Sisällys Ennakkolukemista koulutukseen tulevalle 7 Johdanto... 7 Esittäytyminen ryhmässä... 11 Verkko-opiskelu ja välitehtävät... 12 Muutostyö hengityskoulussa ja koulutuksessa... 13 Runo: Hengitän, ja olen... 15 Tarina: Matka... 16 Ennakkotehtävä... 17 1. Olemiseen ja hengitykseen tutustuminen 18 Kannatelluksi tulo... 19 Runo: Vierellä... 20 Hengityksen käyttö työvälineenä... 20 Esimerkkejä hengitysterapian kohderyhmistä ja käyttöalueista... 22 Harjoitus: Omien kokemusten havainnointi... 23 Tutustumistehtävä: Toiveet ja pelot ryhmään tullessa... 24 Pelot... 25 Rauhoittava toinen kyky rauhoittua... 28 Pariharjoitus: Toisen ihmisen hengityksen kuuntelu omalla kädellä... 29 Tarina: Rauhoittava hammashoitaja... 30 Runo: Älä pelkää elämää... 31 Välitehtävä: Oleminen ja oma työ... 32 Itsereflektoinnin harjoittelua ryhmässä... 33 2. Hengityksen tutkiminen ja ryhmän aloittaminen 34 Pariharjoitus: Kuuntelutehtävä... 34 Alkuhaastattelu... 34 Ryhmäläisten valinta lyhytterapiaryhmiin ja hengityskouluun... 36 Kosketuksesta... 38 Hengityksen tutkiminen... 42 Hengityksen arviointi vuorovaikutustilanteissa... 44 3
Piirrostehtävä: Mielikuva hengityksen tutkimisesta... 46 Turvallisuus ryhmässä... 47 Ohjaajan tehtävät ryhmän alussa... 48 Runo: Hengitä enemmän... 49 Välitehtävä: Huoneentaulu... 50 Välitehtävä: Muutostyö omassa työssäni... 51 Itsereflektoinnin harjoittelua ryhmässä... 52 3. Mielikuvat ja ruumiinkuva 53 Mielensisäinen hengitys... 53 Riittävän hyvä ohjaaja... 55 Mielikuvien käyttö hengitysterapiassa... 57 Mielikuviin liittyviä käsitteitä ja niiden yhteys hengitykseen... 59 Tarinoita, joissa mielikuvilla on keskeinen merkitys... 60 Ajatuksia ihmisen rajoista... 61 Rajaharjoituksia... 62 Ruumiinkuva... 64 Piirrostehtävä: Mielikuva omasta ruumiista... 64 Tarina: Itsekunnioitusjulistus... 65 Välitehtävä: Rajat... 66 Itsereflektoinnin harjoittelua ryhmässä... 67 4. Uloshengitys 68 Uloshengitys on avain muutokseen... 68 Uloshengityksen kaksi suuntaa... 69 Uloshengityksen jälkeinen tauko... 69 Uloshengityksen tuki... 70 Uloshengitysharjoituksia... 71 Uloshengityksen avustaminen... 72 Aktiivinen uloshengitys... 73 Välitehtävä: Uloshengityksen rauhoittava vaikutus... 75 Itsereflektoinnin harjoittelua ryhmässä... 76 5. Sisäänhengitys 77 Sisäänhengitysharjoituksia... 78 4
Kuvatehtävä: Pelko ja rauhoittava toinen... 79 Millä edellytyksin kokemus itsestä voi muuttua?... 80 Missä ryhmän vastarinta näkyy ja tuntuu?... 83 Poissaolon merkitys ryhmässä... 83 Parikeskustelu: Vastarinta koulutuksessa... 86 Tarina: Muutoksesta ja tiedostamisesta... 86 Välitehtävä: Vastarinta... 87 Välitehtävä: Tilakokemus eri ikävaiheissa... 88 Kesätehtävä: Tutki lomatilaa... 89 Itsereflektoinnin harjoittelua ryhmässä... 90 6. Tila 91 Tilaharjoituksia... 94 Pienryhmäharjoitus: Onko puhetilaa?... 95 Runo: Miltä tuntuu hengittää nyt?... 95 Pariharjoitus: Kohtaaminen... 96 Roolit ryhmässä... 97 Tarina: He olivat muukalaisia, jotka palasivat... 98 Pohdintatehtävä: Ryhmäroolit... 98 Välitehtävä: Tila... 99 Itsereflektoinnin harjoittelua ryhmässä... 100 7. Hengitys ja oppiminen 101 Tila ja sisäinen lapsi... 101 Opetuksen kertaaminen... 102 Hengityksen oppiminen... 102 Automaattiajatusten yhteys pelkoihin ja hengitystapoihin... 108 Liikkeen ja hengityksen yhdistäminen... 109 Liike- ja hengitysharjoitus ryhmässä... 111 Psykofyysinen hengitysterapia ja mindfulness... 112 Harjoitus: Suhde itseen... 113 Tarina: Talon siivous... 114 Välitehtävä: Turvallisuus- ja pelkokokemukset lapsuudessa... 116 Itsereflektoinnin harjoittelua ryhmässä... 117 5
