareita, joissa breksioivana kivena on TR. Lohkareissa on paaasiasssa satunnaista FEK-pr, eikä niistä ole analysoitu kuin muutama. Pa haat pitoisuudet Ni fi1 0,2 %, kaksi lohkaretta. SF 1-3,5 %. Rauhalahden länsiosassa, Hevonsaaressa, Perunniemessa ja Ryönalarnmesta kaakkoon on havainnoitu runsaasti emaksisia lohkareita, pääasiassa GBja DR-lohkreita, mutta myös PRD (Purunniemi ja ~yönalampi). Mielenkiintoisimpia naista on Purunniemen W-rannalta löytyneet kolme lohkaretta ( EM-61), joissa parhaassa Ni 0,6 % (XRF-analyysi ), seka lohkareet 153- ja 164-EM-61, jotka ovat Ryönalammesta kaakkoon, Rauhalahden rannalla. Kaikki em. lohkareet ovat kookkaita ja sarmikkaita. Lohkareet ovat tyypiltään samanlaisia kuin Ryönälammen kaakkoispuolella oleva paikallinen PRD-PYGB-lohkareikko ja ilmeista onkin, ett a lohkareet liittyvät juuri tähän lohkareviuhkaan. Aiheella tehty tutkimuksia Soukanlahden W-rannalla on pienellä alueella useita PHD-lohkareita, joiden Ni-pitoisuus on korkea (~i 0,39-0,53 %). Samaan lohkareviuhkaan kuulunee myös Soukanlahden E-rannalta löytyneet PRDlohkareet seka yksi KGII-lohkare, jonka Ni-pitoisuus on 1,14 % (kts. hav AV-63). Käsitykseni mukaan lohkareet eivät voi olla peräisin tunnetusta Harmaniemi 1-puhkeamasta, koska (a) lohkareviuhka olisi liian läntinen, (b) puhkeamasta
10 Q OUTOKUMPU OY.3 K MALMINETSINTX 10) Harmalahti ei tunneta peridotiittisia osia ja (c) lohkareiden Ni/Cu- ja Ni/Co-suhteet ovat pienempiä kuin puhkeamassa. Näillä perusteilla lohkareiden lähtökohtaa on haettava muualta. Eräs sopiva lähtökohta on lohkareista luoteeseen n. 300 m paassa oleva heikko painovoima-anomalia.. Harmalahden S-rannalla on piene 11 a alalla PRD-lohkareikko (kuusi lohkaretta, kts. päiväkirja AV-64, hav. 42, Ni 0.68 %). Lohkareet liittynevat Härmäniemi 1 -muodostumaan, tunnetun puhkeaman etelapuolisille jatkeille, jossa tunnetaan PRD:sia osia. 11) Joutsenlahti - Mäntysaari Joutsenlahden pohjasta Mänty saareen saakka on havainnoitu kapealla vyöhykkeellä, paaasiassa saaristossa useita tyypiltään poikkeavia emaksisia lohkareita ja lohkaretihentymia, jotka ilmeisesti ovat useasta lähtökohdasta peräisin. Mielenkiintoisimpia ovat Makrasaaren W-puolelta olevasta saaresta löydetty Ni 0,15-0,44 %, Cu 0,l - 0,17 % ja SF 3,2-5,8 %. Lähes samantyyppisiä lohkareita on löydetty Lamposaaresta, seka Nakränsaaren E-rannal ta. Harmäniemen N-kärjestä on havainnoitu PYGB-lohkaretihentyma. Lohkareissa on havaittavissa differentioitumista SW-suunnassa emaksisempaan aina PRD:iin saakka. PYGB:t ovat heikkokiisuisia tai kiisuttomia. PRD:ssa on kiisuja runsaammin, tosin pitoisuudet ovat vaatimattomia. Lohkaretihentymia on havainnoitu myös Kuhaluodoilta, jossa on runsaasti kiisurikkaita GB-lohkareita, mutta pitoisuudet ovat vaatimattomia. Mäntysaaren N-päässä on PRD-lohkareikko, joka on selvästi Pii-kriittinen (hav. 7. VHK-60 ja 33-AV- 64, Ni 0.31 %, Cu 0,17 % ja SFAi 3,9). Edellä mainittujen lisäksi on Kaidansaaren luoteispäässä KVDR-lohkare (1-PM-60), jonka Ni-pitoisuus on n. 1,O % ja Cu 0,5 % (XRF-analyysi). Lohkareen luoteispuolella on havaintoja GB-lohkareista ja GB-murskaleista SCHO: ssa. Todennäköisesti em. lohkare liittyy differentioituneen emaksisen massiivin reunaosiin. Vrt. Leppavirta/Sarkalahti. on
