Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen Sidosryhmätilaisuus Tieteiden talo 27.1.2016
Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä Toimikausi: 1.10.2015 31.5.2016 Tehtävä: Hallitusohjelman edellyttämän kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamiseen tähtäävän lainvalmistelun ohjaus Kokoonpano: YM, ELY, Kuntaliitto, RAKLI, RT, MTK, SLL, Kaupan liitto, Kauppakamari Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2
Työryhmän osahankkeet Yleiskaava rakennusluvan perusteena Hajarakentamisen helpottaminen Lomarakennusten käyttötarkoitusten muuttaminen ELY:jen roolin muuttaminen konsultoivaksi, ELY:jen valitusoikeuden rajoittaminen kaavapäätöksissä Päätösprosessien lyhentäminen Kaupan laatuluokituksesta luopuminen ja suuryksikkösääntelyn keventäminen keskustatoimintojen alueella Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittaminen sekä kevennetty kaavamenettely Pienimuotoinen piharakentaminen sekä aurinkopaneelien ja maalämpöpumppujen luvitus Puiden kaataminen/yleiskaavan toimenpiderajoitukset 3
Käsiteltävät teemat Hajarakentamisen helpottaminen, yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena, lomarakennusten käyttötarkoituksen muuttaminen ELY-keskusten roolin muuttuminen Kaupan sääntelyn keventäminen Kevennetty kaavamenettely ja pienimuotoinen rakentaminen Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4
Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena, hajarakentamisen helpottaminen ja lomarakennusten käyttötarkoituksen joustavoittaminen Matti Laitio
Hajarakentaminen ja yleiskaavoitus: hallitusohjelman kirjaukset Helpotetaan haja-asutusalueiden rakentamista muun muassa suunnittelutarvealuesäännöstöä lieventämällä Rakentamismahdollisuuksia haja-asutusalueilla lisätään mm. siten, että yleiskaava voisi nykyistä laajemmin toimia rakentamisen perusteena. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 6
Hajarakentaminen ja yleiskaavoitus MRL:n toimivuusarviointi 2013 todettiin: Alueiden ja maan osien erilaisuus aiempaa enemmän huomioon alueidenkäytön ohjausjärjestelmää kehitettäessä. Kaupunkiseudut mukaan lukien taajamien kehysalueet sekä kaupunkien läheinen maaseutu tarvitsevat erilaista otetta alueidenkäytön ohjaukseen kuin muut alueet. Kysymys hajarakentamisen ohjaamisesta koskeekin lähinnä taajamien kehysalueita sekä kaupungin läheistä maaseutua. Muilla alueilla alueidenkäytön ohjauksen tarve on merkittävästi pienempi ranta-alueita lukuun ottamatta. Ranta-alueilla on omat säännöksensä, jotka lähtevät suunnittelun tarpeesta rakentamisen perusteena. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 7
Hajarakentaminen ja yleiskaavoitus: asiassa pohdittiin aluksi kahta vaihtoehtoa VE 1 Nykyjärjestelmään perustuva vaihtoehto Muutetaan suunnittelutarvealueen määritelmää Laajennetaan yleiskaavan käyttöä rakennusluvan perusteena myös alueelle, jolla on merkittävää rakentamispainetta VE 2 Rakennuslupia ja suunnittelutarvealueita koskevien menettelyjen yhdistäminen Luovutaan suunnittelutarveratkaisuista erillisenä menettelynä Kehitetään yleiskaavoituksen sisältöä ja esittämistapaa Luodaan uusi menettely alueellinen rakentamissuunnitelma Esittäjän nimi alatunnisteeseen 8
VE 1: Nykyjärjestelmään pohjautuva vaihtoehto Vahvuudet Vakiintunut järjestelmä jo rakennuslain ajoilta Suunnittelutarveharkinta voi laajemmin säilyä kunnan kaavoituksesta vastaavalla toimielimellä Ei muutoksia kuulemisiin / valitusoikeuksiin Mahdollisuudet Mahdollisuus kehittää yleiskaavoitusta rakentamisen ohjaamisessa myös rakennuspaineisilla alueilla alueiden ohjaustarpeen edellyttämällä tavalla Heikkoudet Suunnittelutarvealue / suunnittelutarveratkaisu - käsitteet ovat vaikeasti avautuvia asianosaisille ja säännöksiä on tulkittu kirjavasti Alueidenkäytön ohjausjärjestelmä säilyy melko monimutkaisena asemakaava-alueiden ulkopuolella Rajoittaa rakentamisen ohjaamisen mahdollisuuksia rakennuspaineisilla ja kasvavilla kaupunkiseuduilla Uhat Kasvavien kaupunkien yhdyskuntarakenne hajaantuu, kunnilla on entistä huonommat mahdollisuudet ohjata kehitystä ja taajamien tuleva kaavoitus vaikeutuu Palvelujen järjestäminen on hankalampaa ja paineet kalliin infrastruktuurin laajentamiseen kasvavat Järjestelmän vaikeaselkoisuus syö lainsäädännön uskottavuutta asianosaisten silmissä Esittäjän nimi alatunnisteeseen 9
VE 2: Rakennuslupia ja suunnittelutarvealueita koskevien menettelyjen yhdistäminen. Alueellista rakentamissuunnitelmaa koskevien säännösten kehittäminen. Vahvuudet Rakennusluvan myöntämisen edellytykset asemakaava-alueiden ulkopuolella olisi koottu yhteen pykälään Suunnittelutarvealueiden määrittelyyn liittyvä ongelmat poistuisivat, kun samoja säännöksiä sovellettaisiin kaikilla alueilla asemakaava-alueiden ulkopuolella Korostaisi kaavallisten edellytysten harkitsemista rakennusluvan myöntämisen yhteydessä hajaasutusalueilla ja parantaisi mahdollisuuksia esimerkiksi maaseudun elinkeinotoiminnan huomioon ottamiseen Heikkoudet Voisi johtaa kehitykseen, jossa kunnan kaavoituksesta vastaavat toimielimet ottavat vähemmän kantaa rakennuslupiin asemakaava-alueiden ulkopuolella. Ongelma erityisesti tilanteessa, jossa rakennusvalvonnan toimialueet laajenevat yli kuntarajojen. Suunnittelutarveratkaisujen ja rakennuslupien erilaisten kuulemis- ja valitusmahdollisuuksien yhteensovittaminen aiheuttaa ongelmia, ei välttämättä yksinkertaistaisi järjestelmää Ei välttämättä toteuta hallitusohjelman kirjauksia. Mahdollisuudet Antaisi mahdollisuuden yleiskaavoituksen kehittämiselle erilaisten alueiden ohjaustarpeet huomioon ottaen ja edistäisi strategisten yleiskaavojen laatimista. Uhat Alueelliseen rakentamissuunnitelmaan liittyvä menettely voi johtaa väljään tulkintaan ja yhdyskuntarakenteesta irrallaan olevien tiiviiden alueiden rakentamiseen liian kevyen suunnittelun Esittäjän nimi alatunnisteeseen 10