8. Hengitys ja vuorovaikutussuhteet 118 Hengitys ja suhde toiseen... 118 Ryhmäharjoitus: Turvallisuus ryhmässä... 121 Vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet... 122 Hengitysharjoitus: Toisen puolesta hengittäminen... 126 Ryhmädynamiikka ja ohjaajan kaksoistehtävä... 128 Välitehtävä: Lahja ryhmältä... 128 Välitehtävä: Erotyö... 128 Tarina: Kaivosammakko... 129 Itsereflektoinnin harjoittelua ryhmässä... 130 9. Koulutuksen ja ryhmän päättyminen 131 Päättyminen ja erotyö... 131 Luopumisharjoitukset... 136 Mielikuvaharjoitus: Mielikuva itsestäni työtehtävässäni... 137 Pienryhmäkeskustelu: Miten käyttää hengitystä omassa työssä?... 137 Kertaaminen: Psykofyysisen lyhytterapiaryhmän/hengityskoulun kulku... 139 Tarina: Tarina ihmisestä... 146 Itsereflektoinnin harjoittelua ryhmässä... 148 10. Lopputyöt ja koulutuksen päättyminen 149 Lopputyö... 149 Minä muistan sinut... 149 Kirjallisuutta ja muita vinkkejä 150 6
Ennakkolukemista koulutukseen tulevalle Johdanto Työkirja on tarkoitettu koulutukseen tulevalle tai siihen jo aiemmin osallistuneelle hengitysterapeutille/hengityskouluohjaajalle. Työkirjasta voivat hyötyä myös muut psykofyysisellä otteella työskentelevät. Ideoita voivat saada erityisesti ryhmien kanssa työtä tekevät terveydenhuollon ja ihmissuhdetyön ammattihenkilöt sekä heidän kouluttajansa ja työnohjaajansa. Koulutuksessamme työkirjaa käytetään kirjan Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena parina. Työkirja on rakennettu siten, että se tukee kokemuksellista oppimista koulutusryhmässä ja omaehtoista opiskelua ryhmän ulkopuolella. Lisäksi työkirja on apuna oman hengitysterapiatyön aloittamisessa. Työkirjan kymmenen lukua koostuvat koulutustapaamisten sisällöistä, harjoituksista ja välitehtävistä. Teoreettinen tieto on sellaista hengityskirjasta nostettua tietoutta, joka auttaa jäsentämään käytännön harjoituksia sekä hengityksen muuttumisen ja tasapainottumisen prosessia. Työkirjassa on myös materiaalia, joka valikoitui pois hengityskirjasta kuten ryhmädynamiikkaan liittyvät osiot. Nämä palvelevat hengityskouluryhmiä ohjaavaa terapeuttia sekä koulutuksessa olevaa sen ymmärtämisessä, mitä itsessä, ryhmässä ja tässä ja nyt tapahtuu. Mielikuvilla on työkirjassa suuri merkitys, mikä näkyy tarinoiden ja runojen lisäksi erilaisissa harjoituksissa, joita ryhmän kanssa koulutuksen aikana tehdään. Tarinoita luetaan koulutusryhmälle ääneen samaan tapaan kuin vanhemmat lukevat satuja lapsilleen. Harjoitusten merkitys taas muistuttaa leikkimistä, jossa luodaan omakohtaisten kokemusten kautta elävä yhteys luovaan ongelmanratkaisu- ja elpymiskykyyn. Ilman mielikuvien siltaa emme voi ymmärtää ruumiillisten kokemustemme merkityksiä. Myös teoreettinen tieto jää ontoksi ilman yhteyttä mielikuvien maailmaan. Potilas saattaa sanoa ymmärrän ongelmani järjen tasolla, mutta tunneperäisen ymmärryksen puuttuessa en voi muuttua. Hän saattaa tarkoittaa sitä, ettei oman ruumiillis-mielikuvallisen kokemisen ja sanojen/järjen välillä vallitse elävää yhteyttä. Sana ei ole tullut lihaksi. Tähän tarvitaan mielikuvien siltaa ja siksi unien, 7
