Keuhkoemboliija on kiero tauti», totesi aikanaan
|
|
- Markku Siitonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Diagnostisia ongelmia Keuhkoembolian diagnosointi Matti Mänttäri Valtaosan keuhkoembolioista aiheuttaa alaraajan syvästä laskimotulpasta liikkeelle lähtenyt verihyytymä. Diagnostiikan suurin ongelma on, että tauti»unohtuu» liian helposti. Syynä ovat kirjava taudinkuva ja oireisto. Pulmonaaliangiografia on diagnostiikan kulmakivi, mutta keuhkoemboliaohjelmalla suoritettu tietokonetomografia on korvannut keuhkojen perfuusion isotooppikartoituksen kliinisesti tärkeimpänä tutkimusmenetelmänä. Anamneesin merkitys on keskeinen, sillä embolia on harvinainen potilailla, joilla ei ole altistavia tekijöitä. Keuhkoemboliaepäilyn ollessa vahva tehdään suoraan diagnostinen kuvantamistutkimus. Jos taas keuhkoemboliaa epäillään korkeintaan kohtalaisen vahvasti, voidaan ensimmäisenä tutkimuksena mitata plasman d-dimeeripitoisuus. Suurentunut arvo on merkkinä fibrinolyysin aktivaatiosta, joka liittyy aina tasapainottavana tekijänä trombin muodostukseen. Normaali d-dimeeripitoisuus sulkee pois keuhkoembolian 95 %:n varmuudella tällaisessa potilasjoukossa.» Keuhkoemboliija on kiero tauti», totesi aikanaan hienoisella savolaisella korostuksellaan suomalaisen kardiologian isä, professori Pentti Halonen. Kokenut kliinikko oli oikeassa, sillä vain vajaa kolmannes kuolemaan johtaneista emboluksista diagnosoidaan potilaan elinaikana eikä keuhkoembolia ole mikään harvinaisuus vaan ensisijainen kuolinsyy noin 6 %:lla sairaalassa menehtyneistä potilaista. Taudin»unohtuminen» hoitavilta lääkäreiltä johtuu pääasiassa keuhkoembolian kirjavasta taudinkuvasta, ja potilaan muut usein vakavat sairaudet ovat ylimääräisenä sekoittavana tekijänä. Vallitsevan käytännön mukaan keuhkoembolian diagnoosi on edellyttänyt emboluksen tai sen aiheuttaman perfuusiohäiriön kuvantamista ja vaatinut näin vähintään polikliinisen tutkimuksen. Viime vuosina on kartoitettu mahdollisuuksia diagnosoida tai ainakin sulkea pois keuhkoembolia fibrinolyysin aktivaatiota mittaavien laboratoriotutkimusten avulla. Tämä katsaus luotaa keuhkoembolian diagnostiikassa käytössä olevia tutkimuksia ja esittää toimintamallin niiden käytöstä. Valtaosa keuhkoon päätyvistä emboluksista on verihyytymiä, jotka ovat lähtöisin alaraajojen syvistä laskimoista. Harvinaisempia hyytymän lähteitä ovat lantimopunoksen, munuaisten ja yläraajojen laskimotukokset. Viimeksi mainitut liittyvät pääasiassa keskuslaskimokatetrien ja tahdistimien käyttöön. Verihyytymän lisäksi on kuvattu joukko huomattavasti harvinaisempia emboluksia, kuten lapsivesi synnytyksen yhteydessä, luuydin traumapotilailla, ortopedinen luusementti ja infektoitunut kudosjäte. Tässä katsauksessa keskitytään vain laskimoperäiseen keuhkoemboliaan. Patofysiologia Emboluksen tukkiessa keuhkovaltimon verenkierron vastus kasvaa ja paine nousee. Taudinkuva määräytyykin ensisijaisesti keuhkovaltimopaineen nousun asteesta ja nopeudesta. Paine alkaa nousta merkitsevästi, kun noin 40 % keuhkovaltimoiden poikkipinta-alasta on ahtautunut. Keuhkovaltimopaineen nousu johtaa puolestaan sydämen oikean puolen kuormituksen kasvuun ja paineen nousun jatkuessa vähi- Duodecim 1999; 115:
2 tellen sydämen pumppausvoiman pettämiseen. Oikean puolen kuormitus aiheuttaa myös valtaosan EKG:ssä havaittavista poikkeamista. Keuhkovaltimopaineen nousu lisää oikovirtausta, mikä lisää keuhkoembolian yhteydessä tavattavaa kaasujenvaihdon häiriötä. Ensisijaisesti tämä häiriö kuitenkin johtuu emboluksen affisioiman keuhkonosan ventilaation ja perfuusion välisestä epäsuhdasta. Tunnetaan joukko tekijöitä, jotka altistavat alaraajojen syvälle laskimoveritulpalle ja keuhkoembolialle. Tärkeimpiä ovat immobilisaatio, leikkaukset, syöpäsairaudet ja hyytymistekijä V:n perinnöllinen mutaatio (taulukko 1). Taudinkuva Taudinkuva on kirjava. Massiivinen embolus tukkii keuhkovaltimoiden päähaarat hetkessä aiheuttaen äkkikuoleman. Hieman pienempi hyytymä puolestaan saa aikaan äkillisen hengenahdistuksen ja hemodynamiikan romahtamisen, kun taas vähitellen paheneva rasitushengenahdistus voi johtua alaraajan oireettoman laskimoveritulpan lähettämästä jatkuvasta emboliakylvöstä. Keuhkoembolian yhteydessä tavattavia tyypillisiä kliinisiä oireita ja löydöksiä on lueteltu taulukossa 2. Hypoksemian toteamiseksi tarvitaan verikaasuanalyysi, mutta pulssioksimetria on hyödyllinen seulontatutkimus. Aikaisemmin terveen potilaan valtimoveren happikyllästeisyyden pieneneminen 90 %:iin huoneilmaa hengitettäessä on yleensä riittävä osoitus kaasujenvaihdon häiriöstä. Erotusdiagnostisia vaihtoehtoja on runsaasti; tärkeimmät on esitetty taulukossa 3. Kliiniseen kuvaan ja löydöksiin pohjautuva arvio ei ole kuitenkaan riittävän tarkka keuhkoembolian diagnostiikassa. Tuoreen kanadalaistutkimuksen aineistona olivat keuhkoemboliaepäilyn takia sairaalaan poliklinikkaan lähetetyt potilaat. Embolian todennäköisyys arvioitiin kliinisten oireiden ja löydösten sekä EKG:n, thoraxkuvan ja verikaasuanalyysin perusteella pieneksi, kohtalaiseksi tai suureksi. Keuhkoembolia löytyi näissä ryhmissä 3, 28 ja 78 %:lta potilaista (Wells ym. 1998). Taulukko 1. Tärkeimpiä keuhkoembolialle altistavia tekijöitä. Aikaisemmin sairastettu laskimotukos/embolia Alaraajamurtuman kipsaus enintään kolme kuukautta aiemmin Estrogeenihoito, raskaus, synnytyksen jälkitila Immobilisaatio tai > 3 vrk jatkunut vuodelepo Leikkaus enintään kolme kuukautta aiemmin Perinnöllinen taipumus tekijä V:n mutaatio keuhkoembolia ensimmäisen asteen sukulaisilla Syöpä keuhko munasarja eturauhanen Traumat Taulukko 2. Keuhkoembolian tärkeimpiä kliinisiä oireita ja löydöksiä. Oire/löydös Esiintymistaajuus, % Hengenahdistus 87 Rintakipu 46 Takykardia 40 Synkopee 14 Kollapsi 8 Veriyskä 6 Takypnea > 24/min Hypoksemia, P a O 2 < 9 kpa Takykardia > 100/min Hypotensio, verenpaine < 100 mmhg Syanoosi Kohonnut kaulalaskimopaine Korostunut toisen sydänäänen pulmonaalikomponentti Sydämen oikean kammion kohotus Pleuraalinen hankaus Alaraajan laskimotromboosiin viiittaavat oireet Taulukko 3. Keuhkoembolian tärkeimpiä erotusdiagnostisia vaihtoehtoja. Psyykkinen ahdistusoireyhtymä (paniikkioireyhtymä) Aortan dissektoituma Ilmarinta Keuhkoahtaumatauti Keuhkoödeema Pleuriitti Sydäninfarkti Sydämen tamponaatio EKG:n poikkeavuudet EKG:n poikkeavuudet liittyvät sydämen oikean puolen kuormitukseen ja ovat luonteeltaan dynaamisia, joten poikkeava EKG saattaa normaalistua muutaman tunnin kuluessa kuormi M. Mänttäri
3 tusolosuhteiden normaalistuttua. Tavallisin mutta täysin epäspesifinen EKG-löydös on sinustakykardia. Oikean puolen kuormituksen merkkeinä esiintyy S1Q3-konfiguraatiota sekä osittaista tai täydellistä oikean puolen haarakatkosta (RBBB). Etuseinän repolarisaatiohäiriöitä (T-inversiot V2 4) esiintyy lähes 40 %:lla keuhkoemboliapotilaista. Thoraxkuva Keuhkojen thoraxkuvasta ei voida yleensä tehdä keuhkoembolian diagnoosia lukuun ottamatta niitä harvinaisia tilanteita, joissa segmenttivaltimoon kiilautunut embolus aiheuttaa keuhkoinfarktin tyypillisine kiilavarjoineen ja pleuraärsytyksineen. Sen sijaan thorax-kuvasta saadaan arvokasta erotusdiagnostista tietoa keuhkoparenkyymin sairauksista. Kaasujenvaihdon häiriö Keuhkoembolia aiheuttaa kaasujenvaihdon häiriön, jolle tyypillisiä piirteitä ovat hypoksemia eli pieni happiosapaine (P a O 2 ) ja osittain reaktiivisesta hyperventilaatiosta johtuva hypokapnia eli pieni hiilidioksidiosapaine (PCO 2 ). Hypoksemia ei kuitenkaan ole diagnostinen löydös keuhkoemboliassa, sillä pieni happiosapaine liittyy moneen muuhunkin sairauteen ja tilaan, joista mainittakoon erityisesti keuhkoahtaumatauti ja huomattava ylipaino. Viimeksi mainittu on tavallinen ja helposti unohtuva hypoksemian syy ja aiheuttaa usein diagnostisia ongelmia. Toisaalta on todettu, että normaali happiosapaine ei sulje pois embolian mahdollisuutta, sillä happiosapaine on normaali jopa 30 %:lla potilaista, erityisesti aikaisemmin terveillä (Stein ym. 1996). Plasman d-dimeeripitoisuus Elimistön tasapainoperiaatteen mukaan hyytymistapahtuman aktivaatio käynnistää samanaikaisesti liuotusmekanismin. Keskeisenä tekijänä on aktivoitunut plasmiini, joka pilkkoo fibriinistä osasen, jota kutsutaan d-dimeeriksi. Plasman d-dimeeripitoisuus on suurentunut monissa tautitiloissa, joihin liittyy fibrinolyysin aktivaatio, kuten traumoissa, vaikeissa infektioissa, leikkausten jälkeen ja disseminoituneessa intravaskulaarisessa koagulopatiassa (DIK), eikä se ole spesifinen laskimopuolen hyytymäsairaudelle. On kuitenkin havaittu, että fibrinolyysin aktivaation puuttuminen josta merkkinä plasman d-dimeeripitoisuus on normaali sulkee hyvin todennäköisesti pois keuhkoembolian mahdollisuuden. Arviot tästä d-dimeeritestin negatiivisesta prediktiivisestä arvosta vaihtelevat välillä % (Bounameux ym. 1991, Ginsberg ym. 1998). Arviot perustuvat ELISAmenetelmällä tehtyyn d-dimeerin määritykseen, joka on viitemenetelmä. Kaupan on useita pikatestejä, jotka yleensä ilmoittavat vain, onko plasman d-dimeeripitoisuus normaali vai suurentunut. Alustavien havaintojen mukaan joidenkin pikatestien (Jansen ym. 1998, Duet ym. 1998) luotettavuus on viitemenetelmän veroinen. Pulmonaaliangiografia Pulmonaaliangiografia on viitetutkimus keuhkoembolian diagnostiikassa. Embolus aiheuttaa varjoainepilarin äkillisen»katkeamisen» ja verisuonettomana näkyvän alueen tukoksen distaalipuolelle. Angiografialla on omat rajoituksensa. Se pystyy visualisoimaan suonet vain 2 3 mm:n läpimittaan asti; pienempien, subsegmenttitason valtimoiden emboliat jäävät tälläkin menetelmällä löytymättä. Vajaalla 2 %:lla potilaista, joiden angiografialöydös on negatiivinen, esiintyy vuoden seuranta-aikana merkitsevä keuhkoembolia, tavallisimmin jo ensimmäisen kuukauden aikana. Nykyaikaisella laitteistolla ja varjoaineilla suoritettu pulmonaaliangiografia on turvallinen tutkimus; kuolleisuus on alle 1 %. Pulmonaaliangiografian käyttöä rajoittaa pääasiassa saatavuus. Röntgenvarjoaineet ovat lisäksi munuaistoksisia, mikä rajoittaa niiden käyttöä potilailla, joiden munuaisten toiminta on heikentynyt. Keuhkoembolian diagnosointi 1403
4 Keuhkojen perfuusion ja ventilaation kartoitus Keuhkojen perfuusiokartoitus (»keuhkokartta») on ollut tärkein keuhkoembolian diagnosointimenetelmä viime vuosiin saakka. Se on tavallisesti suoritettu kaksivaiheisena siten, että ensin on tehty perfuusion isotooppikartoitus ja ventilaatio on kartoitettu myöhemmin epäselvissä tilanteissa. Embolia aiheuttaa affisoituneeseen keuhkonosaan perfuusiohäiriön, jolle ei löydy vastinetta keuhkojen röntgenkuvauksessa eikä ventilaation isotooppikartoituksessa. Perfuusiokartoituksen erottelutarkkuus yltää segmenttitason keuhkovaltimoihin, ja tutkimuksen aiheuttama säderasitus on minimaalinen. Tutkimuksen keskeinen ongelma on epävarmojen löydösten suuri määrä (jopa 60 %). Vain selvästi poikkeavaan tai täysin normaaliin perfuusiolöydökseen voidaan luottaa diagnostiikassa. Pulmonaaliangiografialla kontrolloiduissa tutkimuksissa keuhkoembolia löytyy 86 %:lla niistä potilaista, joiden keuhkokartoituslöydös on selvästi poikkeava (The PIOPED Investigators 1990). Toisena ongelmana ovat menetelmän epätarkkuudesta johtuvat tulkintavaikeudet; jopa joka kolmannessa tapauksessa kahden radiologin tulkinta löydöksistä on erilainen. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että perfuusiokartoituksen osuvuutta voidaan parantaa yhdistämällä tutkimukseen d-dimeeripitoisuuden mittaus. Wellsin ym. (1998) tutkimuksessa negatiivinen d-dimeerilöydös sulki pois keuhkoembolian 97 %:n varmuudella potilailla, joiden perfuusiokartoituksen tulos oli epävarma (59 % tutkituista) ja kliinisen epäilyn aste oli kohtalainen. Keuhkoembolian tietokonetomografia Spiraalilaitteistolla (helikaalilaitteella) tehtävä tietokonetomografia (TT) on tullut tärkeimmäksi keuhkoembolian kuvantamismenetelmäksi. Menetelmä tuo näkyviin itse emboluksen keuhkovaltimossa todettavana täyttödefektinä. Kuvaus voidaan tehdä yleensä yhden hengityksen pidätyksen aikana, ja tutkimuksella saadaan samalla arvokasta tietoa keuhkoparenkyymin tilasta. Kuvaus edellyttää varjoaineen käyttöä Taulukko 4. Sydämen oikean kammion kuormitukseen viittaavia kaikukuvauslöydöksiä. Oikean kammion diastolinen läpimitta > 30 mm (parasternaaliikkuna) Oikea kammio > vasen kammio (nelikammio-ikkuna) Septumin työntyminen vasempaan kammioon (parasternaaliikkuna) Merkitsevä trikuspidaalivuoto > 2.5 m/s mutta ei muita erityisjärjestelyjä, ja sopiva laitteisto on jo käytettävissä useissa keskeisissä päivystyspisteissä. Menetelmän erottelukyky yltää segmenttivaltimoihin. Erottelukykyä on yritetty parantaa käyttämällä ohuempia leikkeitä ja suurentamalla kuvauspöydän nopeuden ja leikepaksuuden välistä suhdetta. Pulmonaaliangiografialla kontrolloiduissa tutkimuksissa menetelmän herkkyys on ollut % (Remy- Jardin ym. 1996) eli selvästi parempi kuin perfuusiokartoituksen. Ongelma on vaakatason valtimoiden huono kuvantuminen, ja siksi näkyvyys keuhkonkielekkeen ja keskilohkon alueille ei ole paras mahdollinen. Varjoaineen käyttö rajoittaa menetelmän käyttöä munuaisten vajaatoiminnasta kärsivillä. Kaikututkimukset Kaikututkimukset eivät ole keuhkoembolian varsinaisia diagnostisia tutkimuksia, mutta niitä tarvitaan erityistilanteissa. Alaraajojen kaikututkimus tulee tehdä, kun keuhkoembolian diagnoosi on varmistunut, sillä se on riittävän herkkä toteamaan ne korkeat laskimotukokset, joiden vapaasti heiluva»häntä» on mahdollinen uuden emboluksen lähde. Tällöin voidaan ehkäistä tilapäisen laskimosuodattimen asettamisella mahdollisesti kohtalokas uusi embolia. Yhdysvaltalaisten suositusten mukaan tapauksissa, joissa kliiniset oireet viittaavat vahvasti keuhkoemboliaan mutta keuhkojen perfuusiokartoituksen tulos on epävarma, tehdään alaraajojen kaikututkimus ja potilas voidaan jättää ilman antikoagulanttihoitoa, mikäli tulos on negatiivinen. Plasman d-dimeeripitoisuuden määritys korvannee kaikututkimuksen näissäkin tapauksissa M. Mänttäri
