PELTO-KÄTTÖLÄN JA URHEILUKENTÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Samankaltaiset tiedostot
ORRON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

ORRON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Teollisuusalueen asemakaavan muutos

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio ( ) Nosto Consulting Oy

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

107-AK1701 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS. Kaavaluonnos. Versio Nosto Consulting Oy

INARIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KITTILÄN RATSUTIE

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

AHJOMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

KURJENRAUMAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Asemakaavan muutos, kortteli 615

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

299-AK1801 PYHÄRANNAN KUNTA IHODEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 29 KAAVASELOSTUS. Kaavaluonnos. Versio Nosto Consulting Oy

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KIRKONKYLÄ KORTTELIN 198 VAIHEASEMAKAAVAN MUUTOS

Asemakaavan muutos kortteli 163

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

SELOSTUS, kaavaehdotus

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAIMELAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 13. kaupunginosan virkistysalue, Puomilenkki. Ylikylä

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

FCG Finnish Consulting Group Oy. NILSIÄN KAUPUNKI Tahkovuori. Asemakaavan muutos kortteli 8. Kaavaselostus, luonnos P14273

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KAAVASELOSTUS / / / : Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08

TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 215(OSA)

Asemakaavan muutos kortteli 163

Kaavaselostus

ASEMAKAAVAN MUUTOS / KAAVASELOSTUS 8. KAUPUNGINOSA (SUOMU) KORTTELI Kemijärven kaupunki, maankäyttö

Asemakaavan muutos kortteli 162 (osa)

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA

Peuranpolku-KoulukadunKannitie risteysalue. Kuhmo. Kuhmon kaupunki

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

MÄNTSÄLÄ 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

KORTTELIN 658 ASEMAKAAVAMUUTOS (ak ) ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Suonenjoen kaupunki Maankäytön ja suunnittelun palvelualue

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

KESKUSTA-ALUE NILSIÄNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

FCG Finnish Consulting Group Oy. NILSIÄN KAUPUNKI Tahkovuori. Asemakaavan muutos kortteli 8. Kaavaselostus, ehdotus P14273

Rovaniemen kaupunki Vaiheasemakaava 8. kaupunginosa Länsikangas, korttelit

KESKUSTA-ALUE NILSIÄNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

Kirkonkylän asemakaavan laajennus

ASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAATOITTAJANTIE

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 89a JA 264

JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Ehdotus Kaavaselostus. Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa.

MAANTIEALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (ak ) ASEMAKAAVASELOSTUS Suonenjoen kaupunki Maankäytön ja suunnittelun palvelualue

Ventelän kaupunginosan korttelien ja asemakaavan muutoksen selostus

Höyhtiönlahden, Kontanniemen ja Ruponlahden ranta-asemakaavojen kumoaminen

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL

KYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

KERIMÄKI, KIRKONSEUTU Asemakaavan muutos korttelin 32 eteläpuolen puistoalueella (VP) tilalla

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA. Kumpulan asemakaava SELOSTUS

Korttelin 46 (osa) asemakaavan muutos

OSALLISTUMIS-JA ARVIONTISUUNNITELMA

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

SAMMALTIEN ASEMAKAAVA SELOSTUS

HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16.

Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue.

JOUTSAN KUNTA / RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAUKO-MUSTAKARTA-KOIVUNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

ASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAATOITTAJANTIE

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 732

Asemakaavan muutos kortteli 163

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 201, 202, 208 JA 210 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Levin asemakaava-alueen kortteleiden 150, 165, 166 ja 169 asemakaavamuutos (Sirkan koulu ja päiväkoti)

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

Brahean 1. kaupunginosan kortteleiden 6 ja 1006 sekä puisto- katualueiden asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako

KAAVASELOSTUS / / /

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Vanha Myllytie

Transkriptio:

FCG Finnish Consulting Group Oy Humppilan kunta PELTO-KÄTTÖLÄN JA URHEILUKENTÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS kaavaselostus Valmisteluvaihe 31.1.2011