satujen, tarinoiden, runojen, kuvien, musiikin ja muiden taidemuotojen merkitys on tärkeä osa ihmisyyttä, mielen elävyyttä ja merkittävä osa psykofyysistä hengitysterapiaa. Työkirjassa annetaan on melko vähän ideoita liike- ja hengitysharjoituksista, vaikka vaihtoehtoja olisi lähes rajattomasti. Ideoita löytyy lisää monista muista kirjoista ja monet ammattilaiset ja harrastajaohjaajat ohjaavat niitä tunneillaan eri lajeissa (voimistelu, jooga, pilates, nia, asahi, tai chi jne.). Valmiiden liike-hengitys-harjoitusten tarjoamisen vaara piilee siinä, että ne herättävät toisilla oikein suorittamisen pakon, jolloin itsensä herkkä kuuntelu jää. Suosittelemme avoimuutta erilaisilla tunneilla ja poimimaan mukaan käyttökelpoisia harjoituksia, kun ne tuntuvat hyvältä ja herättävät oivalluksia itsestä. Koulutuksen menetelmät pohjautuvat psykofyysiseen hengitysterapiaan ja ne ovat syntyneet yli 30 vuoden kliinisen työn tuloksena. Yli 1000 potilasta on osallistunut kouluttajien ohjaamiin psykofyysisiin terapiaryhmiin ja yli 200 terveydenhoitoalan ammattilaista on käynyt hengitysterapeutti/hengityskouluohjaaja -koulutuksen. Psykofyysinen hengitysterapia sisältää menetelmiä, joiden avulla voidaan edistää tasapainoisen hengityksen oppimista ja sitä kautta vaikuttaa laajasti ihmisen terveyteen. Se on käytännön työväline, jonka avulla voidaan vaikuttaa myönteisesti myös vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa. Koulutus soveltuu vuorovaikutustyötä tekeville sekä monille terveydenhuollon ammattiryhmille. Menetelmiä voidaan soveltaa sekä yksilötyöhön että erilaisiin ryhmiin. 8
Koulutuksen sisältö Ryhmän aloittaminen. Sisäänhengityksessä kulminoituvat Oleminen ja tekeminen. saamisen ehdot. Varhaisen vuorovaikutuksen yhteys Onko tilaa hengittää eli tilakysymys hengityksen säätelyyn. ja hengitys. Mielikuvien merkitys muutoksessa. Rajat suojaavana ja läpäisevänä hen- Stressin syntyminen, ylläpysyminen gityksessä ja ihmissuhteissa. ja vaikutus. Ryhmän lopettaminen. Pelot ja turvallisuus. Kertaus ja päättötyöt. Vastarinta muutoksessa. Kurssi sisältää myös välitehtäviä ja Muutostyö lähtee uloshengityksestä. verkkotyöskentelyä. Kouluttajat Liikuntaterapeutti Maila Seppä on psykofyysisen psykoterapian uranuurtajia. Hän työskenteli ensimmäiset työvuotensa vt. liikunnanopettajana oppikoulussa. Turkuun muuton jälkeen hän jatkoi opettajana kuurojenkoulussa. Sen jälkeen hän toimi Turun kaupunginsairaalan psykiatrian klinikan liikuntaterapeuttina. Siirryttyään yksityiseksi ammatinharjoittajaksi Maila Seppä teki yhteistyötä TYKS:n kanssa, jolloin hänellä oli mahdollisuus kehittää ahdistuneiden, epätasapainoisen hengityksen kautta oireilevien potilaiden hoitomuodoksi