2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Perusopetuksen laatukriteerit, laadun osa-alueet ja laatukortit 4 3 Perusopetuksen laatukriteerit ja arviointi 5 3.1 Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet 5 3.2 Arviointi kunnassa 5 3.3 Nykyinen arviointijärjestelmä 6 4 Laatutyön viitekehys 7 4.1 Taustaa 7 4.2 Organisointi 7 4.2.1 Laatuvastaava ja laaturyhmät 7 4.2.2 Laadun osa-alueiden koulukohtaiset kuvaamiset ja itsearvioinnit 8 4.2.3 Koulukohtaiset laatuvastaavat ja laaturyhmät 8 4.3 Laatutyön tuomat hyödyt 9 4.3.1 Laatutyön mahdollinen sovellus Pyhärannassa 9 4.4 Hyvä koulu meidän koulu 10 5 Laatutyön aikataulu 10 6 Kriittisiä kohtia laatuhankkeen onnistumiselle 13 6.1 Koulujen ja päättäjien sitoutuminen 13 6.2 Aikataulu 13 6.3 Ohjaus ja koulutus 14 7 Moniammatillinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö 14 8 Laatutyön kustannukset 15 9 Pohdintaa 15 10 Kirjallisuutta 16
3 1 Johdanto Opetusministeriö on laatinut perusopetuksen laatukriteerit. Niiden syntyyn on vaikuttanut mm. Euroopan parlamentin ja neuvoston 12.02.2001 antama suositus kouluopetuksen laadun arvioinnista. Suosituksessa on hahmoteltu suuntaviivat eurooppalaiselle yhteistyölle laadun arvioinnissa ja sen tarkoituksena on turvata kouluopetuksen laatu, sillä kouluopetus on elinikäisen oppimisen perusta. Myös pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi ikäluokkien pienentymisestä vapautuvien voimavarojen käyttäminen koulutuksen laadun kehittämiseen. Yksi tunnetuimmista laadun kehittämisen malleista on Demingin kehittämä PDCA-menetelmä (plan-do-check-act). Demingin mallia soveltaen opetuksen laadun jatkuva kehittäminen on suunnitelmallinen ja vaiheittainen prosessi, jossa voidaan erottaa suunnittelun, toteuttamisen, arvioinnin ja edelleen kehittämisen vaihe. Perusopetuksen laatu pohjautuu keskeisesti opetuksen laadun jatkuvaan kehittämiseen sekä sen mahdollistamiseen kouluissa. Arviointia voidaan pitää kaiken kehitystoiminnan edellytyksenä. Perusopetuksen laatukriteerit mahdollistavat toiminnan arvottamisen. Ne vastaavat ensisijaisesti kysymykseen, millaista toiminnan tulisi olla. Laatukriteerit ovatkin johtamisen väline, jonka kautta arvioidaan toiminnan nykytilaa ja parannetaan sitä. Parhaimmillaan perusopetuksen laatukriteerit palvelevat niin alueellista, ylläpitäjän että koulunkin toimintaa.
4 2 Perusopetuksen laatukriteerit, laadun osa-alueet ja laatukortit Perusopetuksen laatukriteerit on kehitetty opetuksen järjestäjän ja koulun toiminnan laadun eri osa-alueista. Laadun osa-alueet on jaettu rakenteiden laatuun ja oppilaan kohtaaman toiminnan laatuun, joista on muodostettu 11 laatukorttia. Rakenteiden laatuun ns. laadun kehystekijöihin sisältyy neljä laatukorttia: johtaminen henkilöstö taloudelliset resurssit arviointi Oppilaan kohtaaman toiminnan laatuun kuuluu seitsemän laatukorttia: opetussuunnitelman toteuttaminen opetus ja opetusjärjestelyt oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki osallisuus ja vaikuttaminen kodin ja koulun yhteistyö fyysinen oppimisympäristö oppimisympäristön turvallisuus Perusopetuksen laatukortit sisältävät kuvausosan, laadun kriteerit ja toimintaa tukevat kysymykset. Kuvaus määrittää kulloisenkin laadun osa-alueen laatua ilmentävät ominaispiirteet eli niitä vastaavat laatutekijät. Kuvauksessa pyritään osoittamaan laatutekijöiden tutkimusperustaisuus ja kiinnittämään laatutekijät perusopetuksen ohjaus- ja suunnittelujärjestelmään. Kuvaus sisältää myös kyseisten laatutekijöiden laadun kehittämistä tukevia kysymyksiä. Laadun kehittämistä koskevat kysymykset auttavat työyhteisöä tunnistamaan toiminnan laadun kehittämisen kannalta olennaisia kehittämistarpeita ja onnistumisen alueita. Laatukriteerit määrittävät kuvaukseen perustuen perusopetuksen laatukriteerit opetuksen järjestäjille ja kouluihin. Eli jokainen laatukortti sisältää laatukriteereitä sekä opetuksen järjestäjälle että kouluille. Tarkoituksena on, että opetuksen järjestäjän ja koulujen toimintaa verrataan laatukorteissa määriteltyihin laatutekijöihin eli perusopetuksen laatukriteereihin. Vertailuun perustuen valitaan kehittämiskohteet toiminnan kehittämiseksi. Jotta vertailu olisi mahdollista, sitä edeltää
5 opetuksen järjestäjän ja erityisesti koulujen toiminnan nykytilan kuvaaminen kirjallisesti dokumentoiden. Toiminnan kuvaamisessa voidaan käyttää lähtökohtana laadun kehittämistä koskevia kysymyksiä. Toiminta kuvataan 11 laadun osa-alueelta ja ensimmäistä kuvausta voidaan pitää alkumittauksena, johon tulevien vuosien toimintaa voidaan verrata ja samalla arvioida toiminnan kehittymistä. 3 Perusopetuksen laatukriteerit ja arviointi 3.1 Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet Perusopetuslain 21 määrittelee koulutuksen arvioinnin tarkoitukseksi turvata lain tarkoituksen toteuttamista ja tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Saman lain mukaan koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Vaikuttavuuden lisäksi opetuksen tavoitteena on turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. Samat lait määräävät myös, että arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Ulkopuolista arviointia varten opetusministeriön yhteydessä on erillinen koulutuksen arviointineuvosto, joka organisoi arviointitoiminnan yliopistojen, opetushallituksen ja muiden arviointiasiantuntijoiden verkostona. Koulutuksen arviointineuvoston tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Samalla asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä. Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet voidaan tiivistää seuraavasti: 1. tukea koulutuksen kehittämistä 2. parantaa oppimisen edellytyksiä 3. tuottaa tietoa valtakunnallisen ja paikallisen päätöksenteon pohjaksi 4. tukea opiskelijoiden oppimista 5. tukea opetustoimen henkilöstön työtä 6. tukea oppilaitosten kehittämistä 7. tuottaa tietoa asetettujen tavoitteiden (myös lainsäädännön edellyttämien) toteutumisesta. 3.2 Arviointi kunnassa Kunnille ei ole annettu yhteistä velvoittavaa arviointitoiminnan mallia, vaan käytännöt ovat paikallisesti päätettävissä. Paikallisesta arviointitoiminnasta ja sen kehittämisestä vastaa ensisijaisesti opetuksen järjestäjä. Opetuksen järjestäjän oman arvioinnin tulee kuitenkin olla systemaattista ja säännöllistä. Sen
6 tulee myös sisältää koulukohtaiset arvioinnit. Kunnan opetustoimen ja koulujen tuleekin toimia oppivina organisaatioina, joissa oppimisen haasteet syntyvät nykytilan ja asetettujen tavoitteiden välisestä jännitteestä. Arviointi merkitsee jatkuvaa kehittämismahdollisuuksien ja -suuntien etsimistä. Perusopetuksen laatukriteerit on suositusluontoinen arviointiväline, joten paikallisella opetuksen järjestäjällä on mahdollisuus linjata se, miten perusopetuksen laatukriteereitä hyödynnetään omassa kunnassa. Laatukriteerien käyttöönottoa voidaan pitää perusteltuna, sillä ne laajentavat arviointikäytännön näkökulmaa koulumaailmassa. Arvioinnin keihäänkärki ei ole tulosten tarkastelussa vaan opetuksen järjestäjän ja koulujen toiminnan arvioinnissa. 3.3 Nykyinen arviointijärjestelmä Arviointijärjestelmällä tarkoitetaan sitä toimintojen kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on tuottaa tarvittavaa tietoa suunnittelun ja opetuksen kehittämisen avuksi. Arviointia toteutetaan kansainvälisesti, kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Kansainvälinen arviointi on tullut julkisuudessa tutuksi erityisesti Pisa-tutkimusten johdosta. Valtakunnallisesta arvioinnista vastaa opetusministeriön alaisuudessa toimiva koulutuksen arviointineuvoston tehden yhteistyötä esimerkiksi opetushallituksen kanssa. Kansainvälinen ja valtakunnallinen arviointi on ulkopuolista arviointia, jota on esimerkiksi opetushallituksen järjestämät tasokokeet oppilaille. Uudessakaupungissa koululaitoksen työn arviointia on suoritettu mm. osallistumalla kansallisiin oppimistulosten arviointeihin ja muihin valtakunnallisiin arviointeihin, joista esimerkkinä on kouluterveystutkimus. Kaupunkitasoisena arviointina on kaupunginvaltuuston koulutukselle asettamien tavoitteiden arviointi, jota tehdään kolmannesvuosittain ja josta raportoidaan koulutuslautakunnalle, kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. Lisäksi keräämällä kouluittain tiedot lukuvuosittain oppilaitoskohtaisissa opetussuunnitelmaan perustuvissa suunnitelmissa työlle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta toimeenpannaan osa opetuksen järjestäjälle osoitetusta arviointivelvollisuudesta. Myös kehityskeskusteluissa toteutuu osa opetuspalvelujen arvioinnista.
