Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 1 / 1 1013/10.02.03/2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 108 10.6.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 59 12.4.2016 335 Suurpelto III, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 330600, 21. kaupunginosa Henttaa (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Aila Valldén, puh. 043 825 1919 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 10.5.2010 päivätyn ja 28.10.2016 muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavan / asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6564, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330600. Käsittely Byman Lahtisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Muutetaan kaavamääräysten 1 :n ensimmäisen ranskalaisen viivan lause muotoon:...kuitenkin vähintään 0,8 ap / huoneisto. Muutetaan kaavamääräysten 1 :n viimeisen ranskalaisen viivan lause muotoon: vähintään 2 ap / asunto. " Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu muutosehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 2 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylänneen Lahtisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. 14 Äänestyslista 335
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 2 / 2 Oheismateriaali Selostus - Suurpelto III, tapahtumaluettelo - Suurpelto III, kaavamääräykset 1 - Suurpelto III, kaavamääräykset 2 - Suurpelto III, kaavamääräykset 3 - Suurpelto III, kaavamääräykset 4 - Suurpelto III, kaavamääräykset 5 - Suurpelto III, kaavakartta - Suurpelto III, ajantasa-asemakaava - Suurpelto III, havainnekuva - Suurpelto III, ilmaperspektiivi Asemakaavan tavoitteena on muodostaa asuinaluekokonaisuus, joka kytkee kaupunkirakenteellisesti yhteen Lillhemtin pientaloalueen ja rakentumassa olevat Suurpelto I - ja Suurpelto II - asemakaava-alueet. Suurpelto III -alueen halki suunnitellaan uusi kokoojakatu, joka palvelee myös Lillhemtin liikennettä. Tiivein kerrostalorakentaminen sijoitetaan alueen keskelle ja korttelirakenne avautuu reunoille päin. Idän avoimeen maisematilaan liitytään matalin pistetaloin. Lillhemtiin puoleiselle reunalle on suunniteltu runsaat kaksikymmentä erillispientalotonttia. Kaava-alueeseen kuuluu myös Lillhemtinpuiston jo toteutettua puisto- ja lähivirkistysaluetta. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on noin 36 800 k-m 2, mikä on kokonaisuudessaan uutta asemakaavavarantoa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Suurpelto III - Storåkern III, asemakaava ja asemakaavan muutos, piirustusnumero 6564, käsittää korttelit 21176-21182 sekä katu-, tori-, virkistys- ja erityisalueet 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330600. Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuonna 2004.
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 3 / 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 28.2.2008 ja tarkistettu 15.4.2010. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Suurpellon keskuksen länsipuolella ja Lillhemtin pientaloalueen kaakkoispuolella Henttaalla. Alueen omistaa pääosin Espoon kaupunki. Alueella on lisäksi kaksi yksityistä maanomistajaa. Keskeisiltä osiltaan alue on alavaa peltoa ja rakentamaton. Vanhan Lillhemtintien eteläpuolella on yksi omakotitalo. Maaperä on peltoalueella lähinnä savea. Peltoaukeaa kiertävät Tuurinmäentie ja Vanha Lillhemtintie (entinen Vähän-Henttaantie) korostaen maiseman muotojen mukaista rajausta. Pellolle laskee lännestä metsäalueelta oja, joka alueen itäreunassa mutkittelee kohti koillista. Alueen eteläosa on toteutettu rakennetuksi puistoksi, jossa on kenttiä ja leikkipaikka. Alueella sijaitsee myös mm. siirrettäviä asukasyhdistyksen viljelylavoja. Peltoaukea on osa laajempaa maisematilaa, joka Suurpellon kaikkien asemakaava-alueiden toteutuessa tulee muuttumaan merkittävällä tavalla. Suunnittelualuetta rajaavat pohjois-, länsi- ja