Varhaiskasvatuksen toiminnan arviointi

Lappeenrannan kaupunki Varhaiskasvatuksen toiminnan arviointi Toimikausi 2015-2016

1 Sisältö: 1. Yleistä...2 2. Varhaiskasvatuslain tavoitteiden toteutuminen Toimiyksiköt ovat arvioineet toimintaansa suhteessa varhaiskasvatuslain tavoitteisiin seuraavasti:...4 3. Hankkeet...6 4. Strategisten tavoitteiden toteutuminen...7 3.1 Yhteinen myönteinen lappeenrantalainen kasvu- ja oppimiskokemus...8 3.1.1 Projektioppiminen /teematyöskentely (Ilmiölähtöinen oppiminen) on tapamme työskennellä yhdessä lasten kanssa...8 3.1.2 Kokonaisopetuksellinen ja lapsikeskeinen esiopetuksen opetussuunnitelma käytössä...8 3.2 Rakennamme kumppanuutta...8 3.2.1 Lasten osallisuus...8 3.2.2 Huoltajien osallistaminen (kasvatuskumppanuus)...9 3.2.3 Muut yhteistyökumppanit... 11 3.3 Päiväkotien toimitilat ovat terveelliset ja turvalliset... 11 3.4 Päivähoitopaikka vastaa lapsen hoidontarvetta... 11 3.4.1 Hoitopaikkatakuu... 12 3.4.2 Palveluohjaus on systemaattista... 12 3.4.3 Turvaamme monikulttuuristen lasten kielen kehityksen... 12 3.5 Lappeenrannan varhaiskasvatus on houkutteleva työympäristö... 12 3.6 Toimintamme on näkyvää ja avointa... 13 Liite 1. Varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyyskysely 2016 N. 427; arviointi 1-5

2 1. Yleistä Suomen lasten hoito- ja kasvatusjärjestelmää on kansainvälisesti pidetty hyvänä ja kattavana. OECD on Suomea koskevissa maakohtaisissa arvioinneissa nostanut vahvuuksina esiin subjektiivisen varhaiskasvatusoikeus, joka takaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden osallistua ja joka turvaa lasten välistä tasa-arvoa. OECD on kuitenkin kiinnittänyt huomiota 3 5 -vuotiaiden lasten alhaisiin osallistumisprosentteihin varhaiskasvatuksessa verrattuna muihin OECD-maihin. EU:ssa on asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä vähintään 95 prosenttia nelivuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista olisi osallistuttava varhaiskasvatukseen. Euroopan Unioni näkee varhaiskasvatuksen ennen kaikkea tasa-arvoista koulutusta edistävänä, syrjäytymistä ehkäisevänä ja osallistavana tekijänä. Lappeenrannassa on toimikauden aikana osallistunut varhaiskasvatukseen ja siihen sisältyvään esiopetukseen 73,8 prosenttia kaikista 1-6- vuotiasta lapsista ja 77,9 prosenttia 4-5-vuotiaista; 1-2-vuotiaiden osallistumisprosentti on 51,8. Esiopetukseen on osallistunut 97 prosenttia 6-vuotiaista. 19 lapsen huoltajat ovat arvioineet, että lapsi saavuttaa esiopetuksen tavoitteet muulla tavoin kuin opetukseen osallistumalla. Mikäli EU:n asettama tavoite 4-5-vuotiaiden osalta toteutuisi, tarkoittaisi se Lappeenrannassa noin 260 lapsen lisäystä. Vuonna 2015 huhtikuussa lapsia oli varhaiskasvatuksessa 3140 lasta ja tänä keväänä vastaavana ajankohtana 3161. Palvelun piirissä oli 21 lasta edellisvuotista enemmän. 2012 2013 2014 2015 2016 +/- (edell. toimintavuosi) % Alle 3-vuotiaat 702 699 667 700 726 3,7 3-5 -vuotiaat 1620 1615 1679 1696 1758 3,7 6-8 -vuotiaat 729 738 715 744 677-9,0 Yhteensä 3051 3052 3061 3140 3161 0,7 Perhepäivähoidosta 106 (56 %) lapsen varahoitopaikka oli toimikauden aikana päiväkodissa. Tilapäisissä toimitiloissa varhaiskasvatusta tarjottiin Tykissä, Raastuvankadulla, Karhuvuoressa ja Ruukinmäessä. Tilapäiset tilat ovat soveltuneet varsin heikosti pienimpien lasten tarpeisiin. Erityisesti Raastuvankadun tilat ovat olleet toimintaan huonosti soveltuvat ja heikkokuntoiset. Henkilöstön näkökulmasta erityisesti hyvä työergonomia on tuottanut haasteita. Erilliset sivutoimipisteet ovat nostaneet

