HSY kuntayhtymän perustaminen Vesihuoltotoimiala 4.11.2009 Ilari Myllyvirta, Helsingin Vesi Miksi yhdistää vesilaitoksia? Työn tavoitteet Poliittinen tahtotila Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn kehittäminen Tarkoituksenmukaiset investoinnit Kokonaisuus, toimintavarmuus Suurempi yksikkökoko Tehokkaat prosessit, kapeikkojen purkaminen ja päällekkäisyyksien poistuminen Sama asiakaspalvelu ja veden hinta koko seudulla Tariffien maltillinen kehittyminen Toimintatapojen yhtenäistäminen parhaat käytännöt Ilari Myllyvirta, 4.11.2009 2 1
Vesihuoltolaitosten yhdistäminen Valmistelun organisointi Ympäristöpalvelut-työryhmä Sihteeristö Sihteeristö Juridinen ryhmä ryhmä Perustamissopimusryhmryhmä Hankeryhmä Valmistelun viestintä Henkilöstöasioiden projektiryhmä Vesihuollon investointistrategia ja ohjelma Sopimusten kartoittaminen Omaisuuksien arvon, luovutusmenettelyn ja omistajatuloutuksen määrittäminen PKS-kuntien vesihuoltotariffien yhtenäistäminen ja vaikutukset Ilari Myllyvirta, 4.11.2009 3 Päätöksenteon valmistelun organisaatiokaavio vaihe II ESPOO HELSINKI KAUNIAINEN VANTAA valtuusto valtuusto valtuusto valtuusto hallitus hallitus hallitus hallitus lautakunta lautakunta lautakunta lautakunta Ympäristöpalveluttyöryhmä sihteeristö Juridinen ryhmä Perustamissopimus ryhmä Hanke ryhmä PKS neuvottelukunta PKS koordinaatioryhmä kaupunginjohtajien kokous projektipäällikkö projektipäällikkö projektipäällikkö projektipäällikkö Ilari Myllyvirta, 4.11.2009 4 2
Vesihuoltolaitosten yhdistäminen Hankkeen eteneminen VESI- JA VIEMÄRILAITOSTOIMINTOJEN YHDISTÄMISEN ETENEMINEN Päätöksenteko Ohjausryhmä maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Valmistelupäätös Hyväksym. Vaihe A:n Päätös päätökset yhdistämisestä Neuvottelut Neuvottelut Työsuunnitelma Sopimuksen valmistelu ja laatiminen, perustamissopimustyöryhmä Hankeryhmän projektit Omaisuuden arvon, luovutusmenettelyn ja omistajatuloutuksen määrittäminen Vesihuollon investointistrategia ja -ohjelma PKS-kuntien vesihuoltotariffien yhtenäistäminen ja vaikutukset Henkilöstöasiat ja viestintä PKSseminaari Toteuttamisen periaatteet (A) Tarjouskysely / selvittelyt (alussa) ja viimeistely (lopussa) Selvityksen laatiminen Valmistelupäätöksen pohjaksi kaupunginjohtajien nimeämä VVR-työryhmä oli selvittänyt vesi- ja viemärilaitostoiminnan yhdistämisen mahdollisuuksia. Työryhmä aloitti toimintansa elokuussa 2006 ja sai loppuraportin valmiiksi 23.11.2007 Ilari Myllyvirta, 4.11.2009 5 Liikevaihto ja tuloutus (Neljä Suomen suurinta) euro 180 000 160 000 179 562 Liikevaihto (1000 eur) v. 2007 kaupungille tuloutettavien erien osuus 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 56 436 40 000 20 000 0 PKS-vesihuolto (Helsinki, Espoo, Vantaa) 36 076 30 702 19 871 10 498 6 202 5 465 Tampere Turku Oulu Ilari Myllyvirta, 4.11.2009 6 3
Vesihuollon toiminta-alueen laajentuminen 2010-2019 Ilari Myllyvirta, 4.11.2009 7 Vaihe III: Lopullinen organisaatioratkaisu Kuntayhtymän perussopimuksen pääasiallinen sisältö Nimi: Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Samkommunen Helsigforsregionens miljötjänster Jäsenkunnat: Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa Jäseneksi voidaan ottaa Helsingin seudun kunta Tehtävät: 1. hoitaa jäsenkuntiensa jätelain (1072/1993) mukainen jätehuolto ja siihen liittyvä toiminta; 2. toimia vesihuoltolaissa (119/2001) tarkoitettuna vesihuoltolaitoksena, joka huolehtii vesihuollosta toiminta-alueellaan; 3. huolehtia jäsenkuntiensa ilmansuojelun seuranta-, tutkimus- ja suunnittelu- sekä koulutus- ja valistustehtävistä; 4. hoitaa jäsenkuntien sille antamat muut kuntayhtymän toimintaan liittyvät yhteiset tehtävät. Ilari Myllyvirta, 4.11.2009 8 4