eteläpuolella puustoiset rinteet, joista eteläinen Keskuspuistoon rajautuva on pitkälti rakentumaton. Lännessä kaavaalueeseen rajautuvat Lillhemtin kaava-alueen omakotitontit ja historiallinen Punaisen Tuvan alue. Kaava-alue sijaitsee keskeisellä paikalla hyvien liikenneyhteyksien varrella, muttei kuitenkaan pääväylien välittömässä läheisyydessä. Kaava-alueen eteläreunassa kulkevan Vanha Lillhemtintien kautta on järjestetty Henttaan (Lillhemtin) pientaloalueen nykyinen ajoyhteys. Suunnittelualueen itäpuolella kadut on pääosin jo toteutettu voimassa olevien asemakaavojen mukaisina. Henttaata palvelee bussilinja, joka kulkee kaava-alueen läpi ja jonka kääntöpaikka on kaava-alueen länsireunassa Punaisen Tuvan edustalla. Suurpellon joukkoliikenteen palvelutarjonta määritellään nykytilassa pienen kerrostaloalueen mukaan eli alue kuuluu nyt kolmen tähden palvelutasoon. Metron liityntäliikenteen myötä Suurpellosta on suorat yhteydet kaikkiin Espoon kaupunkikeskuksiin. Näiden linjojen pysäkit sijaitsevat noin 500 metrin päässä kaava-alueesta Suurpellon puistokatuakselilla. Tapiolan ja Espoon keskuksen välisille suorille bussilinjoille, jotka täydentäisivät myös Suurpelto III-alueen julkisen liikenteen yhteyksiä, on tilavaraus hyväksymiskäsittelyssä olevassa Suurpelto V -asemakaavassa. Osa viereisen Suurpelto I - asemakaava-alueen toteutuksen yhteydessä rakennetun Lillhemtinpuiston kevyen liikenteen reiteistä ulottuu suunnittelualueelle. Keskuspuiston ulkoilureitit ovat alueelta helposti saavutettavissa.
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 4 / 4 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Alueen länsipuolella on pohjavesialue (pv) ja eteläpuolitse kulkee sähkölinja (z). Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (YM vahvistettu 30.10.2014) suunnittelualue on muun Suurpellon tapaan osoitettu tiivistettävänä taajamatoimintojen alueena, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään. Maakuntakaavassa on osoitettu Kehä II:n suuntaisesti pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli. Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu uudeksi asuntoalueeksi (A2). Yleiskaavassa on Punaisen Tuvan ympärillä julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) sekä suunnittelualueen itäreunassa ja eteläpuolella virkistysaluetta (V). Suurpellon pohjoisosan ja Keskuspuiston yhdistää virkistysreitti. Espoon eteläosien yleiskaavaa laadittaessa huomioitiin vahvistamaton Suurpelto - Kehä II osayleiskaava (Kaupunginhallitus 24.5.2005) ja vahvistettu Henttaan osayleiskaava (Valtuusto 2.11.1988). Suurpelto III-asemakaava -alue rajautuu eteläreunassa Keskuspuisto I-osayleiskaava-alueeseen. Alue on lähes kokonaisuudessaan asemakaavoittamaton. Suurpelto III -aluetta rajaavat pohjoisessa hyväksymiskäsittelyssä oleva Suurpelto V-asemakaavaehdotus, pohjoisessa ja lännessä Lillhemtin pientaloalueen asemakaava (hyväksytty 12.9.2011) ja idässä Suurpelto I- ja II -asemakaavat (hyväksytty 11.9.2006). Liikennejärjestelyiden tarkentumisen vuoksi kaava-alueeseen sisältyvät myös pienet katualueiden osat Lillhemtin ja Suurpelto II:n asemakaavan muutoksina. Itäpuolella kaava-alue rajautuu lähivirkistysalueeseen, lounaispuolella lähivirkistysalueeseen ja julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueisiin. MRA 27 :n mukainen kuuleminen ja kaavaehdotuksen rajaus Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 17.8.- 15.9.2015. Nähtävilläoloaikana saatiin kahdeksan lausuntoa ja yhdeksän muistutusta, joista osa oli useamman henkilön allekirjoittamia. Lausunnoissa esitettiin pääosin teknisluontoisia näkökohtia. Helsingin seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymä muistutti kaava-alueen toteuttamisen edellyttävän vesihuoltolinjojen siirtoja ja viemärirasitteita. Ympäristökeskus kannusti energiaohjaukseen kaava-alueella. Sivistystoimi painotti toimivia liikenneyhteyksiä Keskuspuistoon ja liikuntakentille sekä turvallisia koulu- ja päiväkotireittejä. Tekninen keskus muistutti kunnallistekniikan toteutuskustannuksista erityisesti katujen toteutuksen ja pohjarakentamisen osalta. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä painotti, että joukkoliikenneyhteyksien näkökulmasta on aktiivisesti ennen Suurpelto III:n toteutusta edistettävä Suurpellon ja Kuurinniityn välistä katuyhteyttä. Caruna Oy kiinnitti huomiota alueen eteläosan korkeajännitejohdon kaavamerkintöihin sekä sen ja suunnitellun kääntöpaikan yhteensovittamiseen. Fortum Power and Heat Oy /Heat
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 5 / 5 - divisiona ilmoitti tarjoavansa kaukolämpöä nykyisen linjan läheisyydessä sijaitseville kiinteistöille. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kertasi lausunnossaan pelastusteiden ja osoitteiston suunnitteluperiaatteita. Muistutuksissa vaadittiin mm. Kehä II:n varren toteuttamista ensin, korkeintaan kaksikerroksista pientalorakentamista ja maanalaista pysäköintiä. Kerrostalorakentamista pidettiin liian tehokkaana, bunkkerimaisena ja alueelle sosioekonomisesti sopimattomana. Myös Maakirjantien päähän osoitettua kääntöpaikkaa vastustettiin. Päinvastoin kuin valmisteluaineistovaiheessa Lillhemtin Tuurinmäentien varren asukkaat eivät juurikaan jättäneet palautetta, vaan sitä saatiin erityisesti Suurpellon Kirjapihan ympäristön omakotiasukkailta. Suunnittelun tarkentumisen ja saadun palautteen pohjalta kaavakarttaan on tehty pienehköjä tarkistuksia. Kääntöpaikan järjestelyjä ja ulkoilureittiä on muutettu mm. tehtyjen liito-oravahavaintojen perusteella. Kerrostalokortteleiden rajautumista Lillhemtinpuiston virkistysalueeseen on täsmennetty. Pieni osa kerrostalokorttelista on muutettu yksiselitteisemmin erillispientaloiksi. Rasitemerkintöjä on tarkennettu. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen 12.4.2016 jälkeen on kaavaehdotuksesta keskeneräisten maankäyttösopimusneuvottelujen vuoksi rajattu pois pääosa kiinteistöstä 49-419-2-60 (tuleva kortteli 21175). Tämä osa esitetään erikseen hyväksyttäväksi sopimusneuvottelujen valmistuttua. Muun kaava-alueen kaavaprosessin eteneminen on perusteltua kaupungin asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiseksi. Asemakaava / Asemakaavan muutos Yleiskuvaus Suurpellossa tavoitellaan viihtyisää ja modernia kaupunkimaista ympäristöä. Suurpelto III -asemakaava jatkaa osaltaan tämän tavoitteen toteuttamista. Esitetyt korttelit muodostavat oman selkeästi rajautuvan kokonaisuuden, ikään kuin oman pienen kaupunginosan, mutta liittyvät samalla osaksi laajempaa Suurpeltoa. Alueen suunnittelussa ja rakentamiskorkeuksissa on huomioitu ympäröivien alueiden topografia ja rakennettu ympäristö. Alueen sydämenä on pieni katuaukio, Tea Istan aukio. Koko alueen ja myös Tea Istan aukion halkaisee paikallinen kokoojakatu Lillhemtintie. Uusi kokoojakatu palvelee myös olemassa olevan Lillhemtin pientaloalueen liikennettä sekä alueen joukkoliikennettä. Uuden kokoojakadun varrella rakentaminen on kaupunkimaisen tiivistä. Aukion laidalla asuinrakennusten ensimmäisessä kerroksessa varataan tilaa palveluille. Korttelirakenne avautuu kohti alueen reunoja: idässä ja etelässä alueen ulkoreunoilla on matalahkoja pistetaloja. Pohjoisessa ja lännessä uloimmat korttelit koostuvat erillispientaloista, joiden mittakaava muistuttaa Lillhemtin pientaloalueen vähitellen syntynyttä rakennuskantaa. Asemakaavan korttelialueet rajautuvat kaakossa osittain kaava-alueeseen kuuluvaan Lillhemtinpuistoon, joka on koko Suurpeltoa palveleva
