Kaavaselostus LAUKAAN KUNTA Kirkonkylän asemakaavan muutos; Kortteli 58 410-AK-KIR-033 Ehdotus 25.1.2017 Kirkonkylän asemakaavan muutos. Korttelit 58 ja 65 1
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kaavatunnus: 410-AK-KIR-033 Kaavan päiväys: 25.1.2017 Kaavan laatija: Laukaan kunta, Maankäyttö Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 20.4.2016 37 Kaavan vireille tulosta ilmoitettu: (OAS nähtäville) 4.5.2016 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 28.9.2016 93 Kaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä: 6.10. 21.10.2016 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 25.1.2017 Kunnanhallitus Kaavaehdotus MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä: Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan hyv. päivämäärä: Kunnanhallituksen hyväksymispäivämäärä: Kunnanvaltuuston hyväksymispäivämäärä: 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue käsittää korttelin 58, osan kortteleista 59 ja 65 sekä niihin liittyvät katualueet. Asemakaavan muutos koskee kiinteistöjä Mäntymäki 410-409-15-1, Mäntymäki I 410-409- 15-5, Keskikulma 410-409-29-2, Kuntala 410-409-53-9, Puistotiestö 410-409-53-16, Välskärilä 410-409-25-1 ja Pankkikirjala 410-409-2-238. Korttelin 58 tontin 2 alueelle sijoittuu entinen rautakaupan rakennus sekä siihen liittyvä varasto. Suunnittelualue liittyy Engelintie, Laukaantie ja Saravedentie nimisiin katualueisiin. Alueen itäpuolella sijoittuu kirkon ympäristö. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,45 ha. Kuva 1: Suunnittelualueen sijainti
Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus 1.3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Suunnittelualueeseen kuuluu Laukaan kirkonkylässä sijaitseva kortteli 58, osia kortteleista 59 ja 65 sekä niihin liittyvät katualueet. Korttelin 58 tontilla 1 sijaitsee kaksi asuinkerrostaloa. Tontilla 2 on aiemmin toiminut rautakauppa. Asemaakaavan muutoksen tavoitteena on tarkistaa suurimman sallitun kerrosluvun määrää, mutta säilyttää alueen käyttötarkoituksena asuinja liikerakentaminen. Entisen rautakaupan alueelle tavoitellaan enintään 8 kerroksisen asuintalon sijoittamista, jonka ensimmäiseen kerrokseen tullaan mahdollisesti sijoittamaan liike- ja varastotiloja. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota siihen, että rakentaminen sopeutuu ympäröivään maisemaan. Korttelin 65 osalta suunnittelualueessa on mukana nykyisen Saravedentien katualueet. Muilta osin korttelin 65 alueet jäävät suunnittelualueen ulkopuolelle. Korttelista 59 suunnittelualueeseen kuuluu kiinteistön 410-409-15-5 alueelle, joka on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK). Alue on nykyisellään kerrostalokorttelin 58 tontin 1 piha-aluetta. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset keskustan kehittämisohjelman suuntaiselle maankäytölle. 2
SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...1 1.1 Tunnistetiedot...1 1.2 Kaava-alueen sijainti...1 1.3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet...2 2 TIIVISTELMÄ...4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet...4 2.2 Asemakaava...4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen...4 3.1 Alueen yleiskuvaus...4 3.2 Liikenne...5 3.2 Luonnonympäristö...5 3.3 Rakennettu ympäristö...6 Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot...6 3.4 Palvelut...6 3.5 Työpaikat...6 3.6 Virkistys...6 3.7 Tekninen huolto...6 3.8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt...7 3.4 Maanomistus...7 3.5 Suunnittelutilanne...7 3.5.1 Maakunnallinen suunnittelutilanne...7 Yleiskaava...9 Asemakaavat...10 Muut suunnitelmat ja päätökset...10 3.6. Pohjakartta...11 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve...11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset...12 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö...12 4.3.1 Osalliset...12 Yhteisöt tms. joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään...12 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...12 4.3.4 Viranomaisyhteistyö...12 4.4 Asemakaavan tavoitteet...12 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet...13 4.5 Asemakaavaratkaisun vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu...13 4.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet...13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS...16 5.1 Kaavan rakenne...16 5.1.1 Mitoitus...16 5.1.2 Palvelut...17 5.1.3 Liittyminen voimassa olevaan kaavaan...17 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen...17 5.3 Aluevaraukset...17 5.3.1 Korttelialueet...17 5.4 Kaavan vaikutukset...18 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan...18 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja yhdyskuntarakenteeseen...18 5.4.4 Kaavan liikenteelliset vaikutukset...18 5.4.5 Kaavan taloudelliset vaikutukset...18 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset...19 5.6 Nimistö...19 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...19 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus...19 6.2 Toteuttamisen seuranta...19 Liitteet: - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - asemakaavan seurantalomake Erilliseen liiteasiakirjaan on koottu seuraavat kaavamuutokseen liittyvät kartat ja asiakirjat: - Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointi 2012 2014 3