11 Q OUTOKUMPU OY 3 K MALMINETSINTX 12) Pölkkysaari Mainitulla Joutsenlahti - Mäntysaari -alueella on tehtävä detal jiluonteinen lohkarekartoi tus lohkareiden ja lohkaretihentymien selvittämiseksi. Vuoden 1959 vuosiraportissa (OH) on maininta Kgl/ Pölkkysaaresta löytyneestä, Niemilahden tyyppisestä GB-lohkareesta, jossa on Ni 1,O 7; (XRF-anal.) (A Taskisen kn). Paikalla käydessä ei mitään ole ollut nähtävissä. 0 Koistisen päiväkirjasta saa sen käsityksen, että kyseessä saattaisi olla myös Kotalahden malmia. Vuoden 1959 jälkeen lohkareesta ei ole havaintoja. Lohkareen aitous tarkistettava. 13) Pisamaniemen E-osa Pisamaniemen E-osassa, Pisamakaita-saaresta Marjoniemeen saakka on havainto ja GB-lohkareista, sekä Mustalahdesta n. 200 m luoteeseen olevalla alueella HBL-lohkareista. Lohkareet ovat pääosin kiisuttornia. Tällä alueella lohkare-etsinnästä on vain satunnaisia havaintoja. Tästä syystä aluetta kannattaa penkoa tarkemmin. 14) Kytöluoto ja sen ympäristö 15) Kortesaari Kytöluodon (Tuohiluodot) etelärannalla on kyrnrnenittäin heikosti kiisuuntuneita (FEK) GB- ja PRD-lohkareita. Lohkareita on analysoitu vain muutama ja näiden pitoisuudet ovat heikko ja, mutta osaksi mielenkiintoisia. Lohkareiden tyyppisiä paljastumia on havainnoitu lohkareiden luoteispuolelta Rapasaaresta ja Kumrneliluodolta (48, 285-AV-64). Pal jastumanäytteiden pitoisuudet va~iaavat lohkareiden pitoisuuksia (Ni 0,l %, SF 1,O - 2,3). Kaikki lohkareet eivät kuitenkaan selity ko. paljastumilla ja mahdollista onkin, että Kummeliluodon pohjoispuolella olevaan heikkoon laajaan matalalentoanomaliaan liittyy suurempi muodostuma. Kortesaaresta tunnetaan kaksi PRD-paljastumaa ( AXI64), joiden Ni-pitoisuus on 0,04 ja 0,19 ja SF noin 7,4. Paljastuman läheisyydessä o e- vissa lohkareissa on parhaassa Ni 0,35 % ja SF ml 6,4 %. Aihe vaatii lisäselvitystä.
12 Q OUTOKUMPU OY 3 K MALMINETSINTX 1) Aittosaari Edellisten lisäksi on Kortesaaren N-päässä PRD- SPPRD-lohkaretihentymä ( AV-64). NäytteiNI den Ni-pitoisuus vaihtelee 0, ,41 % ja SF 2,3-4,l välillä. Lohkareista luoteeseen on laaja vesistöalue, joka vaikeuttaa jatkotutkimuksia. 0m.inaisvakioiden mukaan lohkareet ovat vain heikosti magneettisia. Lohkare-etsintää on tehty pääasiassa Kangaslampi- Vil jolahti tien eteläpuolella, sekä joillakin hajanaisilla alueilla x = koordinaatin eteläpuolella. Pohjoispuolelta ei ole havaintoja lohkareetsinnästä. Etsinnät näyttävät keskittyneen Aittosaaren lohkareiden selvittelyyn. Tämä onkin lähes ainoa konkreettinen kohde t ällä karttalehdellä. Aittosaaresta on havainnoitu kaikkiaan n. 30 PRDlohkaretta, joiden Ni-pitoisuus vaihtelee 0,05Ni 0,31 %, keskiarvon ollessa 0,2 % luokkaa ja SF 2,O %. Tyypillistä lohkareille on, että Cuja Ni-pitoisuudet ovat suunnilleen samansuuruisia. Tässä suhteessa lohkareet poikkeavat muista alueen lohkareista. Em. lohkareiden lisaksi on Aittosaaresta löydetty yksi PRD-lohk~re (3-VHK-60). jossa Ni 1.87 %, Cu 0,49 % jfiisf 4,7 %. Lohkare poikkeaa Ni/Cu suhteen ja SF osalta ns. Aittosaaren tyypistä. Havaintojen perusteella lohkareet ovat hyvin paikallisia. Tutkimuskohteena 1984 ja Aittosaaren lohkareesta n. 1 km pohjoiseen, Kuusenlahden rannalla on PRD-lohkarei ta, joista yhdessä analysoidussa Ni 0,17 % (90-OK-59). Revidoitava. Lohkare-etsintää on tehty vuoden 1964 aikana Vuorisaari - Vaahersalo linjan koillispuolella, pääasiassa vain rannoilla. Alueelta on havainnoitu useita mielenkiintoisia lohkareviuhkoja ja yksittäisiä lohkareita, jotka vaativat lisäselvityksiä. Aiheet ovat kuitenkin suure 1 ta osin saaristossa ja laajat vesialueet vaikeuttavat niiden tarkempaa selvittelyä. Mielenkiintoisimmat kohteet : 1) Horkansaaren SE-puoli Horkansaaren kaakkoispuolella olevista saarista on havainnoitu pienialaisia lohkaretihentymiä