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 6 / 6 keskeinen puisto- ja lähivirkistysalue. Suunnittelualueen eteläreunasta alkaa Espoon Keskuspuisto virkistysreitteineen. Näistä syistä korttelikokonaisuuden sisään ei ole esitetty puistoja tai muita uusia lähivirkistysalueita. Korttelialueet Alueelle muodostuu seitsemän korttelia. Eteläisin kortteli 21182 käsittää olemassa olevan tontin, jolla on rakennettu pientalo. Muut korttelit mahdollistavat uudisrakentamisen. Tea Istan aukiota rajaamaan on sijoitettu kolme kuusikerroksista pistetaloa. Rakennukset ovat pohja- ja kattomuodoiltaan vapaamuotoisia. Rakennusten maantasokerroksiin on osoitettu aukiolle avautuvia kivijalkatiloja, jotka voivat olla erillisiä liiketiloja, palvelutiloja, asuntoihin yhdistettyjä työtiloja tai palvelueteisiin liitettyjä puolijulkisia tiloja. Lillhemtintietä reunustavat nelikerroksiset lamellikerrostalot rajaavat kaupunkimaisesti katutilaa. Maanpäälliset kansipihat liittyvät suoraan rakennusten julkisivuihin eli rakennusten näkyvät julkisivut ovat kansipihoilta katsottuna kolmikerroksisia. Lillhemtinpuiston laidalle sijoittuvat pistekerrostalot ovat kolmi- tai nelikerroksisia. Rakennusten väleistä avautuu näkymiä piha-alueilta puistoon ja päinvastoin. Pysäköinti on järjestetty pääosin korttelin yhteisien kansipihojen alle. Kortteleihin 21175 ja 21180 on osoitettu kierrätyshuoneet, jotka palvelevat kaikkia asemakaava-alueen kerrostalotontteja. Osalla kerrostalokortteleista osa asuinkerrosalasta voidaan toteuttaa palveluasumisena. Tällä pyritään lisäämään kaavan joustavuutta ja asumismuotojen monipuolisuutta. Korttelissa 21176 on kolmen pienkerrostalon muodostama rakennusryhmä, joka kolmikerroksisena toimii välittävänä mittakaavana kerrostalo- ja pientalokorttelien välillä. Rakennukset voidaan toteuttaa myös rivitaloina tai kerrospientaloina. Tämän korttelialueen autopaikat ovat maantasossa. Erillispientalojen korttelialueet muodostuvat yksittäin rakennettavista erillistonteista. Erillispientalotontteja muodostuu myöhemmin toteutettavassa tonttijaossa noin kaksikymmentäviisi. Tonttien alustava pinta-ala vaihtelee suunnilleen 500 neliömetristä vähän yli 900 neliömetriin, korttelitehokkuus on 0,25. Tuurintien varressa rakennukset sijoittuvat rinteeseen siten, että sisääntulopiha kadun puolella on kerroksen ylempänä kuin "alapiha" tontin kaakkoisosassa. Piha-alueiden luonne vaihtelee korttelityypin mukaan. Kerrostalovaltaisissa kortteleissa, joissa on kansipihojen alapuolista pysäköintiä, myös pihakansi on osa keskeistä piha-aluetta. Piha-alueet tulee toteuttaa korttelikohtaisina toiminnallisina ja tilallisina kokonaisuuksina. Lillhemtintien eteläpuolisissa kortteleissa piha-alueet liittyvät maisemallisesti Lillhemtinpuiston avoimiin niittyihin. Pysäköinti AK-, AK-1- ja A-korttelialueilla autopaikkojen mitoitusperuste on
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 7 / 7 1 autopaikkaa (ap) / 85 asuin-kerrosneliömetriä. Autopaikkoja tulee rakentaa kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto, joka tulee mitoittavaksi tekijäksi vain hyvin pienten asuntojen ollessa kyseessä. Lähes kaikki AK- ja AK-1 -korttelialueiden autopaikat on sijoitettu kansipihojen alle. Vallitsevan pohjavedenpinnan korkeusaseman takia autopaikkoja ei voida sijoittaa kokonaan maan alle, mutta korkeusasemat suunnitellaan niin, että maanvarainen piha ja kansipiha toimivat kokonaisuutena ja kansipihoille taataan esteetön pääsy. Korttelisuunnitelmaluonnoksessa on alustavasti esitetty autopaikkojen sijoittuminen. Useassa kohdassa autopaikat sijoittuvat viereisen tontin kansipihan alle. Tämän vuoksi korttelit tulee suunnitella ja toteuttaa kokonaisuuksina. Erillispientalojen autopaikkanormi on vähintään 2 ap / asunto tai 1 ap, jos asunto on enintään 90 k-m 2. Katujen varsille ja kääntöpaikkojen yhteyteen on esitetty yhteensä nelisenkymmentä yleistä autopaikkaa mm. lyhytaikaista pysäköintiä ja Keskuspuiston ulkoilijoita varten. Näiden kokonaismäärä vastaa yleistä tavoitetta (noin 1 ap / 1 000 k-m 2 ). Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 11,0 ha, josta asuinkorttelialueiksi osoitetaan noin 6,4 ha, virkistysalueiksi noin 2,1 ha ja katualueiksi noin 2,4 ha. Kokonaiskerrosala on eritelty lisärakentamisoikeus huomioiden 36 788 k-m 2, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta e a = 0,32. Kerrosala on kokonaisuudessaan uutta asemakaavavarantoa. Pääkäyttötarkoituksen mukaisesta kerrosalasta asuinkerrosalaa on 35 822 k-m 2, liike- ja palvelutilakerrosalaa 210 k-m 2 ja teknisen huollon kerrosalaa 70 k-m 2. Korttelitehokkuudet vaihtelevat välillä 0,25-1,13 ja keskimääräinen korttelitehokkuus on noin e k = 0,58. Laskennallinen asukasmäärä on reilut 700 asukasta. Liikenne Yleiskaavojen ja Suurpelto II- asemakaavan liikenneratkaisu lähtee siitä, että Vanha Lillhemtintie ei enää jatkossa palvele ajoneuvoliikennettä, vaan korvaava yhteys järjestetään koillisesta Suurpelto III -alueen halki. Tämän mukaiset varaukset on voimassa olevassa Suurpelto I -asemakaavassa ja Suurpelto V - asemakaavaehdotuksessa. Suurpelto III-alueelle rakennetaan uusi paikallinen kokoojakatu Lillhemtintie. Ajoneuvoliikenne ohjataan jatkossa Suurpelto III-asemakaava-alueen koillisosaan rakennettavaan kiertoliittymään ja sen kautta edelleen kohti Suurpellon keskusta ja Kehä II:ta. Lillhemtintie on kaava-alueen sisäinen kokoojakatu, joka toimii myös bussireittinä. Ajoradan mitoituksessa on huomioitu telibussin vaatimat kaarresäteet. Ajoradan leveys on 6,5 m. Kadun toisella laidalla on jalankulku- ja pyörätie ja toisella laidalla jalankulku. Lillhemtintie kulkee kivetyn Tea Istan aukion halki hidaskatumaisesti. Aukion kivijalkatilojen pysäköintimahdollisuus on huomioitu aukiojärjestelyissä.
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 8 / 8 Nykyinen Lillhemtin pientaloaluetta palveleva ajoreitti Vanha Lillhemtintie muutetaan asemakaavassa kevyen liikenteen kaduksi. Maakirjantietä jatketaan hieman voimassa olevassa kaavassa esitetystä, jotta sille voidaan tehdä kääntöpaikka ja sen varrelle osoittaa muutama kadunvarsiautopaikka palvelemaan mm. Keskuspuiston ulkoilijoita. Nykyinen Tuurinmäentie katkaistaan korttelin 21181 pohjoisreunan kohdalta ja muutetaan kevyen liikenteen väyläksi. Olemassa olevan omakotitalolle (kiinteistö 2:25) sallitaan tontille ajo Vanhan Lillhemtintien kevyen liikenteen väylää pitkin. Kerrostalokortteleita palvelevat lyhyet tonttikadut Linda Tannerin kuja ja Lillhemtinpuisto ohjaavat autoliikenteen kansipihojen alapuolisiin pysäköintilaitoksiin ja toimivat samalla kevyen liikenteen reitteinä kaava-alueen ja ympäröivien alueiden välillä. Bussien kääntöpaikka on esitetty Kylätuvanaukioksi nimetylle nykyiselle paikalleen Henttaan kylätuvan eteen. Kääntöpaikan pysäkki palvelee lillhemtläisiä sekä Suurpelto III -alueen lähimpiä erillispientaloja. Aukion muotoa muokataan hieman nykyisestä, mutta sen periaateratkaisut säilytetään ennallaan. Aukion laidalla voi olla myös tulevaisuudessa hyötyjakeiden keräyspiste. Muuta kaava-aluetta palvelee pysäkkipari Lillhemtintiellä Tea Istan aukion pohjoispuolella. Kaava-alueella on useita tärkeitä kevyen liikenteen reittejä katujen varsien kevyen liikenteen reittien lisäksi. Reitit on pyritty linjaamaan siten, että ne muodostavat sujuvat yhteydet sekä Suurpellon keskustan palveluihin että Keskuspuiston ulkoilualueisiin. Kaava-alueen itäreunaan on mitoitettu ulkoilureittien yleissuunnitelman mukainen reitti ja hiihtolatu Keskuspuistosta Suurpellon pohjoisosiin. Sopimusneuvottelut Kaava-alue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa, joten kaavan hyväksyminen ei edellytä maankäyttösopimusta. Selvitykset ja suunnitelmat Suunnitelmaa havainnollistamaan on laadittu lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma. Tavoitteena on tarkentaa korttelikohtaisia suunnitelmia ennen tontinluovutusta. Alueesta on laadittu meluselvitys ja kunnallistekniikan yleissuunnitelma, jonka perusteella katualueiden varaukset, korkotasot ja kunnallistekniset tilavaraukset on tehty. Hyväksyminen Asemakaavan ja siihen liittyvät asemakaavan muutokset hyväksyy valtuusto.