FCG Finnish Consulting Group Oy kaavaselostus I 31.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Perus- ja tunnistetiedot... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 5 3.1.5 Palvelut... 5 3.1.6 Yhdyskuntatekninen huolto, ajoyhteydet... 5 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 6 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaava... 6 3.2.2 Osayleiskaava... 7 3.2.3 Asemakaava... 7 3.2.4 Rakennusjärjestys... 8 3.2.5 Tonttijako ja rekisteri... 8 3.2.6 Rakennuskiellot... 8 3.2.7 Päätökset, suunnitelmat, pohjakarttatilanne... 8 3.2.8 Aluetta koskevat selvitykset... 8 4 ASEMAKAAVAN SUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.2.1 Osalliset... 8 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 8 4.2.3 Viranomaisyhteistyö... 8 4.3 Asemakaavan tavoitteet ja valmisteluvaiheen palaute... 9 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 9 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 9 4.3.3 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 9 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 10 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 5.1 Kaavan rakenne... 11 5.1.1 Mitoitus... 11 5.2 Aluevaraukset... 12 5.2.1 Korttelialueet... 12 5.2.2 Viheralueet... 12 5.2.3 Katu- ja muut alueet... 13 5.3 Kaavan vaikutukset... 13 5.3.1 Vaikutukset maisemaan, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön13 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 13 5.3.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen... 14

FCG Finnish Consulting Group Oy kaavaselostus II 31.1.2011 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset... 14 5.5 Nimistö... 15 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 15 6.2 Toteutuksen seuranta... 15 Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2: Kirkkoharjun luontoselvitys (12.9.2010 Jouko Alhainen, Taigabird Oy).

FCG Finnish Consulting Group Oy kaavaselostus ( 1 ) HUMPPILAN KUNTA PELTO-KÄTTÖLÄN JA URHEILUKENTÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Pelto-Kättölän ja urheilukentän asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavan päiväys: 31.1.2011 Alueen määrittely: Asemakaavan muutoksella muutetaan Pelto- Kättölän asemakaavaa (2005). Asemakaavan muutoksella muutetaan Kirkon seudun asemakaavaa ja asemakaavan muutosta (1998). Asemakaava koskee tiloja 2:193 ja 6:474 Asemakaavan muutos koskee korttelia 179 ja osaa korttelista 19. Asemakaavalla muodostuu virkistys- ja urheilupalveluiden aluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 197 sekä virkistys- ja urheilupalveluiden aluetta. Kaavan laatija: FCG Finnish Consulting Group Oy/ Mari Seppä, arkkitehti SAFA Laadunvarm. Helena Ylinen, arkkitehti SAFA Osoite: Pyhäjärvenkatu 1 33200 TAMPERE Puhelin: 050 576 0386 Sähköposti: mari.seppa@fcg.fi Projektinumero: Vireilletulo: Lautakunta hyväksynyt:

FCG Finnish Consulting Group Oy kaavaselostus ( 2 ) 1.2 Kaava-alueen sijainti Pelto-Kättölän ja urheilukentän asemakaava-alue sijaitsee Humppilan keskustaajamassa. Suunnittelualueen koko on n. 2,5 ha, ja se koostuu kahdesta osa-alueesta. Kaava-alueen rajaus tarkentuu työn kuluessa. Suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuuston vuonna 1999 hyväksymä Kirkonseudun osayleiskaava, joka on oikeusvaikutteinen. Suunnittelualueella ovat voimassa Kirkonseudun asemakaava ja asemakaavan muutos (1998) sekä Pelto-Kättölän asemakaava (2005). Kaava-alueiden välissä olevalla metsäisellä harjualueella on Kirkonseudun asemakaavalla (1976) poistettu alueella oleva kaavamääräys. Näin ollen 1998 ja 2005 laadittujen kaavojen välissä olevalla nyt kaavoitettavan alueen osalla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Kuva 1. Pelto-Kättölän asemakaava (2005) ja nyt asemakaavoitettavat alueet

FCG Finnish Consulting Group Oy kaavaselostus ( 3 ) Kuva 2. (vas) Kirkonseudun asemaskaava (1998) ja asemakaavan muutos sekä nyt asemakaavoitettava urheilukentän alue Kuva 3. (oik) Kirkonseudun asemakaavakaavan muutos (1976) sekä nyt asemakaavoitettava urheilukentän alue. Alla kaavamerkinnän poistava merkintä. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Pelto-Kättölän ja urheilukentän asemakaavan muutos on käynnistynyt Humppilan kunnan aloitteesta syksyllä 2010. Kaavaprosessin alussa todettiin, että aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ei tarvita, koska kaava on merkitykseltään vähäinen (puhelu 11/2010 Kirsti Nieminen (ELY-keskus) ja Aulikki Graf (FCG)). Viranomaislausunnot pyydetään kaavan ehdotusvaiheen nähtävilläolon yhteydessä. Täydentyy prosessin kuluessa. Kaavaprosessin aiottua etenemistä on käsitelty liitteenä olevassa osallistumisja arviointisuunnitelmassa (31.1.2011)