13 Q OUTOKUMPU OY 3 K MALMINETSINTX Pieni-Horkkasaaren W-osasta (SPPRD-lohk., hav. 239-AV-64). Ketvelsaaren W-osasta havainnon 242- AV-64 ymparistösta (PRD-lohkareita) sekä Saavisaaren pohjoisosasta hav. 244-AV-64 ympäristöstä (PRDlohkareita). Pieni-Horkan ja Ketvelsaaren lohkareet sijoittuvat ns. Horkansaaren lohkareviuhkaan ja on mahdollista, että lohkareet ovat samasta muodostumasta peräisin. Kuvauksen perusteella lohkareet ovat erityyppisiä. Lohkareista on analysoitu vain yksi, 242-AV-64. Pitoisuudet ovat heikkoja, mutta mielenkiintoisia ja poikkeavat Horkansaaren lohkareista. Saavisaaren pohjoisosan lohkareikko poikkeaa myös k'ivila j il taan ja analyysi tuloksi1 taan Horkansaaren lohkareista (yksi analyysi). Pitoisuudet ovat merkityksettömiä, mutta havainnoissa on maininta mahdollisesta PRD-pal jastumasta lohkareikon välittömässä läheisyydessä, jota ei ole kartoituksen yhteydessä huomioitu. 2) Tervakuusisaari 3) Kaskessalmi 4) Lokkiluoto Tervakuusisaaressa on GB-muodostuma, jonka läheisyydessä on paikallinen, samantyyppinen lohka eikko. Ni-pitoisuudet ovat 0.1 % - 0,18 7; ja SF fii 2,2 % %. Myös Ori- ja Laihosaaressa on tyypiltaan samanlaisia lohkareita. Ne liittynevat samaan muodostumaan. Muodostumassa ei tunneta kiisupitoisuutta. GB-lohkareikko (hav. 198, AV-64). jossa on heikkoa FEK-pirotetta. Lohkareita on useita ja ne ovat kookkaita ja sarmikkäitä. Pitoisuudet ov~f heikko ja ( < 0,l %), mutta mielenkiintoisia. SF noin 5,O %. Lokkiluodolla, x = 6892,94 y = 576,26 on neljä samantyyppistä pienehköä, sarm' kastä GB-lohkaretta. rii 0,38%, Cu0,15% jasfkl 3,17% (340-AV- 64). Mahdollisesti pitkämatkainen paikalleen hajonnut lohkare.
14 9 OUTOKUMPU OY 9 K MALMINETSINTA 5) Vuorisaari 6) Tappunierni 1) Horkansaari 2) Siikasalmi Lokkiluodon lohkareiden kanssa samfirtyyppinen GBlohkare. Ni 0,31 %, Cu 0,12 %, SF 3,19 % (havainto 361-AV-64). Tappuniemestä on kaksi mielenkiintoista GB-lohkareha aintoa. 201-AV-64, Ni 0,14 %, Cu 0,07 % ja i61 SF 6.3 % sekä ka~fa~äyte Toivo Vajanto, Ni 0,51 %, Cu 0,24 % ja SF 4,8 %. Molemmat ovat tyypiltään samankaltaisia ja voisivat olla samasta muodostumasta peräisin. Ympäristössä tehtävä täydentävää lohkare-etsintää. Lohkare-etsintää on tehty v. 1958, ja 1973 pääasiassa Haukiveden rannoilla ja saaristossa. Päiväkirjoissa on mainintoja emäksisistä, usein breksioituneista lohkareista Menginniernestä Tappuvirralle saakka. Yleensä näytteet ovat kuitenkin kiisuttomia, eikä niistä ole tehty varsinaisia havaintoja. Mielenkiintoisimpia ovat Horkansaaren, Rantasalon ja Siikasalmen PRD-lohkareet. Horkansaaren pohjoisrannalla ja siitä kaakkoon on n. 300 m leveällä alueella runsaasti PRD-lohkareita, joissa on verkkomainen FEK-pirote. Lähes samantyyppisiä lohkareita on löydetty n. 700 m luoteeseen olevalta pieneltä luodolta, joskin analyysitulokset ovat poikkeavia Horkansaaren lohkareista. Ilmeistä kuitenkin on, että lohkareet ovat samaa alkuperää. Tältä osin lohkare-etsintää on syyta tarkentaa. Katso raportti 020/3234/GG-71. Siikasalmen pohjoisrannalla on yksinäinen SPPRDlohkare, jota aiemmin on pidetty Pisarnaniemen lohkareviuhkan pitkämatkaisena lohfareena. Lohkareen Ni-pit. 0,23 %, Cu 0,l % ja SF 3.16 %. Lohkareen metallisuhteet eroavat merkittävästi Pisamaniemen lohkareista, joten lähtökohtaa on syytä etsiä lähempää.
