EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA Emopäivät Peurunka 20.11.2016 Milla Frantzi
KIVENNÄISRUOKINTA PIENI MUTTA TÄRKEÄ OSA Syntyykö läskiä vai lihasta P, Mn, Zn,Cu E ja A vitamiini Seleeni Vasikka kehittyy Rehusta houkuttelevaa Sorkat ja jalat vie syömään Biotiini, Mn, Zn, Cu Natrium
IMETTÄVÄN JA TIINEEN EMON KIVENNÄISTENTARPEET OVAT ERILAISET Kalsiumin, natriumin ja magnesiumin tarve lisääntyy maidontuotannon myötä Vastaavasti kasvava vasikka tarvitsee reilusti kalsiumia luustolle Korkea kalsium lisää tiineillä poikimavaikeuksia ja poikimahalvausten riskiä Imettävä tarvitsee hivenaineita ja vitamiineja poikimisesta palautumiseen ja uudelleen tiinehtymiseen (hivenaineiden saanti vaikuttaa hormonitoimintaan) Emon hivenaineiden saanti vaikuttaa myös maidon hivenainepitoisuuteen ja siten vasikan elinvoimaisuuteen Tiineysajan kivennäisruokinnassa korostuu sikiön tarve Seleenin ja jodin saanti > syntyvän vasikan kudosten varastot Emon hivenaineiden saanti tiineysaikana vaikuttaa ternimaidon hivenaineiden määrään
NATRIUM JA MAGNESIUM EIVÄT RIITÄ KARKEAREHUISTA, USEIN TARVE MYÖS FOSFORITÄYDENNYKSEEN g/kg ka Pitoisuus Kalsium Fosfori Natrium Magnesium Puna apilasäilörehu (50 %) 1. sato myöhäst. g/kg 8 2,1 0,2 2 Nurmisäilörehu 1 sato myöh. korjuu g/kg 3,8 2,5 0,2 1,6 Artturi keskiarvo 2015(aikainen/normaali korjuu) g/kg 4,3 2,9 0,17 1,8 Syönti kg ka Tarve imetys (10kg) 700 kg emo, g/pv 17 59,5 47,6 20,4 37,4 Kokonaissaanti g/pv, apilapitoinen 136 35,7 3,4 34 Kokonaissaanti g /pv, nurmi 64,6 42,5 3,4 27,2 1 kilosta kaura 0,5 3,5 0,2 1,2 Tarve g/pv tiine 700 kg 13 32,5 26 11,7 16,9 Kokonaissaanti, apilapitoinen 104 27,3 2,6 26 Kokonaissaanti, nurmi 49,4 32,5 2,6 20,8
HIVENAINEISTA TÄRKEINTÄ SELEENIN, SINKIN, JODIN JA KUPARIN TÄYDENTÄMINEN Syönti kg ka mg/kg ka Puna apilasäilörehu (50 %) 1. sato myöhäst. Nurmisäilörehu 1 sato myöh. korjuu Artturi keskiarvo 2015(aikainen/normaali korjuu) Kupari Mangaani Sinkki Jodi Koboltti Seleeni, org. 9 46 31 0,21 0,2 7 61 31 0,26 0,31 4,7 54 25 0,24 Tarve mg /pv, imetys (10 kg maitoa) 700 kg emo 17 170 1020 850 20,4 1,7 1,7 Kokonaissaanti, apilapitoinen mg/pv 153 782 527 0 3,57 3,4 Kokonaissaanti, nurmi mg/pv 119 1037 527 0 4,42 5,27 1 kilosta kaura 4 30 28 0,1 0,07 0,09 Tarve mg/pv, tiine emo 700 kg 13 130 780 650 6,5 1,3 2,6 Kokonaissaanti, apilapitoinen mg/pv 117 598 403 0 2,73 2,6 Kokonaissaanti, nurmi mg/pv 91 793 403 0 3,38 4,03
KALSIUM Tiineet 2 3 g/kg ka Imettävät 2,5 4 g/kg ka Kalsium on luuston päämineraali Aktivoi vasta ainesoluja ja lihasten toimintaa Kalsiumin saanti vaikuttaa myös merkittävästi sorkkien vahvuuteen Lyhytkin kalsiumvaje jakso heikentää sorkkakudosta Tarvetta lisää kova kasvu sekä maidontuotanto Tarve kasvaa erityisen nopeasti poikimisen yhteydessä: Ennen poikimista vältettävä kalsiumin yliruokintaa ja poikimisen jälkeen vaihdettava kalsiumrikkaaseen kivennäiseen Apilapitoisilla rehuilla täydennystarve lähinnä imettävillä, nurmirehuilla täydennystarve aina kasvilla ja imettävillä Imeytymiseen tarvitaan Parathormoni, joka aktivoi elimistössä D vitamiinin aktiiviseen 1,25(OH) 2 D vitamiini > Kalsium imeytyy suolistosta Veren kalsium säädelty tarkasti Pötsistä imeytyminen vähäistä