7 4 Laatutyön viitekehys 4.1 Taustaa 4.2 Organisointi Opetusministeriö myönsi valtion erityisavustuksena Uudellekaupungille 15 000 euroa sekä Pyhärannalle 5 000 euroa perusopetuksen laatukriteereiden käyttöönottoa varten. Uudenkaupungin ja Pyhärannan yhteiseksi laatuvastaavaksi palkattiin ajalle 1.8.2010-31.12.2010 Veli-Pekka Virtanen, joka jatkoi työtään osa-aikaisena laatuvastaavana myös keväällä 2011. Eli laatutyötä on tehtiin yhteistyönä Uudenkaupungin ja Pyhärannan välillä. 4.2.1 Laatuvastaava ja laaturyhmät Laatuvastaavan päätehtävänä oli suunnitella ja organisoida perusopetuksen laatukriteereiden käyttöönotto Uudessakaupungissa ja Pyhärannassa. Toimintasuunnitelma on laadittu siten, että se voidaan toteuttaa tarvittaessa soveltaen Pyhärannan perusopetuksessa (perustelut ja sovellus luku 4.3.1). Uudessakaupungissa laatuvastaava vieraili kouluilla ja esitteli opettajille perusopetuksen laatukriteerit ja toimintasuunnitelman pääpiirteet. Uudenkaupungin perusopetuksen rehtoreista muodostettiin laaturyhmä, jonka pääasiallisena tehtävänä oli toimia vuorovaikutuksessa laatuvastaavan kanssa, jotta heidän ideoitaan ja mielipiteitään voitiin kuunnella ja täten varmistaa yhteinen näkemys laatutyön toteuttamisesta. Perusopetuksen rehtoreiden tehtävänä on organisoida laadun osa-alueiden koulukohtainen kuvaaminen sekä laatutyön käynnistämisen jatkaminen omissa yksiköissään. Tämän lisäksi rehtori vastaa sekä koulukohtaisten laatuvastaavien valinnasta että koulukohtaisten laaturyhmien muodostamisesta. Koulukohtaisesta laatutyöstä vastaa koulun laaturyhmä; viime kädessä kuitenkin rehtori. Rehtoreiden muodostama laaturyhmä koordinoi ja ohjaa koko kaupungin laatu- eli kehittämistyötä opetus- ja kulttuuritoimenjohtajan johdolla. Pyhärantaan perustettiin koulujen yhteinen laaturyhmä, johon kuuluvat koulujen rehtorit ja sivistystoimenjohtaja. Laaturyhmä vastaa laatutyöstä Pyhärannan alakouluissa ja sitä johtaa sivistystoimenjohtaja. Laatuvastaava teki yhteistyötä Pyhärannan sivistystoimenjohtajan ja rehtoreiden kanssa, jotta toimintasuunnitelmaan voitiin sisällyttää sovellus heidän tarpeitaan vastaavaksi. Laatutyöhön liittyvät koulutukset suunniteltiin toteutettavaksi yhdessä
8 Uudenkaupungin ja Pyhärannan laaturyhmien ja opettajien kanssa. 4.2.2 Laadun osa-alueiden koulukohtaiset kuvaamiset ja itsearvioinnit Koulukohtaiset laadun osa-alueiden kuvaamiset ja niitä seuraavat itsearvioinnit aloitetaan kevään 2011 aikana liitteen mukaisesti (liite 1). Tarkoituksena on, että koulun laaturyhmä tekee kuvauksen ja siihen liittyvän itsearvioinnin (poikkeuksena kevään 2011 kuvaus; kodin ja koulun yhteistyö, joka tehdään esim. yhteisessä opettajakokouksessa). Valmiit kuvaukset ja itsearvioinnit tuodaan opettajakokouksiin keskustelua ja mahdollisia muutoksia varten eli niistä käydään konsensuskeskustelua. Koulukohtaiset kuvaukset eli koulujen toiminta suhteessa 11 laadun osa-alueeseen tehdään aina ennen koulukohtaisia itsearviointeja laatukortti kerrallaan aikataulun mukaisesti (liite1). Ensin kuvataan ja arvioidaan oppilaan kohtaaman toiminnan laatu ja sitten rakenteiden laatu. Laadun osa-alueiden kuvaamisen päämääränä on koulukohtaiset laatukortit, joihin on dokumentoituna koulun ylläpitämä toiminta 11 laadun osa-alueesta. Koulukohtaisten laatukorttien laatimisen auttamiseksi ja koulujen välisen yhteistyön helpottamiseksi koulujen laatukuvaukset voidaan laittaa kaupungin sisäiseen verkkoon eli Intraan yhteistä tarkastelua varten. 4.2.3 Koulukohtaiset laatuvastaavat ja laaturyhmät Huhtikuun (2011) aikana valitaan koulukohtaiset laatuvastaavat ja muodostetaan koulujen laaturyhmät. Koulukohtaisten laatuvastaavien valinta on tarkoituksenmukaisesti vasta sitten, kun perusopetuksen laatukriteerit ovat tulleet tutuiksi ja toivottavasti löytyy vapaaehtoisia kehittämisestä kiinnostuneita opettajia. Koulujen laatuvastaaville maksetaan korvaus samoin perustein kuin maksetaan esimerkiksi opettajalle koulun musiikkitehtävien hoitamisesta. Mikäli päädytään koulukohtaiseen laatuvastaavapariin, laaturyhmään voisi kuulua minimissään lisäksi rehtori. Kahden laatuvastaavan mallia tukee esimerkiksi yhtenäisen peruskoulun rakenne, sillä toinen laatuvastaavista voi olla yläkoulun opettaja ja toinen alakoulun opettaja, jolloin saadaan kokonaisvaltainen näkemys koulun toiminnasta. Pienet koulut voivat perustaa yhteisen laaturyhmän isomman koulun kanssa esimerkiksi seuraavasti: Hakametsä/Lokalahti ja Saarnisto/Pyhämaa; yhteinen laaturyhmä, laatuvastaava molemmista kouluista. Kahden laatuvastaavan ja rehtorin muodostama koulun laaturyhmä toimisi ydinryhmänä esimerkiksi koulujen
