Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö

Transkriptio

1 Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM

2 Sisältö historia opiskeluterveydenhuollon tila ja kehittäminen terveydenhuoltolaki (1326/2010) valtioneuvoston asetus (338/2011) opiskeluterveydenhuollon yhtenäinen kokonaisuus asiakaslähtöinen toimintatapa STM:n linjaus lasten ja nuorten sote-palveluiden uudistamiseksi maksut ulkomaalaiset opiskelijat

3 Opiskeluterveydenhuollolla pitkä historia kansanterveyslakiin v.1977 (aikaisemmin osa kouluterveydenhuoltoa) kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset toteuttajina osa kansanterveystyötä opiskeluterveydenhuollon piiriin kaikki kunnan alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijat kotipaikasta riippumatta oppilaitoksen sijaintikunta vastaa kustannuksista lääkintöhallitus tarkensi tehtävää kuntakirjeellä opiskeluterveydenhuolto sisälsi: oppilaitosten terveydellisten olojen valvonnan, opiskelijoiden terveydenhoidon ja sairaanhoidon sekä hammashuollon YTHS:n toiminta vuodesta

4 Opiskeluterveydenhuollon tila (STM 2012:18) Vaikka henkilöstötilanne on parantunut, siinä on edelleen suuria puutteita, varsinkin lääkäreiden osalta (STM 2006:12) Oth:n toteuttaminen vaihtelee terveyskeskuksittain, oth:n terveyden- ja sairaanhoitopalvelut oli hajautettu eri toimipisteisiin ja eri työntekijöiden toteutettavaksi Tilastointi ja seuranta puutteellisia Haasteena mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoito STM antoi selvityksen tulosten perusteella jatkotoimenpide-ehdotukset -> lähetetty kaikkiin kuntiin

5 Opiskeluterveydenhuollon kehittäminen (STM 2014:10) Toimenpide-ehdotukset opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat, STM terveystarkastukset ja niissä käytettävät lomakkeet, THL toisen asteen oth:n määräaik. terveystarkastusten määrä opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoidon järjestäminen ensisijaisesti kokonaisuutena, jolloin erityisen tuen tarve voidaan tunnistaa ja antaa sitä tarvittaessa, kunnat päihdepäihde- ja mielenterveys-, suun th ja seks. ja lis.terv. palvelujen toteuttaminen koordinoidusti oth:ssa, kunnat sähköinen asiointi, amm. oppil. opiskelijoiden tukeminen, kunnat, THL tilastointi sen hyödyntämistä (AvoHilmon systemaattinen kehittäminen ja käyttö, THL, kunnat

6 Opiskeluterveydenhuollon valvonta Opiskeluterveydenhuollon valvonta, Valvira oli vuonna 2014 valtioneuvoston asetuksen seuranta ja valvontaohjelman painopisteenä laajasti ja on vuonna 2015 oth:n kokonaisuuden osalta (asetus 17 ) Valvonnan perustana THL:n selvitys (21/2014) Lainsäädäntö (STM), valvonta (Valvira ja avit) ja kehittäminen (THL) kulkevat käsikädessä Vuoden 2014 tilaisuudet liittyvät valvontaan

7 Terveydenhuoltolaki voimaan 2011 opiskeluterveydenhuolto 17 1) oppilaitosten opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen 2) opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen (sis. terveystarkastukset) 3) terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, ml mielenterveys- ja päihdetyö seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto 4) opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen

8 Terveydenhuoltolaki jatkuu opiskeluterveydenhuolto 17 opiskelijan työharjoittelun aikainen terveydenhuolto opiskeluterveydenhuollon on alaikäisen osalta toimittava yhteistyössä vanhempien ja huoltajien kanssa sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa opiskeluterveydenhuolto on osa opiskelijahuoltoa (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 128/2013)

9 Terveydenhuoltolaki jatkuu opiskeluterveydenhuolto, muuta 51, 48 perusterveydenhuollon hoitoon pääsy: virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon/terveyskeskukseen hoidon tarpeen arviointi viim. kolmantena arkipäivänä yhteydenotosta, hoito kolmessa kuukaudessa opiskeluterveydenhuollossa ei ole valinnanvapautta, oth on sidottu oppilaitoksen sijaintikunnan opiskeluterveydenhuoltoon muu opiskelijan valinnanvapaus th-lain mukaan

10 Valtioneuvoston asetus voimaan 2009 asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta sisältää: opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat (3 ) terveystarkastukset ja niiden sisältö (2 luku) terveysneuvonta; yhteinen ja täydentävä (3 luku) ehkäisy- ja muu seksuaalineuvonta (16 ) opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus (12 ) erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen (13 )

11 Valtioneuvoston asetus jatkuu terveyden- ja sairaanhoitopalvelut ( 4 luku, 17 ) 1) mahdollisten mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus; 2) seksuaaliterveyttä edistävät palvelut, jotka sisältävät seksuaalisuutta ja parisuhdetta koskevan neuvonnan, hedelmättömyyden ehkäisyn, seksuaalisen ja sukupuolisen suuntautumisen tukemisen, sukupuolitautien torjunnan ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyn sekä seksuaaliterveyteen liittyvän muun neuvonnan ja tarv. jatkohoitoon ohjauksen; 3) suun terveydenhuollon palvelut, jotka sisältävät terveysneuvonnan, suun- ja hampaiden yksilöllisen tarpeen mukaiset tutkimukset ja hoidon sekä suun terveydenhuollon ammattihenkilön terveystarkastuksen perusteella laatiman omahoidon sisältävän hoitosuunnitelman;

12 Valtioneuvoston asetus jatkuu Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut 4) muut perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoidon palvelut sekä jatkohoitoon ohjaus. Opiskelijoiden terveyttä edistävän ja sairauksia ehkäisevän toiminnan sekä terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus, jonka on edistettävä opiskelijan terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä

13 Oth:n toimintatapa ja erityispiirteet (STM 2006:12) Oth:n henkilöstö on perehtynyt erityisesti opiskelevien nuorten ja nuorten aikuisten kehitysvaiheeseen, terveysongelmiin ja opiskelukykyyn vaikuttaviin tekijöihin Oth:ssa kiinnitetään erityisesti huomiota opiskelukykyyn vaikuttaviin tekijöihin, kuten opiskelijan omiin voimavaroihin, terveyteen, opiskelutaitoihin sekä opiskeluympäristöön ja - yhteisöön Oth on täysi-ikäisten opiskelijoiden osalta pääsääntöisesti tekemisissä opiskelijoiden itsensä kanssa huoltajien roolin jäädessä vähäiseksi

14 Oth:n yhtenäinen kokonaisuus Oth:n hajanaisuuden ja pirstaleisuuden seuraukset: -> opiskelija hakee palvelut eri paikoista ja eri henkilöiltä -> käynnit eivät kirjaudu oth:n asiakirjoihin/oth-lehdelle, jolloin oth ei tiedä opiskelijan oireilua eikä hoitoa -> oth:n on mahdotonta tukea opiskelijan hyvinvointia ja opiskelukykyä lain ja asetuksen mukaisesti Hajautettu toimintatapa aiheuttaa päällekkäistä palvelujen käyttöä, joka nostaa kustannuksia

15 Asiakaslähtöinen toimintatapa Periaatteena on palvelujen tarjoaminen kullekin kohderyhmälle sen tarpeisiin vastaten Asiakaslähtöisyys on palvelujen lähtökohta (STM:n strategia) ja tulevassa sote-uudistuksessa kehittämisen painopisteenä Oth:n tavoitteena on tukea opiskelijan opiskelukykyä -> toimivalla oth:lla on suuri merkitys opintojen keskeytysten estämisessä ja opintojen loppuun saattamisessa, mikä nopeuttaa työelämään pääsyä. ->Opiskeluterveydenhuollolla voidaan edistää työurien pidentämistä ja työkykyä. Mitä varhaisemmin terveyskäyttäytymiseen voidaan puuttua ja erityisen tuen tarve tunnistaa, sitä paremmin terveyserojen syntymistä ja syrjäytymisriskiä voidaan alentaa

16 Ehdotus LNP palvelujen uudistamiseksi LNP palvelut järjestetään sote-alueella monialaisena palvelukokonaisuutena Kaikki LNP palvelut yhteen integroituna Integraation mahdollistamia uusia toimintatapoja hyödyntäen Asiakaslähtöisesti Peruspalveluja vahvistaen Valtakunnallisten STM linjausten pohjalta Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunta 2013 STM-THL virkamiestyöryhmä Lasten ja nuorten mielenterveystyön työryhmä Palvelut tuotetaan integroituna toiminnallisena kokonaisuutena Seurataan vuosittaisissa tulosohjausneuvotteluissa

17 Keskeisiä linjauksia LNP-palveluissa Uudistus koskee suurta väestön osaa - yli 2 miljoonaa henkilöä - ja suurta määrää palveluja Integroidaan sote-palvelut toiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja hyödynnetään integraation tuomat mahdollisuudet Kokonaisuudella yhteinen strategia, johto, budjetti ja henkilöstö Ajattelun ja toimintatapojen uudistaminen Vahvistetaan peruspalveluja samalla huolehtien erityispalveluista Asiakaslähtöisyys konkretisoidaan palveluja ohjaaviksi toiminnoiksi Yhteensovitetaan sote-palvelut kunnan muiden palveluiden kanssa

18 Palvelukokonaisuuden tuottamat hyödyt Peruspalvelujen vahvistaminen varhaisempi tuki ja hoito, erityispalvelujen tarpeen väheneminen kustannusnousu taittuu Integraatio häivyttää raja-aitoja ja yhtenäistää hajanaisia palveluja Uudentyyppinen työnjako ja uudet toimintamallit, yhdessä tekeminen Johtaminen ja ohjaus tehostuvat Resurssien joustava, tehokas ja taloudellinen käyttö Päällekkäisiä toimintoja voidaan purkaa Palvelujen keskittäminen asiakkaan tai potilaan ympärille

19 Oth:n asiakasmaksut (L 734/1992 ja A 912/1992) opiskeluterveydenhuolto maksutonta alle 18- vuotiaille yli 18-vuotiaiden avosairaanhoidosta käyntimaksut yleisen asikasmaksukäytännön mukaisesti Kuntalaskutus kuntalaskutusoikeutta ei ole oth:ssa (kts. oppilas- ja opiskelijahuoltolaki)

20 Ulkomaalaisten opiskelijoiden terveydenhuolto Ulkomailta tuleva opiskelija on terveydenhuoltolain mukaan järjestettävän opiskeluterveydenhuollon piirissä. Maksut: EU- ja Eta-valtioiden ja Sveitsin ulkopuolelta Suomeen tulevilta opiskelijoilta edellytetään yksityisen sairausvakuutuksen voimassaoloa. Opiskelija vastaa sairausvakuutusturvastaan itse. Jos opiskelijan opintojen arvioitu kesto Suomessa on alle kaksi vuotta, hän ei yleensä saa Suomesta kotikuntaa. Tällöin opiskelijalla tulee olla yksityinen sairausvakuutus, joka korvaa hoitokustannukset ja lääkeostojen kustannuksia euroon saakka. Jos opiskelijan opintojen arvioitu kesto Suomessa on vähintään kaksi vuotta, hän saa yleensä Suomesta kotikunnan. Tällöin opiskelijalla tulee olla yksityinen sairausvakuutus, joka korvaa lääkeostojen kustannuksia euroon saakka STM