NATRIUM, suolan toinen osa Vaikuttaa elimistön nestetasapainoon sekä myös happo emäs tasapainoon Sydämen ja hermoimpulssien eteneminen (Na/K) Osallistuu ravinteiden imeytymiseen (Na K pumppu) Rehun maittavuuden parantaminen Syljen puskurointiaineen oleellinen ainesosa Emojen tarve 0,9 1,2 g/kg ka Tarve lisääntyy erityisesti hikoilun (lämpö) ja maidontuotannon myötä Eläin pystyy säätelemään syönnin tarpeensa mukaan
MAGNESIUM LIHASTEN ELINEHTO Emot 2 4 g/kg ka Magnesiumia tarvitaan energia ja valkuaisaineenvaihduntaan (entsyymien osana) sekä, luuston (D vitamiinin aktivoituminen) ja lihasten toimintaan Varastoituu luustoon ja pehmyt kudoksiin, mutta on sieltä heikosti irrotettavissa > päivittäinen saanti tärkeää! Tarvetta lisääntyy korkean kasvun ja maidontuotannon myötä. Pötsi mikrobit tarvitsevat oman osansa >kuidun sulatus Kunnollinen magnesiumin saanti saattaa edistää lihan laatu Lihaksen Mg pitoisuus >lihaksen veden sidontakyky > lihaksen mehukkuus
MAGNESIUMIN IMEYTYMINEN Imeytyy pötsistä 10 37 % Ruokinnan korkea natriumpitoisuus edistää imeytymistä Ruokinnan runsas kalsium, fosfori ja erityisesti kalium pitoisuus heikentävät imeytymistä Imeytyy paremmin, kun pötsin ph matala Karkearehuvaltaisella ruokinnalla ja etenkin emäksisellä pötsi ph:lla imeytyminen heikompaa Lisääntynyt tarve huomioitava erityisesti laidunkaudella > emäksinen ph, runsaasti valkuaista, heikko imeytyminen Korostuu apilaruokinnalla
FOSFORI Emot 2 3 g/kg ka Fosforia tarvitaan solujen kasvuun, energia aineenvaihduntaan, osmoottinen paine, pötsimikrobien toiminta Kasvaville ja maidontuotannossa oleville eläimille suositellaan Ca:P 1,5 2:1 Ylläpitokaudelle teoriassa riittää Ca:P 1:1 Fosforin osalta varastot kannattaa täyttää tiineenä, mutta vältettävä voimakasta yliruokintaa Nurmessa havaittu viime vuosina laskeva fosforipitoisuus Nurmen fosforilannoitus ja maan varastot vaikuttavat nurmen fosforipitoisuuteen Myöhäinen korjuu laskee pitoisuutta nurmessa Rypsi on voimakas fosforin lähde, mutta fosforitäydennys tarvitaan aina karkearehuvaltaisella ruokinnalla
HIVENAINEET: TERVEYDEN TUKI Hivenaineiden saannissa kokonaismäärän lisäksi on huomioitava hivenaineiden välinen tasapaino Jodia, seleeniä ja sinkkiä on äärimmäisen harvoin kotoisissa rehuissa riittävästi Runsas rauta määrä saattaa häiritä muiden hivenaineiden imeytymistä Hivenaineet toimivat usein yhdessä Esim. Soluja suojaavien entsyymien osana: Cu, Zn, Mn & Se E vitamiini Puutosoireet merkki pitkään jatkuneesta puutoksesta Kudosvarastot riittävät täydentämään saantia 0,5 6 kk Pitkään jatkunut puutos ei korjaannu hetkessä Hivenaineiden vähäinen saanti heikentää kasvua, vastustuskykyä ja sorkkien kuntoa Heijastuu usein myös karvan laadussa Hivenaineet toimivat aineenvaihdunnan aktivaattoreina > Rehun hyväksikäyttö
SELEENI JA E VITAMIINI SOLUJEN SUOJA Seleenin tarpeeseen vaikuttaa ruokintataso sekä stressi (taudinaiheuttajat, eläinten siirrot), myös pötsimikrobeilla tarve Seleeni ja E vitamiini toimivat yhteistyössä Glutationiperoksidaasi entsyymissä Vapaiden happiradikaalien muuntaminen haittomaan muotoon antioksidantti Molemmat myös muiden antioksidatiivisten entsyymien osia: Seleenin rooli vahvempi solun sisällä ja E vitamiinia tarvitaan erityisesti solukalvojen suojaamiseen E vitamiinin merkitys korostuu rasva ruokinnalla Seleenin ja E vitamiinin saanti vaikuttaa lihaksen punaisen värin säilymiseen (myoglobiinin hapettuminen > ruskea väri, antioksidantit suojaa hapettumiselta) > Lihanaudoille korotettu taso 100 pv ennen teurastusta Seleenin puutosoireet: lihasrappeuma, heikot vasikat, jälkeisten jääminen, heikot kiimat, huono vastustuskyky Soluja suojaavina antioksidantteina tärkeitä ovat myös kupari, mangaani ja sinkki
SELEENIÄ ORGAANISENA VAI EPÄORGAANISENA? Säilörehuissa seleeni aina orgaanista, pitoisuudet useasti alle 0,1 mg/kg Rehulaki: 0,2 mg/kg ka orgaanista seleeniä, yhteensä seleeniä max 0,5 mg/kg ka Suositus: Orgaanista seleeniä ruokintaan >0,1 mg/kg ka ja lisäksi epäorgaanista >0,2 mg/kg ka Epäorgaaninen (yl. Natriumseleniitti) eli kivennäisseleeni imeytyy passiivisesti ohutsuolesta > vaihtelee ja riippuvainen muusta ruokinnasta Suurina määrinä myrkyllinen, liika saanti oirehtii puutosoireiden tavoin Orgaaninen seleeni (seleenihiiva) on aminohappoihin sidottu seleeni Turvallinen ja kallis Imeytyy valkuaisaineiden tavoin, heijastuu ruokinnasta nopeasti maitoon ja kudoksiin Seleenin ja E vitamiinin saannin varmistaminen tärkeintä 2kk ennen poikimista > Vasikan kudosvarastot syntyessä ja ternimaidon pitoisuus
VITAMIINIT EMOJEN RUOKINNASSA A vitamiini A vitamiinin lähteeksi riittää useimmiten karkearehu Säilörehussa runsaasti A vitamiinin esiasteita karotenoideja ovat myös tärkeitä antioksidantteja! Betakaroteeni pitoisuus saattaa olla matalampi pilaantuneet säilörehuissa Lisätään useimmiten kivennäisiin saannin varmistamiseen: A vitamiini tärkeä hormonisynteeseissä hedelmällisyys, näkö, luusto ja limakalvot Runsas E vitamiini estää imeytymistä D vitamiini Syntyy kesällä iholla auringon valosta, heinässä ainoana kotoisena rehuna merkittävä määrä >Pohjoisessa ja sisäruokinnassa aina lisäruokinta tarve Tarvitaan kalsiumin imeytymiseen, vastustuskykyyn Ternimaitoon erittyy runsaasti vitamiineja umpikauden tarve! Rasvaliukoiset vitamiinit, varastoituvat maksaan
Onnistunut kivennäisruokinta perustuu kattaviin rehuanalyyseihin Karkearehujen kivennäis ja hivenainepitoisuudet vaikuttavat suuresti kivennäistäydennykseen Pätee erityisesti seleeniin mutta myös fosforiin jne. Asiakaskohtainen Sopiva kivennäinen perustuu laajaan säilörehuanalyysiin, jonka pohjalta luodaan eläinten tarpeet täsmällisesti täyttävä kivennäisrehu Mahdollistaa pellolla panostettujen ravinteiden huomioimisen lopullisessa ruokinnan suunnittelussa Ravinteet hyötykäyttöön Orgaaniset hivenaineet mukaan kivennäiseen tarpeen mukaan
LAADUKKAAT KIVENNÄISET EMOILLE EMOLEHMÄ KIVENNÄINEN LAATUEMO IMETYSKIVENNÄINEN LAATUEMO UMPIKIVENNÄINEN Kalsium g/kg 100 120 70 Fosfori g/kg 50 60 70 Natrium g/kg 100 120 135 Magnesium g/kg 130 120 135 Seleeni, epäorg. mg/kg 37 15 15 Seleeni, org. mg/kg 18 8 10 E vitamiini mg/kg 2000 700 1000 Erittäin korkeat vitamiini ja hivenainepitoisuudet, Korkea seleenipitoisuus! Tasapainoinen imettävien kivennäinen Runsaasti Mg myös laidun kaudelle Ideaali kalsiumfosforisuhde tiineiille Vahva tuote pieni käyttömäärä Sopivat myös luomutuotantoon