Näiden pohjalta kehitettiin kolmas vaihtoehto VE 3 Kehitetty nykyjärjestelmä. Yleiskaavoituksen ja alueellisen suunnittelutarveratkaisun kehittäminen Säilytetään suunnittelutarvealueet, mutta kehitetään lupaedellytyksiä Kehitetään yleiskaavoitusta ja laajennetaan yleiskaavan käyttöä rakennusluvan perusteena myös alueille, joilla on merkittävää rakentamispainetta Joustavoitetaan ranta-alueilla sijaitsevien kylien kaavoitusta sekä maa- ja metsätalouteen liittyvää rakentamista Kehitetään suunnittelutarveratkaisuihin uusi alueellinen menettely Edistetään yleiskaavoitusta kasvavilla kaupunkiseuduilla Esittäjän nimi alatunnisteeseen 11
Alustavia pykälätarkasteluja MRL 36 Yleiskaavan laatimistarve Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Yleiskaavan laatimis- ja muuttamistarvetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti rakentamispaineen merkittävyys ja yhdyskuntarakenteen kehitys. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 12
MRL 44 (30.12.2008/1129) Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena ---- Rakennuslupa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Määräys ei voi koskea aluetta, jolla maankäytön ohjaustarve edellyttää asemakaavan laatimista. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. ---- Esittäjän nimi alatunnisteeseen 13
MRL 73 Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi rantaalueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. > > > säännösten tarkistaminen siten, että 1 momentin 3 kohta ei tarpeettomasti rajoita rannalla sijaitsevien kyläalueiden kaavoitusta ---- Esittäjän nimi alatunnisteeseen 14
MRL 137 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (1 ja 2 mom) Sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle alueilla, joilla yleiskaavan laatiminen on tarpeellista; 2) ei aiheuta yhdyskuntateknisten verkostojen tai liikenneväylien toteuttamisen, liikenneturvallisuuden tai palvelujen saavutettavuuden kannalta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden ja viherrakenteen turvaamista. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen sekä maatilaan kuuluvan maa- ja metsätalouden harjoittamista varten tarpeellisen rakennuksen. Rakennuslupa voidaan 1 momentin estämättä myöntää myös rakennuksen korjaamiseen tai asuinrakennuksen vähäiseen laajentamiseen. (11.6.2004/476) Esittäjän nimi alatunnisteeseen 15
MRL 137 a Alueellinen päätös rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella Jos kyläalueella tai muulla maaseutualueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, kunta voi tehdä päätöksen 137 :n 1 momentissa säädettyjen rakennusluvan erityisten edellytysten olemassa olosta samalla kertaa useamman kuin yhden rakennuspaikan osalta. Tällainen päätös voidaan tehdä alueella, joka oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on osoitettu kyläalueeksi tai muutoin rakentamiseen soveltuvaksi alueeksi. Päätös voi olla voimassa enintään viisi vuotta. Alueellinen päätös ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Alueellista päätöstä tehtäessä noudatetaan asianosaisten ja viranomaisten kuulemissa sekä päätöksessä ja siitä ilmoittamisessa, mitä 173 ja 174 :ssä säädetään poikkeamismenettelystä. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 16
VE 3: Kehitetty nykyjärjestelmä. Yleiskaavoituksen ja alueellisen suunnittelutarveratkaisun kehittäminen Vahvuudet Vakiintunut järjestelmä perusratkaisultaan säilyy Suunnittelutarveharkinta voi laajemmin säilyä kunnan kaavoituksesta vastaavalla toimielimellä Ei muutoksia kuulemisiin / valitusoikeuksiin Selkeyttäisi yleiskaavoituksen asemaa rakentamisen ohjaamisessa haja-asutusalueilla Suunnittelutarveratkaisujen edellytykset selkeytyisivät Toisi vaihtoehtoja haja-asutusalueiden rakentamisen ohjaamiseen Heikkoudet Vähän vaikeasti avautuvat suunnittelutarvealue / suunnittelutarveratkaisu -käsitteet säilyisivät, vaikkakin suunnittelutarveratkaisujen edellytyksiä kehitetään paremmin avautuviksi Alueidenkäytön ohjausjärjestelmä säilyisi melko monimutkaisena asemakaava-alueiden ulkopuolella Saattaa vaikeuttaa tulevaa kaavoitusta ja johtaa haitalliseen yhdyskuntakehitykseen kasvavilla kaupunkiseuduilla, jos säännösten tulkinta rakennuspaineisilla alueilla on hyvin väljää Mahdollisuudet Antaisi mahdollisuuden yleiskaavoituksen kehittämiselle erilaisten alueiden ohjaustarpeet huomioon ottaen ja edistäisi todennäköisesti myös strategisten yleiskaavojen laatimista. Alueellinen suunnittelutarveratkaisu tarjoaisi uuden joustavan suunnitteluvälineen maaseudun rakentamisen ohjaamiseen. Uhat Kasvavien kaupunkien yhdyskuntarakenne hajaantuu edelleen, palvelujen järjestäminen on hankalampaa ja paineet kalliin infrastruktuurin laajentamiseen kasvavat Alueelliseen suunnittelutarveratkaisuun liittyvä menettely voi johtaa väljään tulkintaan ja yhdyskuntarakenteesta irrallaan olevien tiiviiden alueiden rakentamiseen Esittäjän nimi alatunnisteeseen 17