FCG Finnish Consulting Group Oy kaavaselostus ( 4 ) 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Pelto-Kättölän ja urheilukentän asemakaavan muutoksessa muutetaan kolmen omakotitontin rakentamaton kortteli kahden teollisuustontin kortteliksi. Kirkonkulman koulun viereen kaavoitetaan alue urheilukentälle. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Pelto-Kättölän ja urheilukentän asemakaava-alue sijaitsee Humppilan keskustaajamassa. Suunnittelualueen koko on n. 2 ha, ja se koostuu kahdesta osaalueesta. Kaava-alueen rajaus tarkentuu työn kuluessa. 3.1.2 Luonnonympäristö Asemakaavoituksen pohjaksi on laadittu Kirkkoharjun luontoselvitys (12.9.2010 Jouko Alhainen, Taigabird Oy). Selvitys on Humppilan yhdistelmäkaavan tarkennettu osa. Selvitys on tämän kaavaselostuksen liitteenä. Yhteenveto Kirkkoharjun luonnon yksittäisistä lajeista arvokkain on liito-orava. Kirkkoharjun ulkoilu- ja virkistysarvo perustuu sen keskeiseen sijaintiin ja luonnonmukaiseen puistometsään sekä esteettisiin arvoihin. Suuren ja merkityksellisen lisän tuo Kirkkoharjun luonnon monimuotoisuus ja topografia. Jatkossa joka tapauksessa Kirkkoharjun virkistyskäyttö tulee lisääntymään entisestään. Humppilan keskustan viheralueena on sen arvo erittäin merkittävä. Urheilukentän mahdollinen siirtyminen Kirkkoharjuun lisää sen sosiaalipsykologista merkitystä. Kaiken edellä kuvatun toimivuuden ja nykykäsityskin edellyttää alueelle laadittavan käyttö- ja hoitosuunnitelma = Alueelle kannattaisi laatia käyttö- ja hoitosuunnitelma, jotta alueen luontoarvot ja toimivuus edelleen säilyisi edustavina. Ennen suunnitelman valmistumista kaikki hankkeet pitäisi toteuttaa varovaisuusperiaatetta noudattaen. 6. Tarkastelu urheilukentän sijoittumisesta alakoulun piha-alueelle Kasvi- ja eläinlajien kannalta Kirkkoharjulle sijoitettavan urheilukentän merkitys on vähäinen, jos siitä syntyvät haitat minimoidaan jo suunnitteluvaiheessa sekä varsinaisessa rakentamisessa. Metsäyhteyden säilyttäminen on oleellinen kentän pohjoispuolitse. Harjun vesitaloudessa sillä saattaa olla vaikutusta ainakin alkuvaiheessa, ennen kuin maapinnan suojakasvusto on muodostanut sille eroosiota ja veden haihtumista vähentävän suojan. 7. Sosiaalipsykologiset ja toiminnalliset hyödyt, ulkoilu- ja urheilutoimintoja keskittämällä Kuntoilu- ja urheilutoimien keskittäminen samalle alueelle ja koulujen läheisyyteen on merkityksellinen hanke, sosiaalipsykologia ja tukiteknisien tilojen yhdistämismahdolli-