15 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ 3. Rantasalo Paikassa /571.78, Rantasalon pohjoisosassa on kolme heikkokiisuista PRD-lohkaretta, joita on selvitelty viimeksi 1973, katso rap. 015/ /AEV-73. Raportissa sanotaan mm. : "Alueella tutkittiin kahta eri lohkaretyyppiä, joista toinen, karkearakeisempi, saa selityksensä lohkareiden luoteispuolella vajaan kilometrin päässä sijaitsevalta breksioituneelta GB-PRD-alueel ta. Tästä muodostumasta, erää1 ta luodol ta on tavattu samanlaista kiveä pal jastumasta. Kiisupitoisuus paljastumassa on melkeinpä satunnaista, mutta kiisujen esiintymistapa ja kivi ovat samat kuin lohkareissakin. Toinen, tiivisrakenteinen PRD, jossa kiisut ovat verkkomaisena pirotteena on edelleen se lvitt ämätta." Luodon paikka ei ole tiedossa, eikä muistissa. Tarkistettava maastossa. Lohkare-etsintää on tehnyt karttalehden B ja D alueilla 0 Koistinen v Ei merkittäviä havainto ja.
16 Q OUTOKUMPU OY 9 K MALMINETSINTIL LUETTELO LOHKAREPAIVÄKIRJOISTA 3234 KARTTALEHDELIA V Matti Putkonen, Lep. Var. Jouko Talvitie Pentti Vil jakainen Reino Vuorenmaa Kari Vähätalo Eero Metsalä Eino Mainonen Matti Putkonen Markku Elomaki Osmo Koistinen Jaakko Kurki Veijo Lehikoinen Eino Mainonen Mauri Pöllänen Veikko Hyttinen Oiva Kiiskinen Osmo Koistinen Väinö H Koistinen Jaakko Kurki Pentti Markkanen Jouko Penninkilamp i Veikko Peura Pekka Saastamoinen Erkki Marttinen Jaakko Kurki Seppo Korkee Aimo Vihreapuu Martti Aaltonen Aimo Vihreapuu Aimo Vihreapuu Esa Mattila Aimo Kuivamäki Veikko ja Pentti Tiitta Urpo Vihreapuu Aimo Vihreapuu
17 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX RAPORTTILUETTELO, INDEKSIN MUKAAN RYHMITELTYNA Haukiveden alue, Vihreapuu Urpo, 1981 Haukivesi, lohkareet, Jaakko Kurki, 1964 Horkansaari, Gaal G - Mattila Esa, 1971 Torasalo, Gaal G - Mattila Esa, 1971 Petkellahti, Gaal G - Mattila Esa, 1971 Harjuranta, Gaal G - Mattila Esa, 1971 Vehkasaari, Gaal G - Mattila Esa, 1971 Harmasaari, Gaal G - Mattila Esa, 1971 Varkaus - Savonlinna, Gaal Gabor, 1966 Haukivesi, Gaal Gabor, 1970 Voinsalmi, Gaal Gabor, 1972 Varkaus-Ahlströmin kanava, Gaal Gabor, 1970 Harmäniemi, Gaal Gabor, 1971 Haukiveden alue, Gaal G - Grundström L, 1969 Kartoitukset, Grundström Leo, 1969 Linnansaari, Grundström - Gaal, 1969 Kopolanniemi, Liimatainen Martti, 1968 Pisamaniemi, Liimatainen Martti, 1967 Pisamaniemi, Wennervirta Heikki, 1966 Hevossalo, Wennervirta Heikki, 1971 Pisamaniemi, Viluksela Erkki, 1972 Kopolanniemi, Viluksela Erkki, 1973 Vehkaranta, Viluksela Erkki, 1974
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi
TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234
Lisätiedot0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK 26.2.1986 2 (4) LOHKARE-ETSINTA KOTALAHDEN YMPARISTOSSA 1985 Yleistii Kotalahden kaivokselta kaakkoon, Sarkiniemessä,.on matalalentomittauksissa todettu
LisätiedotA. Vihreäpuun (AEV) ryhmän kenttätöistä kenttätyökaudelta 1973