lyhytkestoinen psykofyysinen ryhmäterapiamenetelmä, hengityskoulu. Tärkeintä ovat olleet kokemukseni hengittämisen merkityksestä työvälineenä osallistuessani saksalaisen psykologin Bernd Walber-Baltzin ohjaamaan psykofyysiseen terapiaryhmään. Arvokkainta työssäni ovat olleet ne sadat potilaat, joita olen vuosien aikana hoitanut. Heidän avullaan olen oppinut ymmärtämään vuorovaikutuksen kattavaa merkitystä ihmisen psykofyysiselle pahoin- että hyvinvoinnille koko elämän ajan. Lapsuudesta lähtien olen lukenut paljon satuja, tarinoita, runoja ja kaikenlaista kirjallisuutta. Kirjallisuus ja taide kuvaavat tarkemmin ihmisenä oloa kuin mikään teoria. Silti periaatteenani on ollut ymmärtää psykologisen tiedon pohjalta sitä, mitä olen työssäni teettänyt. Työnohjauksessa olen 9
saanut lisää ymmärrystä ja selkeyttä siihen, mitä vuorovaikutuksessa yksilötyössä ja ryhmissä on tapahtunut. Minna Martin on psykologi ja psykoterapeutti (kognitiivis-analyyttinen ja psykofyysisen psykoterapia) sekä ensimmäiseltä ammatiltaan ortopediaan ja sisätauteihin erikoistunut fysioterapeutti. Hän on käynyt hengityskouluohjaajakoulutuksen v. 2001 2002 ja kehittänyt sen pohjalta sekä yksilöterapeuttista lähestymistä että ryhmätoimintaa Turun YTHS:n terveydenhoitoasemalla. Hän työskentelee päätoimisesti Turun YTHS:llä ja sen ohella ammatinharjoittajana ja kouluttajana. Kiinnostukseni ruumiillisuuteen pohjaa lapsuuden ja nuoruuden voimistelu- ja tanssiharrastukseen, jonka kautta löysin itselleni tärkeän ilmaisukielen. Harrastukseni myötävaikutuksesta ohjauduin ensimmäiseen ammattiini, fysioterapeutiksi. Kouluttautuessani myöhemmin psykologiksi ja psykoterapeutiksi etsin tapoja yhdistää ammattejani sekä mieltä ja ruumista. Areena tälle yhdistämistyölle löytyi hengityskoulusta. Oman hengitystyön lisäksi erilaisten psykofyysisten ryhmien ohjaaminen, potilailta opittu tieto ja kokemus, psykoterapiaopinnot ja -työ sekä yhteistyö Mailan kanssa ovat opastaneet eteenpäin. Suosittelemme koulutuksen aikana luettavaksi seuraavat kirjat Martin, Seppä, Lehtinen, Törö, Lillrank: Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena. 2010. Mediapinta. Kirjatilauksen voi tehdä kouluttajien, kustantajan tai kirjakaupan/nettikirjakaupan kautta. Gerhardt: Rakkaus ratkaisee, varhaisen vuorovaikutuksen merkitys aivojen kehittymiselle. 2007. Edita. Ovnäs-Moberg: Rauhoittava kosketus. 2007. Edita. Erilaiset sadut ja tarinat. Lisää kirjallisuussuosituksia ja musiikki-ideoita ym. löydät työkirjan lopusta. 10
Esittäytyminen ryhmässä Valmistautuessasi ensimmäiseen tapaamiseen ja koulutusryhmän kohtaamiseen toivoisimme, että miettisit seuraavaa ehdotustamme: Olemme kokeneet hyväksi tavaksi sen, että esittäytyessä ryhmäläiset kertoisivat itsestään vain etunimensä. Vähitellen ryhmän edetessä opimme tuntemaan toisiamme erilaisten harjoitusten ja keskusteluiden kautta. Sukunimen, koulutustaustan, työkokemuksen ja muun vastaavan taustatiedon, jonka yleensä kerromme esittäytymistilaisuuksissa, jätämme tällä kertaa syrjään ja odottamaan. Tämä antaa ryhmälle mahdollisuuden hengittävään kohtaamiseen. Silloin on mahdollisuus kohdata ja