LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella Lahti 9.10.2014 Anne Arvonen Terveydenhuollon ylitarkastaja 1
Asetuksen tarkoitus Varmistetaan, että lasten, nuorten ja perheiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Auttaa ehkäisemään lasten ja nuorten syrjäytymistä ja vähentää alueellista eriarvoisuutta ja väestöryhmien välisiä terveyseroja. Vahvistetaan terveyden edistämistä, johon kuuluu aina myös mielenterveyden edistäminen. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen oikeaaikainen järjestäminen ehkäisevät ongelmien pahenemista ja kustannusten kasvua. 2
Asetuksen 380/2009 ja 338/2011 sisältöä VN:n asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) tuli voimaan 1.7.2009. 1.1.2011 alkaen kunnan ja kuntayhtymän tulee järjestää asetuksen 9 :n ja 10 :n mukaiset määräaikaiset terveystarkastukset sekä määräaikaiset suun terveystarkastukset. 1.5.2011 astui voimaan terveydenhuoltolaki, jossa asetus 338/2011 astui voimaan. 3
Asetuksen 338/2011 sisältöä Kunnan on järjestettävä määräaikaiset terveystarkastukset täysimääräisesti kaikille ennalta määriteltyyn ikä- tai vuosiluokkaan tai muuhun ryhmään kuuluville. Kunnan on myös järjestettävä yksilöllisesti tarpeesta johtuvia terveystarkastuksia sekä pyrittävä selvittämään määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve. Palvelut tulee järjestää siten, että erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. 4
Asetuksen toimeenpanon edellytys Riittävä henkilöstömäärä. Henkilöstön osaamisen kehittäminen, sillä asetuksen velvoitteet lisäävät terveydenhoitajan, kätilön ja lääkärin sekä suun terveydenhuollon henkilöstön työn vaativuutta. Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen sekä tietosuojakysymysten huomioonottaminen. 5
Asetuksen toimeenpanon valvonta STM valvoo asetuksen toimeenpanoa THL - AvoHILMO järjestelmä toimii tulevaisuudessa tiedonkeruujärjestelmänä - Terveydenedistämisaktiivisuus perusterveydenhuollossa julkaistaan TEAviisarissa (www.thl.fi/teaviisari) - Erillisseurannat Aluehallintovirastot sekä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvovat asetuksen toimeenpanoa kunnissa ja kuntayhtymissä. Asetus 338/2011 mahdollistaa lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalvelujen aikaisempaa tehokkaamman valvonnan. 6
Asetuksen toimeenpanon valvonta Valvonta perustuu valtakunnalliseen valvontaohjelmaan 2012-2014 ja siinä vuosittain erikseen määriteltyihin painopistealueisiin. Tavoitteena on mm. valvonnan yhdenmukaisuus ja valvonnan avoimuus (ohjelma julkaistaan Valviran www-sivuilla) ohjata kuntia ja kuntayhtymiä kehittämään omaa toimintaa ja toiminnan omavalvontaa 7
Omavalvonnan kehittäminen (1/2) Asetus ohjaa kuntia ja kuntayhtymiä kehittämään omaa toimintaa ja toiminnan omavalvontaa. Toiminnan suunnitelmallisuus ja moniammatillisuus toteutuu: - Yhtenäinen toimintasuunnitelma on laadittu yhteistyössä sosiaali- ja opetus/sivistystoimen kanssa, on osa kunnan laajempaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa - Määräaikaiset terveystarkastukset on järjestetty määrällisesti ja sisällöllisesti asetuksen mukaisina väestön tarpeet huomioiden - Erityisen tuen tarve tunnistetaan sekä tarvittava tuki järjestetään (toimintakäytännöt ohjeistettu) - Terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve selvitetään ja lukumääriä seurataan 8
Omavalvonnan kehittäminen (2/2) - Kouluterveydenhuollon erityistutkimukset järjestetään - Kouluyhteisön ja ympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkistetaan - Opiskeluterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoidon kokonaisuus toteutuu - Henkilöstömitoituksen riittävyys osa-alueittain (vrt. suositukset) 9
Valvonta kohdistuu seuraaviin asioihin Palveluiden järjestäminen ja toiminnan suunnitelmallisuus Yhtenäinen toimintaohjelma Vastuuhenkilöt on määritelty Laajat terveystarkastukset Moniammatillisuus Henkilöstömitoitus ja valtionosuuden käyttö Toiminnan laatu Terveystarkastukset on suunniteltu ja toteutettu ikäkausien mukaisesti, tarkastuksiin on käytettävissä riittävästi aikaa Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen suunnitelmallisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Määräaikaistarkastuksista poisjäävien tuen tarve selvitetään systemaattisesti. 10
Valvonta kohdistuu seuraaviin asioihin Neuvolapalvelut Laajojen tarkastusten järjestäminen Määräaikaisten palveluiden järjestäminen Määräaikaisista tarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen Erityisen tuen tarpeen arviointi ja tuen järjestäminen Henkilömitoitus neuvolatoiminnassa Kouluterveydenhuolto Laajojen tarkastusten järjestäminen Määräaikaisten palveluiden järjestäminen Määräaikaisista tarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen Erityisen tuen tarpeen arviointi ja tuen järjestäminen Kouluyhteisön ja ympäristön terveellisyys ja turvallisuus Henkilöstömitoitus 11
Valvonta kohdistuu seuraaviin asioihin Opiskeluterveydenhuolto Määräaikaisten tarkastusten järjestäminen Määräaikaisista tarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen Erityisen tuen tarpeen arviointi ja tuen järjestäminen Opiskeluyhteisön ja ympäristön terveellisyys ja turvallisuus Henkilöstömitoitus Suun terveydenhuolto Määräaikaisten palveluiden järjestäminen Määräaikaisista tarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen Terveystarkastuksen tekijä 12
Henkilöstömitoitus Toimintasektori ja lähde Suositus henkilöstömitoitukseksi (laskennallinen) Muita henkilöstömitoitukseen vaikuttavia tekijöitä Lastenneuvola STM 2004 400 lasta/ terveydenhoitaja, jos on sijainen, 340 lasta, kun ei ole sijaista 2800 lasta/lääkäri, jos on sijainen ja 2400 lasta/lääkäri, kun ei ole sijaista Lasten määrän tulee olla alhaisempi, jos terveydenhoitaja työskentelee useammalla kuin kahdella sektorilla, jos alueella on runsaasti maahanmuuttajia tai erityistä tukea tarvitsevia perheitä Kouluterveydenhuolto Stakes 2002, STM 2004b 600 oppilasta/terveydenhoitaja 2100 oppilasta/lääkäri tai 1 työpäivä viikossa 500 lasta kohti Paikalliset olosuhteet, yhteistyö sekä psykososiaalisen työn vaativuus, erityistukea tarvitsevien koululaisten määrä, koulujen lukumäärä sekä koulupsykologin ja koulukuraattorin saatavuus 13
Henkilöstömitoitus Toimintasektori ja lähde Suositus henkilöstömitoitukseksi (laskennallinen) Muita henkilöstömitoitukseen vaikuttavia tekijöitä Opiskeluterveydenhuolto STM 2006b Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset: 600-800 opiskelijaa/ terveydenhoitaja Ammattikorkeakoulut ja yliopistot: 800-1000 opiskelijaa/ terveydenhoitaja 2500-3000 opiskelijaa/lääkäri, kun sijaista ei ole Opiskelijamäärän on oltava alhaisempi, jos terveydenhoitaja työskentelee useammassa kuin yhdessä toimipisteessä, opiskelijaterveydenhuollon käytössä ei ole riittävästi psykologeja eikä muita terveydenhuollon ja sosiaalihuollon työntekijöitä, työparina ei ole nimettyä opiskeluterveydenhuollon lääkäriä 14
Selvitykset asetuksen toimeenpanosta (1/2) 3/2011 valvovat viranomaiset tekivät kyselyn kuntien ja terveyskeskusten tilanteen kartoittamiseksi valvontaohjelmatyön valmisteluun liittyen. Vastausten perusteella ilmenneiden puutteiden selvittämiseksi AVI teki 3/2012 kuntiin / ky:iin / yhteistoimintaalueille kyselyn mihin toimenpiteisiin kunnissa on ryhdytty. Lisäksi AVI pyysi 5/2012 kuntia (yht. 35) toimittamaan laatimansa yhtenäisen toimintaohjelman sekä nimeämään vastuuhenkilöt Kesällä 2012 THL teki laajan TEA kyselyn kunnille, jonka johdosta (ml. Edellä mainitut kyselyt) AVI pyysi kunnista lisäselvitykset päätökset syksy 2013 15
Selvitykset asetuksen toimeenpanosta (2/2) Kesällä 2014 THL teki laajan TEA kyselyn kunnille, jonka tuloksia odotellaan käynnistetään mahdolliset valvontatoimet Yksittäiset kantelut ja valvonnat Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelma 2015-2018 (?) lasten ja nuorten ehkäisevien terveyspalveluiden valvonnan painoalueet ja toimeenpano 16
Puuttui v 2011 v 2012 v 2013 Terveystarkastukset - neuvola - kouluth. - opiskeluth - suun th 9 10 15 16 Toimintaohjelma 29 11 (7) 0 Vastuuhenkilö 32 6 0 Henkilökunta mitoitus - neuvola - koulu - opiskeluth 25 25 26 Erityisen tuen tarve 2 0 2 8 4 6 5 3 8 0 (1) 2 0 7 17
Haasteita ja kehittämiskohteita (1/2) - Niukat valvontaresurssit - Ajantasaisen ja kattavan tilannekuvan saaminen (THL) - Käytäntöjen erot, erilaiset tulkinnat (esim. laajat terveystarkastukset) - Toimintayksiköiden omavalvonnan ja omavalvontakulttuurin kehittäminen (arviointi- ja seurantajärjestelmän kehittäminen) - Toimintaympäristön ja rakenteiden muuttuminen - Tiedottaminen ja tiedonkulku - Kuntien tiukka taloustilanne 18
Haasteita ja kehittämiskohteita (2/2) - Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen - Moniammatillinen, aito verkostomainen työskentely ja johtaminen - Koko perheen hyvinvoinnin näkökulma! - laajat terveystarkastukset (THL:n opas) - Opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus (terveydenhuolto ja sairaanhoito) - Henkilöstömitoitus 19
Kiitos jatketaan yhteistyötä 20