Outokumpu Oy Malminetsintä A. Vihreäpuun (AEV) ryhmän kenttätöistä kenttätyökaudelta 1973 Kenttäryhmään kuuluivat allekirjoittaneen lisäksi Oiva Ryynänen ja Olavi Vepsä ajalla 7.5.-3.8. ja myöhemmin Vepsän
LisätiedotA. Vihreäpuun (AEV) ryhmän kenttätöistä kenttätyökaudelta 1973
Outokumpu Oy Malminetsintä A. Vihreäpuun (AEV) ryhmän kenttätöistä kenttätyökaudelta 1973 Kenttäryhmään kuuluivat allekirjoittaneen lisäksi Oiva Ryynänen ja Olavi Vepsä ajalla 7.5.-3.8. ja myöhemmin Vepsän
LisätiedotLOHKARE-ETSINNAN TULOKSISTA LEPP.XVIRRAN-VARKAUDEN ALUEELLA v.1973 SAAKKA
OUTOKUMPU Oy Malminetsintä LOHKARE-ETSINNAN TULOKSISTA LEPP.XVIRRAN-VARKAUDEN ALUEELLA v.1973 SAAKKA Leppavirran-Varkauden alueella on suoritettu lohkare-etsintäa useina vuosina, aina -50 luvulta lähtien
LisätiedotM 19/3213/-72/1/10 Koskee : Kan asniemi Hankasalmi Haukivuo r i L. Hyvärinen Kangasniemen ja sen ympäristökuntien malmitutkimukse
M 19/3213/-72/1/10 Koskee : 3213 3214 Kan asniemi Hankasalmi Haukivuo r i L. Hyvärinen 28.4. 1972 Kangasniemen ja sen ympäristökuntien malmitutkimukset vv. 1969-1972 r, JOHDANTO Karttalehtien 3213 (Kangasniemi)
Lisätiedotnr 37 nr 45 Löyttipaikka pellon reunassa oleva kivikasa. Alueella nr 43 Kyseessa olevalta alueelta lähetettyjen kansannaytteiden
Malminetsintä I Haga/TIH Alue Ryhma Tehtävä Uurteet Lohkareet nr 35 nr 37 nr 39 Karttalehdet 1232 04-12 1231 05, 06, 08, 09 1241 03-12 1242 04, 07 Ingmar Haga (IEH), Sirpa Koponen (SAK) ja Gottfrid Pisto1
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINTX
Q Q K OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX M. Isohanni/TIH 15.6.1983 1 (3) TUTKIMUSRAPORTTI Ni-kriittisten lohkareiden lähtöpaikan selvittely Sievin Petäistön alueella, Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOMUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
Lisätiedot1 MALMINETSINTA. 7 FZMtFE1) on kuitenkin liian alhainen. Eräisiin pohjan voimakkaimpiin. V. Makkonen. V Makkonen ESITUTKIMUSRAPORTTI
l 1 MALMINETSINTA l I ESITUTKIMUSRAPORTTI RAUTAR KK' OY Esitutkimukset Ranuan Kelan kylä%.o 7/77 alueella ja ympäristössä kesällä 1976 TUTKIMUSALUE Kelan kylä LAATIJA V. Makkonen JAKELU KUNTA RANIIA LAAT.PVM
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotSelostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi
ARkI,I, i dc,,.=t= i E 7i71T M 19/2333 Kivijärvi A. L onka 21. 11. 7 2 Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä 1970-72 HISTORIA : Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen
LisätiedotU~O~U~PU. TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI. J.Eeronheimo, R. Pietilä
0 = OKANOSTEOWSUUS U~O~U~PU J.Eeronheimo, R. Pietilä 01.09.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI - SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. ALKUTIEDOT 3 2. AIKAISEMMAT RAPORTIT 3 3.
LisätiedotKTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv.