Vaihe III: Lopullinen organisaatioratkaisu Kuntayhtymän perussopimuksen pääasiallinen sisältö Ääniosuudet yhtymäkokouksessa: Helsinki 50%, Espoo 27 %, Vantaa 22 %, Kauniainen 1 % Peruspääoma: vesihuolto 480.000.000 euroa jätehuolto ja SYT 25.000.000 euroa Peruspääoman jakautuminen: vesihuolto: Helsinki 58,0 %, Espoo 22,3 %, Vantaa 19,4 %, Kauniainen 0,3 % jätehuolto ja SYT: asukasluvun mukaisessa suhteessa siten, että yhden kunnan osuus ei ole enempää kuin 50 % ja se on vähintään 1 % Ilari Myllyvirta, 4.11.2009 9 Nykytilanne ennen uusien kuntayhtymien muodostamista Nykytilanne koostuu kahteen osaan jakautuvasta YTV:stä ja neljästä itsenäisestä vesihuoltolaitoksesta. Vesihuoltolaitokset integroidaan yhdeksi toimialaksi muodostettavaan ky:ään jätehuollon rinnalle. HKV Liikenne siirtyy toiseen kuntayhtymää YTV Yhteiset palvelut 49 tt EV VV KV Jätehuolto SYT Liikenne Espoo Vesi 166 tt Helsingin Vesi 310 tt Vantaan Vesi 80 tt Kauniaisten vesihuolto 4 tt Jätehuolto 141 tt SYT 33 tt Vesihuoltolaitokset yhteensä Liikevaihto noin 190 M Henkilöstömäärä noin 560 tt Omaisuuden arvo noin 1 600 M Jätehuolto, SYT ja YP Liikevaihto noin 100 M Henkilöstömäärä noin 200 tt Omaisuuden arvo 1 65 M Ilari Myllyvirta, 4.11.2009 10 5
Hankkeen operatiivinen johtaminen ja organisaatio OHJAUS- JA SEURANTARYHMÄ HANKERYHMÄ Henkilöstöasioiden ohjaus- ja seurantaryhmä Projektipäälliköt (tilaaja/konsultti) Hanketoimisto Strategia- ja rakenneryhmä Projekti C1 Projekti C1 Projekti C3 Projekti C3 Projekti C4 Projekti C4 Projekti C5 Projekti C5 Vesihuollon operatiiviset Vesihuollon operatiiviset projektit projektit Projekti 1 Projekti 1 Projekti 2 Projekti 2 Projekti 3 Projekti 3 Projekti 4 Projekti 4 Tukipalveluprojektit Tukipalveluprojektit (talous, henkilöstö jne.) (talous, henkilöstö jne.) Projekti 1 Projekti 1 Projekti 2 Projekti 2 Projekti 3 Projekti 3 Projekti 4 Projekti 4 Sisältöprojektit Sisältöprojektit Rakenneprojektit Rakenneprojektit Ilari Myllyvirta, 4.11.2009 11 Kuntayhtymän strategiset portaat Laaditun strategian mukaan HSY-kuntayhtymän toteuttaminen on kolmiportainen prosessi. Ensimmäiset kaksi vaihetta perustuvat nykyisten palvelujen turvaamiseen ja kehittämiseen. Kolmannessa vaiheessa siirrytään toimialojen väliseen synergian toteuttamiseen. Strategiset päämäärät Toimintaympäristön muutosvoimat Sidosryhmien odotukset 2009-2011 Uuden organisaation rakentaminen sekä nykyisten palvelujen turvaaminen 2011-2013 Toiminnan vakiinnuttaminen ja olemassa olevien palvelujen kehittäminen Missio / toiminta-ajatus 2013-2016 Uusien palveluiden ja toimintamallien kehittäminen Visio / Tahtotila 2016 Ilari Myllyvirta, 4.11.2009 12 12 6
Vaihe 1 Uuden organisaation rakentaminen sekä nykyisten palvelujen turvaaminen Vuosina 2010-2011 1. vaiheen tärkeimmät toimenpiteet toimivan organisaation ja synergian toteuttamiseksi: Vesihuoltotoimialan muodostaminen pääasiallinen synergia asiakkaan, talouden ja yhteiskunnan näkökulmasta tulee vesihuoltolaitosten onnistuneesta integraatiosta (jätehuolto on yhtenäistetty aiemmin) Vesihuollon integraatio muodostaa noin 80 % alkuvaiheessa saatavasta kokonaissynergiasta. Hallintopalvelukeskuksen laajentaminen tuottamaan palveluja myös vesihuollolle. Hallintopalvelukeskuksen perustehtävänä on: tuottaa palveluja kuntayhtymän johdolle ja toimialoille niiden tarpeiden mukaisesti yhteisten linjausten pohjalta Toimialoille synergiaa, joka on kaikille hyödyksi eikä keneltäkään pois