9 itsearvioinneissa. Ydinryhmää on mahdollisuus täydentää osaamisen mukaan. Itsearvioinneista nousevat kehittämishankkeet laaturyhmä tuo avoimeen keskusteluun opettajakokouksiin, jotta voidaan saavuttaa yhteinen näkemys kehittämishankkeiden tarpeellisuudesta ja toteuttamisesta. 4.3 Laatutyön tuomat hyödyt Laatutyölle voidaan määritellä ainakin kolme selkeää tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on laadun osa-alueiden kuvaaminen eli koulujen toiminnan nykytilan kuvaaminen luvun 4.2.2 mukaisesti. Jo pelkästään koulujen toiminnan kuvaamisesta on se hyöty, että toimintaan saadaan läpinäkyvyyttä. Opettajan työ helpottuu, kun koulussa on avoin ja selkeä toimintamalli, jota voidaan lisäksi hyödyntää esimerkiksi perehdytettäessä uusia opettajia tai sijaisopettajia. Toisena tavoitteena on arvioida perusopetuksen nykytila vertaamalla toimintaa perusopetuksen laatukriteereihin ja parantaa sitä kehittämishankkeilla, joiden kohteet nousevat koulukohtaisista itsearvioinneista. Toiminnan nykytilan vertaaminen ja kehittäminen kohti tavoitteita eli laatukriteereitä on laatutyön varsinainen päämäärä. Kolmantena tavoitteena on nykyisen arviointijärjestelmän kehittäminen täydentämällä sitä perusopetuksen laatukriteereihin perustuvalla arvioinnilla, joka tuo lisäarvoa nykyiseen arviointikäytäntöön erityisesti opetuksen järjestäjän ja koulujen toiminnan arvioinnin näkökulmasta. Kun puhutaan laatutyön tuomista hyödyistä, on tärkeää painottaa arvioinnin keskeistä tarkoitusta eli painopisteen ei tule olla menneisyyden moittimisessa vaan tulevaisuuden kehittämisessä. Toimintasuunnitelman punaisena lankana onkin arvioinnin ja koulujen toiminnan kehittäminen. Suunnitelman visiona on uuden arviointisuunnitelman laatiminen, jonka tarkoituksena on nykyisen arviointijärjestelmän ja perusopetuksen laatukriteereihin perustuvan arvioinnin yhdistäminen ja kehittäminen sekä toiminnan vakiinnuttaminen jatkuvaksi prosessiksi. 4.3.1 Laatutyön mahdollinen sovellus Pyhärannassa Pyhärannan opettajien eläköitymisestä johtuva merkittävä henkilöstömuutos ja koulutoimen pieni koko aiheuttavat resurssipulaa laatutyön käynnistämiseksi Pyhärannan perusopetuksessa. Tästä johtuen laatutyö voidaan käynnistää tarvittaessa soveltaen seuraavasti: Pyhärannan laaturyhmä kuvaa kevään 2011 aikana oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin laatukortin, joka kuuluu oppilaan kohtaaman toiminnan laatuun. Ko. laatukortti arvioidaan syksyllä
10 2011. Keväällä 2012 kuvataan ja arvioidaan rakenteiden laatuun kuuluva arvioinnin laatukortti. Kyseiset laatukortit ovat valitut tarkoituksella, sillä niiden kehittäminen koetaan tarpeellisena ja ajankohtaisena. Lähitavoitteena olisi näin edellytysten kehittäminen yleisen, tehostetun ja erityisen tuen lakimuutokselle, joka astui voimaan vuoden (2011)alussa - oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin laatukriteerien välityksellä. Toisena, pidemmän aikavälin tavoitteena, olisi arvioinnin kehittäminen ja arviointisuunnitelman laatiminen. Yhteenvetona voidaan todeta, että laatutyö on mahdollista käynnistää samoin kuin Uudessakaupungissa tai sitten soveltaen yllä olevan mukaan. Kolmantena vaihtoehtona on aloittaa soveltaen ja jatkaa esimerkiksi vuoden päästä suunnitelman mukaan. 4.4 Hyvä koulu meidän koulu 5 Laatutyön aikataulu Perusopetuksen laatukriteerit mahdollistavat siis koulun toiminnan arvottamisen. Ne vastaavat ensisijaisesti kysymykseen, millaista toiminnan tulisi olla. Vaikka ne edustavat yhtä näkemystä hyvästä koulusta, on hyvä huomioida, että niiden luomiseen ovat osallistuneet useat eri koulutuksen asiantuntijat ja niitä ovat muovanneet lausuntokierrokset eri tahoilla. Oleellista on luottamus perusopetuksen laatukriteereiden pätevyyteen sekä kokonaisvaltaiseen näkemykseen hyvän koulun määritelmästä ja siitä millaista toiminnan tulisi olla hyvässä koulussa. Laatuhanke on tarkoitus toteuttaa koulujen kehittämisen näkökulmasta eli jo hankkeen aikana luodaan kehittämishankkeita, joiden tarkoituksena on kehittää toimintaa Uudenkaupungin ja Pyhärannan kouluissa. Erillistä alkumittausta ei tarvita, sillä koulujen toiminnan nykytilan kuvaaminen muodostaa alkumittauksen, johon tulevien vuosien kehittämistyö rakentuu. Koulujen toiminnan kuvauksia päivitetään toiminnan kehittyessä ja samalla on mahdollisuus seurata eri kehittämishankkeiden toteutumista ja vaikuttavuutta. Syksy 2010 Toimintasuunnitelman laadinta, josta selviää laatutyön organisointi ja aikataulu Rehtoreiden laaturyhmän perustaminen Uuteenkaupunkiin ja Pyhärantaan Laatutyön suunnittelua laaturyhmissä ja laaturyhmien koulutusta (laatuvastaavan johdolla) Uudenkaupungin ja Pyhärannan laaturyhmät kuvaavat ja tarkentavat johtamisen laatukortin työpajamuotoisena koulutuksena (Kaarinan laatuvastaavan johdolla)
11 Laatuvastaava kiertää koulut ja varmistaa laatutyön käynnistymisen kouluissa Kevät 2011 Katso liite (liite 2) Koulutusta laaturyhmälle ja tarvittaessa opettajille (laatuvastaavan johdolla) Syksy 2011 Toteutetaan opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa mainitut laadun osa-alueiden koulukohtaiset kuvaukset (liite 1) ja itsearvioinnit (1 laatukortti, marraskuu) Toteutetaan kehittämishanke/-hankkeet kehittämissuunnitelman mukaisesti (hanke/hankkeet on merkitty myös opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan) Kevät 2012 Toteutetaan opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa mainitut laadun osa-alueiden koulukohtaiset kuvaukset (liite 1) ja itsearvioinnit (2 laatukorttia) (1 helmikuussa, 1 huhtikuussa) Valitaan kehittämishankkeet itsearviointien tulosten perusteella (Valitaan koulujen yhteinen kehittämishanke (kunnan laaturyhmä) ja/tai koulukohtainen hanke (koulun laaturyhmä ja opettajakokous; hanke/hankkeet kirjataan itsearviointi lomakkeeseen (liite3) sekä seuraavan lukuvuoden opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan ja kehittämissuunnitelmaan, Liite 4) Syksy 2012 Toteutetaan opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa mainitut laadun osa-alueiden koulukohtaiset kuvaukset (liite 1) ja itsearvioinnit (1 laatukortti, marraskuu) Toteutetaan kehittämishanke/-hankkeet kehittämissuunnitelman mukaisesti (hanke/hankkeet on merkitty myös opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan) Kevät 2013 Toteutetaan opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa mainitut laadun osa-alueiden koulukohtaiset kuvaukset (liite 1) ja itsearvioinnit (2 laatukorttia) (1 helmikuussa, 1 huhtikuussa) Valitaan kehittämishankkeet itsearviointien tulosten perusteella (Valitaan koulujen yhteinen kehittämishanke (kunnan laaturyhmä) ja/tai koulukohtainen hanke (koulun
12 Syksy 2013 laaturyhmä ja opettajakokous; hanke/hankkeet kirjataan itsearviointi lomakkeeseen (liite3) sekä seuraavan lukuvuoden opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan ja kehittämissuunnitelmaan, Liite 4) Toteutetaan opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa mainitut laadun osa-alueiden koulukohtaiset kuvaukset (liite 1) ja itsearvioinnit (1 laatukortti, marraskuu) Toteutetaan kehittämishanke/-hankkeet kehittämissuunnitelman mukaisesti (hanke/hankkeet on merkitty myös opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan) Kevät 2014 Toteutetaan opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa mainitut laadun osa-alueiden koulukohtaiset kuvaukset (liite 1) ja itsearvioinnit (2 laatukorttia) (1 helmikuussa, 1 huhtikuussa) Valitaan kehittämishankkeet itsearviointien tulosten perusteella (Valitaan koulujen yhteinen kehittämishanke (kunnan laaturyhmä) ja/tai koulukohtainen hanke (koulun laaturyhmä ja opettajakokous; hanke/hankkeet kirjataan itsearviointi lomakkeeseen (liite3) sekä seuraavan lukuvuoden opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan ja kehittämissuunnitelmaan, Liite 4) Syksy 2014 Toteutetaan kehittämishanke/-hankkeet kehittämissuunnitelman mukaisesti (hanke/hankkeet on merkitty myös opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan) Arviointisuunnitelman laatiminen Kevät 2015 Laatukortteihin perustuvan itsearviointikäytännön vakiinnuttaminen perusopetukseen Toteutetaan opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa mainitut laadun osa-alueiden koulukohtaiset kuvaukset (liite 1) ja itsearvioinnit (2 laatukorttia) (1 helmikuussa, 1 huhtikuussa) Valitaan kehittämishankkeet itsearviointien tulosten perusteella (Valitaan koulujen yhteinen kehittämishanke (kunnan laaturyhmä) ja/tai koulukohtainen hanke (koulun laaturyhmä ja opettajakokous; hanke/hankkeet kirjataan itsearviointi lomakkeeseen (liite3) sekä seuraavan lukuvuoden opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan ja kehittämissuunnitelmaan, Liite 4)
13 6 Kriittisiä kohtia laatuhankkeen onnistumiselle 6.1 Koulujen ja päättäjien sitoutuminen 6.2 Aikataulu Koulujen rehtoreiden sitoutuminen laatutyöhön on ensiarvoisen tärkeää, sillä koulujen toiminnan kehittäminen perustuu itsearviointeihin kouluissa. Toimintasuunnitelma on laadittu siten, että se ei luo rinnakkaista arviointikäytäntöä nykyiselle, vaan se täydentää ja kehittää nykyistä arviointijärjestelmää. Rehtoreiden ja opettajien olisikin hyvä nähdä perusopetuksen laatukriteerit ja uusi arviointisuunnitelma mahdollisuutena opetuksen järjestäjän ja koulujen toiminnan kehittämiselle. Rehtorit ja opettajat motivoidaankin työhön itsearviointien perusajatuksella eli oman työn kokonaisvaltaisella kehittämisellä sekä paremman toimintaympäristön ja -kulttuurin luomisella. Vastuu koulujen laatutyöstä ei ole yksin rehtorilla vaan hänen avukseen nimetään laatuvastaavat ja perustetaan koulukohtaiset laaturyhmät. Koulukohtaisten laatuvastaavien/ryhmien tehtävänä on vastata koulujen laatutyöstä. Koulun rehtori kuuluu laaturyhmään ja vastuu laatutyöstä on viime kädessä hänen. Pienten koulujen resurssit on huomioitu hankkeessa siten, että ne voivat tehdä yhteistyötä akselilla Pyhämaa/Saarnisto ja Lokalahti/Hakametsä esimerkiksi yhteisen laaturyhmän muodostamisessa. Toimintasuunnitelma esitellään koulutuslautakunnalle ja lautakunnan jäsenillä on mahdollisuus antaa lausuntonsa suunnitelmasta kuten myös rehtoreilla. Sen jälkeen toimintasuunnitelmaan tehdään tarvittavat korjaukset, jonka jälkeen suunnitelmalle on tarkoitus saada koulutuslautakunnan hyväksyntä. Perusopetuksen arvioinnin ja laadun kehittäminen laatutyön välityksellä kirjataan myös perusopetuspalvelujen strategiaan. Kouluissa perusopetuksen laatukriteereiden itsearvioinnit (eri vuosina eri laatukortit) kirjataan opetussuunnitelmaan perustuvaan suunnitelmaan lukuvuoden yhtenä tavoitteena ja itsearvioinneista nousevat kehittämiskohteet kirjataan opetussuunnitelmaan perustuvaan suunnitelmaan kehittämishankkeina, joista laaditaan kehittämissuunnitelma. Varsinainen arviointityö tehdään lukuvuosina 2011-2012, 2012-2013 ja 2013-2014. Aikataulun laatimisessa on otettu huomioon koulujen vuosirytmi esimerkiksi itsearviointien sijoittamisessa. Myös kokonaisuutena aikataulun suhteen on pyritty mieluummin väljyyteen kuin kovaan kiireeseen ottaen kuitenkin huomioon uuden opetussuunnitelman tulemisen vuosikymmenen puolessa välissä. Laatutyön pitäisi olla jo siinä vaiheessa osa vakiintunutta arviointijärjestelmää, kun uuden kuntakohtaisen
14 opetussuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen vaatii sekä resursseja että työtunteja. 6.3 Ohjaus ja koulutus Laatuvastaava kouluttautuu itse ja jakaa tietoa Uudenkaupungin ja Pyhärannan laaturyhmille. Lisäksi laatuvastaava kartoittaa laatuhankkeita maanlaajuisesti painotuksena erityisesti lähialueilla tehtävä laatutyö. Laaturyhmille järjestetään koulutusta syksyn 2010 aikana. Osa koulutuksesta suunnitellaan yhteistyössä TSO:n eli Turun seudun opetusfoorumin kanssa. Koulutuskumppanina toimii valtakunnallinen Educode(aikaisemmin Opeko). Laatuvastaava jalkauttaa laatu- eli kehittämistyötä kouluihin tekemällä koulukierroksen, jonka tarkoituksena on perehdyttää opettajia perusopetuksen laatukriteereihin ja esitellä toimintasuunnitelmaa. Lisäksi toimintasuunnitelma on kirjoitettu siten, että sitä voidaan pitää käsikirjana laatutyön käynnistämiselle. Yhteenvetona voidaan todeta, että kehittämishankkeet varmistavat toiminnan uudistamisen arviointien perusteella. On tärkeää, että esitetyt toimenpiteet käsitellään koulutuslautakunnassa ja tarvittaessa myös kaupunginhallitus- ja valtuustotasolla. 7 Moniammatillinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö Alkuperäisenä suunnitelmana oli moniammatillinen ja poikkihallinnollinen alueellinen laaturyhmä. Laatutyön kutistuttua Uudenkaupungin ja Pyhärannan väliseksi on toimintasuunnitelman perusajatukseksi otettu laatutyön käynnistyminen koulukohtaisella tasolla. Silti moniammatillisuutta voidaan hyödyntää mm. laadun osa-alueiden kuvauksessa esimerkiksi oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin osalta. Niin ikään laaturyhmiin voidaan tarpeen tullen kutsua moniammatillista osaamista esimerkkinä fyysinen oppimisympäristö. Kummassakaan kunnassa ei ole yhteistä laatujärjestelmää kunnan organisaation tasolla, johon perusopetuksen laatutyön voisi rakentaa. Siksi on päädytty hyödyntämään perusopetuksen laatukriteereitä omana laadunarviointimallinaan eikä sitä ole sisällytetty esimerkiksi sellaisiin laadunarviointimalleihin kuin EFQM tai CAF. Poikkihallinnollinen yhteistyö on hedelmällisempää silloin kun kouluissa on saatu laatutyö käyntiin ja on jotain pohjaa, jota voidaan vertailla ja samalla oppia toisten kokemuksista. Yhteistyö yleensä ja erityisesti koulujen välillä, nähdään arvokkaana.
15 8 Laatutyön kustannukset Koulujen laatuvastaavien kulut aiheutuvat koulukohtaisten laatuvastaavien vuosiviikkoylituntipalkkioista. Mikäli valitaan laatuvastaavaparit ja heille maksetaan korvaus yhden ylitunnin mukaan, maksaa se arviolta 8200 euroa/vuosi (8 kertaa 1020 euroa) Uudenkaupungin koulujen osalta 1.8.2011 alkaen. Jos korvaus maksetaan 0,5 ylitunnin mukaan, summa tietenkin puolittuu. Yksi vuosiviikkoylituntipalkkio vastaa korvausta, jonka opettaja saa hoitaessaan esimerkiksi koulun musiikkivastuun. Pyhärannassakin yhden opettajan vuosiviikkoylituntipalkkio on noin 1020 euroa/vuosi. Kokonaiskulu muodostuu laatuvastaavien määrästä. 9 Pohdintaa Toimintasuunnitelman keskeinen ajatus, nimensä mukaan, voidaan tiivistää kahdella sanalla; Arvioi Kehitä. Jotta toiminta kouluissa voi olla laadukasta, sen tulee olla tavoitteellista. Luomalla perusopetuksen laatukriteerit, on opetusministeriö asettanut tavoitteet keskeiselle toiminnalle perusopetuksessa koskien sekä opetuksen järjestäjän että koulujen toimintaa. Lisäksi laatukriteereillä pyritään osaltaan tukemaan opetuksen järjestäjän esimerkiksi kunnan päätöksentekoa perusopetuksesta. Toimintasuunnitelman ytimessä on kouluissa tehtävä laatutyö. Koulujen laaturyhmillä on mahdollisuus verrata koulun toimintaa perusopetuksen laatukriteereihin. Vertailussa nousee varmasti esiin myös laatukriteerit opetuksen järjestäjälle. Se, miten opetuksen järjestäjän toimintaa arvioidaan suhteessa laatukriteereihin, on laatutyön seuraava askel. Koulukohtaisella arvioinnilla kyetään arvioimaan osittain myös opetuksen järjestäjän toimintaa, mutta yksi foorumi ko. arvioinnille voisi olla rehtoreiden muodostama laaturyhmä, johon myös koulujen laatuvastaavat kuuluisivat. Ryhmässä käytävä arviointikeskustelu laatukriteereistä opetuksen järjestäjälle sekä kokemukset koulujen laatutyöstä luovat mahdollisuuden myös opetuksen järjestäjän toiminnan kehittämiselle. Lopuksi; arvioinnilla ei pyritä toiminnan arvostelemiseen vaan muutokseen eli arviointi ei ole vain mittaamista vaan vaikuttamisen väline.
16 10 Kirjallisuutta Koulutuksen arvioinnin uusi suunta. Arviointiohjelma 2004-2007. 2004. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 1. Kirjapaino Oma Oy. Jyväskylä. Laatukeskuksen internet -sivusto. www.laatukeskus.fi. Niemi, Eero K. (toim.). 2006. Arvioinnilla laatua koulutukseen. Ajatuksia paikalliseen ja seudulliseen arviointiin. Opetushallitus. Arviointi 1/2006. Yliopistopaino. Helsinki. Opetusministeriön julkaisuja, 2010:6. Perusopetuksen laatukriteerit. Yliopistopaino. Helsinki. Perusopetuslaki ja perusopetusasetus 21.8.1998/628. Räisänen, Anu & Rönnholm, Harri. 2006. Itsearviointi kouluyhteisöä kehittäväksi. EFQM -arviointimalli yleissivistävässä koulutuksessa. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 14. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. Rönnholm, Harri & Räisänen, Anu (toim.). 2005. Arviointi tukee kehittymistä - miten arvioinnin kehittymistä tuetaan? Koulutuksen järjestäjien tukeminen arviointiin liittyvissä asioissa. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 7. Jyväskylän yliopistopaino. Jyväskylä. Valtioneuvoston asetus koulutuksen arvioinnista 150/2003. Yhteinen arviointimalli (CAF). Organisaation kehittäminen itsearvioinnin avulla. 2003. Edita Prima Oy. Helsinki.
LIITTEET Liite 1 Koulukohtaiset itsearvioinnit Liite 2 Laatutyö kouluissa keväällä 2011 Liite 3 Laaturyhmän itsearviointilomake (2kpl) Liite 4 Kehittämissuunnitelma
Koulujen laadun osa-alueiden kuvaukset ja itsearvioinnit Liite 1 Huhtikuu 2011 Marraskuu 2011 Helmikuu 2012 Huhtikuu 2012 Marraskuu 2012 Helmikuu 2013 Kodin ja koulun yhteistyö Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Oppimisympäristön turvallisuus Fyysinen oppimisympäristö Opetussuunnitelman toteuttaminen Opetus ja opetusjärjestelyt Huhtikuu 2013 Osallisuus ja vaikuttaminen / Taloudelliset resurssit Marraskuu 2013 Helmikuu 2014 Huhtikuu 2014 Henkilöstö Johtaminen Arviointi
Laatutyö Uudenkaupungin peruskouluissa keväällä 2011 Liite 2 Maaliskuu/huhtikuu 2011 Jokaisessa koulussa pidetään opettajakokouksen yhteydessä laatuistunto maaliskuun aikana. Istunnon tarkoituksena jatkaa koulukohtaisen laatutyön käynnistämistä sekä kartoittaa ja miettiä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitä/mitkä ovat oman koulun/työyhteisön vahvuudet? 2. Vastaavasti heikkoudet/ne alueet, joita toivottaisiin kehitettävän? 3. Käydään arvokeskustelu koulun arvoista? Keskustelun pohjana voidaan käyttää rehtorien laaturyhmässä sovittuja arvoja kuten avoimuus, turvallisuus ja opetuksen laatu. Sen lisäksi voidaan hyödyntää seutukunnallisia arvoja, joita ovat yhteisöllisyys, yhteistyö, tavoitteellisuus, kestävä kehitys ja ammatin arvostaminen Tarkoituksena on sopia oman koulun arvoista. Kaikkiin kysymyksiin vastataan kirjallisesti eli laaditaan muistio! Huhtikuu/toukokuu 2011 Kesäkuu 2011 Laaditaan koulun oma laatukuvaus kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Tehdään yhteistyössä koko henkilökunnan kanssa. Valitaan jokaiseen kouluun oma(t) laatuvastaava/-vastaavat sekä perustetaan koulukohtaiset laaturyhmät Laaturyhmä suorittaa koulukohtaisen itsearvioinnin kodin ja koulun yhteistyöstä vertaamalla kuvausta perusopetuksen laatukriteereihin. Itsearviointi tehdään valmiille lomakepohjalle. Laaditaan kehittämissuunnitelma itsearvioinnin pohjalta. Kehittämissuunnitelma tehdään valmiille lomakepohjalle. Laaturyhmä tekee, keskustellaan opettajakokouksessa. Rehtorit palauttavat lukuvuoden arviointilomakkeen viikolla 23, jonka liitteenä on laatutyön itsearviointilomake (liite 3). Ne toimitetaan koulutuslautakunnalle talousarvion suunnittelua varten.
Liite 3 Arvioinnin suorittaja Opetuksen järjestäjä Koulu Arviointi suoritettu Käsitelty lautakunnassa Arvioinnin kohde Lyhyt kuvaus nykytilasta Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämisen kohde Aikataulu Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu Aiheen arviointi seuraavan kerran Lisätietoja
Liite 3 HENKILÖSTÖ Arvioinnin suorittaja Opetuksen järjestäjä Koulu Arviointi suoritettu 17.11.2010 Käsitelty lautakunnassa 59 / 13.12.2010 Arvioinnin kohde Hyvinvoiva, ammattitaitoinen henkilöstö (kunnan strategia ja opetustoimen talousarvio 2010) Lyhyt kuvaus nykytilasta Kunnan tasolla on laadittu henkilöstösuunnitelma. Henkilöstön työtyytyväisyyttä arvioidaan joka toinen vuosi. Koulutoimen yhteistä perehdyttämissuunnitelmaa ei ole laadittu, vaan uuden työntekijän perehdyttämisestä vastaa johtosäännön mukaan hänen esimiehensä. Kaikilla kouluilla pätevät viranhaltijat, mutta yksi vuorotteluvapaasijainen on epäpätevä. Opettajien osallistumista täydennyskoulutukseen ei ole seurattu henkilötasolla. Vahvuudet Henkilöstön työtyytyväisyys on ollut kunnan keskitasoa parempaa. Henkilöstö on vakinaisissa viroissa tai toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa kolmea työntekijää lukuun ottamatta. Opettajat osallistuneet koulutukseen keskimäärin 4 päivää vuodessa (3 ns. vesoa ja 1 muuta koulutusta). Parantamisalueet Kouluilta tulleen kirjelmän mukaan oppilashuollon resurssit ovat kuntatasolla riittämättömät (vrt. siv.ltk 42/4.10.2010) Oppilashuollon henkilöstöresurssit tulisi saada vastaamaan nykyistä tarvetta ja sosiaali- ja terveysministeriön antamia suosituksia. Kehittämisen kohde OPPILASHUOLLON HENKILÖSTÖRESURSSI Aikataulu Ajankohta Toimenpide Valmis Seuranta Vastuu kevät -11 Lautakunta esittää kunnanhallitukselle YY:lta hankittavan koulupsykologipalvelun lisäämistä 50 % 1.8.2011 YY:n sopimuksen vuosittainen päivitys raportointi lautakunnalle kesällä 2011 siv.ltk siv.joht. Aiheen arviointi seuraavan kerran Henkilöstöresurssin riittävyyttä arvioidaan kouluille tehdyn kyselyn avulla syksyllä 2011 Lisätietoja Arvioinnin tukena käytetty kunnan henkilöstötilinpäätöstä vuodelta 2009. Arvioinnin tulokset toimitettu tiedoksi kunnan henkilöstöhallintoon.
Koulu: TAVOITE Päivämäärä: KEHITTÄMISKOHDE 1 KEHITTÄMISKOHDE 2 KEHITTÄM HALUTUT TULOKSET mittari TOIMEN- PITEET TAVOITTEEN SAAVUTTA- MISEKSI VASTUU AIKATAULU RESURSSIT ajalliset/ taloudelliset ARVIOINTI kuka, miten, milloin