Urpo Vihreapuu DO:-Z?ZZ07-PH~etala wp Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv. PEKKA H1ETALAN AU-KANSANNAYTTEESEEN LIITTYVIA HAVAINTOJA JA TUTKIMUSTULOKSIA 1999-2000. LllTE KAYNTIRAPOR-TTIIN KnOku/14/1-2-1999
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKartoituksen tuloksena varmistui N-S -suuntainen vihrealiuskefasieksen
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX YHTEENVETO Karttamateriaalin geologisen tulkinnan perusteella rajattiin kohdealueet geologiselle kartoitukselle. Alustavien tutkimusten ja kohdekartoituksen merkitys oli
LisätiedotP69). W-maksimi peltolaaksossa, ympärillä KGN. Kalistenojankallion
Kesällä 1991 selvitimme Huittisten ja Vanttilan karttalehtien magneettisia anomalioita uuden 1990 julkaistun matalalentoaineiston perusteella. Kenttätöihin osallistuivat Jyrki Liimatainen (JTL) ja Mika
LisätiedotRAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO
J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto
LisätiedotLOHKARE-ETSINNAST~ KIIHTELY SVAARASSA 1 974
Outokumpu Oy Malminetsintä LOHKARE-ETSINNAST~ KIIHTELY SVAARASSA 1 974 Etsintaalue sijaitsee Kiihtelysvaaran, Kontiolahden ja Enon pitäjien alueella ja on valittömana jatkona sille lohkare-etsintki- ja
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotN:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet
RAUTARUUKKI OY MOREENIGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET YLI - KIRVESMAAN N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81 Tut kimu sa lue Laatija Jakelu Yli- Kirvesmaa Reutuoj a E. Korvuo OU mal RO ma l Kunta
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotKairareika VT-1 lävisti seuraavia kivilajeja. 0 - l,8o m
Q OUTOK-UMPU 0)' 0 K MALMINETSINTA KAIRAUKSET MARTTILASSA KESALLA 1977 Yleistä Fil.lis. A Huhman alunperin kansannäytteen perusteella alulle panemat scheeliittitutkirnukset Martti1an.kunnan alueella edistyiv3.t
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.
-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06 3334/-81/1/10 NILSIÄ Aholansaari Esko Sipilä 4.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA
LisätiedotTarkempien maaritysten tekemiseksi on t'eetetty 5 kpl ohuthieita ( ks. nayteluettelo ). Paakivilajimuodostumassa ( TR-GRDR ) tavataan yleisesti
OUTOKUMPU Oy Malrninetsinta Kari ~ikas/mm~ 15.8.1977 1(2) Kenttatoiden tarkoituksena oli Puumalan Luukkhlansaaren Mo- Cu -aiheen malminetsinnallisen arvon selvittaminen. Aihe sijaitsee n. 15 km Puumalan
LisätiedotNIKKELIMALMITUTKIMUKSISTA KONNEVEDEN TEERISUOLLA
M 19 / 3222 /86 / 1 / 10 KONNEVESI Teeri suo Esko Sipilä 1.12.1986 NIKKELIMALMITUTKIMUKSISTA KONNEVEDEN TEERISUOLLA 1983 1985 I 1 SIJAINTI Konneveden nikkelitutkimuskohde sijaitsee Konneveden kirkonkylän
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotKuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998
Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.
LisätiedotM 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3323/82/1/10 Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander 23.9. 1982 ~ 0 's`k LOHKARETUTKIMUKSET KIURUVEDEN SULKAVANJÄRVELLÄ KARTTALEHDELLÄ 3323 07 VUOSINA 1981-82 TUTKIMUSTEN
LisätiedotSELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ ==============================================
SELOSTE PALTAMO-PUOLANKA RETKESTI KESÄLLÄ 1954. ============================================== Outokumpu Oy:n Malminetsintäosaston johtajan määräyksestä suoritti allekirjoittanut 22. f.-6.~.54 välisenä
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen
8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori
LisätiedotRAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotKENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA
O U T O K U M P U Oy ~alminetsintä KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA ROVANIEMI MLK KUOHUNKI Ttitkimusalueen sijainti Tutkimusten tarkoitus ja suoritus Tulosten tarkastelua Tutkimusalue sijaitsee
Lisätiedot. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta 065/3322/MK/75 BIOGEOKEMIALLINEN HUMUSTUTKIMUS KtlRSRMAKI, VUOHTOJOKI i Tutkimuksen aihe Aikaisemniissa tutkimuksissa
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA
Lisätiedot0outd<umpu ... RAPORTT I 062/ A/MK/96 Martti Kokkola. Jakelu. Kisko, Iilijarvi Karttalehti A GEOKEMIALLINEN MOREENITUTKIMUS
-- 0outd
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
9 0 K MALMINETSINTX VIHANNIN KAIVOKSEN YMPARISTON KAIRAUKSET VUONNA 1985 Sysäyksen Vihannin alueen tutkimuksille on tuonut kesällä 1983 lennetty matalalentomittaus, jonka tulokset saatiin käyttöön keväällä
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
Lisätiedot07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN
LisätiedotRAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA
ARK 5 i C,", PALE M 19/3314/76/1/10 Koskee 3314 06 Pielavesi Elias Ekdahl 1976-12-30 53 RAPORTTI PIELAVEDELLÄ VUONNA 1974 SUORITETUISTA U--MALMITUTKIMUKSISTA TUTKIMUSKOHTEET Vuonna 1974 Pohjois-Pielavedellä
LisätiedotOUTOKUMPU OY 015, 020/ , 05/MLP/1984 MALMINETSINTX
OUTOKUMPU OY 05, 020/424 04, 05/MLP/94 MALMINETSINTX Marjatta Parkkinen/LAP 2.2.94 ( 2).. ' '""\\ ~ ).J PARIKKALAN KINNARNIEMEN (424 04, 05) AU-KANSANNAYTEAIHEEN TUTKIMUKSET KESALLA 94. '"' - Sijainti
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.