tutustua eri tavoin kuin mihin olemme yleensä tottuneet. Toisaalta se voi jättää paljaammaksi ja tuoda tietoisuuteemme tunteita, esimerkiksi pelkoja ja jännityksiä, jotka liittyvät vuorovaikutukseen ja hengityksen säätelyyn. Toisaalta voi olla huojentavaa, kun voimme vapautua yksinkertaistavien ja ennakkoluuloja vahvistavien stereotypioiden taakasta. Näin esittäytymällä saamme tilaa ihmetellä itseämme ja muita. Saamme mahdollisuuden sellaiseen aitoon kohtaamiseen, jossa ihminen kohtaa ihmisen, eikä jäädä kiinni vaikkapa ammattirooliin. Voi olla, että oma työtehtävä, ammatti tai näihin liittyvät näkökulmat tulevat vähin erin esiin. Voit kuitenkin löytää niihin uudenlaisen suhteen. Voit ehkä tuoda näitä puolia itsestäsi esiin tietoisemmin ja harkitummin. Saattaa myös olla, ettet koko ryhmäprosessin aikana halua tuoda näitä asioita esiin lainkaan. Voit valita ja tutkia kaikkea tätä omalla tavallasi, omassa tahdissasi. Suosittelemme kuitenkin viipymistä ja hitautta tässä, ja ryhmään tuloa avoimin mielin, sellaisena kuin olet. 11
Verkko-opiskelu ja välitehtävät Verkko-opiskelun on tarkoitus tukea hengitysterapeutti/hengityskouluohjaaja -opiskelijoita tapaamisten ulkopuolella. Oma pohdiskelu ja itsehavainnointi sekä toisten kokemuksista oppiminen kertautuu ja jatkuu verkon kautta. Tämä on oman oppimisen kannalta yhtä merkittävä tila kuin se, mitä tapahtuu paikan päällä ryhmässä. Verkko-opiskelu ei ole suorittamista varten, vaan areena väljälle pohdinnalle, assosioinnille ja luovuudelle. Kirjaudu verkkoon Nicenetin kotisivuila ositteessa http://www.nicenet.org. Klikkaa linkkiä Join a Class ja syötä verkko-opiskeluluokan avaintunnus kohtaan Class Key. Tämän luokan avaintunnuksen saat kouluttajilta erikseen. Rekisteröityessäsi sinua pyydetään antamaan käyttäjänimi ja salasana, nämä eivät näy muille käyttäjille. Samassa yhteydessä sinulta pyydetään myös oikea nimesi. Ole ystävällinen ja rekisteröidy verkkoluokkaan etunimelläsi, sukunimen kohdalle voit laittaa ensimmäisen kirjaimen. Nämä tietosi eivät näy muille kuin tämän luokan jäsenille. Tämä helpottaa yhteistoimintaamme verkkoluokassa. On myös tärkeää, että annat rekisteröitymisesi yhteydessä sen sähköpostiosoitteen, josta sinuun saa parhaiten yhteyden. Rekisteröidyttyäsi voit kirjautua luokkaan käyttäjänimen ja salasanan avulla. Ohjeita verkkoluokan käyttöön Conferencing on tämän kurssin tärkein osio verkkoluokassa. Se on keskustelutila, jonne voit kirjata ajatuksesi välitehtävien pohjalta. Siellä voit myös jakaa kokemuksiasi ja jatkaa tapaamisilla käytyä keskustelua. Voit kommentoida muiden kirjoituksia ( reply ) tai aloittaa oman aiheen ( add new topic ). Link sharing -tilaan on koottu aiheeseen liittyviä linkkejä. Voit halutessasi myös itse lisätä sinne aiheeseen liittyvän linkin. Documents -tilasta liitetään tarpeen mukaan kurssin kirjallista oheismateriaalia. Tulostaessasi suositellaan klikkaamaan Print View -painiketta, sivun asettelu on tällöin parempi tulostusta silmälläpitäen. Class schedule -tilasta löydät kurssin aikataulun sekä välitehtävät ( Assignment ). Ne näkyvät myös verkkoluokan etusivulla. 12
Class members -tilasta löydät kurssilaisten yhteystiedot. Personal messages -sivun kautta voit lähettää toisille kurssilaisille tai kouluttajille yksityisviestejä tai viestejä koko ryhmälle yhtä aikaa. Edit User Profile -tilassa voit muuttaa tietojasi. Puhelinnumeron antaminen ei ole välttämätöntä. Kouluttajien puhelinnumerot näkyvät, jotta saat tarvittaessa yhteyden. Suosittelemme kuitenkin yhteydenottoa ensisijaisesti sähköpostin välityksellä. Log out muista kirjautua ulos verkkoluokasta vierailusi jälkeen! Muutostyö hengityskoulussa ja koulutuksessa Tämän kappaleen kertaaminen on tärkeää koulutuksen aikana, koska siinä tiivistyvät keskeiset hengitykseen ja muutostyöhön liittyvät asiat. Kaikki pohjautuu ja alkaa olemisen tilasta Työ tehdään sisältäpäin, aistien herkästi kaikkea sitä, mitä itsessä tapahtuu. Opetellaan tekemään havaintoja ja löytöjä itsestä, kuten erilaisista sisätiloista, joita voidaan ihmetellä, täyttää ja tyhjentää. Harjoitellaan suuntia ja virtauksia, kuten sisään- ja ulospäin, keskustasta lähtien. Tunnistetaan painovoiman ja maan vetovoiman vaikutus hengitykseen. Tunnistetaan, miten minussa virtaa ja sykkii. Harjoitellaan voimanvaihteluita sekä hengityksessä että lihastyössä. Tiedostetaan mielikuvien ja ajatusten yhteyksiä ruumiissa tapahtuviin muutoksiin ja tiloihin. Opetellaan ja sisäistetään uusia mielikuvia ja sanoja. Luodaan ja laajennetaan näiden avulla uudenlaisia kokemuksia itsestä, näin saadaan työvälineitä muutostyöhön. 13
Oppiakseen tuntemaan itsensä ihminen tarvitsee kokemusta yksin ja rauhassa olemisesta (yhdessä toisten kanssa) sekä kykyä pysyä hiljaisuudessa ja sietää siinä oloa. Tätä sanotaan läsnäoloksi ja olla vain -kokemukseksi. Olemisen kokemuksessa syntyy pohja itsereflektiokyvylle. Tekeminen ja hengitykseen vaikuttaminen Kun ihminen kohtaa elämässään ja hengittämisessään vaikeuksia, hän etsii usein neuvoja, mitä tehdä tai muut alkavat tarjota niitä hänelle. Ongelmat eivät usein kuitenkaan poistu tai ratkea tekemällä jotain, vaan olemalla läsnä tässä ja nyt. Usein ei voi, eikä tarvitse tehdä muuta kuin hengittää. Hengitys lähtee syvältä sisältä ja sen annetaan tapahtua luonnollisesti. Tekeminen on kohteellista liikettä, joka tapahtuu aina suhteessa toiseen/johonkin. Tekemisen havainnointi on tietoisuutta siitä, mitä omassa ruumiissa tapahtuu. Tekemisen havainnointi on myös sen tiedostamista, mitä mielessä liikkuu eli omien ajatusten, mielikuvien ja tunteiden tunnistamista. Usein ihminen löytää muutoksen tiedostaessaan jotain uudella tavalla. Toisaalta meissä tapahtuu muutoksia ja uudelleen järjestäytymistä myös tiedostamattamme; opimme vaikkemme yritä tai huomaa. Hengityskoulussa muuttuminen ja oppiminen ovat vuoroittaista tietoisessa ja tiedostamattomassa tapahtuvaa kehitystä sekä vuoropuhelua näiden välillä. Jos ihminen pyrkii suorittamaan hengitystä ehdottoman oikein, oma luonnollinen hengitysrytmi häiriintyy, lihakset jännittyvät ja aletaan suorittaa hengitystä toiselle. Suorittamalla emme voi saavuttaa pysyvää muutosta hengitystapaamme, vaan tiedostamalla kokemuksemme ja antamalla tilaa sille, mitä sisällämme tapahtuu. 14