Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, viestintäpäällikkö Ulla Karppinen 1
Henkinen kriisinsietokyky (YTS) valtion johtaminen, poliittisen järjestelmän toimivuus väestön hyvinvointi ja toimintakyky toimiva kansalaisyhteiskunta toimivat hengelliset palvelut toimiva viestintä toimiva koulutus- ja tutkimusjärjestelmä toimivat kulttuuripalvelut kulttuuriomaisuuden suojelu maanpuolustustahto ja henkinen maanpuolustus kansakunnan ja kansalaisten kyky toipua pitkittyneistä häiriötilanteista ja poikkeusoloista
Valtionhallinnon alueellista viestintää ohjaavat yleisesti valtioneuvosto ja ministeriöt aluehallintovirasto sovittaa tarvittaessa yhteen AVIn tilannekeskustoiminta mukana laatimassa alueellista tilannekuvaa Viestintä mukana alueellisessa valmiustoimikunnassa Paikallisen viestinnän päävastuu on peruspalvelut tuottavilla kunnilla ja kuntayhtymillä tietoja ja toimintaohjeita reagoi väestön ja median tiedontarpeeseen seuraa ja tukee henkistä kriisinkestävyyttä Alueellinen ja paikallinen viestintä varmistaa yhteistoiminnan hallintokunnat, kuntayhtymät, liikelaitokset, ulkoistetut palveluntuottajat, valtionhallinto, kirkot, kolmas sektori. Viestintäpäällikkö Ulla Karppinen 3 12.05.2011
Viestintävastuut Yleisperiaate: toimintaa johtava viranomainen vastaa viestinnästä sekä muiden viranomaisten ja sidosryhmien informoinnista Muut viranomaiset tukevat viestintävastuussa olevaa Kukin viranomainen tiedottaa omasta toiminnastaan Viranomaisten tiedotettava keskinäisestä vastuunjaosta ja siinä tapahtuvista muutoksista ja varmistettava viestinnän yhdenmukaisuus tarvittavat yritykset ja järjestöt mukaan 4
Viestintä valtion keskushallinnossa Valtioneuvoston kanslia (VNK) vastaa hallituksen ja pääministerin viestinnästä sekä valtioneuvoston viestinnän yhteensovittamisesta. Kukin ministeriö vastaa toimintaansa koskevasta viestinnästä ja hallinnonalansa viestinnän yhteensovittamisesta. Yhteistoimintakysymyksiä käsitellään viestinnän yhteistyöryhmissä sekä ministeriöiden viestintäjohtaja-, valmiuspäällikkö- ja kansliapäällikkökokouksissa. 5
Kriisin syvetessä viestintää tehostetaan Valtionhallinnon viestinnän johto voidaan keskittää valtioneuvoston kanslian viestintäyksikölle Valmiuslaki: Valtion viestintäkeskus (viestintä, tutkimus ja psykologinen puolustus) viranomaisten ja median välisen yhteistoiminnan edistämiseksi neuvottelukunta, jossa mukana tilanteen hallitsemisessa keskeiset toimijat Selvitystyö meneillään VKK:sta
Viestintä valtion keskushallinnossa Ulkoasiainministeriö vastaa kansainvälisestä viestinnästä Kansainvälisissä häiriötilanteissa viranomaisten viestinnän peruslinjoista sovitaan kansainvälisissä yhteistyöelimissä Puolustusvoimien viestintäorganisaation päätehtävä on tiedottaa sotilaallisesta yleistilanteesta ja puolustusvoimien omasta toiminnasta. Puolustusvoimien on kyettävä toteuttamaan poikkeusoloissa myös psykologisen puolustuksen tiedotustehtäviä. 7 Päivi Kaikkonen, Lapin aluehallintovirasto
Kriisiviestintä ULKOINEN VIESTINTÄ SISÄINEN VIESTINTÄ OPERATIIVINEN TOIMINTA KRIISIVIESTINTÄ Viestintä on johtamisen väline Johtamisen, tilannekuvatoiminnan ja viestinnän välisen yhteydenpidon tulee olla tiivistä ja jatkuvaa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, viestintäpäällikkö Ulla Karppinen 8
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, viestintäpäällikkö Ulla Karppinen 20.3.2012 9
Äänekoski case Viestintäpäällikkö Ulla Karppinen 30.1.2017 10