M 19/4523/2001/1 Geologian tutkimuskeskus Raportti 4.10.2001 Marjatta Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993
LisätiedotLapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS. Valtaus KUSKOIVA 6; kaiv.rek.nro 3278/1, KTM nro 484/460/81
Lapin Malmi KAVOSLAN 19 :N MUKANEN TUTKMUSTYOSELOSTUS Valtaaja Rautaruukki Oy Valtaus KUSKOVA 6; kaiv.rek.nro 3278/1, KTM nro 484/460/81 Lääni Lapin lääni - Kunta Salla a Johdanto Suoritetut tutkimukset
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotYHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3132/-84/1/10 Savitaipale Boris Lindmark 16.02.1984 SCHEELIITTITUTKIMUKSET SAVITAIPALEELLA KESÄLLÄ 1982 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia
LisätiedotRAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3426 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ISONKYRÖN KUNNAN ORISBERGIN ALUEEN MALMITUTKIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUEITA
Lisätiedot.. Kuva A Yksi piste diagrammissa, joka Co-anomaalinen (Ni:Co&10)
Outokumpu Oy Malminetsinta 01::analogia/4311/1972/MH Taydennysraportti. ~ommentteja Miihkalin ja Lipasvaaran analyysituloksista laadittuihin NiCo ja CuCo diagrammeihin.~ico=g&aqra~&.. Kuva A Yksi piste
LisätiedotKvartsidioriitit ovat keskirakeisi-a, suuntautuneita ja gneissimaisia seka sisaltavat usein 4F-raekasaumia. Sar
Kartoitusalueen vallitsevina kivilajeina ovat kvartsi- dioriitit, kiillegneissit ja' im~iboli~neissit, jotka esiintyvat pitkina, kapeahkoina vyohykkeina. Luonnolli- sesti kooltaan epamaaraiset, raekooltaan
LisätiedotOutokumpu Oy luovutti GTK:n käyttöön aluetta koskevan geologisen, geokemiallisen ja geofysikaalisen perusaineiston sekä aiemmat U-tutkimustulokset.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/2741/-88/1/60 Kittilä, Muonio Pahtavuoma Kari Pääkkönen 3.3.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN JA MUONION KUNNISSA VALTAUSALUEILLA KOLVA- KERO 1-3, KAIV. REK. N:O 3315
LisätiedotK Heinänen. nnukainen. olari. Ro k. Rs k. RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75
RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75 ' TUTKIMUSALUE nnukainen K Heinänen JAKELU Ro k olari KARTTALEHTI 2714 10 KOORDINAATIT VERTAA LIITEKARTAT JA -SELOSTEET
LisätiedotHavaintoja Kangasniemen pitäjän
Havaintoja Kangasniemen pitäjän 1 STRUALAN KYLLN KALLI OPS~STA. Tutkimukset. Istrualan kylässä on mv. Reino Kuitusen löytiimien kiisuuntumien perusteella suoritettu kallioperiikartoitusta ja lohkare-etsintä%
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotM 06/3343/-78-80/1_/_10
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3343/-78-80/1_/_10 Rautavaara Pappilanmäki Esko Sipilä 1.10.1084 TUTKIMUSSELOSTUS RAUTAVAARAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAPPILANMÄKI 1, KAIV:REK. N:0 3044/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotRuovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010
1 Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännös... 3 RUOVESI 94 VUOLLENIEMI...
LisätiedotTUTKIMUSTYÖRAPORTTI 1(12) 020, 015/ /UMV/ KAIVOSTEOLLISUUS. OKME, Outokumpu, 2 kpl UMV
TUTKIMUSTYÖRAPORTTI 1(12) 020, 015/3132 3134/UMV/1987 - KAIVOSTEOLLISUUS Jakelu OKME, Outokumpu, 2 kpl UMV Hyv. GEOLOGISET KENTTÄTYÖT TAIPALSAAREN LENTOALUEELLA 1987, NiCu 3232, 3134 Sijainti 1 400 000
LisätiedotRAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009
1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...
LisätiedotTeollisuusmineraalitutkimukset
MALMIOSASTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1982 ALKULAUSE MALMIOSASTON KERTOMUS VUODELTA 1982 TUTK IMU STOIMINTA Malminetsinta Etela-Suomi Puula-Paijanne projekti Vali-Suomi Pohjois-Suomi Syvakairaukset Kansannayte
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotValkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008
1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotM19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander
ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden
1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...
LisätiedotARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala
RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala 2 1. 08. 2006 KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELQSTUS KUHMOINEN, MARKKAVUORI 1, kaivosrekisterinumero
LisätiedotLAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,
Lisätiedot. 1.. % m3 suu~isesta ta, josta. poramnalla
:.. 1.. % m3 suu~isesta ta, josta. poramnalla... estki löytyneiden kdi- -- :.,:?-'-den muun lohkareen pitoisuudet olivat Cu 7200 ja 2100 ppm..... Kun lohkareet olivat selvästi magneettisi.a varattiin tunnetun
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotNiinimäki 7801/1. Tutkimustyöselostus Sanna Juurela. ALTONA MINING LTD/VULCAN KOTALAHTI OY Tutkimustyöselostus
31.01.2013 Sanna Juurela VULCAN KOTALAHTI OY (Y-tunnus: 2300990-5) Sänkinotkonkatu 6, FIN-83500 Outokumpu, FINLAND Tel. +358 10 271 0090, E-mail. Finland@altonamining.com 1. JOHDANTO Tämä on Vulcan Kotalahti
LisätiedotTimo Tarvainen PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto
Timo Tarvainen PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN Outokumpu Oy Atk-osasto PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATSISTIIKAN KEINOIN 1. Johdanto Niin sanotulla
LisätiedotARKIS T OI APPALE M 19/3432/73/4/10 Paltamo, Melalahti P. Ervamaa Selostus Paltamon Melalahdessa suoritetuista malmitutkimuksista A
ARKIS T OI APPALE M 19/3432/73/4/10 Paltamo, Melalahti P. Ervamaa 1973-04-09 Selostus Paltamon Melalahdessa 1971-72 suoritetuista malmitutkimuksista Aihe tässä käsiteltyihin tutkimuksiin on peräisin vuodelta
LisätiedotKUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018
1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Yhteenveto Lohjansaaren NE-osasta löydettiin kesina 1977, 1978 yhteensa 44 vaihtelevassa määrin Zn-, Pb- ja Cu-pitoisia pyrokseenikarsilohkareita. Historiaa Lohkareikon
LisätiedotYlöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö Malminetsiritä/Vammäla
o outokumpu mining _ FlNNMINES Leo Grundström/amal 30.7.1992 RAPORTTI 080/2121 01/LG/1992 1 JAKELU Kauppa- ja teollisuusministeriö Malminetsiritä/Vammäla KAIVOSLAIN 19 S:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotIkaalinen Sarkkilan kylätontti. Täydennyksiä ja tarkennuksia v koekaivausraporttiin
1 Ikaalinen Sarkkilan kylätontti Täydennyksiä ja tarkennuksia v. 2011 koekaivausraporttiin Viite: mjrek 1000019274. Raportti: Poutiainen, Laakso & Bilund: Ikaalinen Sarkkila koekuopitus 2011 Viestissään
LisätiedotINVENTOINTIRAPORTTI. Sotkamo. Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi Arkeologiset kenttäpalvelut.
INVENTOINTIRAPORTTI Sotkamo Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen inventointi 5.7.2016 Arkeologiset kenttäpalvelut Vesa Laulumaa Tiivistelmä Sotkamon Nivun teollisuusalueen asemakaavan arkeologinen
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINTX
OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX 62 / 4211 8/SEP/1982 S Pennjpkilampi/LAH 16.?.19A? 1{4) LLA SUORITETTU KALLIOMURSKENAYTTEENOTTOTYO Enonkoski, Kolvosenjarvi 4211 8 Sijainti 1 4... _,,..,. to.l 'I"\..IM.....
LisätiedotKUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V
M19/2131/1998/10/1 Hyrvälä-Ilveskallio Hattula N. Kärkkäinen, K. Karttunen, B Lindmark 15.12.1998 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4487 KUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V. 1997-1998.
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotKUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta
KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....
LisätiedotGEOLTMIALLINEN TULKINTA. Pekka Huhta Jarmo Nikander
GEOLTMIALLINEN TULKINTA Pekka Huhta Jarmo Nikander 09031 977 Työn tarkoitus Käytettävissä oli sadan liejunäytteen analyysitulokset (AAS). Näytteet oli otettu Iisveden Jauholahdesta, Kokinsalmesta ja Suihanlahdesta.
LisätiedotParkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...
Lisätiedot