Kysymyksiä ryhmäkeskusteluun Käydään läpi edellä olleita pykäläehdotuksia, erityisesti suunnittelutarveratkaisun edellytykset (MRL 137 ) sekä alueellista suunnittelutarveratkaisua koskeva säännös (MRL 137a ) Pohditaan yleisemmin kyläalueita koskevien yleiskaavojen kehittämistarpeita Esittäjän nimi alatunnisteeseen 18
Lomarakennuksen käyttötarkoituksen muutokset HO: Lomarakennusten käyttötarkoitusten muuttamista pysyvään asuinkäyttöön joustavoitetaan. Kunta päättää käyttötarkoituksen muutoksista Käyttötarkoituksen muutokset ratkaistaan poikkeamispäätöksellä o Kaavapoikkeamiset o Kaavattomat ranta-alueet Suoraan rakennusluvalla Esittäjän nimi alatunnisteeseen 19
Kunnan vastuulla on palveluiden järjestäminen Kotikunta määräytyy kotikuntalain mukaan Kotikuntalaissa ei viittauksia MRL:iin tai muihinkaan erityislakeihin Kunnan vastuut tulevat erityislainsäädännöstä (viittaukset kotikuntalain mukaiseen asuinpaikkaan) Koulukuljetukset, vanhuspalvelut jne. Osa palveluista sidottu asuinpaikkaan (kiinteistö), osa kotikuntaan (esim. äänestysoikeus) Esittäjän nimi alatunnisteeseen 20
Maistraattien menettelytapaohje 10.3.2015 Maistraateissa kotikunnan vaihtuminen vapaa-ajan asunnon sijaintikuntaan katsotaan mahdolliseksi, vaikka kiinteistöllä olevan rakennuksen käyttötarkoitusta ei muutettaisikaan, jos muuttaja osoittaa kiinteän yhteyden kiinteistön sijaintikuntaan. Tarvittaessa maistraatti voi pyytää muuttajalta lisäselvitystä rakennuksen soveltuvuudesta ympärivuotiseen asumiseen. Kotikunnaksi merkitään kiinteistön sijaintikunta. Asuinpaikaksi merkitään vailla vakinaista asumista. Väestötietojärjestelmään voidaan merkitä vapaa-ajan asunnon osoite postiosoitteeksi. Väestörekisterikeskus selvittää mahdollisuutta perustaa väestötietojärjestelmään uuden luokan (ns. 900 -ryhmä), jolla korvataan merkintä vailla vakinaista asuntoa. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 21
Kysymyksiä ryhmäkeskusteluun Minkälainen olisi joustavampi menettely? Missä määrin kunnan olisi voitava puuttua käyttötarkoituksen muutoksiin kaavattomilla alueilla? Esittäjän nimi alatunnisteeseen 22
ELYjen konsultoiva rooli, valitusoikeuden rajoittaminen Anu Kerkkänen
Hallitusohjelma ELY -keskusten rooli kaavoitus- ja rakentamisasioissa muutetaan konsultoivaksi. ELY -keskusten valitusoikeutta kaavapäätöksistä rajoitetaan. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 24
ELY-keskusten konsultoiva rooli kaavoitus- ja rakentamisasioissa ELY-keskusten konsultoiva rooli liittyy lakisääteisten vuorovaikutusmenettelyjen keventämiseen vuorovaikutusmenettelyjen kehittämiseen Esittäjän nimi alatunnisteeseen 25
ELYjen konsultoiva rooli kaavoitus- ja rakentamisasioissa Vaihtoehdot: a) Lakisääteisten viranomaisneuvottelujen substanssilähtöinen rajaaminen Rajataan viranomaisneuvottelujen tarve siten, että neuvottelua ei tarvita pääsääntöisesti asemakaavasta, jos alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava. Ei sulje pois neuvottelemista myös asemakaavoista, jos kunta ja ELYkeskus niin haluavat. Neuvottelumenettelyn tulisi myös säilyä yksittäisissä kaava-asioissa kunnan ja ELY-keskuksen ensisijaisena yhteydenpidon muotona. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 26
ELYjen konsultoiva rooli kaavoitus- ja rakentamisasioissa b) Lakisääteisten viranomaisneuvottelujen organisatorinen rajaaminen Rajataan kaavoitustoimeltaan kehittyneimmät kunnat / kaupunkiseudut lakisääteisten viranomaisneuvottelujen ulkopuolelle. Kehittämiskeskustelut säilyvät lakisääteisenä yhteydenpidon muotona ja niitä myös kehitetään vastaamaan yhteistyön tarpeisiin kaupunkiseuduilla (esim. kunnittain käytävien kehittämiskeskustelujen lisäksi useita kuntia koskevat seudulliset tilaisuudet). Lakimuutos ei estäisi kuntia tarvittaessa olemaan yhteydessä ELYkeskukseen myös yksittäisissä kaava-asioissa. Neuvottelumenettelyn tulisi myös säilyä kunnan ja ELY-keskuksen ensisijaisena yhteydenpidon muotona yksittäisissä kaava-asioissa. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 27
Viranomaisneuvotteluja ja lausuntomenettelyä sekä muuta vuorovaikutuksen sisältöä kehitetään resurssien käytön ja vaikuttavuuden kannalta optimaalisella tavalla. Viranomaisneuvottelujen ajankohtaa koskevan säännöksen väljentäminen Lausuntojen pyytämistä koskevien säännösten tarkistaminen Muu toimintatapojen kehittäminen Esittäjän nimi alatunnisteeseen 28 ELYjen konsultoiva rooli kaavoitus- ja rakentamisasioissa MRL 77 muutetaan siten, että viranomaisneuvottelun tarve rantaalueilla arvioidaan samalla tavalla kuin muillakin alueilla. Kehittämiskeskustelumenettelyä uudistetaan.