konsernipalveluiden laajentaminen vesihuoltoa koskevaksi Hallintopalvelukeskus 49 tt Jätehuollon ja SYT:n integraatio toteutettu aiemmin VH-toimialan onnistuneen integraation aikaansaaminen EV HKV VV Vesihuoltotoimiala (2010) Liikevaihto noin 190 M Henkilöstömäärä noin 540 tt Omaisuuden arvo noin 1 600 M KV JH SYT Jätehuoltotoimiala (2010) Liikevaihto noin 100 M Henkilöstömäärä noin 141 tt Omaisuuden arvo 1 64 M Seutu- ja ymp.tieto Liikevaihto noin 3 M Henkilöstömäärä 33 tt Omaisuuden arvo 1,5 M Ilari Myllyvirta, 4.11.2009 13 PKS-ympäristöpalvelut - kuntayhtymän perustaminen: päävaiheistus Perustamisen suunnittelu Perustamisen toteutus Vakiinnuttaminen 0. Työsuunnitelma 3. Uuden organisaation strategiaperusta 5. Suunnittelu- ja toteutusvaiheen projektit Vesihuollon operatiiviset projektit Perustamisprosessin johtaminen 1. Hankeryhmän toiminta 2. Hanketoimiston toiminta Strategia- ja rakenneryhmä 4.Päärakenne ja johtamisjärjestelmä Päärakenteen mukaiset org.rakenneprojektit Strategiaperustan mukaiset sisältöprojektit Tukipalveluprojektit 4.Org.rakenne ja johtamisjärjestelmä Vesihuollon operatiiviset projektit 6. Esimiesten ja henkilöstön muutosvalmennukset Kulttuureja Orientoiva Sitouttava yhtenäistavä Henkilöstön valinta ja sijoittuminen (ylin johto, keskijohto, henkilöstö) Perustamisprosessi n hankeorganisaation purkaminen Uuden organisaation strategiaprosessi Johtoryhmien valmennus Keskijohdon valmennus Henkilöstön valmennus Ei tässä työsuunnitelmassa. Toteutetaan toimivan johdon toimesta v. 2010 03/2009 7. Sisäinen ja ulkoinen viestintä 4/2009 6/2009 8/2009 10/2009 12/2009 01/2010 Uuden organisaation Ilari Myllyvirta, 4.11.2009 käynnistäminen 14 7
HSY:n konsernirakenne Vesihuolto Toimiala Jätehuolto Toimiala Seutu- ja ympäristötieto Toimiala Asiakkuuksien hallinta 550 hlö 141 hlö 33 hlö T & K Hallintopalvelukeskus 49 hlö (myös ei-tuotannolliset hankinnat sekä kuljetuskaluston hankinnat ja hallinnan) Kuntayhtymän johto Ilari Myllyvirta, 4.11.2009 15 15 Päärakenne ja johtamistehtävät Kuntayhtymän johtaja Toimialan johtaja Vesihuolto Johtoryhmä Johtoryhmä Toimialan johtaja Jätehuolto Johtoryhmä Tulosalueen johtaja Seutu- ja ympäristötieto Johtoryhmä Asiakkuuksien hallinta Matriisitoiminnon omistaja Tutkimus- ja tuotekehitys Matriisitoiminnon omistaja Yksikkörakenne Johtoryhmät Liiketoimintojen tuki Toimialapalvelut Vedenpuhdistus Vedenjakelu- ja viemäröinti Jäteveden-puhdistus Investoinnit Yksikkörakenne Johtoryhmät Kuljetuspalvelut, Aluepalvelut, Käsittelypalvelut Talous- ja hallinto Rakennuttaminen Neuvonta ja viestintä Ryhmärakenne Ilmansuojeluryhmä Ilmastoryhmä Tietoyhteistyöryhmä Hallinto- ja viestintätiimi Hallintopalvelukeskuksen johtaja Ylijohtaja x Ryhmärakenne: asiakaspalvelu, henkilöstö, talous, tietohallinto, viestintä, yleishallinto (sis. matriisitoim. omistajat) Ilari Myllyvirta, 4.11.2009 16 8
Ilari Myllyvirta, 4.11.2009 17 Kysymykset Minkälaisia sopimuksia on liittynyt uuden organisaation muodostamiseen? Onko sopimuksissa esiintynyt ongelmia? Mikä on uuden organisaation vaikutus henkilöstön työsuhteisiin? Saadaanko henkilöstöresurssit tehokkaammin käyttöön uudessa organisaatiossa? Tarjoaako uusi organisaatio mahdollisuuden harjoittaa itsenäisempää henkilöstöpolitiikkaa? Tarjoaako uusi organisaatio mahdollisuuden muista riippumattomiin itsenäisiin hankintoihin? Mahdollistaako nykyinen organisaatiomalli paremmin keskittymisen verkostojen hallintaa ja elinkaariajatteluun? Onko taloudellisen taantuman vaikutus vähäisempi nykyisessä organisaatiomallissa? Ilari Myllyvirta, 4.11.2009 18 9