FCG Finnish Consulting Group Oy kaavaselostus ( 5 ) suuden vuoksi. Kun samanhenkiset harrastajat kokoontuvat samaan paikkaan, vaikuttaa se aktiviteettien ja ajankäytön ohjautumiseen, mikä on todennäköisesti ihmisten itsensä ja rakennetun ympäristön eduksi. Hankkeen hyvin toteutuessa on se eduksi lähiluonnolle, kun esimerkiksi luonnon arvostus kasvaa. 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus 3.1.5 Palvelut Rakennuskanta Asemakaava-alueella ei ole rakennuksia Työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaava-alueilla ei sijaitse työpaikkoja. Kaava-alueet kuuluvat Humppilan keskustaajamaan. Virkistys Urheilukenttää varten kaavoitettava alue kuuluu keskeisenä osana Humppilan virkistysreittien ja alueiden verkostoon. Urheilukentän alueella on tällä hetkellä myös koulun urheilupiha. Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset Alueelta ei ole tiedossa rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteita tai kiinteitä muinaisjäännöksiä (Valtion ympäristöhallinnon virastojen OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu 30.12.2011). Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaavoitettavan urheilukentän alue kuuluu pohjavesialueeseen. Lähistöllä on myös pohjavedenottamo. Haastavat pohjavesiolosuhteet edellyttävät rakennusvaiheen aikaisia erityistoimenpiteitä ja vaatimuksia urheilukentän pohjarakenteiden suhteen. Asemakaava-alue on pääosin kunnan omistuksessa. Yksityistä maanomistusta on alueella pieni osa. Suunnittelualueen peruspalvelut löytyvät kävelymatkan etäisyydeltä Humppilan keskustasta 3.1.6 Yhdyskuntatekninen huolto, ajoyhteydet Kaava-alueelle ei ole tarvetta tuoda uusia ajoyhteyksiä. Alueet kuuluvat kunnallistekniikan piiriin. Urheilukentälle ajatellun alueen halki kulkee kaukolämpöjohto, joka tultaisiin siirtämään sivummalle kentän toteutuksen yhteydessä.

FCG Finnish Consulting Group Oy kaavaselostus ( 6 ) Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.1.7 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaava Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus on tullut voimaan 1.3.2009. Alueidenkäyttötavoitteet liittyvät suurelta osin valtakunnallisiin maankäytön suunnittelun kysymyksiin, suunnittelun ohjaukseen ja kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoon. Tärkeimpinä, kaikkia kaavatasoja koskevana tavoitteina, on hyvän elinympäristön tavoittelu ja kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen kaikessa suunnittelussa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät asemakaavoitukseen pääosin maakuntakaavan ja yleiskaavan ohjausvaikutuksen kautta. Kanta-Hämeen maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kanta-Hämeen maakuntakaavan 29.11.2004. Maakuntakaava on vahvistettu 28.12.2007 Humppilan keskustaajamaan kuuluvat asemakaava-alueen osat on maakuntakaavassa osoitettu urheilukentän osalta virkistysalueeksi (VR) ja korttelin toimintojen muutosalueen osalta työpaikka-alueeksi (TP) suunnittelualueen likimääräinen sijainti Kuva 3: ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta 2007

FCG Finnish Consulting Group Oy kaavaselostus ( 7 ) 3.1.8 Osayleiskaava Humppilan kunnassa on voimassa kunnanvaltuuston vuonna 1999 hyväksymä Kirkonseudun osayleiskaava, joka on oikeusvaikutteinen. Koulun ympäristö on merkitty Julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY). Urheilukentälle nyt ajateltavan alueen reunalle on merkitty ET-alue, jolla sijaitsee Koivistonharjun vedenottamo. Pelto-Kättölän muutosalueelle on yleiskaavassa osoitettu Yksityisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PK), mikä tukee ajatusta alueelle tässä selostuksessa esitettyä asemakaavamuutosta. Urheilukentälle ajateltu alue Pelto-Kättölän muutosalue Kuva 4: Ote kirkonseudun osayleiskaavasta 1999 3.1.9 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuuston vuonna 1999 hyväksymä Kirkonseudun osayleiskaava, joka on oikeusvaikutteinen. Suunnittelualueella ovat voimassa Kirkonseudun asemakaava ja asemakaavan muutos (1998) sekä Pelto-Kättölän asemakaava (2005). Kaava-alueiden välissä olevalla metsäisellä harjualueella on Kirkonseudun asemakaavalla (1976) poistettu alueella oleva kaavamääräys. Näin ollen 1998 ja 2005 laadittujen kaavojen välissä olevalla nyt kaavoitettavan alueen osalla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

