Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys KUNTAINFOT ELO-SYYSKUU 2014 1
9.9.2014 Page 2
Koko Etelä-Karjalan kattava selvitys VM:n asettaman erityisen kuntajakoselvityksen selvittäjinä Etelä- Karjalassa Aija Tuimala, Jari Salomaa sekä Taina Ketola. Joulukuu 2013 Syyskuu 2014 Ohjausryhmä: luottamushenkilöistä 2 edustajaa / kunta Kuntajohtajien työvaliokunta sekä valmisteluryhmä Lukuisa määrä kuntakohtaisia tilaisuuksia, asukastilaisuuksia ja päättäjätapaamisia. Kaksi kaikille valtuutetuille järjestettyä maakunnallista seminaaria. 3
Syksyn aikataulua Selvityksen viimeistely 6.8. valmisteluryhmä 13.8. työryhmät 13.8. ohjausryhmä Taipalsaari 14 16 19.8. valmisteluryhmä ja kuntajohtajat 26.8. työvaliokunta 26.8.Ohjausryhmä Rautjärvi 13 16 SELVITYKSEN KÄSITTELY LUONNOS VAIHTO EHDOISTA NÄHTÄ VILLE Kuntainfot 26.8. klo 17.30 Rautjärvi 1.9. klo 18.00 Ruokolahti 2.9. klo 18.00 Lemi 3.9. klo 18.00 Savitaipale 4.9 klo 18.00 Luumäki 8.9. klo 17.00 Lappeenranta 15.9. klo 15.00 Imatra 16.9.klo 18.30 Parikkala 17.9. klo 17.00 Taipalsaari Seutukuntatapaamiset 8.9. Länsi Saimaa ja LPR 15.10. Imatran seutu 17.9. valmisteluryhmä klo 9.30 12 ja klo 13 ohjausryhmä, LPR 10/14 11 12/14 >19.12.14 Hallitukset asettavat selvityksen nähtäville 30 päivän nähtävillä olo, kuntalaisten kuuleminen Hallitukset kokoavat huomautukset ja tekevät esityksen valtuustolle Valtuusto käsittelee selvittäjien esityksen KUNTIEN NEUVOTTELUT? SELVIT TÄJIEN ESITYS Ohjausryhmän kokous 30.9. 13 16 Lemi Mahdolliset jatkoneuvottelut ja uusi päätösprosessi päätös 4
8/2014 9/2014 10/2014 11/2014 12/2014 1/2014 Erityinen kuntajakoselvitysluonnos Selvittäjien esitys Kuntien neuvottelut Esitys nähtävillä Kuntien päätökset selvittäjien esityksestä 19.12. mennessä SOTE laki lausunnolle SOTE laki eduskuntaan VAIHTOEHDOT ETEENPÄIN KUNTAJAKOSELVITTÄJIEN ESITYKSEN KÄSITTELY MAHDOLLISET KUNTIEN OMAT NEUVOTTELUT ETENEMISESTÄ? Kunnat päättävät mitä sitten 5
Lain 4 d :n 3 momentin mukaan työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella yhtenäisen alueen muodostavien kuntien tulee selvittää yhdistymistä yhdessä. Poikkeaminen näistä perusteista vaatii erityisen kuntajakoselvityksen. Yht. 135 000 9.9.2 014 Page 6
MITÄ TEHTÄVIÄ KUNNILLE JÄÄ? JATKETAANKO KEHITYSTÄ NYKYISELLÄ POLULLA? PERUSTETAAN ERILLISIÄ YHTEISTYÖORGANISAATIOITA? Tuleeko lisää erillisiä toimijoita KUKA JOHTAA KOKONAISUUTTA? MITEN KUNNAT JOHTAVAT OSUUKSIAAN? Jakavatko peruskunnat vastuuta esim. yhteislautakunnat VASTUUN JAKO Syntyykö yksi maakunnallinen koordinoija (ky?) SUHDE KUNTIIN 7
SELVITÄÄNKÖ TULEVAISUUDESTA PAREMMIN ITSE VAI YHDESSÄ? KETKÄ OVAT OIKEAT KUMPPANIT? VALTIONOSUUS MUUTOKSET (jako ja määrä) 27 Meur 2014 TALOUDEN RAAMI KUSTANNUS KEHITYS (sote, tehtävät)? SÄÄSTÖPOTENTIAALIA ON HALLINNOSSA JA RAKENTEISSA (arvio yli 10 Meur) KUNNAN TOIMINTA VEROTULOJEN KEHITYS (elinkeinotoiminta)? PALVELU TARPEIDEN KEHITYS (väestön määrän ja ikäjakauman kehitys) Menoja +15 Meur 2017 9.9.2 014 Page 8
9.9.2 014 Page 9
Kuntien työntekijöitä noin 5500 henkilöä, muissa kuntaorganisaatioissa saman verran. Eläkkeelle on jäämässä vuoteen 2021mennessä enemmän kuin joka neljäs työntekijä. 10
11
Kuntarakenneskenaario 0: JATKETAAN KUTEN NYTKIN 9 kuntaa ennallaan MUUTOSAIKA JOLLOIN MERKITTÄVIÄ ETUJA NOIN 10 VUOTTA YHTEISET PALVELUT ERILLISINÄ TOIMIJOINA LISÄÄNTYVÄT YKSITTÄISIÄ KUNTA LIITOKSIA Talous heikkenee Kuntien rakenteet tiivistyvät ajan myötä hiljalleen (kunnat ja konsernit) DEMOKRATIA, OHJAUS, KOKONAISTALOUS JA KUNTIEN OLEMASSAOLON TARKOITUS EPÄSELVÄT EI SUURIA MUUTOKSIA EI SUURIA ETUJA KUNTIEN TILANTEET VOIVAT MUUTTUA ÄKILLISESTIKIN HIDAS PROSESSI ELINVOIMAN KEHITTÄMISEN KOKONAISVASTUU KENELLÄ? 12
KUNTARAKENNEVAIHTOEHDOT VARIAATIOINEEN YKSI KAUPUNKI ETELÄ KARJALAN KAUPUNKI (kaikki kunnat) Länsi Saimaa (Luumäki, Savitaipale) KAKSI KAUPUNKIA ETELÄ KARJALAN KAUPUNKI (muut 6 kuntaa) Parikkala UUSI LAPPEENRANTA (seutukunta) UUSI IMATRA (seutukunta) Laajentunut LPR (LPR, Taipalsaari, Lemi) Länsi Saimaa (Luumäki, Savitaipale, Lemi) Imatra (Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi) Parikkala 13
YHDEN KUNNAN VARIAATIOT A. YKSI KUNTA = maakunnan kaikki kunnat A1. Yksi kunta ja reunakuntien omat ratkaisut A1. Mukana? Parikkala A1. Länsi Saimaa Taipalsaari Ruokolahti Imatra Rautjärvi Savitaipale Lemi Lappeenranta Luumäki 9.9.2 014 Page 14
Kuntarakenneskenaario A: YKSI KUNTA MUUTOSAIKA JOLLOIN MERKITTÄVIÄ ETUJA NOIN 5 VUOTTA YHTEISET PALVELUT JA KUNTIEN TOIMINNOT YHDISTETÄÄN 9 kuntaa ja konsernit yhdistyvät Alkuvuosina sisäisen rakenteen sekä ulkoisen aseman vahvistaminen tärkeää (tuottavuus ja kilpailukyky keskeisiä kehitettäviä asioita) ERITTÄIN HAASTAVA MUUTOSPROSESSI HYÖTYJEN REALISOINTI VAATII IKÄVIÄ PÄÄTÖKSIÄ MAHDOLLISUUS NOPEISIIN MUUTOKSIIN MAAKUNNAN KOKONAISETU VAHVASTI KESKIÖSSÄ MAAKUNTARAKENTEET UUDISTETTAVA 15
YKSI KUNTA Hyödyt/ Mahdollisuudet Rahoitus ja palvelut kaikille palveluille ja asukkaille yhdenvertaiset Hallinto- ja konsernirakenteiden tiivistäminen keskeinen säästökohde Merkittävä toimija ja vaikuttaja kotimaassa ja ulkomailla, elinvoima ja kilpailukyky Maakuntarakenne uudistettava, työnjaon mahdollisuus neuvoteltava maakuntien ja ELY:n välillä Kriteerien mukainen, kehityskäytävä ja kriittiset kunnat mukana Koko maakunnan asioiden suunnittelu, kuntakeskukset ja aluepalvelut Henkilöstö yhtenä resurssina, erikoistuminen, sijaistaminen, eläköityminen Työrauha tulevaisuudessa- ei jatkuvaa muutosta Mahdollinen vahva sote- toimija Haitat/ Riskit Laaja kunta- etäisyydet ja asiointi vaativat suunnittelua Haastava muutosprosessi laajalla alueella Poliittinen johtaminen muuttuu ammattimaiseksi- demokratian laaja kehitys vaarantuu Byrokrata voi lisääntyä Päätöksenteko ja palvelut voivat etääntyä kuntalaisista Ikäviä päätöksiä tarvitaan hyötyjen saamiseksi, rakennemuutos ei yksin tuo hyötyjä vaan mahdollistaa ne Sisäinen uudistuminen vie muutaman vuoden Uusia lähidemokratian malleja ei saada toimiviksi 16
KAKSI KUNTAA VARIAATIOT B1. Mukana? B. KAKSI KUNTAA SEUTUKUNNITTAIN B1. SEUTUKUNTIEN KÄRJET EIVÄT MUKANA Parikkala B1. Länsi Saimaa Taipalsaari Ruokolahti Rautjärvi Imatra Savitaipale Lemi Lappeenranta Luumäki 9.9.2 014 Page 17
Kuntarakenneskenaario B: KAKSI KUNTAA MUUTOSAIKA JOLLOIN MERKITTÄVIÄ ETUJA NOIN 5 10 VUOTTA Kaupunkiseutujen yhdistyminen vaiheittain Seutukunnittainen palveluiden, elinvoiman ja talouden tiivis suunnittelu Seuraavia Seuraavia rakennemuutoksia rakennemuutoksia SEUTUKUNTIEN TIIVISTYMINEN ON JOHTAMISEN KANNALTA HALLITTAVISSA KONSERNIRAKENTEIDEN UUDISTAMINEN TEHTÄVÄ MAAKUNNAN YHTEISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN NEUVOTELTAVA MAAKUNNAN YHTEISTYÖ MUUTTUU SEUDUN KILPAILUKYKY MENEE MAAKUNTATASON EDELLE MUUTOSPROSESSI KUNTIEN VÄLILLÄ JATKUU 18