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistetty niin sanottuna vähäisenä kaavoituskohteena, joita kaavoitus ja rakennuslautakunta voi käynnistää tarpeen mukaan. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti käynnistää hankkeen ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville kokouksessaan 20.4.2016 37. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä 4.5. 20.5.2016 välisen ajan ja se lähetettiin tiedoksi Keski-Suomen ELY keskukselle, Keski-Suomen museolle, Keski-Suomen liitolle ja tekniselle lautakunnalle. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta asetti kaavaluonnoksen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten 6.10. 21.10.2016 väliseksi ajaksi. Luonnoksesta pyydettiin ja saatiin viranomaiskommentit Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen liitolta ja Laukaan kunnan tekniseltä lautakunnalta. Kaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Luonnosvaiheen jälkeen laaditaan kaavaehdotus, jonka kunnanhallitus asettaa yleisesti nähtäville. Kortteli 58 sekä siihen liittyvät katualueet on erotettu omaksi suunnittelukokonaisuudeksi kaavaluonnosvaiheen jälkeen. Kuntalaa koskeva hankesuunnittelun keskeneräisyyden vuoksi korttelin 65 osalta suunnittelutyötä jatketaan omana hankkeena. Korttelia 58 koskevasta kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, palo- ja pelastustoimelta ja Laukaan kunnan tekniseltä lautakunnalta. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 58,59 ja 65 sekä niihin liittyviä katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 58 sekä siihen liittyvät katualueet. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Aluetta voidaan toteuttaa asemakaavamuutoksen voimaantulon jälkeen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on rakennettua kirkonkylän keskusta-aluetta. Alue käsittää entisen ns. rautakaupan alueen sekä kaksi kerrostaloa ns. Mäntymäen alueella. Alueen kasvillisuus muodostuu piha-alueiden kasvillisuudesta. 4
Kuva: Viistokuva suunnittelualueelta 3.2 Maaperä Maaperä korttelin 58 alueella on hiekkavaltaista reunamuodostumaa (RHkM). Saravedentien eteläpuolelta Kuntalan alueelta maaperätietoja ei ole kartoitettu. Kuva: Maaperäkartta 3.2 Liikenne Suunnittelualueelle sijoittuu Laukaantien ja Saravedentien risteysalue. Liikennöintikorttelin 58 tontin 1 alueelle tapahtuu länsipuolella kulkevan Engelintien kautta ja tontille kaksi Engelintien ja Saravedentien kautta. Korttelin 58 itäpuolella kulkee kevyenliikenteen yhteys Saravedentieltä kirkolle. 3.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on rakennettua taajama-aluetta, jonka kasvillisuus on puita ja pensaita kasvavaa hoidettua viheraluetta. Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei ole suojelukohteita. Alue ei sijaitse pääosin vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (0941001). 5
3.3 Rakennettu ympäristö Korttelin 58 tontilla 1 on kaksi 1950 luvulla rakennettua asuinkerrostaloa. Tontin 2 alueelle on 1970 luvulla rakennettu nykyisin tyhjillään oleva entisen rautakaupan rakennus. Kuva: Kerrostalot ja vanha rautakaupan rakennus korttelissa 58. 3.4 Palvelut 3.5 Työpaikat 3.6 Virkistys Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualue sijoittuu kirkkolailla suojellun Laukaan kirkon läheisyyteen. Vuoden 1993 (RKY 1993) inventoinnissa Laukaan kirkon miljöö on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. RKY inventointi on valtioneuvoston 22.12.2009 tekemän päätöksen mukaan korvattu uudella maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla inventoinnilla rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Laukaan kirkon miljöö ei ole RKY 2009 inventoinnin mukainen kohde. Suunnittelualueelle ei sijoitu rakennetun kulttuuriympäristön kohteita tai muinaisjäännöksiä. Laukaan kirkonkylän keskustassa on kaikki kunnalliset peruspalvelut sekä eri alojen kaupallisia palveluja. Suurimmat työllistäjät Laukaassa ovat kunta sekä Peurunka Center. Taajaman alueelle sijoittuu useita palvelualan työnantajia. Laukaan kirkonkylän alueella on olemassa hyvät, ulkoiluun, hiihtoon ja lenkkeilyyn sopivat kuntoilureitit sekä kentät yleisurheilun, tenniksen, jääkiekon ym. harrastamiseen. Suunnittelualueelta on lähellä kirkonkylän liikuntapalveluita ja alueelta on hyvät yhteydet virkistysalueisiin ja ulkoilureitteihin. 3.7 Tekninen huolto Suunnittelualueelle sijoittuu kunnan vesi- ja viemäriverkoston rakenteita. 6
Kuva: Vesihuoltoverkosto Alueen sähkönjakelusta vastaa Elenia Oy sekä tele- ja tietoverkkojen rakentamisesta yksityinen yhtiö. 3.8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alue on kirkonkylän taajama-aluetta. Alueelle ei kohdistu erityistä ympäristöhäiriötä. 3.4 Maanomistus Suunnittelualueella maanomistajana on pääasiassa Laukaan kunta. Alueelle sijoittuu myös yksityisessä omistuksessa olevia kiinteistöjä. 3.5 Suunnittelutilanne Maakunnallinen suunnittelutilanne Keski-Suomen strategia 2040 Keski-Suomen strategia 2040 hyväksyttiin 6.6.2014 korvaten samalla 8.6.2010 hyväksytyn maakuntasuunnitelman. Maakuntastrategian avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset ja järjestöt sekä Keski-Suomen asukkaat voivat sitoutua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin, osallistua aitoon yhteistoimintaan ja kokea strategian omia päämääriään tukevaksi. Maakuntakaava MRL:n mukaista maakuntakaavaa on laadittu usean vuoden ajan Keski-Suomessa. Maakunta-kaava on laadittu ns. kokonaismaakuntakaavana. Keski-Suomen maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 16.5.2007 ja vahvistettu lainvoimaiseksi ympäristöministeriössä 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava korvasi Keski-Suomen vaiheittain laaditun seutukaavan. Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan 7
osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja - ehdotus ovat nähtävillä vuonna 2016. Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kevätkokouksessa 2017. Maakuntakaavan vaihekaavat Keski-Suomen liitto on työstänyt myös 1 4. vaihemaakuntakaavoja. Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan tarkoituksena on varata Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 1. vaiheen maakuntakaavan 11.6.2008 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 16.12.2009. Toisessa vaihekaavassa varattiin alueita maa-aineshuoltoon ja tarkastettiin maakuntakaavan pohjavesi- ja maa-ainesalueita. Maakuntavaltuuston hyväksyi toisen vaihekaavan 15.11.2010 ja ympäristöministeriön vahvisti sen 11.5.2011. Kolmannessa vaihekaavassa on osoitettu alueita turvetuotannolle ja suojeltu samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa on osoitettu myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Vaihekaavan on hyväksytty 14.11.2012. Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Vaihekaavan tavoitevuosi on 2030. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihekaavan 3.5.2013 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 24.9.2014. Osa suunnittelualueesta sijaitsee maakuntakaavassa osoitetulle keskustatoimintojen alakeskuksen alueelle (ca). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä keskustatoimintojen alakeskus. Alakeskuksissa on asutuksen lisäksi kauppaan ja palveluihin liittyviä toimintoja. Suunnittelumääräys: Alakeskuksen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen sekä keskusta-alueen viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä ja turvallisista kevytliikenteen yhteyksistä sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa osin myös taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelun kohteet. 8
Alue sijaitsee osittain pohjavesialueella (pv). Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maaainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. Suunnittelualueen sijainti Kuva 7. Ote maakuntakaavayhdistelmästä Yleiskaava Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa Laukaan kirkon miljöö on esitetty valtakunnallisesti arvokkaana rakennettuna kulttuuriympäristönä v. 1993 RKY luettelon mukaisesti. Uusimmassa vuoden 2009 RKY inventoinnissa Laukaan kirkon miljöö ei ole enää mukana valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä. Suunnittelualue sijoittuu voimassa olevalle Laukaan kirkonkylän osayleiskaavaalueelle. Yleiskaava on vahvistettu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 3.10.1996. Suunnittelualue sijoittuu yleiskaavaan asuin-, kerros- ja liiketalovaltaista asuntoalueelle (AKL) sekä yleisten rakennusten alueelle (Y). Alueiden väliin on kaavassa osoitettu kokoojatie. Kuva: Ote kirkonkylän osayleiskaavasta. 9
Asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa Kirkonseudun rakennuskaavan muutos, joka on vahvistettu lääninhallituksessa 6.2.1980. Asemakaavassa korttelin 58 tontti 1 on osoitettu aseuinkerrostalojen korttelialueena (AK) ja tontti 2 liikerakennusten korttelialueena (AL). Suurin sallittu kerrosluku korttelissa on I-III. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuuslukuna e=0.5. Korttelin 65 alueella on voimassa 29.5.1996 vahvistettu rakennuskaavan muutos ja laajennus. Korttelin käyttötarkoitus on hallinto- ja virastorakennusten korttelialue (YH). Korttelissa suurin sallittu kerrosluku on I-III. Rakennusoikeutta korttelin alueelle on osoitettu 6000 k-m². Kortteliin on osoitettu pysäköimispaikkoja kaavamerkinnällä p. Suunnittelualueessa on lisäksi mukana kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK), jonka alueelle kiinteistön 410-409-15-5 pysäköintialueet sijoittuvat. Lisäksi suunnittelualueessa on mukana kortteleihin rajautuvia katualueita. Kuva: Ote kirkonkylän asemakaavayhdistelmästä Muut suunnitelmat ja päätökset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonympäristö 4) Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto. 10
Kirkonkylän keskustan kehittämissuunnitelma Vuoden 2015 aikana on kirkonkylän keskusta-alueelle laadittu kehittämissuunnitelmaa, jonka tavoitteen on kokonaisvaltainen ja pitkän aikavälin suunnitelma keskusta-alueen kehittämiseksi. Suunnitelmalla tavoitellaan taajamakuvallisesti yhtenäistä, houkuttelevaa ja viihtyisää kaupan ja asumisen ympäristöä, jossa on huomioitu erityisesti elinkeinoelämän näkökulma. Suunnitelma toimii taustaaineistona keskustan yleis- ja asemakaavoja laadittaessa sekä muissa keskusta-alueelle tehtävissä kehittämistoimenpiteissä. Suunnittelutyö on valmistunut vuoden 2015 lopussa. Työn laati Ramboll Finland Oy. Kuva 5. Ote kirkonkylän keskustan kehittämissuunnitelmasta Muita aluetta koskevia selvityksiä, käsittelyjä ja päätöksiä: - Kunnan rakennusjärjestys 2009 - Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanke 2012 2014. Mustonen Aada. - Luonto- ja maisemaselvitys Kirkonkylän osayleiskaavaa varten. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Jari Kärkkäinen (marraskuu 2016). 3.6. Pohjakartta Alueelle on laadittu pohjakartta mittakaavaltaan 1:2000. Pohjakarttaa täydennetään tarvittaessa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun lähtökohtana on tutkia korttelin 58 tontin kaksi alueella nykyisessä asemakaavassa sallittua korkeamman kerrostalon rakentaminen. Kortteli sijoittuu maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi osoitetun Laukaan kirkon läheisyyteen. Tämän johdosta kerrostalon sijoittumista on tutkittu havainnekuvin, joissa on tarkasteltu näkymiä eri suuntiin erilaisilla kerrostalon sijoittumisvaihtoehdoilla tontin alueella. Asemakaavamuutoksen yhteydessä kortteleihin 58 ja 65 liittyvien katualueiden rajauksia tarkistetaan toteutuneiden katulinjausten mukaisesti. 11