3 kustannuksia laitospalveluista ja henkilöstömitoituksista johtuen. Kaikista edellä mainituista sivutoimipisteistä voidaan luopua 31.7.2016, kun Myllymäen uusi päiväkoti aloittaa toimintansa. Parkkarilan päiväkodin toiminta lakkaa 31.7.2016. Syksyllä toimintansa aloittaa Touhula liikuntapäiväkoti tilapäistiloissa Tykissä. Uudet tilat valmistuvat Tirilään vuoden 2017 alkupuolella. Pontuksen päiväkodin suunnittelu on käynnissä. Pontuksen päiväkoti tulee ajastaan korvaamaan Kanavansuun ja Kartanon päiväkodit. Liikuntakuukausi toteutettiin kaikissa yksiköissä syyskuussa 2015. Varhaiskasvatuksen Peda.net -sivut on päivitetty eri kieli ja kulttuuritaustaisten lasten ja perheiden osalta (https://peda.net/lappeenranta/varhaiskasvatus/ekjkp). Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma valmistui kevään aikana. Myös lapsen varhaiskasvatussuunnitelmalomake uudistettiin. Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön muutosten täytäntöönpano 1.8.2016 lukien linjattiin kaupunginvaltuustossa 25.4.2016 45 ja varhaiskasvatuksen maksujärjestelmä uudistettiin (kola 11.4.2016 28). Kevään aikana järjestettiin varhaiskasvatuslain muutoksista kolme esimieskokousta, joihin kutsuttiin myös ammattijärjestöjen luottamusmiehet. Koko henkilöstölle järjestettiin kolme saman sisältöistä keskustelutilaisuutta 21.1., missä pohdittiin lakimuutosten vaikutuksia. Lisäksi järjestettiin alueellisia keskustelutilaisuuksia. Henkilöstöllä oli myös mahdollisuus antaa kirjallisesti palautetta asiasta tammi-helmikuussa. Ennen päätöksen tekoa 9.2.2016 koko henkilöstöä informoitiin päätösehdotuksesta. Varhaiskasvatuslain muutosten vaikutuksia pohdittiin yhdessä Eksoten asiantuntijoiden kanssa 9.4.2016.

4 2. Varhaiskasvatuslain tavoitteiden toteutuminen Toimiyksiköt ovat arvioineet toimintaansa suhteessa varhaiskasvatuslain tavoitteisiin seuraavasti: Kaikki vastaajat N=28 Varhaiskasvatuslain toteutuminen yksikössäviisiportainen arviointi: 5=erittäin hyvin, 4=hyvin, 3=kohtalaisesti, 2=välttävästi, 1=heikosti 4,24 Miten arvioitte onnistuneenne edistämään jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia? 4,21 Miten arvioitte onnistuneenne tukemaan lasten oppimisen edellytyksiä ja edistämään elinikäistä oppimista? 4,18 Miten arvioitte onnistuneenne toteuttamaan lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja myönteisiä oppimiskokemuksia? 4,27 Miten arvioitte onnistuneenne varmistamaan lapsille kehittävän, oppimista edistävän, terveellisen ja turvallisen varhaiskasvatusympäristön? 4,07 Miten arvioitte onnistuneenne turvaamaan lasta kunnioittavan toimintatavan? 4,54 Miten arvioitte onnistuneenne turvaamaan mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä? 4,14 Miten arvioitte onnistuneenne edistämään sukupuolten tasa-arvoa? 4,18 Miten arvioitte onnistuneenne antamaan valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa? 4,18 Miten arvioitte tunnistavanne lapsen yksilöllisen tuen tarpeen? 4,61 Miten arvioitte onnistuneenne järjestämään yksilöllistä ja tarkoituksenmukaista tukea monialaisessa yhteistyössä Eksoten kanssa? 3,86 Miten arvioitte onnistuneenne kehittämään lasten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja ja toimimista vertaisryhmässä? 4,36 Miten arvioitte onnistuneenne varmistamaan lapsen mahdollisuuksia osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin? 4,21 Miten arvioitte onnistuneenne yhteistyössä huoltajien kanssa? 4,36 Yhteenveto 4,24 1,00 1,79 1,80 2,59 2,60 3,39 3,40 4,19 4,20 5,00

5 Kokonaisuutena varhaiskasvatuslain tavoitteet on saavutettu henkilöstön arvioin mukaan hyvin, keskiarvo 4,24 (asteikolla 1-5). Varhaiskasvatusyksiköt arvioivat onnistuneensa hyvin tai erittäin hyvin edistämään jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia, tukemaan lasten oppimisen edellytyksiä ja edistämään elinikäistä oppimista, turvaamaan lasta kunnioittavan toimintatavan sekä yhteistyössä huoltajien kanssa. Myös lapsen yksilöllinen tuen tarve tunnistetaan hyvin tai erittäin hyvin, mutta yksilöllisten ja tarkoituksenmukaisen tuen järjestämien monialaisessa yhteistyössä Eksoten kanssa vaatii vielä kehittämistä. Yhteistyö Eksoten kanssa on ollut ja tulee edelleenkin olemaan kehittämisen kohteena. Keväällä uudistettiin yhteistyöprosesseja ns. Lean-ajattelun pohjalta ottamalla käyttöön Yhteisen työn sopimus. Yhteisen työn sopimukseen kirjatut toimenpiteet tulevat olemaan osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Syksyllä neuvolan perhetyö tiivistää yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa kolmessa pilottipäiväkodissa. Vaikka henkilöstön arvion mukaan yksilöllisen tuen järjestämisessä onkin vielä kehittämistä, on tukitoimia saatu käynnistettyä entistä useammin varhaisemmassa vaiheessa, sillä erityisopettajien määrä on ollut aiempaa suurempi. Lapsilla on myös entistä useammin ollut mahdollisuus saada osa-aikaista erityisopetusta. Tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevien lasten kokonaismäärä oli tilastointipäivänä (31.12) 66 lasta pienempi kuin edellisenä vuonna. Tehostetun Erityisen 31.12.2015 tuen tuen % lapset lapset lapsista Joutsenon alue 34 15 13,17 Kesämäen alue 78 13 16,28 Kimpisen alue 50 17 10,79 Lauritsalan alue 32 9 9,21 Sammonlahden alue 51 10 10,52 Yhteensä 245 64 11,99 Toinen kehittämisen kohde tulee olemaan turvallinen ja terveellinen varhaiskasvatusympäristö. Toimintakertomusten mukaan lähes puolet päiväkodeista ilmoitti tilojen terveellisyydessä olevan puutteita. Tilanne tulee hieman paranemaan syksyllä, kun Parkkarilan päiväkotikiinteistö ja tilapäistiloja jää pois käytöstä Myllymäen päiväkodin valmistumisen myötä. Vuonna 2017 tilannetta helpottaa uusi Pontuksen päiväkoti, jolloin Kanavansuun ja Kartanon päiväkodin kiinteistöt jäävät pois käytöstä. Myös länsialueen palveluverkon rakentuminen tulee parantamaan tilannetta. Kuntotutkimuksia on tehty kevään aikana useissa päiväkodeissa. Sisäilmaa parantavia korjauksia tehdään kesän aikana mm. Uus-Lavolan päiväkodissa.

Kehittämistä vaatii myös sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja kielellisten, kulttuuristen, uskonnollisen ja katsomuksellisten taustojen kunnioittaminen ja ymmärtäminen, vaikka jokainen yksikkö onkin laatinut oman tasa-arvosuunnitelmansa osana yksikön varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelmaa. Keväällä on valmistunut Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma vuosille 2016 2018 ja valmisteilla on lakisääteinen yhdenvertaisuussuunnitelma. Kriittisimmin omaan toimintaansa on suhtautunut Keltun vuoropäiväkodin henkilöstö. Keskiarvo kaikista vastauksista 3,46. Vuorohoidossa on haasteita turvata mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä eri vuorokauden aikoina ja eri viikonpäivinä. Haasteellista on myös jatkumon rakentaminen pedagogiseen toimintaan, koska lapset ovat läsnä viikoittain ja kuukausittain vaihtelevasti. 6 3. Hankkeet Keväällä Lappeenrannan varhaiskasvatus sai 21000 euron avustuksen HALUISIN JUOSTA ISOSTI JA KOVAA liikuntahankkeelle, jonka tavoitteena on: liikunnallisen elämäntavan edistäminen lasten liikuntasuositusten mukainen 2h liikuntaa päivässä, myös yhdessä vanhempien kanssa lapset saavat kokemuksia monipuolisesta liikkumisesta arjessa yhdessä päiväkodissa ja vanhempien kanssa kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen: leikkiminen ja liikkuminen monipuolisesti erilaisissa ympäristöissä sekä sisällä että ulkona päivittäin toiminnallisen oppimisen lisääminen liikunnan avulla varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatusyksiköiden liikuntasuunnitelmat ohjaavat toimintaa ja ovat näkyvillä Peda.netissä vanhemmille varhaiskasvatusyksiköissä tapahtuvan pajatoiminnan avulla tukea henkilöstölle arjen toiminnan suunnitteluun (mallintaminen) ja rikastuttamiseen Vaikka varsinainen hanke käynnistyikin vasta huhtikuussa, ennätettiin kevään aikana järjestää Lisää liikettä -koulutus Lappeen päiväkodissa yhteistyössä Etelä-Karjalan liikunnan ja urheilun (EKLU) kanssa. Liikuntahankkeen kickoff järjestettiin Lappeenrannan varhaiskasvatuksen henkilöstölle 2.5.2016. Koulutuksen sisältö rakentui syksyllä 2015 henkilöstölle ja lapsille toteutetun liikuntakyselyn pohjalta. Työpajojen vetäjinä oli Lappeenrannan varhaiskasvatuksen henkilöstöä. Kesällä toteutetaan varhaiskasvatuksen yksiköissä liikuntapajatoimintaa, joiden järjestelyissä paikalliset palloseura ovat mukana. Lapsiryhmillä oli myös Liikuntatoimen kutsumana mahdollisuus maksutta käyttää Lauritsalan uimahallia 30.5. 1.6.2016. Kaikki kunnalliset päiväkodit ovat mukana Ilo kasvaa liikkuen hyvinvointiohjelmassa (Valo ry).