Selvitys: Äänekosken vesikriisin viestintä pieleen heti alusta valmiussuunnitelmaa ei noudatettu Äänekosken kaupungin viestintätoimistolta tilaama selvitys Äänekosken vesikriisin viestinnästä on valmistunut. Selvityksen mukaan viestinnässä tehtiin lukuisia virheitä. Juomaveden saastuminen12.1.2017 klo 13:47 YLE 11 30.1.2017 Vie stin täp ääll ikk ö Ull
Äänekosken teettämä selvitys pari kuukautta piinanneen vesikriisin viestinnästä kertoo, että viestintä lipsahti pieleen heti alkuvaiheessa. Osittain lipsahdus johtui siitä, että veden saastumisen alkuperäinen syy arvioitiin ensi vaiheessa väärin. Alun varsinainen viestinnällinen virhe tehtiin selvityksen mukaan siinä vaiheessa, kun päätettiin, ettei veden saastumista viedä tiedotusvälineille: 12 Tilanteen viestinnässä toimittiin virheellisesti, kun päätettiin olla tiedottamatta tiedotusvälineitä. Tiedottaminen olisi levittänyt tietoa tehokkaasti ja antanut työrauhaa. 30.1.2017 Vie stin täp ääll ikk ö Ull
Raportin mukaan tilanteessa olisi tullut harkita myös vaaratiedotteen esittämistä pelastusviranomaisille. Muilta osin viestintä aloitettiin tarkoituksenmukaisesti. Viestiä levitettiin useiden kanavien kautta sähköisesti sekä kiertämällä ovelta ovelle. Raportissa todetaan kuitenkin myös, että tekstiviestiilmoituksia ja Äänekosken kaupungin verkkosivuja olisi alkuvaiheessa voinut käyttää tehokkaammin. Raportin mukaan myöhemminkin tiedottamisessa oli epäselvyyksiä, ja mediassa oli virheellisiä tietoja, joita viranomaiset eivät korjanneet. 13 30.1.2017 Vie stin täp ääll ikk ö Ull
Tilanteen epäselvyyttä ruokki osaltaan se, että Äänekosken kaupungin rooli jäi hämäräksi. Koska viranomaispalvelut on ostettu Laukaan kunnalta, Äänekosken kunta ei kuulu ns. komentoketjuun, vaikka kunnan tehtävä on turvata asukkaidensa terveys ja hyvinvointi. Äänekosken kunnanjohtajaa ei tämän mielestä informoitu tilanteesta tarpeeksi eikä kutsuttu yhteistoimintaan ympäristöterveydenhuollon kanssa. 14 30.1.2017 Vie stin täp ääll ikk ö Ull
Vesikriisin jatkuessa myös viestinnän ongelmat jatkuivat. Kun vesikriisin alueen asukkaista löydettiin dientamoeba fragilis -alkueläintä, tiedottaminen oli selvityksen mukaan liian suppeaa. 15...vaikka tiedotteessa sinänsä kerrotaan alkueläimestä, tiedote ei pyri vastaamaan kuntalaisten tiedontarpeisiin. Asukkaalla tai sairastumistaan pelänneelle henkilölle esimerkiksi seuraavat kysymykset voivat olla merkityksellisiä: Onko alkueläin vakava? Kuinka vakavia oireita se voi aiheuttaa? Millaisella lääkityksellä tartuntaa hoidetaan? Kuinka helposti alkueläin tarttuu? Miten näyte otetaan? Onko alkueläin saastuttanut talousveden? Jos on, voidaanko alkueläin puhdistaa klooraamalla? 30.1.2017 Vie stin täp ääll ikk ö Ull
Erityisesti selvityksessä nostetaan esiin se, että viestinnässä ei pidetty kiinni kriisiviestinnän perusperiaatteista. Ihmisten huoliin ei vastattu riittävän nopeasti ja täsmällisesti, mikä horjutti asukkaiden ja median luottamusta viranomaisiin. Samalla kriisin hoito altistui voimakkaalle kritiikille. Selvityksen mukaan Äänekosken Energialla olisi ollut valmiussuunnitelma, jota noudattamalla viestintä olisi todennäköisesti sujunut jouheammin. Selvityksessä todetaan lisäksi, että Laukaan ympäristöterveydenhuolto ei pyynnöistä huolimatta ole kertonut kriisisuunnitelmistaan selvityksen laatijalle eikä Äänekosken kaupungille. 16 30.1.2017 Vie stin täp ääll ikk ö Ull
Kriisinhallinta toimintaa (pelastamista) järjestyksen ylläpitoa epäkohtien kuntoon saattamista vahinkojen hallintaa ja lisävahinkojen estämistä Viestintä informaatiota eli tiedon kertomista oikeaa tietoa turvallisuuden tunnetta mainetta Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, viestintäpäällikkö Ulla Karppinen 17