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavanmuutos on käynnistynyt ns. vähäisenä kaavoituskohteena, joita kaavoitus- ja rakennuslautakunta voi käynnistää tilanteen mukaan. Hanke käynnistettiin Laukaan kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätöksellä 20.4.2016 37, jolloin kaavamuutoksen vireilletulosta päätettiin kuuluttaa ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asettaa yleisesti nähtäville. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa - Kaava-alueiden ja niihin rajoittuvien alueiden maanomistajat - Kuntalaiset - Kaavamuutosten vaikutusalueiden asukkaat, yritykset, elinkeinonharjoittajat, alueen työntekijät ja palveluiden käyttäjät - Kunnan hallintokunnat; kaavoitus- ja rakennuslautakunta, tekninen lautakunta - Keski-Suomen ELY keskus - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen museo Yhteisöt tms. joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - Palo- ja palastuslaitos - Elenia Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hankkeen vireilletulosta on kuulutettu 4.5.2016 ja sitä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä 4.5. 20.5.2016 välisen ajan. OAS:n nähtävillä olosta tiedotettiin viranomaisia. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta asettaa kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot viranomaisilta. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydettään lausunnot viranomaisilta. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelua ympäristökeskuksen kanssa ei ole käyty, koska laaditulla asemakaavaluonnoksella ei ole vaikutusta valtakunnallisiin tai tärkeisiin seudullisiin alueidenkäyttötavoitteisiin eikä se muutoinkaan ole yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luontoarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä tai valtioin viranomaisten toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä. Hankkeesta on pidetty neuvottelu Keski-Suomen museon kanssa 2.5.2016. Viranomaisilta pyydetään lausunnot asemakaavamuutoksen luonnos- ja ehdotusvaiheessa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 12
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelun lähtökohtana on tutkia korttelin 58 tontin kaksi alueella nykyisessä asemakaavassa sallittua korkeamman kerrostalon rakentaminen. Kortteli sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön Laukaan kirkon läheisyyteen. Tämän johdosta kerrostalon sijoittumista on tutkittu havainnekuvin, joissa on tarkasteltu näkymiä eri suuntiin erilaisilla kerrostalon sijoittumisvaihtoehdoilla tontin alueella. Asemakaavamuutoksen yhteydessä kortteliin 58 liittyvien katualueiden rajauksia tarkistetaan toteutuneiden katulinjausten mukaisesti. Asemakaavan muutoksen ratkaisu ei poikkea Kirkonkylän osayleiskaavassa alueelle osoitetuista käyttötarkoituksista. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Nähtävillä olleessa kaavaluonnoksessa suunnittelualueeseen on kuulunut sekä korttelin 58 että korttelin 65 alueet sekä näihin liittyvät katualueet. Kaavaehdotusvaiheessa kortteli 58 sekä katualueet erotettiin omaksi kokonaisuudeksi. Korttelissa 65 sijaitsevan Kuntalan osalta käynnissä olevan rakennushistoriallisen selvityksen johdosta kaavoitusta jatketaan myöhemmässä vaiheessa omana hankkeena. Kuva: Suunnittelualueen laajuus kaavaluonnosvaiheessa. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Kaavaluonnoksessa on pyritty huomioimaan kaavamääräyksillä ja rakennusalojen sijoittelulla olemassa oleva ympäristö. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Keskeisimmin asemakaavan muutoksen vaikutukset kohdistuvat korttelin 58 tontille kaksi, jossa alueelle voimassa olevassa asemakaavassa osoitettua kerroslukua kasvatetaan. Kaavaluonnoksen valmistelun pohjana on käytetty Kirkonkylän keskustan kehittämissuunnitelman yhteydessä laadittua aineistoa. Lisäksi hanketta varten on laadittu vaihtoehtoisia havainnekuvia, joissa on tarkasteltu uuden rakennusmassan sijoittumista alueelle. Keskeistä tarkastelussa on ollut tutkia sitä, kuinka rakennusmassa sijoittuu olemassa olevaan rakennuskantaan, erityisesti sen sijainti ja korkeustaso suhteessa Laukaan kirkkoon. Lähtökohtana on, että uusi kerrostalo jäisi selkeästi alisteisemmaksi rakennushistoriallisesti arvokkaalle kirkkorakennukselle. Ramboll Finland Oy on laatinut havainnekuvia, joiden avulla on tarkasteltu rakennuksen näkyvyyttä erityisesti Laukaantieltä sekä keskustan että sataman suun- 13
nasta. Tarkastelulla on tutkittu myös kirkon näkyvyyttä eri sijoitusvaihtoehtojen kesken, jotta suunniteltu rakentaminen voidaan paremmin suhteuttaa mäellä sijaitsevaan kirkkoon. Kerrostalon sijoittamiselle on selvityksessä ollut kaksi vaihtoehtoista sijoituspaikkaa; Rakennusmassan sijoittuminen tontin länsiosaan Laukaantien ja Engelintien kulmaukseen (ve 1) tai tontin itäosaan lähemmäksi Viertolaa (ve 2). Alla olevissa kuvissa on esitelty rakennusmassan sijoittelua vaihtoehtoisista näkymistä sekä sijoittumista Kirkonkylän keskustan kehittämissuunnitelmaan. Kuva: Rakennuksen sijoittuminen. Vasemmalla Ve1 ja oikealla Ve 2. Kuva: Rakennuksen sijoittuminen suhteessa Keskustan kehittämissuunnitelmaan. 14