7 4. Strategisten tavoitteiden toteutuminen Varhaiskasvatus 2013-2016 ARVOT: Leikin ja lapsuuden arvostaminen Kestävä kehitys Oikeudenmukaisuus, oppiminen ja ihmisenä kasvaminen, oman itsensä, toisten sekä ympäristön kunnioittaminen, Välittäminen ja yhdessä kasvaminen Toimintamme on näkyvää ja avointa Lapsi saa laadukasta varhaiskasvatusta Rakennamme kumppanuutta Toimitilamme ovat terveet, turvalliset ja toimivat Päivähoitopaikka vastaa lapsen hoidontarvetta Lappeenrannan varhaiskasvatus on houkutteleva työympäristö YMPÄRISTÖTEKIJÄT Entistä laatutietoisemmat asiakkaat Taloudellinen liikkumavara pienenee Kaupat auki joka päivä ja entistä Pitempään Kansainvälistyminen Fyysiset ja henkiset uhkatekijät Varhaiskasvatuksen vastuualueella strategia on tiivistetty kuuteen tavoitteeseen ja niihin liittyviin kehittämisteemoihin: 1. 2. 3. 4. 5. 6. Lapsi saa laadukasta varhaiskasvatusta Rakennamme kumppanuutta Terveet, turvalliset ja toimivat tilat Päivähoitopaikka vastaa lapsen hoidontarvetta Lappeenrannan varhaiskasvatus on houkutteleva työympäristö Toimintamme on näkyvää ja avointa

8 Seuraavassa on kuvattu, millaisia toimenpiteitä strategian tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettu. Päivähoitoyksiköt ovat arvioineet toimintaansa vuosisuunnitelmiensa pohjalta. Arviointiin ovat kasvatus- ja ohjaushenkilöstön lisäksi osallistuneet huoltajat ja lapset. 3.1 Yhteinen myönteinen lappeenrantalainen kasvu- ja oppimiskokemus Sekä vanhempien (liite 1) että henkilökunnan arviointien pohjalta voidaan todeta, että lapsi saa Lappeenrannassa laadukasta varhaiskasvatusta, mikä on mahdollistanut myönteisiä kasvu- ja oppimiskokemuksia toiminnan piirissä oleville lapsille. Myös lapset ovat haastattelun mukaan varsin tyytyväisiä varhaiskasvatuksen toimintaan. 3.1.1 Projektioppiminen /teematyöskentely (Ilmiölähtöinen oppiminen) on tapamme työskennellä yhdessä lasten kanssa Toiminnallista ilmiölähtöistä projektioppimista sovelletaan kaikissa toimiyksiköissä, joskaan ei vielä kaikissa lapsiryhmissä. 3.1.2 Kokonaisopetuksellinen ja lapsikeskeinen esiopetuksen opetussuunnitelma käytössä Esiopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatussuunnitelma on uudistettu (kola 15.6.2015). 3.2 Rakennamme kumppanuutta 3.2.1 Lasten osallisuus Lasten osallisuutta on kehitetty osana varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelmaa. Tavoitteena on ollut lisätä lasten osallistumista toiminnan suunnitteluun. Lasten haastattelun tulosten mukaan lasten osallistamista päiväkodin ja perhepäivähoitokodin arkiaskareisiin kaipaa edelleen kehittämistä. Lapset haluaisivat nykyistä enemmän osallistua erilaisiin työtehtäviin, kuten pöydän kattamiseen, siivoustehtäviin tai lelujen pesuun. He kertoivat olevansa kiinnostuneita ja nauttivansa niistä työtehtävistä, mitä ovat saaneet tehdä. Työskennellessä opitaan vastuunottamista ja pitkäjänteisyyttä. Arkiaskareisiin osallistuminen vaikuttaa lasten henkilökohtaisiin taitoihin, kuten kykyyn toimia yhdessä toisten kanssa, omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen. Se vaikuttaa myös lasten ponnistelukykyyn, yrittämiseen ja avuttomuudesta selviytymiseen. Myös huoltajille tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan lasten osallistuminen suunnitteluun kaipaa vielä kehittämistä.

9 Yksi tärkeä osallistamisen keino on pienryhmätoiminta. Sitä onkin tarjolla kaikissa toimiyksiköissä. Henkilökunta on arvioinut onnistuneensa varmistamaan lasten osallistumisen ja mahdollisuuden vaikuttaa itseään koskeviin asioihin hyvin (4,36; asteikolla 1-5). 3.2.2 Huoltajien osallistaminen (kasvatuskumppanuus) Huoltajia on kuultu esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksikkökohtaista suunnittelussa. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmat on tehty yhdessä huoltajien kanssa. Kuudessa päiväkodissa toimi tällä hetkellä vanhempaintoimikunta, joka voi olla mukana päiväkodin toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa sekä joskus myös toteutuksessa, mm. retkijärjestelyissä. Muissa päiväkodeissa (15) ei ole vanhempaintoimikuntaa, koska halukkaita vanhempia toimintaan ole löytynyt. Varhaiskasvatuksen laatua on arvioitu vastuualueen sisäisessä auditoinnissa. Varhaiskasvatusjohtaja, palvelualueen esimies ja varhaiskasvatuksen suunnittelija arvioivat päiväkodin/perhepäivähoidon toimintaa yhtenä päivänä yhdessä työntekijöiden kanssa. Arvioitavana on päiväkodin toiminta suhteessa päiväkodin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen vuosisuunnitelmaan. Vanhemmat ovat halutessaan osallistua arviointikokouksiin. Heillä on ollut mahdollisuus osallistua arviointiin myös antamalla palautetta päiväkodin toiminnasta asiakaspalautelomakkeella joko omalla nimellään tai nimettömästi. Auditoinnin kohteena olivat tämän toimintavuoden aikana Mäntylän, Snellmanin, Voisalmen, Ylämaan, Hovinpellon, Kanavansuun, Kartanon ja Lauritsalan päiväkodit sekä Lauritsalan perhepäivähoito. Kasvatus- ja ohjaushenkilöstä on koulutuettu suunnitelman mukaisesti kasvatuskumppanuuteen. Vuosittain järjestetään kaksi prosessikoulutusta, joihin otetaan yhteensä 24 opiskelijaa. Henkilöstön vaihtuvuudesta johtuen koulutettujen kokonaismäärä on pienentynyt. Tällä hetkellä 191 henkilöä on osallistunut sisäiseen koulutukseen. Kokonaisuutena kasvatuskumppanuuskoulutukseen osallistuneiden määrä ei ole viime vuosina lisääntynyt, sillä varhaiskasvatuksesta eläköityy vuosittain 10 20 henkeä. Vuosittaisten koulutusten määrän lisääminen ei ole nykyisellä resurssilla mahdollista. Varhaiskasvatuksen aloittamisen myöhentämisestä jouduttiin neuvottelemaan 60 perheen kanssa (5,4 % perheistä). Kahdelle prosentille perheistä jouduttiin varhaiskasvatuspaikka osoittamaan perheen kannalta huonosti saavutettavasta paikasta.