5 Sydämen kaikututkimus on syytä tehdä ainakin normotensiivisille keuhkoemboliapotilaille hoitovaihtoehtojen arvioimiseksi. Hypotensio on jo merkki suuren emboluksen aiheuttamasta oikean kammion voiman pettämisestä. Oikea hoito on tällöin trombolyysi eikä kaikukuvausta tarvita. Mikäli normotensiivisellä potilaalla todetaan kaikututkimuksessa viitteitä sydämen oikean puolen kuormituksesta (taulukko 4), on keuhkoembolian liuotushoidosta osoitettu olevan selvästi hyötyä pelkkään antikoagulanttihoitoon verrattuna (Kasper ym. 1997). Oireista diagnoosiin Tärkeintä on muistaa epäillä keuhkoembolian mahdollisuutta epätyypillisissäkin taudinkuvissa. Potilaan tila ratkaisee diagnostiikan järjestyksen. Kliinisesti hyvin todennäköisen, hemodynamiikan romahduttavan keuhkoembolian hoito voidaan aloittaa ilman kuvantamista. Ehdotus vähemmän dramaattisen taudinkuvan selvittelyiksi on esitetty kuvassa 1. Keuhkoemboliaepäilyn aste perustuu kliiniseen taudinkuvaan, EKG-löydöksiin, verikaasuanalyysiin ja thoraxkuvaan. Ei ole olemassa sovittua mallia, jolla oireet ja löydökset voitaisiin pistiyttää ja näin luokitella embolian todennäköisyys. Kuvassa 1 esitetyt arviointiperusteet on käsitettävä vain ohjeellisiksi, ja kliinikon on tehtävä arvio aina potilaskohtaisesti. Kuvantaminen voidaan tehdä joko keuhkoembolia- TT:llä tai perfuusiokartalla. Ohjeet jatkotutkimuksista koskevat vain keuhkoembolian diagnostiikkaa. Kun embolia on suljettu pois, on oireiden syitä ryhdyttävä etsimään muualta. Lopuksi Plasman d-dimeeripitoisuuden määritys antaa mahdollisuuden vähentää kuvantamistutkimuksia potilailla, joilla keuhkoembolian todennäköisyys on anamneesin, kliinisen taudinkuvan ja helposti saatavien perustutkimuksien perusteella enintään kohtalainen. Väärä negatiivinen löydös todetaan tällöin noin 3 5 %:lla tutkituista, Keuhkoemboliaepäily Vahva 1 Kohtalainen 2 Kuvantaminen D-dimeeri löytyy ei löydy Koholla Normaali Hoito Ei jatkotutkimuksia 3 1 Vahva - tyypillinen taudinkuva - altistava tekijä - ei muita, oireita selittäviä löydöksiä 2 Kohtalainen - epätyypillinen taudinkuva - ei altistavia tekijöitä - muutkin löydökset voivat selittää oireet löytyy Hoito Kuvantaminen ei löydy Ei jatkotutkimuksia Ei jatkotutkimuksia 3 Jos kuvantaminen perfuusiokartoituksella, mitataan vielä plasman d-dimeeri Kuva 1. Keuhkoemboliaepäilyn tutkiminen. Keuhkoembolian diagnosointi 1405
6 eli testin herkkyys tässä valikoidussa potilasjoukossa on samanveroinen kuin keuhkoembolia- TT:n valikoimattomassa aineistossa. Käytännön kliinisessä työssä testi vaikuttaa riittävän herkältä ja useimpiin muihin kliinikon käytössä oleviin testeihin verrattuna ylivoimaiselta. Kirjallisuutta Bounameux H, Cirafi P, demoorloose P, ym. Measurement of D-dimer in plasma as diagnostic aid in suspected pulmonary embolism. Lancet 1991; 337: Duet M, Benelhajd S, Kedra W, ym. A new quantitative D-dimer assay appropriate in emergency: reliability of the assay for pulmonary embolism exclusion diagnosis. Thromb Res 1998; 91: 1 5. Ginsberg J S, Wells P S, Kearon C, ym. Sensitivity and specificity of a rapid whole-blood assay for D-dimer in the diagnosis of pulmonary embolism. Ann Intern Med 1998; 129: Jansen M C, Wollersheim H, Verbruggen B, Novakova I R. Rapid D-dimer assays to exclude deep venous thrombosis and pulmonary embolism: current status and new developments. Semin Thromb Hemost 1998; 24: Kasper W, Konstantinides S, Geibel A, ym. Management strategies and determinants of outcome in acute major pulmonary embolism: results of a multicenter registry. J Am Coll Cardiol 1997; 30: The PIOPED investigators. Value of the ventilation/perfusion scan in acute pulmonary embolism. Results of the Prospective Investigation of Pulmonary Embolism Diagnosis (PIOPED). J Am Med Assoc 1990; 263: Remy-Jardin M, Remy J, Deschildre F, ym. Diagnosis of pulmonary embolism with spiral CT: comparison with pulmonary angiography and scintigraphy. Radiology 1996; 200: Stein P D, Goldhaber S, Henry J W, Miller A C. Arterial blood gas analysis in the assessment of suspected acute pulmonary embolism. Chest 1996; 109: Wells P S, Ginsberg J S, Anderson D R, ym. Use of a clinical model for safe management of patients with suspected pulmonary embolism. Ann Intern Med 1998; 129: MATTI MÄNTTÄRI, dosentti, apulaisylilääkäri matti.manttari@huch.fi HYKS:n sisätautien klinikka, päivystysalue HYKS Aikakauskirjan pyytämä artikkeli Jätetty toimitukselle
TAPAUSSELOSTUS. Keuhkojen tietokonetomografiasta oiva apu keuhkoembolian diagnostiikkaan
TAPAUSSELOSTUS Keuhkojen tietokonetomografiasta oiva apu keuhkoembolian diagnostiikkaan Saija Vuolio, Seppo Lähde, Päivi Kostamovaara, Raija Kallio, Hannu Syrjälä ja Kari Haukipuro Keuhkoembolia on tavallinen
LisätiedotEpidemiologia. Vaaratekijät. Vaaratekijöitä
Epidemiologia Keuhkoembolian riskitekijät ja diagnostiikan suuntaviivat Ilmaantuvuus 100-200/100 000/v EU: 317 000 kuolemaa 2004 (arvio) pop. 454,4 milj. 34% äkillinen fataali PE 59% kuolemia, joissa PE
LisätiedotSuurentunut D-dimeeripitoisuus ja epäily syvästä laskimotukoksesta päivystäjän päänsärky
Alkuperäistutkimus Riitta Ponkilainen, Matti Mänttäri ja Juha Halavaara Suurentunut D-dimeeripitoisuus ja epäily syvästä laskimotukoksesta päivystäjän päänsärky Arvioimme lähetekäytäntöä ja Käypä hoito
LisätiedotD-DIMEERIN KÄYTTÖ TROMBOEMBOLISTEN SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA
D-DIMEERIN KÄYTTÖ TROMBOEMBOLISTEN SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA Antti Jokiniitty Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos 3/2011 Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos
LisätiedotMassiivisen keuhkoembolian hoito embolektomialla. Panu Taskinen, Martti Mosorin ja Martti Lepojärvi
Tapausselostus Massiivisen keuhkoembolian hoito embolektomialla Panu Taskinen, Martti Mosorin ja Martti Lepojärvi Keuhkoembolia on kehittyneestä tromboosiprofylaksiasta huolimatta yksi vakavimpia kirurgisen
LisätiedotKeuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010
Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Johdantoa Keuhkoembolian diagnostiikka perustuu kliiniseen arvioon, laboratoriolöydöksiin (P-FIDD)
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotSYDÄMEN OIKEAN PUOLEN VAJAATOIMINTA KUOLLEISUUTTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ AKUUTTIIN KEUHKOEMBOLIAAN SAIRASTUNEILLA POTILAILLA
SYDÄMEN OIKEAN PUOLEN VAJAATOIMINTA KUOLLEISUUTTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ AKUUTTIIN KEUHKOEMBOLIAAN SAIRASTUNEILLA POTILAILLA Henna Strandman Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen
LisätiedotEsitelmän painotuksia. Syvä laskimotukos muistatko scoren? Ennakkotodennäköisyyden arvioinnin merkitys
Esitelmän painotuksia Syvä laskimotukos muistatko scoren? Veli-Pekka Harjola ylilääkäri, dos HYKS Akuutti 17.11.2016 1. ennakkotodennäköisyyden arvioiminen 2. d-dimeerin harkittu käyttö 3. laskimotukoksen
LisätiedotMITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ
PHSOTEY Keskussairaala MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ Potilasopas Tekijät: Saara Marvaila Anne Salonen Lahden ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma 2010 SISÄLTÖ 1 KEUHKOEMBOLIA... 2 2 KEUHKOEMBOLIAN
LisätiedotOhje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle
Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista
LisätiedotKROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1
KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotTrombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala
Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotAortan dissekaatio ja keuhkoembolia. RiHa 2 2011
Aortan dissekaatio ja keuhkoembolia RiHa 2 2011 Obduktio YR98-362 29-vuotias nainen, jolla anamneesissa vuonna -87 oikean polven vamma, operaatio + kipsiimmobilisaatio. Sai distaalisen venatrombin polven
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotSyvä laskimotukos ja keuhkoembolia
Käypä hoito -suositus Tavoite ja kohderyhmät Tämä hoitosuositus ajanmukaistaa ja tarkentaa alaraajan syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian (KE) ehkäisy-, diagnosointi- ja hoitotapoja aikuispotilailla.
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotLiikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset
Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen
LisätiedotKuolleisuus hoitamattomaan akuuttiin keuhkoemboliaan
Tapausselostus TERHI NEVALA JA JUKKA PERÄLÄ Massiivisen keuhkoembolian katetrihajotus ja paikallinen liuotushoito Akuuttiin massiiviseen keuhkoemboliaan liittyy merkittävä kuolleisuus. Tavanomaisten hoitomuotojen
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotSydämen ultraäänitutkimus. Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus
Sydämen ultraäänitutkimus Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus Miksi sydämen ultraääni? Nopea käsitys sydämen rakenteesta, toiminasta ja hemodynamiikasta Nopea, bed-side tutkimus Ei korvaa anamneesia
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotLÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI
LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen
TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotHengenahdistuspotilaan tutkiminen päivystysvastaanotolla. Matti Rekiaro
Näin tutkin Hengenahdistuspotilaan tutkiminen päivystysvastaanotolla Matti Rekiaro Hengenahdistus on tavallinen oire päivystyspotilaalla. Hoitoon hakeutumiseen vaikuttavat oireiden aiheuttaman haitan lisäksi
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotThorax NSO SISÄLTÖ. röntgenkuvauksen indikaatiot ja. Thorax-röntgenkuvauksen indikaatiot
THX1 kuvantulkinta 2013 SISÄLTÖ Thorax NSO thorax-kuvauksen indikaatiot ja tekniikka (makuu- ja pystythorax) thorax-kuvan systemaattinen analysointi thorax-lausunnon komponentit nenän sivuonteloiden röntgenkuvauksen
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotTromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015
Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotKeuhkoemboliapotilaan kotiutuskäytännöt yliopisto- ja keskussairaalapäivystyksessä
Merja Huttunen, Tuula Meinander, Mikko Lintu, Pirjo Mustonen ja Veli-Pekka Harjola ALKUPERÄISTUTKIMUS Muuttaisiko riskiluokituksen käyttö kotiutuskäytäntöä? yliopisto- ja keskussairaalapäivystyksessä JOHDANTO:
LisätiedotH E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T
H E N G I T Y S V A J A U K S E E N J O H T A V A T T A V A L L I S I M M A T S A I R A U D E T U L L A A N T T A L A I N E N, L T, K E U H K O S A I R A U K S I E N J A A L L E R G O L O G I A N E L.
LisätiedotTieteelliset johtopäätökset ja perusteet
Liite IV Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle sekä yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista Tieteelliset
LisätiedotPäivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP
Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito
Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotHENGITYSKAASUJEN VAIHTO
HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin
LisätiedotTÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17
TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi
LisätiedotErotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotOPAS SYVÄ LASKIMOTUKOS- JA KEUHKOEMBOLIAPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle
OPAS SYVÄ LASKIMOTUKOS- JA KEUHKOEMBOLIAPOTILAALLE XARELTO -lääkkeen käyttäjälle SISÄLLYSLUETTELO SYVÄ LASKIMOTUKOS Mikä on syvä laskimotukos? Mikä aiheuttaa syvän laskimotukoksen? KEUHKOEMBOLIA Mikä on
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
LisätiedotLIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka
LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotKeuhkojen mikroskooppinen kasvainembolia syöpäpotilaan hengenahdistuksen alidiagnosoitu syy
Minna Kiljunen, Irina Rinta-Kiikka, Maarit Bärlund ja Anssi Lagerstedt TAPAUSSELOSTUS Keuhkojen mikroskooppinen kasvainembolia syöpäpotilaan hengenahdistuksen alidiagnosoitu syy Kuvaamme kaksi potilasta,
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotOHJE LÄHETTÄVÄLLE YKSIKÖLLE RADIOLOGIA NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET
Sivu 1/5 NATIIVIRÖNTGENTUTKIMUKSET Potilaan ohjaaminen tutkimukseen... 2 Tutkimukset, joista on harvoin hyötyä potilaan hoidon kannalta... 2 Häntäluu... 2 Kallo... 2 Kasvojen luut... 2 Kitarisa... 2 Korva,
LisätiedotEKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede
EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva
LisätiedotTromboosiprofylaksia
Tromboosiprofylaksia Pirjo Säynäjäkangas Tromboosiprofylaksia on vähentänyt leikkausten ja sydäninfarktin komplikaatioina syntyvien keuhkoembolioiden määrää oleellisesti. Profylaksian käytön tarve sekä
LisätiedotVentilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.
1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV
LisätiedotPostanalytiikka ja tulosten tulkinta
Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotPrimovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotMASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT
INDIKAATIOT MASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT Hannu Manninen Toimenpideradiologian professori, KYS l Hemodynamiikkaa uhkaava embolia ja kontraindikaatio trombolyysille TAI Massiivi embolia
LisätiedotRintakehän vammat. Martin Maaroos, sydän ja rintaelinkirurgi KYS
Rintakehän vammat Martin Maaroos, sydän ja rintaelinkirurgi KYS Anatomia Thoraxvammat Kuolinsyy 20-25%:ssa trauman aiheuttamista kuolemista Hiluksen, suurten suonien tai sydämen vamma: 50% kuolee heti
LisätiedotRintakipupotilas päivystyksessä. Veli-Pekka Harjola dos, ylil. Päivystys ja valvonta 7.11.2012
Rintakipupotilas päivystyksessä Veli-Pekka Harjola dos, ylil. Päivystys ja valvonta 7.11.2012 # 1 kiireellisyyden arvionti Rintakivun sydänperäiset syyt ACS (akuutti sepelvaltimotautikohtaus) Aortastenoosi
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotAkuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka
Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia
LisätiedotKuolintodistusten kieli
Kuolintodistusten kieli Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 132. vuosipäivän symposiumi 15.11.2013 Aleksanterin teatteri Jenni Viinikka Helsingin yliopisto ja tutkijakoulu Langnet Tapahtumatietojen historiaa
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotTUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia
TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS 19.3.2014 Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia Tehtävän suoritus Palautuksia: 51 Tiivistelmien keskipituus 97 sanaa hyvä! OTSIKOT Otsikko tutkimuksen
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotMistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?
YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset
LisätiedotLeikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito
Leikkausasennot Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasento ja anestesia Kirurgille mieleinen asento tuottaa epäsuotuisia fysiologisia seuraamuksia hypotensio
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotEmättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.
Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö
LisätiedotESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa
ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää
LisätiedotTromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?
Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Jukka Saarinen LT, erikoislää ääkäri TAYS verisuonikirurgia Hatanpää ään sairaala, kirurgia 8.5.2006 Tampere Avainsanoja: oireettomuus, kumulatiivinen
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotVERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET
VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä
Lisätiedot