Kuva: Näkymä Laukaantieltä sataman suunnasta kohti kirkonmäkeä VE1 ja VE 2. Kuva: VE 1 näkymä Saraavedeltä nykytilanteessa. Kuva: VE 1 näkymä Saraavedeltä keskustan kehittämissuunnitelman mukaisesti toteutuneessa ympäristössä. 15
Kuva: Näkymä kirkon suunnasta. Kuva: Näkymä seurakuntatalon suunnasta. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Alueen maankäyttö muodostuu seuraavasti: Käyttötarkoitus pinta-ala ha k-m² AK-1 0,4900 3200 ALK 0,4543 3580 katualueet 0,4348 kev. liik. kadut 0,0719 Yhteensä: 1,4510 Erillisenä liitteenä TYVI lomake. 16
Palvelut Suunnittelualue tukeutuu kirkonkylän palveluihin. Liittyminen voimassa olevaan kaavaan Suunnittelualuetta ympäröi kirkonkylän taajaman asemakaava. Ympäröivän asemakaava on osoitettu kaavakartalla. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan muutos tiivistää taajamarakennetta. Suunniteltu uusi asuinkerrostalo lisää asuntotarjontaa keskusta-alueella. Asumisen lisääminen toteuttaa kirkonkylän keskusta-alueelle laaditun kehittämissuunnitelman linjausta, jossa tavoitellaan asumisen tiivistymistä keskusta-alueella. 5.3 Aluevaraukset Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 58 sekä siihen liittyvät katualueet. Korttelialueet Kaavaluonnoksessa on esitetty seuraavat korttelialueet: AK-1 ALK Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen asuinkerrokseen saadaan sijoittaa tiloja julkisia lähipalveluja varten. Suurin sallittu kerrosluku on V. Rakennusoikeus on 3200 k-m². Yhdistetty liike-, toimisto- ja asuinkerrostalojen korttelialue. Alimpaan kerrokseen voidaan sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 300 k-m². Suurin sallittu kerrosluku on VIII. Rakennusoikeus on yhteensä 3580 k-m². Muut merkinnät: a Auton säilytyspaikan rakennusala. p Pysäköimispaikka. t Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Lisäksi alueelle sijoittuu istutettavia alueenosia ja jalankululle ja pyöräilylle varattu katu / tie (pp). Asemakaavaamääräykset: Autopaikkamääräykset: Autopaikkoja tulee olla vähintään 1 autopaikkaa / asunto. Autopaikkoja liikuntaesteisille tulee olla vähintään 1. Vieraspaikkoja tulee olla 1 autopaikka / 30 asuntoa. Kiinteistö vastaa kustannuksellaan viemäröinnistä kiinteistökohtaisella pumppaamolla niiltä osin, kun viemäröitävää rakennusta tai rakennuksen osaa ei voida liittää viettoviemärillä runkolinjaan. Rakentamatta jäävä tontinosa, joita ei käytetä oleskeluun, leikkialueeksi, ajoteinä eikä pysäköintiin, on istutettava ja hoidettava. Tämän lisäksi tontin osalle tulee istuttaa reheviä pensas- ja puuryhmiä. Rakennus tulee toteuttaa korkeatasoisilla materiaaleilla taajamakuvaan sopivalla tavalla. Julkisivumateriaalina tulee olla rappaus tai tiili. Elementinväriset saumat rakennuksissa ovat sallittuja. Talousrakennuksissa materiaali on vapaa. 17
Katonvärin tulee olla tumman harmaa tai musta. Tonttien valaistus ja viherrakentaminen toteutetaan rakentajan toimesta laadittavan erillisen suunnitelman mukaisesti. Porrashuoneiden 15 m² ylittävä osa on sallittua rakentaa kussakin kerroksessa asemakaavakarttaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Rakennuksesta ulkonevat katokset ja parvekkeet on mahdollista sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle. ALK -korttelialueelle pistetalon julkisivun tulee olla pääosin valkoinen. Pistetalon kolmea alimmaista kerrosta on korostettava ylemmistä kerroksista erottavalla tummemmalla julkisivujen värivalinnalla. Mikäli ylimpien kerrosten julkisivuissa käytetään samaa materiaalia kuin alemmissa kerroksissa, tulee niissä käyttää erilaista materiaalin pintakäsittelyä. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Asemakaavan muutos mahdollistaa Kirkonkylän keskusta-alueelle korkeampaa rakentamista korttelin 58 tontin kaksi alueelle, mitä alueen toteutunut rakennuskanta on. Entisen rautakaupan tontille kahdeksan asuinkerrosta salliva kerrostalo muodostuu kirkonkylän maamerkiksi ja sillä on oleellista vaikutusta taajamakuvaan myös laajemmin tarkasteltuna. Rakennusmassan sopivuutta taajamakuvaan sekä sen näkyvyyttä ja korkeusaseman suhdetta mm. kirkkoon on tarkasteltu havainnekuvin. Tontilla kerrostalo on tarkoitus toteuttaa pistemäisenä rakennusmassana, jolloin rakennusmassan peittävä vaikutus mm. taustalla oleviin kerrostaloihin ei muodostuisi huomattava. Näkymätarkasteluja on esitetty aiemmin kaavaselostuksessa. Kaavamuutos ei kuitenkaan poikkea alueen lähiympäristössä vallitsevasta rakentamismuodosta, joka on kerrostalorakentamista. Vaikutukset korostuvat ainoastaan rakentamiskorkeuden johdosta. Vaikutukset luontoon ja yhdyskuntarakenteeseen Suunnittelualue on rakennettua taajamaympäristöä ja asemakaavamuutoksen vaikutukset luonnonympäristöön ovat vähäiset. Vaikutukset ovat lähinnä yhdyskuntarakennetta tiivistäviä. Suunnittelualue on rakentamisen osalta pääosin jo toteutunutta. Rakentamisalueita ei ole muodostumassa luonnontilaisille alueenosille. Uuden asutuksen määrän lisääntyminen keskustassa toteuttaa laadittua keskustan kehittämissuunnitelmaa. Kaavan liikenteelliset vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei muodosteta uusia kulkuyhteyksiä. Asemakaavan muutoksella tarkistetaan kortteleiden ja katualueiden rajauksia vastaamaan muodostunutta katuverkkoa. Liittymät asemakaavan muutoksessa osoitetaan olemassa olevista liittymistä. Laukaantien ja Saraavedentien liittymäalueelta tonttiliittymiä ei ole mahdollista muodostaa. Kaavan taloudelliset vaikutukset Asuntotarjonnan lisäämisellä ja sen myötä asukasmäärän kasvulla on kunnalle myönteistä taloudellista vaikutusta. 18