10 Asiakastyytyväisyyskysely Asiakastyytyväisyys kyselyyn vastasi vain 19 % huoltajista. Tulosten mukaan vanhemmat ovat varsin tyytyväisiä lastensa varhaiskasvatuspaikan toimintaan (4,18; asteikolla 1-5). Tyytyväisimpiä vanhemmat olivat (arvo yli 4,5) siihen, että - heidän toiveensa varhaiskasvatuspaikasta otettiin hyvin huomioon paikkaa järjestettäessä, - lapsi ja perhe otettiin hyvin vastaan ja lapsi viihtyy varhaiskasvatuspaikassaan, - vanhemmille on myös tarjottu mahdollisuus käydä lastani koskeva vasukeskustelu (=kasvatuskeskustelu). Kehittämistä voidaan ajatella kaipaavan (arvo alle 4,2) mm. sekä päivittäinen tiedottaminen että toiminnasta tiedottaminen yleensä. Näyttääkin siltä, että vanhemmat eivät ole löytäneet varhaiskasvatuksen peda.net sivuja, joilla tuodaan varsin hyvin näkyväksi toimintaa. Oma-aikuinen käytäntö ei näytä toimivan kaikkien lasten kohdalla. Huoltajat kokevat myös, ettei henkilökunnalla ole ollut riittävästi aikaa heidän lapselleen. Lapsilla ei vanhempien arvoin mukaan ole riittävästi mahdollisuuksia toiminnan yhteiseen suunnitteluun. Joidenkin varhaiskasvatuspaikkojen pihoja ei koeta turvallisina eikä tiloja tarkoituksenmukaisina. Kehittämistoimenpiteet tullaan kirjaamaan yksikkökohtaiseen varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelmaa toimintavuodelle 2015 2016. Kyselyn yhteenveto on liitteenä 1. Lasten haastattelu Lasten haastattelun tulokset kertovat, että lapset ovat pääosin hyvin tyytyväisiä toimintaan. Lähes kaikkien lasten mielestä oli mukava tulla päiväkotiin tai perhepäivähoitajalle. Tytöille päiväkotiin tai perhepäivähoitajalle tuleminen oli hieman poikia mieluisampaa. Tytöistä 2 prosenttia ja pojista 5 prosenttia ei tullut mielellään päiväkotiin tai perhepäivähoitajalle. Vastaavat luvut vuonna 2007 tehdyssä haastattelussa olivat 2 % ja 7 %. Poikien osalta myönteisen kehityksen suunta kertonee, että Lappeenrannassa on onnistuttu parantamaan poikien toimintamahdollisuuksia siten, että he voivat toimia heille luontaisella tavalla. Lapsilla oli kavereita ja he saivat aina halutessaan leikkiä kaverin kanssa. Leikkiminen ja kavereiden merkitys nousivat lasten vastauksissa vahvasti esiin iloa ja tyytyväisyyttä tuottavina asioina. Myös lasten keskinäiset vuorovaikutussuhteet olivat näkyvästi esillä. Eniten hajontaa lasten vastauksissa oli kysymyksessä, jossa lapsilta tiedusteltiin aikuisten osallistumista lasten leikkeihin. Osa lapsista toivoi aikuisten osallistuvan leikkeihin nykyistä enemmän ja osa ei pitänyt sitä niin tärkeänä. Aikuisten osallistumista lasten leikkeihin on tarpeellista lisätä lasten toiveiden, mutta myös kasvatuksellisten ja kehityksellisten tarpeiden näkökulmasta. Aikuisten läsnäolo leikeissä on

tärkeää lasten oppimisen ja kehityksen kannalta. Aikuisen leikkiin osallistuminen vahvistaa muun muassa lasten yhteistyötaitoja. Kasvattajat rikastuttavat lasten leikkiä ja tukevat samalla lasten oppimaan oppimisen taitoja. Lasten ja aikuisten yhteinen toiminta tuottaa positiivisia vaikutuksia lasten voimaannuttavaan osallistumiseen. Haastattelujen yksikkökohtaiset tulokset on käsitelty aikuisten kesken ja ryhmäkohtaiset tulokset lasten kanssa. Haastattelun tulosten käsitteleminen yhdessä lasten kanssa on lasten osallistamista. Se tarjoaa hyvän demokratiakasvatustilanteen. 11 3.2.3 Muut yhteistyökumppanit Toimiala on sopinut yhteistyökäytännöistä Saimaan tukipalvelujen kanssa. Toiminta vuoden aikana on tarkennettu yhteistyösopimusta ja palvelukuvauksia. Yhteistyösopimus ammattiopisto Sampon kanssa uudistettiin kevään aikana. Kevään aikana solmittiin sopimus Itä-Suomen yliopiston kanssa pedagogisen johtamisen ja toimintakulttuurin kehittämiseen tähtäävistä koulutuksista sekä asiantuntija-avusta kehittämisprosessin arvioinnissa. 3.3 Päiväkotien toimitilat ovat terveelliset ja turvalliset Uusien päiväkotien suunnitteluun sovelletaan RT-kortin ohjeita. Myllymäen ja Pontuksen päiväkodin sekä Lauritsalan koulun yhteyteen suunnitellun esiopetustilan suunnittelussa on sovellettu RT-kortin ohjeita. Toimitilojen terveellisyyden seuranta on systemaattista Toimintakertomusten mukaan 12 päiväkotia (42,9 %) ilmoitti, että tilojen terveellisyydessä ja turvallisuudessa on puutteita. Puutteet ovat tilakeskuksen tiedossa. 3.4 Päivähoitopaikka vastaa lapsen hoidontarvetta

12 3.4.1 Hoitopaikkatakuu 1.8.2016 voimaan tulevan varhaiskasvatuslain muutoksen mukaan lapsella on oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan päiväkodissa ja mahdollisuuksien mukaan perhepäivähoidossa, vaikka lapsen varhaiskasvatusaika muuttuu. 3.4.2 Palveluohjaus on systemaattista Palveluohjauskäsikirja on hyväksytty (kola 13.6.2016 43). 3.4.3 Turvaamme monikulttuuristen lasten kielen kehityksen Palvelun piirissä toimikauden aikana ollut 256 maahanmuuttajataustaista lasta, joista kaikille yli kolmevuotiaille on laadittu suomi toisena kielenä suunnitelma. 3.5 Lappeenrannan varhaiskasvatus on houkutteleva työympäristö Henkilöstön rekrytointiin on tehty suunnitelma ja sitä päivitetään vuosittain. Keväällä täytettiin vakinaisesti 9 lastentarhaopettajan tointa. Lastenhoitajia ja varhaiskasvatuksen avustajia ei rekrytoitu vakinaisiin tehtäviin. Tilapäisistä tiloista luopumisen ja Parkkarilan päiväkodin toiminnan lakkaamisen vuoksi siirrettiin kevään aikana 31 työntekijää toimipisteestä toiseen. Osa siirroista johtui sisäilmapulmista. Perehdytyssuunnitelma on käytössä kaikissa toimiyksiköissä, joskin kahdessa päiväkodissa perehdytyksessä on vielä parannettavaa. Mentorointia on hyödynnetty 20 (71%) yksikössä. Kehityskeskustelut on käyty koko henkilöstön kanssa kaikissa muissa paitsi kahdessa yksikössä vain osittain. Työn organisointiin ja aikuisten keskinäiseen työnjakoon liittyvät tiimisopimukset on tehty kaikkien päiväkotitiimien kanssa. Opetussuunnitelmien muutokset ovat tuoneet haasteita henkilöstön täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutukseen on osallistunut (62 %) koko henkilöstöstä (413 henkilöä). Toimintavuonna 2014 2015 täydennyskoulutukseen osallistui sata henkeä vähemmän (313; 53 %). Henkilöstölle on järjestetty koulutusta ratkaisukeskeisestä työskentelytavasta. Näihin koulutuksiin osallistui 98 kasvattajaa. Kokonaisuutena ratkaisukeskeiseen koulutukseen on osallistunut 169 henkeä 25,6 prosenttia koko henkilöstöstä Syksyllä järjestetään vielä kaksi koulutusta ratkaisukeskeisestä työskentelytavasta sekä yksi koulutus ilmiölähtöisestä projektioppimisesta.

13 Vaikka jokaisessa yksikössä on ensiaputaitoista henkilöstöä, on koulutukseen syytä panostaa edelleen, sillä suurella osalla henkilöstöä (36 %) on puutteelliset ensiaputaidot. Jokaisessa yksikössä on kuitenkin henkilöitä, joiden ensiaputaidot ovat ajantasalla. Työtyytyväisyys Henkilöstölle tehdyn työtyytyväisyys kyselyn tulokset ovat hieman parantuneet (+0,01) vaikka varhaiskasvatukseen tiedettiin jo tuolloin kohdistuvan muutospaineita. Työympäristö koetaan muuta kasvatus- ja opetustointa myönteisemmin, kuten myös työyhteisön toimintatavat ja osaamisen kehittäminen. Työfiilis koetaan hieman paremmaksi kuin muilla vastuualueilla. Myös lähiesimieheen ollaan muuta kasvatus- ja opetustointa tyytyväisempiä. Sen sijaan muuhun kasvatus- opetustoimeen verrattuna on varhaiskasvatuksen henkilöstö vähemmän tyytyväinen kaupunkiin työnantajana, kunnan yleiseen johtamiseen sekä muutosten johtamiseen. Oma työhyvinvointi koetaan hieman muuta kasvatus- ja opetustointa heikommaksi (ero -0,1). 3.6 Toimintamme on näkyvää ja avointa Varhaiskasvatusyksiköt tiedottavat omasta toiminnastaan eri tavoin. Tärkeitä ovat huoltajien kanssa käytävät päivittäiset keskustelut lasta tuotaessa ja haettaessa. Myös lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja sen laatiminen yhdessä huoltajien kanssa tarjoaa mahdollisuuden tehdä toimintaa näkyväksi. Esiopetuksessa ja syksyllä myös varhaiskasvatuksessa voidaan tiedottaa Wilman kautta lasta ja lapsiryhmää koskevista asioista. Sen kautta myös lasta koskevan luottamuksellisen tiedon välittämien on mahdollista. Muita tiedotuskanavia ovat kaupungin kotisivut, peda.net (https://peda.net/lappeenranta/varhaiskasvatus), sekä varhaiskasvatuksen yhteinen facebook-sivusto(https://fi-fi.facebook.com/pages/lappeenrannan-kaupungin-varhaiskasvatus/117784204901821). Kuvassa Pepon PEPO:n nuorisopäällikkö Timo Valkeapää ja apuvalmentaja Janne Muhli opastivat Sammonlahden perhepäivähoidon pieniä jalkapalloilijoita lajin saloihin. Tapahtuma järjestettiin Visma-areenalla.

14 Liite 1. Varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyyskysely 2016 N. 427; arviointi 1-5 2015 2016 Toiveeni päivähoitopaikasta otettiin huomioon, kun lapseni päivähoitoa järjestettiin 4,43 4,57 Minut ja lapseni otettiin vastaan lapseni päivähoitopaikkaan 4,64 4,67 Päivähoidon alkaessa minulle on tarjottu mahdollisuus käydä lastani koskeva tutustumiskeskustelu. 4,4 4,25 Minun ja lapseni päivähoitoryhmän henkilökunnan vuorovaikutus on toimivaa. 4,33 4,39 Minulle kerrotaan lapseni hoitopäivästä. Väittämä toteutuu mielestäni 4,06 4,08 Minua kuullaan ja toiveitani huomioidaan lastani koskevissa asioissa 4,33 4,35 Lapseni viihtyy päivähoitopaikassa 4,47 4,51 Lapseni päivähoitoryhmän henkilökunta on pysyvää. 4,15 4,27 Koen, että lapsellani on turvallinen ja toimiva suhde päivähoitoryhmän henkilökuntaan 4,49 4,52 Oma aikuinen- käytäntö toimii lapseni kohdalla 4,19 4,16 Koen, päivähoitoryhmän henkilökunnalla on aikaa lapselleni 4,07 4,06 Perhepäivähoidon varahoitojärjestelyt toimivat (perhepäivähoidon asiakkaat vastaavat) 4,31 4,20 Lapseni päivähoitopaikassa on lasta kannustava ja huomioiva ilmapiiri. 4,34 4,40 Koen, että lapseni taidot, tarpeet ja toiveet huomioidaan päivähoitoryhmän toiminnassa 4,25 4,28 Koen, että lapsellani on mahdollisuus osallistua päivähoitoryhmän toiminnan suunnitteluun 3,71 3,82 Koen, että toiminta lapseni päivähoitoryhmässä on monipuolista. 4,27 4,38 Päivähoitoryhmän toiminnan sisällöstä tiedotetaan vanhemmille riittävästi. 3,92 4,09 Toiminta lapseni päivähoitoryhmässä perustuu projekteihin ja teemakokonaisuuksiin. 3,76 3,94 Lapseni päivähoitopaikan tilat ovat tarkoituksenmukaiset. 3,98 4,01 Lapseni päivähoitopaikan sisätilat ovat turvalliset. 4,2 4,24 Lapseni päivähoitopaikan piha on turvallinen. 4,15 4,17 Lapseni päivähoitopaikassa on leluja ja muita toimintavälineitä riittävästi lasten saatavilla. 4,36 4,41 Päivähoidossa minulle on tarjottu mahdollisuus käydä lastani koskeva vasukeskustelu (=kasvatuskeskustelu) 4,56 4,62 Vasukeskustelun yhteydessä on lapselleni laadittu varhaiskasvatussuunnitelma (= lapsen vasu) ja koen, että sitä toteutetaan 4,25 4,37 Koen, että minulla on halutessani mahdollisuus vaikuttaa lapseni päivähoitoryhmän toiminnan suunnitteluun 3,43 3,50 1,00 1,79 Antamani palaute on huomioitu lapseni päivähoitopaikassa. Väittämä toteutuu mielestäni 4,04 4,16 1,80 2,59 Päivähoidon asiakaslaskutuksesta tavoittaa henkilön hyvin ja häneltä saa asiantuntevan vastauksen 2,60 3,39 maksua ja laskua koskevaan kysymykseen. Väittämä toteutuu mielestäni 4,12 4,09 Päivähoidon asiakasmaksupäätöksissä ja päivähoitolaskuissa ei ole virheitä. 4,23 4,25 3,40 4,19 Yhteenveto (keskiarvo) 4,18 4,24 4,20 5,00