Kysymyksiä / konsultoiva rooli Näkemyksiä vaihtoehtojen a ja b hyvistä ja huonoista puolista (vaikutusarviointien täydennys)? Miten konsultoivaa roolia muodostettaessa tulisi turvata ELY-keskusten rooli kaupunkiseutujen merkittävissä kysymyksissä (erityisesti vaihtoehto b)? Esittäjän nimi alatunnisteeseen 29
ELYjen valitusoikeuden rajoittaminen kaavapäätöksistä Tausta: ELY-keskukset ovat käyttäneet valitusoikeuttaan maltillisesti ja valituksissa on keskitytty vain kaikkein merkittävimpiin asioihin. ELY-keskusten tekemät valitukset ovat myös menestyneet hallintotuomioistuimissa hyvin. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 30
Kaavavalitukset valittajaryhmittäin 2007-2011 1200 1083 1000 800 600 400 200 0 120 67 59 80 25 17 As Oy ELY Muu oikeushenkilö Muu viranomainen Yhdistys Yhtiö Yksityishenkilö Lähde: Holopainen ym. 2013 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 31
Valitusten lopputulos valittajaryhmittäin vuosina 2007-2011 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% Valitus hylätään Valitus hyväksytään 30% 20% 10% 0% As Oy ELY Muu oikeushenkilö Muu viranomainen Yhdistys Yhtiö Yksityishenkilö Lähde: Holopainen ym. 2013 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 32
ELYjen valitusoikeuden rajoittaminen kaavapäätöksistä Hallitusohjelman kirjauksen toteuttamisessa YM:n valmistelun lähtökohtana on, miten ELY-keskusten valitusoikeutta rajoitetaan säilyttämällä se kuitenkin keskeisimmissä kysymyksissä. Hallitusohjelmakirjausten nojalla valitusoikeuden rajaaminen kohdistuisi ensisijaisesti MRL 191 :ään, joka käsittelee valitusoikeutta kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Rajausta on kuitenkin pohdittava myös muiden ELYjen valitusmahdollisuuden piiriin kuuluvien asioiden osalta. Valmistelussa selvitetään myös valitusoikeuden poistamiseen liittyviä näkökohtia. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 33
MRL 191 Valitusoikeus kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä Sen lisäksi, mitä kuntalain 92 :ssä säädetään valitusoikeudesta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ja muulla viranomaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissa oikeus valittaa kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä silloin, kun se koskee valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita tai joka muutoin on luonnonarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä taikka valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä. Valitusoikeus on myös maakunnan liitolla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä tai rakennusjärjestyksellä on vaikutuksia. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 34
Kysymyksiä / valitusoikeuden rajoittaminen Minkälaisia rajauksia ELY-keskusten valitusoikeuden käytölle on mahdollista asettaa? / Missä asioissa ELY-keskusten valitusoikeus on ehdottoman tärkeä säilyttää? Näkemyksiä valitusmenettelyn poistamisesta? Esittäjän nimi alatunnisteeseen 35
Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Pekka Normo
Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa koskevat säännökset koottiin omaan lukuun. Vähittäiskauppaa koskevat erityiset sisältövaatimukset lisättiin uutena säännöksenä lakiin. Vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää muutettiin; paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa ohjauksen piiriin. Mitoituksen (enimmäismitoituksen ja seudullisen koon alarajan) osoittaminen. Keskusta-alueen ensisijaisuuden periaate vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkana kirjattu säännökseen. Vähittäiskaupan ohjausta koskenut MRL -muutos voimaan 15.4.2011. 37
Vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset (MRL 9 a luku), nykytilanne Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa erityisen sääntelyn piiriin 15.4.2017 alkaen (MRL 71 a ) Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle (MRL 71 b ) Katsottava, että 1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen; 2) alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä; sekä 3) suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. (MRL 71 c ) 38
Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen, asemakaavamääräykset, MRL nykytilanne Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten (71 d ). Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että alue on osoitettu maakuntakaavassa erityisesti tähän tarkoitukseen (71 c ). Sen lisäksi, mitä 57 :ssä säädetään, asemakaavamääräykset voivat koskea vähittäiskaupan laatua ja kokoa, jos se kaupan palvelujen saatavuuden kannalta on tarpeen (71 e ). 39
Maankäyttö- ja rakennuslain muutos - voimaan 1.4.2015 Maapolitiikan harjoittaminen kunnan lakisääteiseksi tehtäväksi - maapolitiikan määritelmän lisääminen MRL:iin. Elinkeinoelämän kilpailun toimivuuden edistämisen näkökulman sisällyttäminen kaavoitusta koskeviin säännöksiin. Täsmennetään ja selkiytetään kaavojen laatimiseen liittyvien selvitysten ja vaikutusten arvioinnin kohdentamista. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan siirtymäajan jatkaminen 15.4.2017 asti. Laadittu ohjeistus kunnille, maakuntaliitoille ja kaavoittajille kilpailun edistämiseksi kaavoituksessa. Ei muutoksia kaavojen sisältövaatimuksiin ei valitusperuste.
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Myymälä- ja liikerakennusten kerrosala kokoluokittain valmistumisvuoden mukaan k-m2 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 20 000 - k-m2 10 000-19 999 k-m2 5 000-9 999 k-m2 4 000-4 999 k-m2 3 000-3 999 k-m2 2 000-2 999 k-m2 1 000-1 999 k-m2 1-999 k-m2 0 Lähde VTJ/VRK 4/2015. SYKE valmistumisvuosi
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Myymälä- ja liikerakennusten lukumäärä kokoluokittain valmistumisvuoden mukaan lkm 400 350 300 250 200 150 100 20 000 - k-m2 10 000-19 999 k-m2 5 000-9 999 k-m2 4 000-4 999 k-m2 3 000-3 999 k-m2 2 000-2 999 k-m2 1 000-1 999 k-m2 1-999 k-m2 50 0 Lähde VTJ/VRK 4/2015. SYKE valmistumisvuosi
Päivittäistavarakauppojen lukumäärä kokoluokittain vuosina 2000, 2008 ja 2014 Vähittäiskaupan suuryksikön 2 000 kerrosneliömetrin ala vastaa noin 1300-1500 neliömetrin myyntipinta-alaa. Lähde: AC Nielsenin Myymälärekisteri / SYKE Myyntipinta-ala Lukumäärä vuonna 2000 Lukumääärä vuonna 2008 Lukumäärä vuonna 2014 1-499 m2 2609 2162 1915 500-999 m2 487 396 351 1 000-1 499 m2 208 345 410 1 500-1 999 m2 102 154 155 2 000-2 999 m2 77 86 80 3 000-3 999 m2 38 52 51 4 000-4 999 m2 32 29 27 5 000-5 999 m2 33 30 38 6 000-7 999 m2 39 51 59 8 000-8 999 m2 16 25 29 10 000-14 999 m2 13 24 29 15 000-m2 1 5 8 Suuryksikön kokoraja likipitäen
HO:n kirjaukset vähittäiskaupan ohjauksen keventämisestä ja niiden tulkinta HO:ssa kaksi kaupan ohjaukseen liittyvää kirjausta: Kaupan laatuluokituksesta kaavoituksessa luovutaan. Suuryksikkösääntelyä kevennetään keskustatoimintojen alueella. Yo. HO:n kirjaus kaupan laatuluokituksesta luovutaan kaavoituksessa, on valmistelussa ymmärretty tarkoittavan samaa kuin kaupan toimialaluokituksesta kaavoituksessa luovutaan. Keskustatoimintojen alueella kevennetään suuryksikkösääntelyä on valmistelussa ymmärretty tarkoittavan enimmäismitoituksesta luopumista keskustatoimintojen alueella maakuntakaavoituksessa. 44
HO:n kirjaukset vähittäiskaupan ohjauksen keventämisestä ja niiden tulkinta Vähittäiskaupan ohjauksessa kaupan laadun eli toimialan huomioiminen liittyy suuryksiköiden sijaintia ja asemakaavan määräyksiä koskeviin säännöksiin. Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on voimassa olevan lainsäädännön mukaan keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu (MRL 71 c ). Asemakaavan kaavamääräykset voivat koskea vähittäiskaupan laatua ja kokoa, jos se kaupan palvelujen saatavuuden kannalta on tarpeen (MRL 71 e ). 45
Alustavat muutosehdotukset kaupan ohjauksessa, VE 1 Kaupan laatua eli toimialaa koskeva huomioon ottamisen edellytys sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö muualle kuin keskusta-alueelle poistetaan. Mahdollisuus antaa kaupan laatua ja kokoa koskevia asemakaavamääräyksiä säilytetään. Säännöksestä, jonka mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella, rajataan keskusta-alueet pois, jolloin säännös koskisi vain keskusta-alueiden ulkopuolelle osoitettavia suuryksiköitä. Keskusta-alue -käsite korvataan maakunta- tai yleiskaavassa osoitettavalla keskustatoimintojen alue käsitteellä. Käsitteen muutos selkeyttää suuryksikköjen ensisijaisen sijoittamispaikan määrittelyä kaavoituksessa. 46
Alustavia säännösten muutosehdotuksia, VE 1 Keskustatoimintojen enimmäismitoituksesta luopuminen 71 b Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle Osoitettaessa maakunta- tai yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on sen lisäksi, mitä maakunta- ja yleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden maakunta- tai yleiskaavassa osoitetuilla keskustatoimintojen alueilla oleviin kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen; -------------- Maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella muualla kuin maakuntakaavassa osoitetuilla keskustatoimintojen alueilla. 47
Alustavia säännösten muutosehdotuksia, VE 1 Laatuluokituksesta luopuminen 71 c Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu maakunta- tai yleiskaavassa osoitettu keskustatoimintojen alue, ellei olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteydessä oleva muu sijainti ole perusteltu. _ 71 e Vähittäiskauppaa koskevat asemakaavamääräykset Sen lisäksi, mitä 57 :ssä säädetään, asemakaavamääräykset voivat koskea vähittäiskaupan laatua ja kokoa, jos se kaupan palvelujen saatavuuden kannalta on tarpeen. 48
Alustavia säännösten muutosehdotuksia, VE 2 Suuryksikön rajan nostaminen 71 a Vähittäiskaupan suuryksikkö Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan tässä laissa yli 2 000? kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. 49
Kysymykset Mitä myönteisiä ja / tai kielteisiä vaikutuksia vaihtoehdoilla on? Miten vaihtoehdot toteuttavat hallitusohjelman kirjauksia? Mitä näkökulmia tulisi huomioida vaihtoehtojen jatkokehittämisessä ja niiden vaikutusten arvioinnissa? 50
Käyttötarkoitusten muutokset, kevennetty kaavamenettely ja pienimuotoinen rakentaminen Antti Irjala
Hallitusohjelma Rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia ja täydennysrakentamista sujuvoitetaan ottamalla käyttöön kevennetty kaavamenettely Edistetään rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista toimisto- ja liiketiloista asunnoiksi. Rakennuksen korjaaminen, käyttötarkoituksen muuttaminen tai perusparantaminen ei laukaise uudisrakentamistasoisia velvoitteita esimerkiksi esteettömyys- ja äänieristysvaatimusten osalta. Korjausrakentamisen helpottamiseksi luodaan alueellisten poikkeuslupien menetelmä. Maankäyttö- ja rakennuslakiin luodaan edellytykset nykyistä selvästi laajemmille mahdollisuuksille pienimuotoiseen piharakentamiseen ja erilaisten toimenpiteiden kuten aurinkopaneelien ja maalämpöpumppujen toteuttamiseksi ilmoitusmenettelyllä.
Rakentamismääräyskokoelman soveltaminen korjausrakentamisessa Rakennuksen korjaus- tai muutostyö tai käyttötarkoituksen muuttaminen ei nykyisin laukaise uudisrakentamistasoisia velvoitteita esimerkiksi esteettömyys- ja äänieristysvaatimusten osalta, vaan rakennuksen korjaus- ja muutostyössä Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä sovelletaan vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät, ellei määräyksissä nimenomaisesti määrätä toisin. Maankäyttö- ja rakennuslain 1.1.2013 voimaan tulleen muutoksen (958/2012) myötä Suomen rakentamismääräyskokoelma tullaan uudistamaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Uusista rakentamista koskevista asetuksista tulee käydä ilmi, koskeeko asetus myös korjaus- tai muutostyötä sekä käyttötarkoituksen muutosta.
Asemakaavoitus ja täydennysrakentaminen - taustaselvityksiä ja hankkeita Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi, YM 2014 Asemakaavoituksen kehittämistarpeet, YM 2015 Haastattelut asemakaavoituksen kehittämistarpeista Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen klinikka 2015 (RAKLI, YM) http://view.24mags.com/publication/rakli/3e884d6ed9026147f0c3c0e97cb3107d#/page=1 Asemakaavoituksen kestoon voi vaikuttaa, Suomen Kuntaliitto 2007 Asemakaavoituksen kestoon voi vaikuttaa - Kunnat.net
Selvitysten perusteella tehtyjä keskeisiä johtopäätöksiä Toimijoilta ei (juurikaan) ole tullut konkreettisia ehdotuksia siitä, miten maankäyttö- ja rakennuslakia tulisi muuttaa asemakaavoituksen osalta. Maankäyttö- ja rakennuslaki on joustava. Erot kaavaprosessien kestoissa selittyvät pitkälti kuntien erilaisilla toimintatavoilla. Kaavoituksen piikkiin laitetaan paljon - mistä oikeasti puhutaan, kun puhutaan kaavoituksen keventämisestä? Poikkeamismenettelyjen sijaan tulisi kehittää asemakaavoitusta eikä muodostaa poikkeamisesta kevytkaavaa.
Hallitusohjelman toteuttamista koskevia mahdollisia toimenpiteitä Poikkeamistoimivallan siirtoa koskeva HE eduskuntaan 12/2015 Asemakaavaprosessin selkeyttäminen ja nopeuttaminen Vähäiset asemakaavamuutokset Kaavan laatiminen vaiheittain Ympäristöministeriön kaavamerkintäpäätöksen uudistaminen 3D kiinteistönmuodostuksen vaikutus Käyttötarkoitusten sekoittuminen ja täydennysrakentaminen Asemakaavan esitystapaa koskevat muutokset Asemakaavan mittakaava ja kaavaselostus
Poikkeamistoimivallan siirtoa koskeva HE eduskuntaan 12/2015 ELY- keskuksille nykyisin kuuluva poikkeamistoimivalta ehdotetaan siirrettäväksi kokonaan kunnille. Alueellisen poikkeamistoimivallan soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi koskemaan myös asemakaava-alueella olemassa olevan liike- ja toimistorakennuksen tilojen muuttamista asuinkäyttöön tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön. Poikkeamisen edellytyksiä ei muuteta.
Vaikutukseltaan vähäiset asemakaavamuutokset Selkeytetään vaikutukseltaan vähäisiä asemakaavamuutoksia koskevia pykäliä ja luovutaan näiden osalta esimerkiksi erillisestä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Nykyisestä lainsäädännöstä: Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle (MRL 52 ). Asemakaavaehdotus on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Vaikutukseltaan vähäistä asemakaavan muutosta koskeva ehdotus on kuitenkin pidettävä nähtävänä vähintään 14 päivän ajan, (MRA 27 ) Jos valmisteltavana on vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan muutos, osallisille voidaan varata tilaisuus mielipiteensä esittämiseen samalla, kun ilmoitetaan vireilletulosta. Tällöin ilmoitusta ei tarvitse julkaista sanomalehdessä, (MRA 30 )
Asemakaavojen laatiminen vaiheittain Maankäyttö- ja rakennuslain 27 :n ja 35 :n mukaan sekä maakuntakaava että yleiskaava on mahdollista laatia vaiheittain. Asemakaavoituksen osalta laki ei erikseen mainitse kaavan laatimista vaiheittain. Asemakaavamuutosten laatiminen vaiheittain ja tämän mahdollisuuden lisääminen lakiin voisi eräissä tapauksissa joustavoittaa kaavoitusta ja nopeuttaa kaavaprosessia. Tällaisia tilanteita voisivat olla esimerkiksi käyttötarkoitusten muutokset, rakennusoikeuden korottaminen tai useiden pienialaisten asemakaavojen suunnitteluperiaatteiden yhtenäistäminen tietyn teeman osalta.
YM:n asetus kaavoissa käytettävistä merkinnöistä (kaavamerkintäpäätös) Ympäristöministeriö on antanut 31.3.2000 asetuksen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä. Asemakaavoituksessa käytettäviä kaavamerkintöjä ja -määräyksiä voitaisiin kehittää täydennysrakentamista palvelevaan suuntaan uudistamalla kaavamerkintäpäätös ja tätä koskeva ohjeistus. Tätä edellyttää myös vuonna 2017 mahdollisesti voimaan tuleva kolmiulotteinen kiinteistöjärjestelmä.
Asemakaavan esitystapa, MRA 24 Asemakaava esitetään pohjakartalla mittakaavassa 1:2 000 taikka, jos kaavan tarkoitus tai sisältö sitä edellyttää, suuremmassa mittakaavassa. Pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi laadittava asemakaava voidaan esittää pienemmässä mittakaavassa kuin 1:2 000, jollei se kaavan tarkoitus ja sisältö huomioon ottaen merkitse, että kaavan esitystavalle asetetut vaatimukset eivät täyty. Asemakaava käsittää myös kunnanosien numerot ja mahdolliset nimet, rakennuskorttelien numerot sekä katujen ja mahdolliset muiden yleisten alueiden nimet. Asemakaava, joka käsittää vain 3 momentissa tarkoitettuja asioita, voidaan 1 momentin estämättä esittää kaavan sisällön kannalta tarkoituksenmukaisessa mittakaavassa.
Asemakaavan esitystapa, MRL 55 Asemakaava esitetään kartalla, jossa osoitetaan: 1) asemakaava-alueen rajat (asemakaava-alue); 2) asemakaavaan sisältyvien eri alueiden rajat; 3) ne yleiset tai yksityiset tarkoitukset, joihin maa- tai vesialueet on aiottu käytettäviksi; 4) rakentamisen määrä; sekä 5) rakennusten sijoitusta ja tarvittaessa rakentamistapaa koskevat periaatteet. Asemakaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Asemakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Asemakaavassa määrätään kadun ja muun yleisen alueen nimi samoin kuin kunnanosan ja korttelien numerot. Kadun ja muun yleisen alueen nimi ja edellä mainitut numerotiedot voidaan muuttaa myös kunnan erillisellä päätöksellä siten kuin kuntalaissa säädetään kunnan päätöksenteosta. Erillisellä päätöksellä muutettujen tietojen merkitsemisestä kaavaan säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. (30.12.2008/1129)
Asemakaavan sisältövaatimukset, MRL 54 Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.
Pienimuotoisen rakentamisen lupamenettelyn sujuvoittaminen
Mikä määrittää luvan tarpeen? Luvan tarve maankäyttö- ja rakennuslaissa ja lain rooli Toimenpidelupa MRL 126 Toimenpideluvanvaraiset toimenpiteet MRL 126 A Ilmoitusmenettelyn käyttäminen MRL 129 Talousrakennuksen rakentaminen MRA 61 Rakennuslupa / Toimenpidelupa / Ilmoitusmenettely / Ilman lupaa tai ilmoitusta Luvan tarve riippuu hankkeen vaikutuksista: hankkeen tyypistä, koosta ja sijainnista Tapauskohtaisella harkinnalla on keskeinen merkitys Millainen on toimenpiteeseen kohdistuvan viranomaisvalvonnan tarve?
Ilmoitusmenettelyn käyttäminen MRL 129 Kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, että merkitykseltään ja vaikutukseltaan vähäiseen rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä ilman rakennustai toimenpidelupaa sen jälkeen, kun asianomainen on tehnyt tätä koskevan ilmoituksen kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen. Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen. Ilmoitusmenettelystä säädetään tarkemmin asetuksella.
Talousrakennuksen rakentaminen MRA 61 Rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä, että jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen pienehkön muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaan lupamenettelyn asemesta ilmoitusmenettelyä. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös asemakaavassa osoitetun vastaavanlaisen talousrakennuksen rakentamista.
Pienimuotoiset hankkeet ovat erilaisia
Pienimuotoisten hankkeiden tilanne on erilainen Käyttöön otettujen lämpöpumppujen määrä lisääntyy 60 000 pumpulla joka vuosi Lähde: SULPU
TAVOITTEEN TOTEUTTAMINEN 1 (2) Rakennusjärjestysten kehittäminen Kunnan rakennusjärjestys on keskeisin väline sujuvoittaa pienimuotoista rakentamista ja ilmoitusmenettelyn käyttöä. Vähäisten rakennelmien ja laitosten osalta toimenpide voidaan rakennusjärjestyksellä vapauttaa luvan tarpeesta. Kuntien rakennusjärjestysten kehittäminen Edellyttääkö lainsäädäntöä koskevia tarkennuksia?
TAVOITTEEN TOTEUTTAMINEN 2 (2) Lupatarpeen määrittelyn tarkentaminen ja MRL 126 a toimenpideluvanvaraisia toimia koskeva luettelo MRL 126 a :n listaukseen voitaisiin lisätä esimerkiksi tietyn vaikutuksen omaavat aurinkopaneelit, jolloin näitä vähäisempien laitteiden asennus voisi lähtökohtaisesti tapahtua ilman toimenpidelupaa. MRL 126 a Toimenpideluvanvaraiset toimet Edellä 126 :n mukainen toimenpidelupa tarvitaan sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyn muuttamiseen seuraavasti:.. xx) suurehkot, kaupunkikuvaan vaikuttavat aurinkopaneelit..
Kysymykset koskien pienimuotoista rakentamista Miten lakia tulisi muuttaa pienimuotoisen rakentamisen edistämiseksi? Tulisiko lupatarpeen raja määritellä tarkkaan laissa, esimerkiksi aurinkopaneelit? Miten ja millä keinoin rakennusjärjestyksiä tulisi kehittää?
Kysymykset koskien kevennettyä kaavamenettelyä 1 (2) Mitä muutoksia maankäyttö- ja rakennuslakiin tarvitaan, jotta kevennetty kaavamenettely olisi mahdollinen? Asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavan esitystapa Osallistuminen ja vuorovaikutus
Kysymykset koskien kevennettyä kaavamenettelyä 2 (2) Kaavamerkintöjen ja -määräysten kehittäminen (asetus kaavamerkinnöistä) Mihin suuntaan kaavamerkintöjä ja -määräyksiä tulisi kehittää? Millaisia mahdollisia uusia kaavamerkintöjä tarvitaan?
Iltapäivän ryhmäjaot ja kysymykset ryhmäkeskusteluihin
Kysymykset 1. ryhmä Käydään läpi edellä olleita pykäläehdotuksia, erityisesti suunnittelutarveratkaisun edellytykset (MRL 137 ) sekä alueellista suunnittelutarveratkaisua koskeva säännös (MRL 137a ) Pohditaan yleisemmin kyläalueita koskevien yleiskaavojen kehittämistarpeita Minkälainen olisi joustavampi menettely loma-asuntojen muuttamisessa pysyvään asuinkäyttöön? Missä määrin kunnan olisi voitava puuttua käyttötarkoituksen muutoksiin kaavattomilla alueilla? Esittäjän nimi alatunnisteeseen 78
Kysymykset 2. ryhmä Näkemyksiä vaihtoehtojen a ja b hyvistä ja huonoista puolista (vaikutusarviointien täydennys)? Miten konsultoivaa roolia muodostettaessa tulisi turvata ELY-keskusten rooli kaupunkiseutujen merkittävissä kysymyksissä (erityisesti vaihtoehto b)? Minkälaisia rajauksia ELY-keskusten valitusoikeuden käytölle on mahdollista asettaa? / Missä asioissa ELY-keskusten valitusoikeus on ehdottoman tärkeä säilyttää? Näkemyksiä valitusmenettelyn poistamisesta? Esittäjän nimi alatunnisteeseen 79
Kysymykset 3. ryhmä Mitä myönteisiä ja / tai kielteisiä vaikutuksia vaihtoehdoilla on? Miten vaihtoehdot toteuttavat hallitusohjelman kirjauksia? Mitä näkökulmia tulisi huomioida vaihtoehtojen jatkokehittämisessä ja niiden vaikutusten arvioinnissa? Esittäjän nimi alatunnisteeseen 80
Kysymykset 4. ryhmä Miten lakia tulisi muuttaa pienimuotoisen rakentamisen edistämiseksi? Tulisiko lupatarpeen raja määritellä tarkkaan laissa, esimerkiksi aurinkopaneelit? Miten ja millä keinoin rakennusjärjestyksiä tulisi kehittää? Mitä muutoksia MRL:iin tarvitaan, jotta kevennetty kaavamenettely olisi mahdollinen? Asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavan esitystapa Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavamerkintöjen ja -määräysten kehittäminen (asetus kaavamerkinnöistä) Mihin suuntaan kaavamerkintöjä ja -määräyksiä tulisi kehittää? Millaisia mahdollisia uusia kaavamerkintöjä tarvitaan? Esittäjän nimi alatunnisteeseen 81