5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartalla. 5.6 Nimistö Kaavamuutosalueen nimistö ei muutu. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavaa voidaan ryhtyä toteuttamaan sen voimaan tulon jälkeen. 6.2 Toteuttamisen seuranta Pääasiassa kaava-alueen toteutuksen valvonnasta vastaa rakennusvalvonta. Laukaassa 25.1.2017 Mari Holmstedt kaavoitusjohtaja Outi Toikkanen kaavasuunnittelija 19
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.9.2016/25.1.2017 LAUKAAN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; Kortteli 58 410-AK-KIR-033 LAUKAAN KUNTA MAANKÄYTTÖ 2016 1
SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 3. TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT... 4 3.1 Maakuntakaava... 4 3.2 Yleiskaava... 6 3.3 Asemakaavat... 7 3.4. Pohjakartta... 8 4. VAIKUTUSALUE... 8 5. OSALLISET... 8 5.1 Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa... 8 5.2 Viranomaiset... 8 5.3 Yhteisöt tms. joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään... 9 6. KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN... 9 7. VIRANOMAISYHTEISTYÖ... 10 8. SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET JA LAADITTAVAT SELVITYKSET... 10 9. KAAVOITUKSEN AIKATAULU... 10 10. YHTEYSTIEDOT... 11 2
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: "Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä." 1. SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE Laukaan kirkonkylän keskustaan sijoittuva asemakaavanmuutos on käynnistynyt Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätöksellä 20.4.2016 37. Suunnittelualue käsittää korttelin 58, osan kortteleista 59 ja 65 sekä niihin liittyvät katualueet. Asemakaavan muutos koskee kiinteistöjä Mäntymäki 410-409-15-1, Mäntymäki I 410-409-15-5, Keskikulma 410-409-29-2, Kuntala 410-409-53-9, Puistotiestö 410-409-53-16, Välskärilä 410-409-25-1 ja Pankkikirjala 410-409-2-238. Korttelin 58 tontin 2 alueelle sijoittuu entinen rautakaupan rakennus sekä siihen liittyvä varasto. Suunnittelualue liittyy Engelintie, Laukaantie ja Saravedentie nimisiin katualueisiin. Alueen itäpuolella sijoittuu kirkon ympäristö. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,45 ha. Asemakaavan muutoksen lopullinen rajaus tarkentuu suunnittelutyön aikana. Kuvat 1 ja 2. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. 3
Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Suunnittelualueeseen kuuluu Laukaan kirkonkylässä sijaitseva kortteli 58, osia kortteleista 59 ja 65 sekä niihin liittyvät katualueet. Korttelin 58 tontilla 1 sijaitsee kaksi asuinkerrostaloa. Tontilla 2 on aiemmin toiminut rautakauppa. Asemaakaavan muutoksen tavoitteena on tar-kistaa suurimman sallitun kerrosluvun määrää, mutta säilyttää alueen käyttötarkoituksena asuin- ja liikerakentaminen. Entisen rautakaupan alueelle tavoitellaan enintään 8 kerroksi-sen asuintalon sijoittamista, jonka ensimmäiseen kerrokseen tullaan mahdollisesti sijoittamaan liike- ja varastotiloja. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota siihen, että rakentaminen sopeutuu ympäröivään maisemaan. Korttelin 65 osalta suunnittelualueessa on mukana nykyisen Saravedentien katualueet. Muilta osin korttelin 65 alueet jäävät suunnittelualueen ulkopuolelle. Korttelista 59 suunnittelualueeseen kuuluu kiinteistön 410-409-15-5 alueelle, joka on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK). Alue on nykyisellään kerrostalokorttelin 58 tontin 1 piha-aluetta. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset keskustan kehittämisohjelman suuntaiselle maankäytölle. 3. TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT 3.1 Maakuntakaava Keski-Suomen strategia 2040 Keski-Suomen strategia 2040 hyväksyttiin 6.6.2014 korvaten samalla 8.6.2010 hyväksytyn maakuntasuunnitelman. Maakuntastrategian avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset ja järjestöt sekä Keski-Suomen asukkaat voivat sitoutua yhteisesti sovit- 4
tuihin tavoitteisiin, osallistua aitoon yhteistoimintaan ja kokea strategian omia päämääriään tukevaksi. Maakuntakaava MRL:n mukaista maakuntakaavaa on laadittu usean vuoden ajan Keski-Suomessa. Maakunta-kaava on laadittu ns. kokonaismaakuntakaavana. Keski-Suomen maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 16.5.2007 ja vahvistettu lainvoimaiseksi ympäristöministeriössä 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava korvasi Keski-Suomen vaiheittain laaditun seutukaavan. Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja -ehdotus ovat nähtävillä vuonna 2016. Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kevätkokouksessa 2017. Maakuntakaavan vaihekaavat Keski-Suomen liitto on työstänyt myös 1 4. vaihemaakuntakaavoja. Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan tarkoituksena on varata Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 1. vaiheen maakuntakaavan 11.6.2008 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 16.12.2009. Toisessa vaihekaavassa varattiin alueita maa-aineshuoltoon ja tarkastettiin maakuntakaavan pohjavesi- ja maa-ainesalueita. Maakuntavaltuuston hyväksyi toisen vaihekaavan 15.11.2010 ja ympäristöministeriön vahvisti sen 11.5.2011. Kolmannessa vaihekaavassa on osoitettu alueita turvetuotannolle ja suojeltu samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa on osoitettu myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Vaihekaavan on tullut lainvoimaiseksi 9.3.2016. Keski-Suomen maakuntahallitus päätti 19.5.2010 käynnistää myös neljännen vaihemaakuntakaavan. Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Vaihekaavan tavoitevuosi on 2030. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihekaavan 3.5.2013 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 24.9.2014. Suunnittelualue sijoittuu keskustatoimintojen alakeskuksen alueelle (ca). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä keskustatoimintojen alakeskus. Alakeskuksissa on asutuksen lisäksi kauppaan ja palveluihin liittyviä toimintoja. Alakeskuksen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen sekä keskusta-alueen viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä ja turvallisista kevyenliikenteen yhteyksistä sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. 5
Alue sijaitsee osittain pohjavesialueella (pv). Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. Kuva 2. Ote maakuntakaavayhdistelmästä 3.2 Yleiskaava Suunnittelualue sijoittuu voimassa olevalle Laukaan kirkonkylän osayleiskaava-alueelle. Yleiskaava on vahvistettu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 3.10.1996. Suunnittelualue sijoittuu yleiskaavaan asuin-, kerros- ja liiketalovaltaista asuntoalueelle (AKL) sekä yleisten rakennusten alueelle (Y). Alueiden väliin on kaavassa osoitettu kokoojatie. Kuva: Ote kirkonkylän osayleiskaavasta. 6
3.3 Asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa Kirkonseudun rakennuskaavan muutos, joka on vahvistettu lääninhallituksessa 6.2.1980. Asemakaavassa korttelin 58 tontti 1 on osoitettu aseuinkerrostalojen korttelialueena (AK) ja tontti 2 liikerakennusten korttelialueena (AL). Suurin sallittu kerrosluku korttelissa on I-III. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuuslukuna e=0.5. Suunnittelualueessa on lisäksi mukana kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK), jonka alueelle kiinteistö 410-409-15-5 ulottuu. Lisäksi suunnittelualueessa on mukana kortteleihin rajautuvia katualueita. Kuva: Ote kirkonkylän asemakaavayhdistelmästä 3.4 Muut suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet; 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonympäristö 4) Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Kirkonkylän keskustan kehittämissuunnitelma Vuoden 2015 aikana on kirkonkylän keskusta-alueelle laadittu kehittämissuunnitelmaa, jonka tavoitteen on kokonaisvaltainen ja pitkän aikavälin suunnitelma keskusta-alueen kehittämiseksi. Suunnitelmalla tavoitellaan taajamakuvallisesti yhtenäistä, houkuttelevaa ja viihtyisää kaupan ja asumisen ympäristöä, jossa on huomioitu erityisesti elinkeinoelämän näkökulma. Suunnitelma toimii tausta-aineistona keskustan yleis- ja asemakaavoja laadittaessa sekä muissa keskusta-alueelle tehtävissä kehittämistoimenpiteissä. Suunnittelutyö on valmistunut vuoden 2015 lopussa. Työn laati Ramboll Finland Oy. 7
Kuva 5. Ote kirkonkylän keskustan kehittämissuunnitelmasta Muita aluetta koskevia selvityksiä, käsittelyjä ja päätöksiä: - Kunnan rakennusjärjestys 2009 - Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointi. Keski-Suomen museo, 2013 3.4. Pohjakartta Alueelle on laadittu pohjakartta mittakaavaltaan 1:2000. Pohjakarttaa täydennetään tarvittaessa ennen kaavatyöhön ryhtymistä. 4. VAIKUTUSALUE Kaavan vaikutukset ovat itse suunnittelualuetta laajemmat (esim. vaikutukset liikennemääriin sekä vaikutukset taajamakuvaan ja yhdyskuntarakenteeseen). Kaavoituksen yhteydessä selvitettäväksi tulevat myös sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset. Alustava suunnittelualue ja vaikutusalue tarkentuvat suunnittelutyön yhteydessä. 5. OSALLISET 5.1 Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa - Kuntalaiset - Kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat - Kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset, elinkeinonharjoittajat, alueen työntekijät ja palveluiden käyttäjät 5.2 Viranomaiset - Kunnan hallintokunnat; - kaavoitus- ja rakennuslautakunta - tekninen lautakunta - Keski-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen museo 8
5.3 Yhteisöt tms. joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - Palo- ja palastuslaitos - Elenia Osallisten luetteloa voidaan täydentää tarvittaessa. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaistahoilta pyydetään erikseen lausunnot kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheessa. 6. KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN Kaavan vireilletulo - Asemakaavamuutoksen vireille tulosta kuulutetaan Laukaa Konnevesi -paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan kotisivulla osoitteessa www.laukaa.fi. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on nähtävillä Laukaan kunnanvirastossa 14 päivää. - Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteensä kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle OAS:n nähtävillä oloajan kuluessa. Kaavan valmistelu - Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Laukaa Konnevesi - paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan kotisivulla osoitteessa www.laukaa.fi. - Kaavaluonnos on nähtävillä Laukaan kunnanvirastossa 30 päivää - Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää kaavaluonnoksesta kirjallisen mielipiteen kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle kaavaluonnoksen nähtävillä oloajan kuluessa. Kaavaehdotus - Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Laukaa Konnevesi - paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan kotisivulla osoitteessa www.laukaa.fi - Kaavaehdotus on nähtävillä Laukaan kunnanvirastossa 30 päivän ajan. - Osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle kaavamuutoksen nähtävillä oloajan kuluessa. - Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, kunta ilmoittaa perustellun kannanoton esitettyyn mielipiteeseen. Kaavan hyväksyminen - Kunnanhallitus esittää kaavan hyväksymistä kunnanvaltuustolle. - Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan. - Kaavamuutoksen hyväksymisestä kuulutetaan Laukaa Konnevesi -paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla sekä kotisivuilla osoitteessa www.laukaa.fi - Muutosta kaavan hyväksymispäätökseen voidaan hakea valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden ratkaisusta on mahdollista valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen. Kaavan voimaantulo - Valitusajan umpeuduttua kunta tarkistaa onko kaavasta valitettu ja voidaanko voimaantulo kuuluttaa. - Kaavan voimaantulo kuulutetaan Laukaa Konnevesi -paikallislehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivulla. 9
7. VIRANOMAISYHTEISTYÖ - Kaavoituksesta järjestetään tarvittaessa kunnan ja Keski-Suomen ELY-keskuksen välinen viranomaisneuvottelu (MRL 66 2 mom.). - Kaavan valmisteluvaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos lähetetään Keski-Suomen ELY-keskukselle, Keski-Suomen museolle, Keski-Suomen liitolle ja tekniselle lautakunnalle tiedoksi. Kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaisilta lausunnot. - Kaavaluonnos käsitellään Laukaan kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa ennen nähtäville asettamista. - Kaavaehdotus käsitellään Laukaan kunnanhallituksessa ennen nähtäville asettamista. - Kaavan hyväksyy Laukaan kunnanvaltuusto kunnanhallituksen esityksestä ja hyväksymisaineisto tarvittavine liitteineen lähetetään Keski-Suomen ELY-keskukseen. Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan Keski-Suomen liittoon, Maanmittauslaitokseen sekä kunnan johtavalle rakennustarkastajalle. Keski-Suomen ELY-keskukselle ilmoitetaan kaavan voimaantulosta. 8. SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET JA LAADITTAVAT SELVITYKSET Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. (MRL 9 ). Suunnittelualueesta laaditaan tarvittavat perusselvitykset kaavoittamisen perustiedoiksi. Kaavan vaikutuksia arvioidaan lähinnä seuraavien ominaisuuksien osalta: - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - Vaikutukset taajamakuvaan ja maisemaan - Taloudelliset vaikutukset (katujen rakentaminen, yhteiskuntataloudelliset vaikutukset) - Liikenteelliset vaikutukset (liikenneturvallisuus, kevyt liikenne, liittymät) - Sosiaaliset vaikutukset (viihtyisyys) 9. KAAVOITUKSEN AIKATAULU KAAVAMUUTOKSEN OHJELMOINTI JA AINEISTON HANKINTA huhti- toukokuu 2016 Kartta- ym. perustietojen hankinta Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta Tiedottaminen, kuulutukset Perusselvitykset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville 14 päivän ajaksi ASEMAKAAVALUONNOS kesä- marraskuu 2016 Kaavaluonnoksen ja selostusosan laatiminen Perustiedon hankinta Lautakuntakäsittely kaavaluonnoksesta Tiedottaminen, kuulutukset nähtäville asettamisesta Alustava kuuleminen, osalliset jättävät mielipiteensä, kommentit pyydetään viranomaisilta 10
Kommenttien ja mielipiteiden käsittely ASEMAKAAVAEHDOTUS joulukuu 2016 maaliskuu 2017 Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen Tiedottaminen, kuulutukset nähtäville asettamisesta Virallinen nähtävillä olo, osalliset voivat jättää muistutuksen, lausunnot pyydetään viranomaisilta Muistutusten ja lausuntojen käsittelyt Kaavan tarkistaminen hyväksymiskäsittelyyn HYVÄKSYMISKÄSITTELY huhti-toukokuu 2017 Hallituskäsittely Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös Tiedottaminen 10. YHTEYSTIEDOT Laukaan kunta Maankäyttöosasto Kaavoitus- ja suunnittelutoimi Laukaantie 14, PL6 40341 Laukaa Kaavoitusjohtaja Mari Holmstedt p. 014 267 5771 tai mari.holmstedt@laukaa.fi Kaavasuunnittelija Outi Toikkanen p. 014 267 5770 tai outi.toikkanen@laukaa.fi 11
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 410 Laukaa Täyttämispvm 11.01.2017 Kaavan nimi Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 04.05.2016 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 410-AK-KIR-033 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,4510 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,4510 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,4510 100,0 6780 0,47 0,0000 2613 A yhteensä 0,9443 65,1 6780 0,72 0,1891 3003 P yhteensä Y yhteensä -0,1899-390 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,5067 34,9 0,0008 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,4510 100,0 6780 0,47 0,0000 2613 A yhteensä 0,9443 65,1 6780 0,72 0,1891 3003 AK -0,3461-1731 AL -0,4091-2046 AK-1 0,4900 51,9 3200 0,65 0,4900 3200 ALK 0,4543 48,1 3580 0,79 0,4543 3580 P yhteensä Y yhteensä -0,1899-390 YH -0,0599 0 YK -0,1300-390 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,5067 34,9 0,0008 Kadut 0,4348 85,8 0,0515 Kev.liik.kadut 0,0719 14,2-0,0507 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä