Epidemiologia. Vaaratekijät. Vaaratekijöitä



Samankaltaiset tiedostot
Esitelmän painotuksia. Syvä laskimotukos muistatko scoren? Ennakkotodennäköisyyden arvioinnin merkitys

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla el Hannele Rintala

Tietoa eteisvärinästä

Appendisiitin diagnostiikka

Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen

Kiireellisen angiografian aiheet Ayl Jyri Koivumäki

Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu Perustuu päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

OPAS SYVÄ LASKIMOTUKOS- JA KEUHKOEMBOLIAPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

Onko testosteronihoito turvallista?

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Kallistuskokeet ja niiden tulkinta

Suurentunut D-dimeeripitoisuus ja epäily syvästä laskimotukoksesta päivystäjän päänsärky

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Tekonivelpotilas anestesialääkärin kannalta. LT Antti Aho Tekonivelsairaala Coxa

D-DIMEERIN KÄYTTÖ TROMBOEMBOLISTEN SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

NuvaRing. N.V. Organon , versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Käypä hoito -suositus

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

Timo Kaakinen LT, anest el OYS SASH-päivät Oulu

UNIAPNEAN RISKITEKIJÄT, OIREET, DIAGNOSTIIKKA JA EROTUSDIAGNOSTIIKKA MUKAAN LUKIEN KYSELYLOMAKKEIDEN KÄYTTÖ

Massiivisen keuhkoembolian hoito embolektomialla. Panu Taskinen, Martti Mosorin ja Martti Lepojärvi

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Aortan dissekaatio ja keuhkoembolia. RiHa

Laskimotukos on kaikkien yhdistelmäehkäisytablettien. Laskimotukos on yhdistelmäehkäisytablettien HARVINAINEN HAITTA

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne MS

Sydämen ultraäänitutkimus. Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus

Syöpäpotilaan luunhoito

Aikuinen mammografiaja ultraäänitutkimuksessa

Valmistaudu vaihdevuosiin Teija Alanko Gynekologi

Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet

NAISEN AKUUTTI VATSA Syynä ekstra, torsio tai ruptuura! Pia Suvitie, el Naistenklinikka TYKS

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Rintakipupotilas päivystyksessä. Veli-Pekka Harjola dos, ylil. Päivystys ja valvonta

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Milloin keuhkoemboliapotilas soveltuu kotihoitoon?

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Sydänpurjehdus Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

MASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät Turku

Tukostaipumus (2 tapausta)

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT

Keuhkoemboliija on kiero tauti», totesi aikanaan

Sydämen vajaatoiminta. Sydämen vajaatoiminta. tuumorit. Perifeerinen verisuonitus ja ekstravasaatio

H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS

Olmesartan medoxomil STADA , Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

PYL Timo Tuovinen Lääkäriliitto, Lapin keskussairaala, Oulun yo. Kyy puri

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS

Uutta sydänmerkkiaineista. Kari Pulkki HUSLAB, Meilahden sairaalan laboratorio

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

SYDÄMEN OIKEAN PUOLEN VAJAATOIMINTA KUOLLEISUUTTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ AKUUTTIIN KEUHKOEMBOLIAAN SAIRASTUNEILLA POTILAILLA

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Aorttaläppäsairauksien hoito katetritekniikalla

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS Anna-Mari Heikkinen Terveystalo

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

VERITURVATOIMINTA Johanna Wiksten ja Susanna Sainio

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Laskimotukos ja keuhkoembolia

edellytykset sairaaloissa Turku FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl

Keski-ikä oli 38,5 vuotta.

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

Transkriptio:

Epidemiologia Keuhkoembolian riskitekijät ja diagnostiikan suuntaviivat Ilmaantuvuus 100-200/100 000/v EU: 317 000 kuolemaa 2004 (arvio) pop. 454,4 milj. 34% äkillinen fataali PE 59% kuolemia, joissa PE ei diagnosoitu elämän aikaan vain 7% varhain keuhkoemboliaan kuolleista oli diagnoslsoitu oikein > 40- vuolailla kohonnut riski, ja riski kaksinkertaistuu / 10 vuona Väestön ikääntyessä PE á Vaaratekijät PoLlaaseen liinyvät vaaratekijät yleensä pysyvät Olosuhteisiin liinyvät vaaratekijät yleensä Llapäiset Provoked = kun Llapäinen tai väístyvä vaaratekijä: kirurgia, trauma, immobilisaalo, raskaus, oraalinen ehkäisy, hormonikorvaushoito 6 wk 3 kk ennen dg Unprovoked ei mitään tunnenua vaaratekijää Persistoiva vs Llapäinen riskitekijä voi vaikunaa ak- hoidon kestoon ensimmäisen PE- episodin jälkeen Suuri trauma, kirurgia, alaraajamurtuma, tekonivelleikkaus, selkäydinvamma ovat voimakkaita VTE riskitekijöitä Syöpä hematoloset maligniteelt, keuhkosyöpä, gi- syöpä, haimasyöpä, aivosyöpä korkein riski Aiempi laskimotukos Ikä (> 60 vuona) Ylipaino TupakoinL Leikkaus, trauma Malignitee] Hormonihoito Raskaus, lapsivuodeaika (6 viikkoa) ImmobilisaaLo (vuodelepo, lentomatka, luunmurtuma) Inflammatorinen sairaus (LED, IBD) Vaaratekijöitä Äkillinen vuodehoitoon johtanut sairaus (sydämen vajaatoiminta, keuhkosairaus, infeklo ja dehydraalo) Pitkä paikallaan istuminen (esim. matka) Vaikea infeklo Diabetes, uremia, nefroo]nen oireyhtymä Hematologiset sairaudet Trombofilia (perinnöllinen tai hankinnainen) Mitä uuna allstavista tekijöistä? ESC 2014 Guidelines (European Heart Journal 2014;35:3033-80) In vitro ferllisaalo lisää raskauteen liinyvää VTE- riskiä ad 7x Verensiirto ja erytropoeesia slmuloivat aineet lisäävät VTE- riskiä Lapsilla PE liinyy yleensä syvään laskimotromboosiin ja on harvoin unprovoked Vakavat sairausllat ja sentraaliset laskimokanyylit voivat todennäköisesl olla PE:n laukaisevia tekijöitä Luonnollinen kulku Ortopedinen ja syöpäkirurgia VTE- riski suurin 2 wk postop. ja kohonnut 2-3 kk Jos oireinen DVT - 40-50%:lla PE, usein oireenomana 30- d mortalitee] 9-11% (PE, VTE) 3 kk mortalitee] 8,6 17% PE resoluulo on usein epätäydellinen: 35%:lla keuhkokartassa poikkeavuuna 1 v kulunua (90% <15% vascular obstruclon) CTEPH 1,5% 24 kk Uusiutumisriski: Varhainen 2 wk 2% (aklivinen syöpä, ei päästä nopeasl terapau]selle tasolle ak- hoidossa riskitekijöitä) 3 kk 6,4% 6 kk 8% - >6 kk eli myöhäinen: 13% 1 v 23% 5 v 30% 10 v Riskitekijöitä myöhäiselle uusiutumiselle: mullppelit VTE- episodit, unprovoked VTE, jos hormonihoito jatkuu, jos PE proksimaalisen venatrombin seurauksena, suvussa VTE, BMI koholla, D- dimeeri koholla ak- hoidon lopetuksen jälkeen YksiNäinen tromboosille allstava geenivirhe matala ennustearvo eikä sen peusteella hoitaminen vähennä VTE- uusiutumisia 1

Patofysiologia Suuri osa ehkäistävissä Profylaksia toteutuu vain 45-70 %:lla Verenkierto Anatominen obstruklo: keuhkovallmopaine nousee, jos >30-50% pulmonaalivallmopedistä tukkeutuu tromboemboluksista PE indusoima vasokonstriklo: TXA2, serotoniini RV dilataalo etc (kuva) Kaasujenvaihto Hemodynamiikan häiriöstä - COâ VenLlaaLo- perfuusio- epäsuhta 1/3:lla oikealta- vasemmalle shun] (avoin foramen ovale) riski hypoksemiaan, paradox. embolisaaloon ja strokeen KeuhkoinfarkL Pieni distaalinen embolus, alveolihemorrhagia ja veriyskä, pleurii], pleuran effuusio (yleensä vähäinen) Vaikutus kaasujenvaihtoon yleensä vähäinen Rintakipu Arvio keuhkoembolian todennäköisyydestä Epäily herää: Hengenahdistus, rintakipu, pre- syncope tai syncope, ja/tai veriyskä Hypotensio tai shokki Oireeton Tavallinen oire Pleuran ärsytys: distaalinen embolus ja infarkl Sentraalinen PE: tyypillinen angina, RV iskemia, erotusdg ACS ja aortan dissekaalo Hengenahdistus Voi olla äkillinen ja vaikea sentraalisessa PE:ssa Pienessä perifeerisessä lievä ja voi olla ohimenevä Aiempi sydämen vajaatoiminta tai keuhkosairaus: hengenahdistusoireen hankaloituminen voi olla ainoa oire Löydökset EsiLedot: 30%:lla ei allstavaa tekijää Hypoksemia 40 %:lla normaali saturaalo Hypokapnia Thx: yleensä normaali EKG: RV- kuormitus: Ti- inv V1-4, QR V1, S1Q3T3, osinainen tai täydellinen RBBB Lievissä tapauksissa sinustakykardia (40%:lla) Eteisvärinä voi assosioitua PE:een 2

Oireet Keuhkoembolian todennäköisyys Ø suuri, aloitetaan hoito ennen kuvantamistutkimuksia Ø kohtalainen, aloitetaan hoito, jos kuvantamista ei saada neljän tunnin sisällä Ø pieni, hoitoa ei aloiteta, jos kuvantamistutkimus saadaan 24 tunnin kuluessa Polack et al 2011 2014 ESC guidelines Wells rule 2014 ESC guidelines Revised Geneva score Suuri osa ehkäistävissä Profylaksia toteutuu vain 45-70 %:lla Geneva score ja D- dimeeri Ikä > 65 vuotta 1 Aiempi syvä laskimotukos tai keuhkoembolia 1 Leikkaus tai murtuma < 1 kk 1 Äskettäinen murtuma tai immobilisaatio 1 Aktiivinen syöpä 1 Toispuoleinen alaraajakipu 1 Veriyskä 1 Syke 74-94/minuutti 1 Syke 95 2 Palpaatioarkuus alaraajan syvissä laskimoissa ja toispuoleinen turvotus Geneva pisteet Tulkinta: > 2 pistenä à keuhkoveritulppa todennäköinen; 2 pistenä ja D- dimeeri negalivinen à keuhkoveritulppa poissuljenu (käytännössä) 1 3

D- dimeeri 2014 ESC guidelines D- dimeeritesl sopii PE:n poissulkemiseen pollailla, joilla tukoksen todennäköisyys on enintään kohtalainen jos PE:n todennäköisyys on suuri, tehdään aina kuvantamistutkimukset D- dimeeristä riippumana PE:n varmistajana ei voi käynää, posilivinen ennustearvo on vain 50 % Koholla syövässä, sairaalapollailla, raskauden aikana, inflammaalossa, vuodossa, trauman / kirurgian seurauksena, nekroosissa Kun yli 50- vuo5aan po5laan ikä jaetaan 100:lla, saadaan tukoksen luotenavasl poissulkeva D- dimeerin raja- arvo (mg/l), joka käytännössä vähentää tarpeenomia kuvantamistutkimuksia (esim. 60- vuolaalla raja- arvo on 0.60 mg/l) Righini M. JAMA 2014;311:1117-24 Initial risk stratification of acute PE. Proposed diagnostic algorithm for patients with suspected high-risk PE, i.e. presenting with shock or hypotension. Authors/Task Force Members et al. Eur Heart J 2014;35:3033-3073 The European Society of Cardiology 2014. All rights reserved. For permissions please email: journals.permissions@oup.com. Authors/Task Force Members et al. Eur Heart J 2014;35:3033-3073 The European Society of Cardiology 2014. All rights reserved. For permissions please email: journals.permissions@oup.com. Proposed diagnostic algorithm for patients with suspected not high-risk pulmonary embolism. CT- angiografia Authors/Task Force Members et al. Eur Heart J 2014;35:3033-3073 method of choice Herkkyys 83%, spesifisyys 96% NegaLivinen tulos poissulkee PE:n, kun etukäteistodennäköisyys ei ole korkea Jos tulos on negalivinen muna etukäteistodennäköisyys korkea, lisätutkimuksia?? Alaraaja- uä tarvinaessa (ei CT- venografia) Insidentalembolia kasvava ongelma 1-2% kaikista thoraxin CT- tutkimuksista, usein syöpäpollaita tai parox. Fa tai sydämen vajaatoiminta Hoida jos syöpä ja jos lobaarihaarassa tai proksimaalisemmin The European Society of Cardiology 2014. All rights reserved. For permissions please email: journals.permissions@oup.com. 4

VenLlaaLon ja perfuusion gammakuvaus Jodiallergiassa, vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa esim. Iv- teknelum- 99m à perfuusio Xenon- 133 kaasu, Tc- 99m- leimanu aerosoli tai Tc99m- leimatot hiilimikroparlkkelit à venllaalo Mismatch: hypoperfuusio + normaali venllaalo 1,1 msv vrt CT- angiografia 2-6 msv Raskaus ECHO Ensilinjan tutkimus, jos epäillään trombolyysihoitoa vaalvaa suuren riskin PE:a suuren riskin PE:ssa oikean kammion paine ja Llavuus suurenevat ja oikea kammio lilstää vasenta kammiota estäen sen täynymistä, tällöin normaalisl pyöreä vasemman kammion poikkileikkaus muunuu D- kirjaimen muotoiseksi henkeä uhkaavassa Llanteessa päätös trombolyysihoidosta voidaan tehdä pelkän sydämen kaikukuvauslöydöksen perusteella, jos oireet ovat tyypillisiä ja PE:n todennäköisyys on suuri kaikututkimuksesta on usein erotusdiagnoslsta hyötyä verenkierron vakavien häiriöiden havaitsemiseksi Arvioi oikean puolen kuormitus EKG ECHO BNP TNI CT- angiografia 5

Riskinarvio: PESI ja spesi Vakavuusindeksi Pulssi > 110/min 1 Maligniteetti 1 Ikä > 80 vuotta 1 Sydämen vajaatoiminta tai krooninen keuhkosairaus 1 Systolinen verenpaine < 100 mmhg 1 Valtimoveren happisaturaatio < 90% 1 spesi 0 à matala riski; 1 à korkea riski Tunnista henkeä uhkaava Llanne: sokki, hypotensio Arvioi ennakkotodennäköisyys Käytä tutkimusalgoritmeja hyväksesi Käytä D- dimeeriä oikein Kohdenna CT- angiografia oikein Arvioi oikean puolen kuormitus ja kuolemanvaara 6