KAKSI KUNTAA Hyödyt/ Mahdollisuudet Seudut ovat luontevia kokonaisuuksia, muutos helpompi kuin yhden kunnan mallissa Talous/työssäkäyntialueen kunnat ovat liittyisivät Kuntalaiset voivat hyödyntää palveluita kuntarajojen rajaamatta Kaupungit laajenisivat maantieteellisesti ja saisivat monimuotoisuutta luonteeseensa Kaksi nykyistä vahvempaa toimijaa Talouden tehostaminen seuduttain Haitat/ Riskit Kaupunki- maaseutu näkökulman rakentaminen kaupunkeihin vaativaa Kaupunkien keskinäinen kilpailu mahdollista Maakuntatason edunvalvonnan organisointi Fyysiset etäisyydet kasvavat nykyisestä Keskittäminen kaupunkikeskeisesti luontevaa Yhtä kuntaa pienemmät muutos/tehostamismahdollisuudet Maakunnalliset palvelut organisoitava uusiksi (sote) 19
AIKA PIENTEN ASKELTEN ETENEMINEN KUNTARAKENNEMUUTOKSISSA ETELÄ KARJALASSA ETELÄ KARJALAN KAUPUNKI (kaikki kunnat) UUSI LAPPEENRANTA (seutukunta) UUSI IMATRA (seutukunta) Länsi Saimaa (Luumäki, Savitaipale) ETELÄ KARJALAN KAUPUNKI (muut 6 kuntaa) Parik kala JOKO TAI Laajentunut LPR (LPR, Taipalsaari, Lemi) Länsi Saimaa (Luumäki, Savitaipale, Lemi) Imatra (Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi) Parikkala YKSITTÄISET KUNTALIITOKSET? 20
MITEN AIKA HUOMIOITAVA Tuleeko muutosprosesseja useita? vaikutukset kestävät silloin vuosia Milloin hyödyt konkretisoituvat? Edut usein vasta ensimmäisen valtuustokauden jälkeen Onko nyt oikea aika? Mikä on Etelä-Karjalan tuleva elinvoima? Keskeistä pienempien kuntien talouskehitys Pienemmät kunnat tarvitsevat kumppania Kaupunkien pakko ottaa vastaan, jos kriisikuntia Neuvotteluetu, jos talous ei huonossa kunnossa 21
Lappeenrannan valmiudet - Lappeenrannan kaupunki on valmis maakunnallisen vastuunkantajan rooliin huolimatta siitä, että kuntatalouden tulevaisuuskuvia itsekkäästi tarkastellen viisainta olisi mitä ilmeisimmin pitäytyä nykyisissä kuntarajoissa. - Kaupunki on avoin sekä yhden että useamman kunnan rakennemallien edistämiseen. Kuntarakenteen muutoksille strategisin ajankohta olisi vuosi 2017 henkilöstön eläköitymisen painottuessa vuosille 2015-2020. Yhden kunnan malli: poistaisi nykyiset kuntayhtymät ja muut maakunnalliset yhteistyöorganisaatiot ja loisi perustaa hallinnon merkittävälle tehostamiselle toimiva organisaatio sote-palvelujen tuottamiselle 22
- Imatralla kannatusta saa kahden kaupungin vaihtoehto, joka malli näin jatkossa uudistustyön lähtökohtana. Uudistumista tässäkin vaihtoehdossa on jonkin verran kuntarakenteissa, mutta sitäkin painokkaammin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa. Imatran liittyminen yhteiseen sote-palvelujen tuottamiseen mahdollistaa tuottavuuden ja prosessien parantamisen tehtäväalalla, joka käyttää yli 50 % kuntien menoista - Lappeenrannan ja Imatran johto neuvottelevat yhteisistä näköaloista 22.9. - Etelä-Karjalassa kaivataan tulevaisuushakuisuutta ja vahvaa tekemisen meininkiä tulevan kasvun luomiseksi. Pelkällä säästämisellä emme voi luoda uutta elinvoimaa. 23