Viestinnän suunnittelu arjen hallintaa Suunnitelmia on monenlaisia. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä. Paikalliset ratkaisut ja painopistealueet tärkeitä. Valinnat on tehtävä tietoisesti. Suunnitelma tehty = asioita on mietitty yhdessä. Harmaa alue haastavin ( normiolot vs valmius-ja puolustustila) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, viestintäpäällikkö Ulla Karppinen 18
Viestinnän toimittava kaikissa olosuhteissa AJANTASAINEN TILANNEKUVA JOHTAMISEN JA VIESTINNÄN TUKENA TOIMIVA VIESTILIIKENNE JA JAKELUKANAVAT JOUKKOVIESTIMIEN JA TALOUDEN TOIMINTAKYKY Huoltovarmuus TIEDONHANKINNAN JA JULKAISUN VAPAUS Viestintäpäällikkö Ulla Karppinen 12.05.2011 19
Viestinnän kohderyhmät kenelle kaikille tämä kuuluu? Kriisiviestinnän keinot varauduttava myös siihen, että kaikki eivät ole käytössä
Kriisiviestinnän keinot Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg: Puolustusvoimien on oltava niissä kanavissa missä kansalaisetkin ovat. 21.1.2016 21 Päivi Kaikkonen, Lapin aluehallintovirasto
Sosiaalinen media Sosiaalisen median kanavat yhä tärkeämpiä. Hyöty esim. mediaseuranta ja mielipideilmasto. Kriisiviestinnässä Twitter on hyvä uutiskanava. Kriisin nimeäminen, mikä on #? Muuta viestintää täydentävää, ei korvaa viranomaistiedottamista. 22
Viranomaistiedotteiden kokoaminen yhdelle ilmoitustaululle Talvivaara VNK:n sivuilla Krisinformation.se (Information från svenska myndigheter, länsstyrelser, kommuner och andra ansvariga.) Viestintäpäällikkö Ulla Karppinen 30.1.2017 23
Viranomaisviestintä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Kansalaisten ja viestimien tiedontarpeeseen vastataan kertomalla luotettavasti, nopeasti, selkeästi ja mahdollisimman avoimesti tilanteesta ja sen kehitysnäkymistä uhkista ja turvallisuustoimista viranomaisten päätöksistä ja ohjeista kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista ja milloin asiasta tiedotetaan lisää sekin on tieto, että ei ole uutta kerrottavaa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, viestintäpäällikkö Ulla Karppinen 24
Viestinnän periaatteet Avointa, oma-aloitteista Nopeaa, huolellista, toistavaa Luotettavaa, faktapohjaista Tasapuolista Ymmärrettävää, yleiskieltä käyttävää (esimerkit) Kansantajuista, palvelevaa, ihmisläheistä Kaksisuuntaista, vuorovaikutteista 25
Lähde: Opas kunnan viestintään kriisi- ja erityistilanteissa. Kuntaliitto 2009. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, viestintäpäällikkö Ulla Karppinen 26
Ote suojaväistö-tiedotteesta: Viranomaiset huolehtivat koulujen, päiväkotien, terveyskeskusten ja vanhainkotien suojaväistöstä. Liikuntakyvyttömien henkilöiden tulee ilmoittaa asiasta luettelossa mainituille viranomaisille ja jäädä kotiinsa odottamaan noutajaa. Viestintäpäällikkö Ulla Karppinen 30.1.2017 29
Erityistilanne ja mitä siitä seuraa tiedontarve kasvaa, turvallisuus ja terveys erityistilanne on tunnistettava mahdollisimman nopeasti tiedotetaan päätöksistä (toimivaltainen viranomainen) puutteelliset, väärät tai harhaanjohtavat tiedot eivät saa kärjistä tilannetta => selkeät ohjeet ja määräykset=> kansalaisilla mahdollisuustoimia oikein ja välttää uusia vahinkoja viranomaisten on jatkuvasti kerrottava tiedotusvälineille tilanteen kehittymisestä tilanteen seurauksista vaikutuksista väestön terveydentilaan sekä korvauksista tiedotusta jatkettava tarvittaessa tehostettuna erityistilanteen päätyttyäkin MYÖS SIITÄ ETTEI OLE UUTTA KERROTTAVAA ON KERROTTAVA!
Kriisiviestinnän (perinteiset) aikasäännöt 1 tunnin sisällä ensimmäinen tiedote valmiina Erilaisia tiedotepohjia tulee olla valmiina 3 tunnin kuluttua pidettävä tiedotustilaisuus (suuret kriisit) tai annettava uutta tietoa 24 tunnin sisällä osattava kertoa kriisin syistä ja seurauksista sekä annettava taustoittavaa tietoa Nykyajan totuus: 27 sekuntia aikaa toimia oikein!!! SOMEssa moraalinen paniikki ja konsensus syntyy 22 min. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, viestintäpäällikkö Ulla Karppinen 31
Verkkoviestintä Kunnan verkkosivut keskeinen viestintäväline sen jälkeen kun ensimmäinen tieto on saatu eri kohderyhmille esimerkiksi vaaratiedotteen ja tiedotusvälineiden avulla. Kattava tiedottaminen verkkosivuilla helpottaa kunnan puhelinpalveluun kohdistuvaa painetta. Verkkoviestintä palvelee laajasti niin mediaa, asukkaita kuin erilaisia sidosryhmiäkin. muodostunut median keskeiseksi uutisvälineeksi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, viestintäpäällikkö Ulla Karppinen 32
Verkkosivuston toimivuus koko kriisin ajan. Tarvittaessa kevyempi kriisisivusto Tarpeeksi monella henkilöllä on oikeudet ja taidot päivittää verkkopalvelua sekä ottaa kriisisivusto käyttöön. Myös kriisisivuston kieliversiot on syytä suunnitella etukäteen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, viestintäpäällikkö Ulla Karppinen 33
Julkisuudessa tiedotuksen sujuminen on joskus tärkeämpää kuin itse kriisin hoitaminen Sensuuri? Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, viestintäpäällikkö Ulla Karppinen 34
Joukkoviestimien toiminta Varauduttava etenkin sähköistä tiedonsiirtoa ja painopaperin saantia koskeviin uhkiin. myös ilmoitustulojen vähenemiseen, ilmestymistiheydessä ja levikissä tapahtumiin muutoksiin ongelmiin verkkopalvelujen ylläpitämisessä sekä poikkeaviin järjestelyihin kuljetuksessa ja jakelussa. varautumisesta vastaa lehtiä julkaiseva yritys graafinen pooli (PTS-HVK) Sähköinen media YLE vaaratiedotteet
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tilannekeskuksen viestintä/mediaryhmä vastaa aluehallintoviraston viestinnästä alueen tärkeimpien joukkoviestimien ja mielipide- ja asenneilmaston seurannasta sekä yhteydenpidosta alueen kuntien viestintään sekä alueen keskeisimpiin järjestöihin. osallistuu tarvittaessa myös psykologisen maanpuolustuksen toteutukseen valtion viestintäkeskuksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen viestinnän kanssa, PLV Viestintäpäällikkö Ulla Karppinen 30.1.2017 36
Varautuminen ja koulutus Etukäteissuunnittelu myös viestinnässä VN ja ministeriöt valtakunnan tasolla AVIt varautumisen koordinoijana aluetasolla Valmiussuunnitelmissa viestinnän osuus Viestinnän järjestelyt Viranomaisten viestintävastuut Poikkeukselliset viestintäkanavat ja keinot Henkilöiden varaamiset Yhteistoimintajärjestelyt Yhteydet joukkoviestimiin ja muihin keskeisiin sidosryhmiin Kouluttautuminen KV-,valtakunnalliset ja alueelliset valmiusharjoitukset Alueelliset maanpuolustuskurssit ja erikoismp-kurssit Kurssit ja seminaarit Viestintä mukana jo suunnitteluvaiheessa
Ohjeita, oppaita, suosituksia Onnistumisen edellytyksiä Valtionhallinnon viestintäsuositus Valtionhallinnon viestintä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Opas kunnan kriisiviestinnän suunnitteluun tulee julkaisuun sähköisesti pelastusopiston sivuille varautumisen Kunnan kriisiviestinnän kurssit tammi ja toukokuussa yksi kriisiviestinnän kurssi ensi syksynä erittäin suuren kiinnostuksen vuoksi 38 [Tekijän nimi ja osasto]
Uutinen ei jää koskaan tekemättä täytä itse tietotyhjiö HUHUT EPÄEDULLISET NÄKEMYKSET UHKA-MIELIKUVAT VÄÄRÄT TIEDOT VANHAT KAUNAT ORGANISAATION OMAT NÄKEMYKSET? MUUT INTRESSIT OIKEAT TIEDOT EPÄEDULLISET JOHTOPÄÄ- TELMÄT TAVOITE- MIELIKUVAT ASIATTOMAT LAUSUNNOT Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, viestintäpäällikkö Ulla Karppinen 20.3.2012 39
Ole rohkea Kiitos! Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, viestintäpäällikkö Ulla Karppinen 40