Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

Samankaltaiset tiedostot
Mittari / arviointikriteeri Toimenpiteet/vastuuhenkilö Seuranta I Seuranta II Vh: Titta Tossavainen Tulosyksikkö on osallistunut

Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.

(täydennetään) Toimintakate, M. Tilakustannukset alenevat 1 % edellisestä vuodesta.

SITO: Resurssit ja johtaminen

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit. Päivitetty

Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri

Sosiaali- ja terveystoimi Keskeisten suoritteiden deflatoidut kustannukset laskevat 1%. - Kotihoidon asiakaspalvelutuntihinta

Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen

Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen

Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen

Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta.

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön seuranta II/ennakkotieto vuoden 2014 tilinpäätöksestä

ESPOON KAUPUNKI Vuoden 2014 lokakuun kuukausiraportti YLEISHALLINTO. Konserniesikunta. 1. Resurssit ja johtaminen

Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

Tulostavoite / kaupungin yhteinen tulostavoite. Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1 %.

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Seuranta Reaalimenot/asukas. Tulostavoite ei toteudu.

Espoo-tarinan toteutuminen tilannekuva helmikuu Strategiajohtaja Jorma Valve Valtuustoseminaari

Suomenkielinen opetus Resurssit ja johtaminen

Suomenkielinen opetus Resurssit ja johtaminen

Kulttuuri Resurssit ja johtaminen

Espoo-tarina ja maahanmuuttajat - muutamia poimintoja kaupungin strategiasta

Kulttuuri Resurssit ja johtaminen. Päämäärä

Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen

Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen. Päämäärä

Konserniesikunta Resurssit ja johtaminen

Kaupunkisuunnittelukeskus Resurssit ja johtaminen

Konserniesikunta. Resurssit ja johtaminen

Tekninen keskus Resurssit ja johtaminen

Suomenkielinen opetus Resurssit ja johtaminen

Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitos -liikelaitos: Talous: Taulukko 1. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen.

Sosiaali- ja terveystoimi Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Seuranta

Kaupunkisuunnittelukeskus Resurssit ja johtaminen

Konserniesikunta Resurssit ja johtaminen

Kulttuuri Resurssit ja johtaminen

Liikunta- ja nuorisopalvelut Resurssit ja johtaminen

4 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI

Kulttuuri Resurssit ja johtaminen

Teknisen ja ympäristötoimen valtuustokauden ja kaupunkisuunnittelukeskuksen vuoden 2014 tavoitteet

ESPOO-STRATEGIAN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2013 / ennakkotieto seurantaraportti II (tummennetut ovat kaupunkiyhteisiä tavoitteita)

Espoon kaupunki Pöytäkirja Vuoden 2014 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille , sosiaali- ja terveystoimi

Espoo-tarina - päivitys - toteutuminen tilannekuva helmikuu lautakunnan evästykset Espoo-tarinan päivitykseen

Suomenkielinen opetus Resurssit ja johtaminen

Kulttuuri Resurssit ja johtaminen

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä

Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

Palvelustrategia Helsingissä

Kulttuuri Resurssit ja johtaminen

HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston päätöksen mukaiset.

Lautakuntien kokoushuone, Kamreerintie 3 B, 12 krs, Espoo

Espoon kaupunki Pöytäkirja 45. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto

Kuninkaantien varrelta kaupunkikeskusten verkostoksi

Kemin kaupunkistrategian 2030 valmistelu Kuntalaisten osallistaminen Yhteenveto kyselyjen tuloksista

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2014 talousarvion seuranta, huhtikuun kuukausiseuranta / 30.4.

Espoo-tarina Kuninkaantien varrelta kaupunkikeskusten verkostoksi

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

Helsingin strategiaohjelmasta tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg

Sipoon kunta Sivistysvaliokunta- Osavuosikatsaus tammi-elokuu 2017

Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan vaikuttavuuden mittaamisen periaatteet ja mittaristo. Juha Metso Terveydenhuollon atk-päivät, 24.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Tulostavoite toteutuu. heikkene vuoden 2009 tasosta. Sitova tulostavoite: Peruspääoman tuottovaatimus on 5 prosenttia peruspääomalle.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisen varhaiskasvatuksen lapsivalinnan ja palveluohjauksen järjestämisen toimintaperiaatteet

Näkökulmia Espooseen. Korkean vaikuttavuuden yritykset ja metropolialueen talouskasvu -seminaari, Vantaa Minna Joensuu,

Kulttuuri Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen

Kriittinen menestystekijä. Mittari(t) Nykytaso Tavoitetaso 2022

Valtuusto Kunnanhallitus Strategiakortit 2013 LIITE 1

Tuntiperusteinen asiakasmaksu varhaiskasvatukseen HYVINVOINTI- JA KOULUTUSPALVELUT

Haukiputaan kunnan tekniset palvelut ovat kilpailukykyinen osa Oulun seudun teknisiä palveluja.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 91

Aika maanantai klo 18:15 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo Lisätietoja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

Sosiaali- ja terveysryhmä

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo

Transkriptio:

2014 - Suomenkielinen varhaiskasvatus Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. tavoittet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Palveluliikelaitoksen kanssa tehdään sopimukset sisäisistä palveluista ja yhteistoiminta vakiintuu. Sivistystoimella on palveluliiketoimen kanssa sopimukset sisäisistä palveluista. Sopimukset Tulosyksikkö on osallistunut Siton ja Espoo Catering-liikelaitoksen sopimuksen laadintaan koskien ateriapalvelujen tuottamista ja järjestämistä toimialalla. Tulosyksikkö on osallistunut Siton ja Espoo Catering-liikelaitoksen sopimuksen laadintaan koskien ateriapalvelujen tuottamista ja järjestämistä toimialalla. Titta Tossavainen Tulosyksikkö osallistuu Palin kanssa tehtävien sopimusten laadintaan siltä osin kun ne koskevat tulosyksikön toimintaa. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Sivistystoimen käytössä olevien kuntalaiskäyttöön soveltuvien tilojen käyttöä ja käytön koordinointia kehitetään. Tilojen käyttöaste on Suunnitelma selvitetty ja suunnitelma kuntalaiskäyttöön soveltuvien tilojen tehokkaasta käytöstä ja käytön tehostamisen kustannusvaikutuksista on tehty. Tulosyksikkö on laatimassa palvelualueittaisen selvityksen varhaiskasvatuksen palveluverkosta, johon sisältyy tilakohtainen toiminta-aika sekä tilakohtainen tieto ulkopuolisesta käytöstä. Tulosyksikkö on laatimassa yhteistyössä Tilat ja alueet yksikön kanssa palvelualueittaisen selvityksen varhaiskasvatuksen palveluverkosta, johon sisältyy tilakohtainen toiminta-aika sekä Titta Tossavainen/Seija Nordqvist Tilojen kuntalaiskäytön edellytysten parantaminen (ilmastointi, siivoukset ym.). Käyttöaste 1

Selvitys valmistuu vuoden 2015 alkupuolella. EI TOTEUDU VUODEN 2014 AIKANA. tilakohtainen tieto ulkopuolisesta käytöstä. Selvitys valmistuu vuoden 2015 alkupuolella. EI TOTEUDU VUODEN 2014 AIKANA. määritellään tilakohtaisesti sekä oman käytön että ulkopuolisen käytön osalta. Sivistystoimen johtamista ja esimiestyötä kehitetään ja henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2013 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi Työhyvinvoinnin parantamiseksi jatketaan Kunta10 -kehittämiskohteiden toteuttamista: Vaikutusmahdollisuuksie n lisääminen muutostilanteissa, kehityskeskustelujen vaikuttavuuden parantaminen ja väkivallan kokemusten vähentäminen. Laaditaan suunnitelma vuonna 2013 toteutetun työpaikkojen vaarojen ja riskien arviontitulosten pohjalta. Luodaan prosessia yhteistyökumppaneiden kanssa siten, että epäkohdat saadaan asianmukaisesti hoidettua. Työhyvinvointimatriisin tiedot saadaan vuoden lopussa. Suunnitelmassa Työhyvinvoinnin parantamiseksi jatketaan Kunta10 -kehittämiskohteiden toteuttamista: Vaikutusmahdollisuuksie n lisääminen muutostilanteissa, kehityskeskustelujen vaikuttavuuden parantaminen ja väkivallan kokemusten vähentäminen. On laadittu suunnitelma vuonna 2013 toteutetun työpaikkojen vaarojen ja riskien arviontitulosten pohjalta. Yhteistyökumppaneiden kanssa prosessia on kehitetty siten, että epäkohdat saadaan asianmukaisesti hoidettua. Suunnitelmassa on huomioitu myös tarvittava osaamisen kehittämiseen liittyvä Titta Tossavainen / Riikka Kurki /Raija Laine 2

huomioidaan myös mahdolliset tarvittavat osaamisen kehittämiseen liittyvä toiminta. Esimiesten työhyvinvoinnin edistäminen keväällä 2014 tehdyn kyselyn perusteella: ryhmämuotoinen työnohjaus toteutuu kolmella ryhmällä syksyllä 2014. Osana esimiesten osaamisen kehittämiseen liittyvää toiminnan ja esimiestyötä tukevaa työyhteisökoulutus on toteutumassa 2014-2015. Väkivallan kokemusten vähentämiseksi on järjestetty turvallisen kasvuympäristön teemalla henkilöstölle fyysisen rajoittamisen koulutusta. Vahvistetaan edelleen lasten sosiaalisten taitojen kehittämistä. toiminta.työhyvinvointim atriisin tiedot saadaan vuoden lopussa. Esimiesten työhyvinvointia edistettiin keväällä 2014 tehdyn kyselyn perusteella: ryhmämuotoinen työnohjaus toteutui kolmella ryhmällä syksyllä 2014. Esimiesten toiminnan johtamista ja esimiestyötä tukeva työyhteisökoulutus on toteutumassa 2014-2015. Väkivallan kokemusten vähentämiseksi on järjestetty turvallisen kasvuympäristön teemalla henkilöstölle fyysisen rajoittamisen koulutusta. Vahvistetaan edelleen lasten sosiaalisten taitojen kehittämistä. Terveysperusteisia poissaoloja on Terveysperusteisista poissaoloista Pitkien sairauslomien määrää ja syytä on Sairauspoissaolojen vähentämiseksi on Titta Tossavainen / Riikka Kurki 3

enintään 12,9 päivää / htv aiheutuva kuorma päivää per henkilötyövuosi seurattu kevään aikana. Sairauspoissaolojen vähentämiseksi on käynnistetty Raha-automaattiyhdisty ksen rahoittama ja Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistys ry:n toteuttama hanke, Selkä työssä Suvassa pilotti1.10.2014 30.4.2015 lapsiryhmissä toimivalle kasvatushenkilöstölle. Sairauspoissaoloja ja niihin johtaneita syitä seurataan ja toimenpiteitä tilanteiden parantamiseksi kehitetään yhdessä Siton henkilöstöyksikön kanssa. käynnistetty Raha-automaattiyhdisty ksen rahoittama ja Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistys ry:n toteuttama hanke, Selkä työssä Suvassa pilotti1.10.2014 30.4.2015 lapsiryhmissä toimivalle kasvatushenkilöstölle. Sairauspoissaoloja ja niihin johtaneita syitä seurataan ja tehdään tarvittaessa toimenpiteitä tilanteiden parantamiseksi yhdessä Siton henkilöstöyksikön kanssa. Tulosyksiköiden keskeiset prosessit on ajantasaistettu sivistystoimen uudistetussa organisaatiossa Uudistetut prosessikuvaukset Palveluohjaukseen ja lasten valintaan liittyvät prosessit kuvataan palveluohjauksen käsikirjaan, joka valmistuu vuoden loppuun mennessä. Palveluohjaukseen ja lasten valintaan liittyvät prosessit on kuvattu palveluohjauksen käsikirjaan, joka otettiin käyttöön vuoden loppuun mennessä. Käsikirjaa muokataan koko ajan muuttuvien toimintakäytäntöjen myötä. Titta Tossavainen / Virpi Mattila Tulosyksikkö osallistuu prosessikuvausten laadintaan siltä osin kun ne koskevat tulosyksikön toimintaa. 4

Maahanmuuttajatausta isten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajatausta isten osuutta väestöstä. Maahanmuuttajatausta isten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajatausta isten osuutta väestöstä Osuus työntekijöistä % suhteessa osuuteen väestöstä % Syyskuun 2014 lopussa maahanmuuttajataustais ta henkilöstöä oli 85, eli 3,24 % henkilöstöstä. Vuoden vaihteessa 2012/2013 maahanmuuttajataustais ia oli 11,3 % väestöstä. Syyskuun 2014 lopussa maahanmuuttajataustais ta henkilöstöä oli 87, eli 3,3 % henkilöstöstä. Vuoden vaihteessa 2012/2013 maahanmuuttajataustais ia oli 11,3 % väestöstä. Titta Tossavainen / aluepäälliköt.. Sivistystoimi tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Toimintamenot ja tulot toteutuvat hyväksytyn talousarvion mukaisesti. Toimintamenot Toimintatulot Ennusteen mukaan toimintamenot ja tulot toteutuvat muutetun talousarvion mukaisesti. Toimintakate toteutui vähintään alkuperäisen talousarvion mukaisesti.. Titta Tossavainen / aluepäälliköt Tulosyksikön käyttösuunnitelma laaditaan palvelujen tuottamisen lähtökohdista siten, että toimintamenot ja tulot toteutuvat hyväksytyn talousarvion mukaisesti, edellyttäen, että päivähoidossa olevien lasten määrä pysyy talousarvion mukaisena. Tuottavuus paranee vähintään 1 % (Sito mittarit - Yksikköhinnat, palveluiden Päivähoitopaikkojen käytön tehokkuutta lisätään. Täyttö- ja Päivähoitopaikkojen käytön tehokkuutta on lisätty. Täyttö- ja Titta Tossavainen / aluepäälliköt 5

tuottamisen tehokkuus) Kunnallisten päiväkotien vuosikustannukset/kus tannukset ilman sisäisiä eriä hoidossa olevaa lasta/laskennallista lasta kohden vuonna 2013 ja vuonna 2014 käyttöasteen toteutumista seurataan ja tehdään toimenpiteitä täyttötehokkuuden lisäämiseksi. Yksikköhinnoista tieto saadaan tilinpäätöksen jälkeen.. käyttöasteen toteutumista seurataan ja tehdään toimenpiteitä täyttötehokkuuden lisäämiseksi. Yksikköhinnoista tieto saadaan tilinpäätöksen jälkeen.. (Siton tuloskortista - Tulosyksiköiden tuloskorteissa määritellään seurattavat palvelut ja mittarit tarkemmin.) Yksikköhinnoista tieto saadaan tilinpäätöksen jälkeen. 6

2014 - Suomenkielinen varhaiskasvatus Asukkaat ja palvelut Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. : Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Nuorten itsenäistymistä tuetaan antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. 7

Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluja kehitetään ja hyvinvointia vahvistetaan. Espoon viidelle suuralueelle perustetaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen alueelliset kehittämisryhmät. Kehittämisryhmät Alueellisten kehittämisryhmien toiminta on käynnistynyt. Alueellisten kehittämisryhmien toiminta on käynnistynyt. Titta Tossavainen (Kaisu Toivonen ja Barbro Högström) Sivistystoimen palveluja tarjotaan molemmilla kotimaisilla kielillä sekä lisääntyvän monikulttuurisen väestön tarpeet 8

huomioiden. Sivistystoimen palveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa eri palvelukanavia hyödyntäen. Vanhemmilla on mielekkääksi kokemiaan mahdollisuuksia osallistua päiväkotien ja koulujen toimintaan. Asiakaskyselyn tulokset Asiakaskysely toteutetaan syksyllä 2014 ja tulokset saadaan vuoden loppuun mennessä. Asiakaskyselyssä suomenkielinen kunnallinen päivähoito ja esiopetus sai vanhempien osallisuuteen liittyvistä kysymyksistä arvosanan 4.2. Vuoden 2011 vastaavassa kyselyssä arvosana oli 3.88 (asteikko 1-5) Titta Tossavainen (Kaisu Toivonen ja Barbro Högström) Virpi Mattila Pääkaupunkiseudun yhteisenpäivähoidon asiakastyytyväisyyskys elyn (mukana suva ja sdu) tulokset ovat vähintään samalla tasolla kuin naapurikunnissa. Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakastyytyväisyyskys elyn tulokset Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakastyytyväisyyskyse ly toteutetaan loka-marraskuussa 2014. Kyselyn tulokset ovat käytettävissä vuoden loppuun mennessä. Asiakastyytyväisyyskyse lyn tulosten perusteella tyytyväisyys parani edelliseen, vuonna 2011 toteutettuun yhteiseen kyselyyn verrattuna. Asteikolla 1-5 Espoon suomenkielinen varhaiskasvatus sai arvosanaksi 4,45, Helsinki 4,44, Vantaa 4,39 ja Kauniainen 4,70. Kuntien väliset erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä.. Raili Liukkonen / Virpi Mattila Lasten mahdollisuutta leikkiä,liikkua,taiteilla ja Yksiköiden lukumäärä Itsearviointimateriaali on yksiköiden käytössä ja 9 Itsearviointimateriaali on yksiköiden käytössä ja Virpi Mattila / aluepäälliköt

tutkia arvioidaan ja kehitetään kaikissa varhaiskasvatusyksiköi ssä. arviointi ja kehittämistyö on käynnissä. arviointi ja kehittämistyö on käynnissä kaikissa yksiköissä. Yksiköt ovat esittelleet kehittämistyötään johdon katselmuksissa. Itset otetaan käyttöön. Vasukatselmukset Raportoidaan 2 x vuodessa Yhteistyössä kaupungin ulkopuolisten koulutusyhteisöjen kanssa kehitetään vähintään kaksi/kahta sivistystoimen palvelua Yhteistyössä kehitetyt palvelut Palvelumuotoilun avulla kehitetään vähintään kaksi/kahta sivistystoimen palvelua yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Yhteistyössä kehitetyt palvelut 10

2014 - Suomenkielinen varhaiskasvatus Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. : Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksi Espoo on Suomen osaavin kaupunki 11

n parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Sivistystoimen kansainvälistä toimintaa ja kansainvälisten perheiden palveluita kehitetään. Opinmäen palvelukonsepti on suunniteltu. Palvelukonsepti Palvelukonseptia suunnitellaan eri toimijoiden kanssa.. Palvelukonseptia on suunniteltu eri toimijoiden kanssa. Titta Tossavainen (Sito - Sampo Suihko / Erkko Helin) 12