FCG Finnish Consulting Group Oy kaavaselostus ( 8 ) 3.1.10 Rakennusjärjestys 3.1.11 Tonttijako ja rekisteri 3.1.12 Rakennuskiellot Humppilan kunnassa on tehty asemakaavoja sekä niiden muutoksia ja laajennuksia yhteensä 43 kappaletta. Asemakaavayhdistelmää ei ole tehty. Humppilan kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty 21.12.2001 Humppilan kunnanvaltuustossa. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 3.2.2002 Alue on Humppilan kunnan ylläpitämässä kiinteistörekisterissä. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. 3.1.13 Päätökset, suunnitelmat, pohjakarttatilanne 3.1.14 Aluetta koskevat selvitykset Alueella on vahvistettu voimassaoleva pohjakartta. Pohjakartan tiedot ja leima täydennetään selostukseen ja kaavakarttaan kaavan ehdotusvaiheessa. Asemakaavoituksen pohjaksi on laadittu Kirkkoharjun luontoselvitys (12.9.2010 Jouko Alhainen, Taigabird Oy). Selvitys on Humppilan yhdistelmäkaavan tarkennettu osa. Selvitys on tämän kaavaselostuksen liitteenä. 4 ASEMAKAAVAN SUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Pelto-Kättölän ja urheilukentän asemakaavan muutoksessa muutetaan kolmen omakotitontin rakentamaton kortteli kahden teollisuustontin kortteliksi. Kirkonkulman koulun viereen kaavoitetaan alue urheilukentälle. Asemakaavan muutos on tullut vireille kunnan toimesta. Kaavamuutoksen osalliset (MRL 62 ) on lueteltu liitteenä 1 olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.2.3 Viranomaisyhteistyö Osallistumista ja vuorovaikutusmenettelyitä on esitelty liitteenä 1 olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Viranomaisille varataan tilaisuus kommentoida tai antaa lausunto kaavan ehdotusvaiheissa. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen tunnistetaan viranomaisneuvottelun tarve. Viranomaisyhteistyötä on esitelty liitteenä 1 olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS).

FCG Finnish Consulting Group Oy kaavaselostus ( 9 ) 4.3 Asemakaavan tavoitteet ja valmisteluvaiheen palaute 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Pelto-Kättölä: Pelto-Kättölän asemakaavassa on kortteliin 179 aiemmin kaavoitettu kolme omakotitonttia. Omakotitontit sopisivat paremmin häiriötä tuottamattoman elinkeinotoiminnan tonteiksi niiden sijainnin vuoksi. Alue on kunnallisteknisen verkon piirissä. Urheilukenttä: Humppilan kunnan nykyinen urheilukenttä (noin yhden kilometrin etäisyydellä kaavoitettavasta alueesta) ei vastaa nykyaikaisia vaatimuksia. Erityisesti urheilukentän kuivatus on olematon ja alue on savipohjainen, jolloin sadevedet muodostavat erityisen ongelman kentän käytölle. Sosiaaliset tilat eivät vastaa nykyajan valmiuksia. Nykyisen urheilukentän kunnostamisesta on olemassa alustava suunnitelma. Urheilukentän sijoittamisvaihtoehtona on noussut esille Kirkonkulman koulun lähellä oleva urheilualue ja siihen läheisesti liittyvät alueet. Yleiskaavan yhteydessä tehtyä luontoselvitystä on päivitetty kattamaan koulun vieressä sijaitseva urheilukentälle ajateltu alue. Urheilukentän sijoittamista Kirkonkulman koulun lähelle puoltaa: - hyvät rakentamisolosuhteet - sosiaali- ym. yhteiset tilat ovat olemassa - alueesta muodostuisi monipuolinen ulkoilu- ja liikuntakeskus - koululaisten urheilukentän käyttömahdollisuudet paranisivat ratkaisevasti - urheilukenttävoisi palvella monipuolisemmin tapahtumien järjestämisessä - hoito ym. toimenpiteet pystyttäisiin paremmin yhdistämään muuhun kiinteistönhuoltoon 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavan valmisteluvaiheessa saatu palaute Täydentyy prosessin kuluessa. Valmisteluvaiheen palautteen johdosta tehdyt tarkistukset Täydentyy prosessin kuluessa. 4.3.3 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Toimiva aluerakenne: kaavalla pyritään kehittämään Humppilan keskustaajaman toiminnallista verkostoa. Urheilukentän ja koulun läheisestä sijainnista saadaan synergiaetuja. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Toteutuessaan asemakaava nojautuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen.