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 9 / 9 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.5.2010 / 4 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Suurpelto III ja Suurpelto II muutoksen asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Suurpelto III alueen suunnittelu perustuu alueen luonnon- ja rakennetun ympäristön antamiin lähtökohtiin ja Suurpelto III Suunnitteluoperaatioon. Suurpelto III liittää kaupunkirakenteellisesti Suurpelto I:n, II:n, V:n ja Lillhemtin. 1.2 Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen toteuttavat Suurpellon alueen ympäristöstrategiaa. 1.3 Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen tuottavat joustavia, yhteisöllisyyttä tukevia, elinkaaren mittaisen asumisen mahdollistavia ja erilaisia asumisen tarpeita tyydyttäviä asuntoja ja asuinympäristöä. 2 järjestää suunnittelijavastaanoton, jossa osalliset voivat keskustella alueen suunnittelusta. Käsittely Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilasen ollessa estyneenä, asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että päätösehdotuksen - kohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen toteuttavat Suurpellon alueen ympäristöstrategiaa ja tavoitteena on energiatehokkaiden ratkaisujen esimerkkialue - uudeksi kohdaksi 1.4 lisätään: Tutkitaan miten kunnallistekniikan korkeiden kustannusten kattamiseksi tarvittava lisärakennusoikeus voitaisiin toteuttaa. Yksi vaihtoehto on lisätä tiivistä ja matalaa pientalorakentamista, ainakin osin omatoimisena tai ryhmärakentamisena - uudeksi kohdaksi 1.5 lisätään: Valmisteluaineiston nähtävillä olon aikana laaditaan periaatteellinen selvitys siitä, miten tämän kaavaalueen ja sen lähialueiden liikenne on suunniteltu järjestettäväksi ja mitä vaihtoehtoja on olemassa. Selvitykseen kuuluu myös tarvittava kustannusarvio sekä arvio valtuuston ja kaupunginhallituksen jo tekemien päätösten tarkistamismahdollisuuksista. Tähän selvitykseen kuuluu mm. nykyisen Vähän-Henttaantien tulevaisuus, joka
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 10 / 10 vahvistetussa Suurpelto II asemakaavassa on merkitty muutettavaksi kevyen liikenteen yhteydeksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Suurpelto III ja Suurpelto II muutoksen asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Suurpelto III alueen suunnittelu perustuu alueen luonnon- ja rakennetun ympäristön antamiin lähtökohtiin ja Suurpelto III Suunnitteluoperaatioon. Suurpelto III liittää kaupunkirakenteellisesti Suurpelto I:n, II:n, V:n ja Lillhemtin. 1.2 Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen toteuttavat Suurpellon alueen ympäristöstrategiaa ja tavoitteena on energiatehokkaiden ratkaisujen esimerkkialue 1.3 Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen tuottavat joustavia, yhteisöllisyyttä tukevia, elinkaaren mittaisen asumisen mahdollistavia ja erilaisia asumisen tarpeita tyydyttäviä asuntoja ja asuinympäristöä. 1.4 Tutkitaan miten kunnallistekniikan korkeiden kustannusten kattamiseksi tarvittava lisärakennusoikeus voitaisiin toteuttaa. Yksi vaihtoehto on lisätä tiivistä ja matalaa pientalorakentamista, ainakin osin omatoimisena tai ryhmärakentamisena 1.5 Valmisteluaineiston nähtävillä olon aikana laaditaan periaatteellinen selvitys siitä, miten tämän kaava-alueen ja sen lähialueiden liikenne on suunniteltu järjestettäväksi ja mitä vaihtoehtoja on olemassa. Selvitykseen kuluu myös tarvittava kustannusarvio sekä arvio valtuuston ja -hallituksen jo tekemien päätösten tarkistamismahdollisuuksista. Tähän selvitykseen kuuluu mm. nykyisen Vähän-Henttaantien tulevaisuus, joka vahvistetussa Suurpelto II asemakaavassa on merkitty muutettavaksi kevyen liikenteen yhteydeksi 2 järjestää suunnittelijavastaanoton, jossa osalliset voivat keskustella alueen suunnittelusta.
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 11 / 11 Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.6.2015 108 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Suurpelto III asemakaavan valmisteluaineistosta, alue 330600, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 10.5.2010 päivätyn ja 10.6.2015 muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6564, joka käsittää korttelit 21175-21182 sekä katu-, tori-, virkistys- ja erityisalueet 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330600. (Muodostuvat uudet korttelit 21175-21182.), 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa kuultiin Aila Valldénin pitämä esittely asiasta. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta 2 a, joka kuuluu: Ennen seuraavaa lautakuntakäsittelyä selvitetään, onko tarkoituksenmukaista muuttaa kaavamääräyksiä siten, että osa AO-kortteleista voidaan toteuttaa tehokkaammin myös esimerkiksi kytkettyinä pientaloina ja myös omatoimisena rakentamisena. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtaja ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Suurpelto III asemakaavan valmisteluaineistosta, alue 330600, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 10.5.2010 päivätyn ja 10.6.2015 muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6564, joka käsittää korttelit 21175 21182 sekä katu-, tori-, virkistys- ja erityisalueet 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330600. (Muodostuvat uudet korttelit 21175 21182),
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 12 / 12 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.4.2016 59 3 Ennen seuraavaa lautakuntakäsittelyä selvitetään, onko tarkoituksenmukaista muuttaa kaavamääräyksiä siten, että osa AO-kortteleista voidaan toteuttaa tehokkaammin myös esimerkiksi kytkettyinä pientaloina ja myös omatoimisena rakentamisena. 4 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Suurpelto III:n asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue 330600, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 10.5.2010 päivätyn ja 12.4.2015 muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavan / asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6564, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330600. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Stefan Ahlman ehdotti jäsen Risto Nevanlinnan kannattamana muutettavaksi määräysten kohtaan Pysäköinti 1 AO- ja AO-1 -korttelialueilla ap-määräys muotoon: - vähintään 2 ap / asunto, tai 1 ap jos asunto on enintään 90 k-m 2. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että koska esittelijän ehdotuksesta oli tehty poikkeava ehdotus, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat jäsen Stefan Ahlmanin ehdotusta EI. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta JAA äänestivät jäsen Suvi Karhu, jäsen Kimmo Oila, varajäsen Raili Päivinen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli 5 jäsentä. Jäsen Stefan Ahlmanin ehdotuksen puolesta EI äänestänyt jäsen Paula Pöntynen, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Risto Nevanlinna, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen, jäsen Seppo Salo ja jäsen Stefan Ahlman eli 7 jäsentä. Jäsen Ulla Palomäki äänesti tyhjää. Puheenjohtaja totesi jäsen Stefan Ahlmanin ehdotuksen tulleen hyväksytyksi äänin 7/5.
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 13 / 13 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Suurpelto III:n asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue 330600, 2 määräysten kohdassa Pysäköinti 1 AO- ja AO-1 -korttelialueilla tarkennetaan ap-määräystä muotoon: - vähintään 2 ap / asunto, tai 1 ap jos asunto on enintään 90 k-m 2. 3 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 10.5.2010 päivätyn ja 12.4.2015 muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavan / asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6564, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330600. Tiedoksi - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta - Laskutus, ksk.laskutus@espoo.fi - Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa
Kaupunginhallitus 07.11.2016 Sivu 14 / 14