FCG Finnish Consulting Group Oy kaavaselostus ( 10 ) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueen luonnon ja maiseman erityispiirteet pyritään parhaalla tavalla hyödyntämään. Urheilukenttä pyritään sijoittamaan hyvin saavutettavissa olevalle alueelle ja sijoittamaan rinteeseen mahdollisimman luontevalla tavalla. Kaavassa pyritään huomioimaan haastavat pohjavesiolosuhteet. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Alueet kuuluvat kunnallistekniikan piiriin. Uusia liikenneyhteyksiä ei ole tarpeen osoittaa. MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Kaavan tavoitteet ovat linjassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa ja edistävät niiden toteutumista. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Tarvetta nähtäville tuotaville vaihtoehtoisille kaavaluonnoksille ei ole ilmennyt. Suunnitteluvaiheessa tarkasteltiin urheilukentän mitoitustarpeita, joista lisää kohdassa 5.5.1 mitoitus. Kuva 5. Urheilukentän osa, mitoitus suunnittelun alkuvaiheessa 350m juoksuradalle (vas) ja kaavaluonnos 31.1.2011, jossa mitoitus 400m radalle (oik)

FCG Finnish Consulting Group Oy kaavaselostus ( 11 ) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Pelto-Kättölä: Pelto-Kättölän toimitilarakennusten korttelialue (KTY-1) on suuruudeltaan n. 7460 m2. Kortteli koostuu kahdesta vierekkäisestä tontista. Urheilukenttä: Kaavoituksen yhteydessä konsulttiyritys tarkasteli alustavasti halutun kokoisen (350m juoksurata) urheilukentän mitoitusta ja asettumista maastoon. Varsinaisen urheilukentän lisäksi tarkasteltiin jyrkähköön rinteeseen sijoittuvan kentän vaatimia tukirakenteita sekä maaston muokkausta. Tilantarvetarkastelussa pyrittiin välttämään pystysuoria tukimuureja ja suosimaan luiskamaisia maa-aineksesta muokattuja rakenteita. Luiskien kaltevuuskulmana määriteltiin 1:2, jolloin yhdeksän metrin korkeuserolla kentän pohjoispuolelle vaadittaisiin 18 metrin levyinen varaus luiskalle. Mitoitustarkastelun jälkeen todettiin tarve mahdolliselle 400m juoksuradalle. Näin ollen urheilukentälle kaavaluonnoksessa varattua aluetta laajennettiin hieman kaakkoon. Kirkkoharjun luontoselvityksessä (liite 2) on esitetty urheilukentän pohjoispuolelle harjun suuntaista luontoyhteyttä. Yhteys voidaan toteuttaa luiskaalueen istutuksilla. Uusi kenttä Pengerluiska Koulu Leikkausluiska Pohjavedenottamo kuva 6: alustava mitoitustarkastelu. Värilliset alueet kuvaavat kentän ulkopuolista maa-alueen pengertämisvaraa

FCG Finnish Consulting Group Oy kaavaselostus ( 12 ) Koulun urheilupihan korkeusasemaa on madallettu hieman pohjakartassa esitettyyn tilanteeseen nähden 2008 tehdyn rakennustoimenpidesuunnitelman mukaisesti. Samalla on tehty maantäyttöä harjulla olevan kuopan pohjoispäähän. kuva 7: Kirkonkulman lähiliikunta-alue (2008) 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet 5.2.2 Viheralueet Kortteli 179 on osoitettu Toimitilojen korttelialueeksi (KTY-1). Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Kerrosalasta enintään 50% saa käyttää myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja varten. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan suuryksiköitä. Korttelin 179 tehokkuusluku on 0,4 ja rakennusten suurin sallittu kerrosmäärä on kaksi. Urheilukentälle varattava alueen osa on osoitettu urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi (VU-1). Alue on pohjavesialuetta. Alueella tapahtuvaa rakentamista ja muuta toimintoja saattavat rajoittaa pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 ) ja pohjaveden muuttamiskielto (VL 1:18 ). Pohjaveden laatuun ja määrään vaikuttavista toiminnoista on tarvittaessa pyydettävä alueellisen ympäristökeskuksen lausunto.

FCG Finnish Consulting Group Oy kaavaselostus ( 13 ) 5.2.3 Katu- ja muut alueet 5.3 Kaavan vaikutukset - 5.3.1 Vaikutukset maisemaan, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntatalous Taajamakuva Palvelut ja työpaikat Liikenne Kaava tukee Humppilan virkistys- ja elinkeinotoimintojen kehittymiseen liittyviä mahdollisuuksia. Kaava-alueen osat kuuluvat Humppilan keskustaajamaan. Muutoksilla pyritään kehittämään keskustaajaman toiminnallisuutta. Kaavan toteutuminen edellyttää Pelto-Kättölän uusien rakennuksien liittämistä kunnallistekniikkaan. Urheilukentän taajamakuvaan pyritään vaikuttamaan positiivisesti varaamalla tarpeellinen mitoitus kentän tukirakenteina toimiville maaston luiskaratkaisuille. Kenttä pyritään saamaan mahdollisimman hyvin osaksi maisemaa ja maaston luonnollisia korkeusasemia. Pelto-Kättölän taajamakuvaan pyritään vaikuttamaan positiivisesti ohjaamalla rakennusten sijoittelua tonteille. Suunnitelma tukee Humppilan elinkeinotoiminnan ja liikuntapalvelujen kehittämistä. Urheilukentän rakentaminen saattaa lisätä hieman koululle suuntautuvaa liikennettä. Kentälle pääkulku tapahtuisi kuitenkin kevyen liikenteen väyliä ja virkistysreittejä myöten. Pelto-Kättölän korttelissa saman kadun varrella muut korttelit ovat jo merkitty KTY-1 kaavamerkinnällä, joten valmiudet elinkeinotoiminnan liikenteelle ovat alueella hyvät. Samalla vaikutetaan positiivisesti liikenneturvallisuuteen. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Tekninen huolto Virkistys Suunnittelualueella ei ole tiedossa kiinteitä muinaismuistoja tai suojeltuja rakennuksia. Pelto-Kättölän korttelin jätevedet johdetaan kunnan jätevesiverkostoon ja talousvesi otetaan kunnan verkostosta. Urheilukentän alueella sijaitsevaa kaukolämpöjohtoa siirretään sivummalle kentän rakentamisen yhteydessä. Urheilukenttä sijoittuu suosittujen virkistysyhteyksien varrelle. 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Pienilmasto Pohjavedet Luonnonsuojelu Kaavasuunnittelussa pyritään sijoittamaan toiminnot siten, että maisemarakenne säilyisi mahdollisimman hyvin. Kaavalla ei ole oleellista vaikutusta pienilmastoon. Kaavoitettavan urheilukentän alue kuuluu pohjavesialueeseen. Lähistöllä on myös pohjavedenottamo. Haastavat pohjavesiolosuhteet edellyttävät rakennusvaiheen aikaisia erityistoimenpiteitä ja vaatimuksia urheilukentän pohjarakenteiden suhteen. Asemakaavoituksen pohjaksi on laadittu Kirkkoharjun luontoselvitys (12.9.2010 Jouko Alhainen, Taigabird Oy). Selvityksessä on esitetty kaavoitettavan urheilukentän alueelle järjestettäväksi luontoyhteys kentän pohjoispuolitse. Tämä on ollut kaavaluonnosksen lähtökohtana. Luonnonsuojeluun liittyviä kysymyksiä on avattu tarkemmin tämän selostuksen kohdassa 3.1.2.

FCG Finnish Consulting Group Oy kaavaselostus ( 14 ) 5.3.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Liikenneturvallisuus Urheilukentän rakentaminen saattaa lisätä hieman koululle suuntautuvaa liikennettä. Kentälle pääkulku tapahtuisi kuitenkin kevyen liikenteen väyliä ja virkistysreittejä käyttäen. Pelto-Kättölän korttelissa saman kadun varrella muut korttelit ovat jo merkitty KTY-1 -kaavamerkinnällä, joten valmiudet elinkeinotoiminnan liikenteelle ovat alueella hyvät. Samalla vaikutetaan positiivisesti liikenneturvallisuuteen. Ihmisten elinolot ja terveys, ympäristön puhtaus Jos toteutuksessa noudatetaan voimassaolevaa jätehuoltoon ym. liittyvää lainsäädäntöä, ei kaavasuunnittelun toteutuksella voida todeta olevan haitallisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin, terveyteen tai ympäristön puhtauteen. Terveys- ja turvallisuushaasteet liittyvät lähinnä urheilukentän sijoittumiseen pohjavesialueelle. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset

FCG Finnish Consulting Group Oy kaavaselostus ( 15 ) 5.5 Nimistö Nimistössä ei ole muutoksia. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus 6.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman. Kunta valvoo rakennuslupien kautta alueen rakennusten ja ympäristörakentamisen sopeutumista alueen yleisilmeeseen. Tampereella 31.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Tarkastanut: Laatinut: Helena Ylinen arkkitehti SAFA Mari Seppä arkkitehti SAFA