Nurmeksen kaupunki TASEKIRJA 2013

Nurmeksen kaupunki TASEKIRJA 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014

Sisällysluettelo 1 1. TOIMINTAKERTOMUS... 2 1.1. Toiminnan ja talouden kokonaistarkastelu... 2 1.1.1 Kehityskatsaus ja oleelliset tapahtumat... 2 1.1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 15 1.1.3 Kokonaistaloudellinen tarkastelu... 16 1.1.4 Konsernitarkastelu... 21 1.1.5 Selonteko konsernivalvonnasta... 26 1.1.6 Tuloksen käsittely ja talouden tasapainotus... 26 1.2 Toteutumisvertailu... 26 1.2.1 Tavoitteiden toteutuminen... 26 1.2.2 Käyttötalouden toteutuminen... 27 1.2.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 74 1.2.4 Investointien toteutuminen... 76 1.2.5 Rahoitusosan toteutuminen... 91 2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 93 2.1 Tuloslaskelma... 93 2.2 Rahoituslaskelma... 94 2.3 Tase... 95 2.4 Konsernitilinpäätös... 97 3. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 99 3.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 99 3.2 Konsernitilinpäätöstä laatimista koskevat liitetiedot... 100 3.3 Tuloslaskelman liitetiedot... 101 3.4 Tasetta koskevat liitetiedot... 104 3.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 110 3.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 111 4. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 112 4.1 Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös... 112 5. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 115 5.1 Tilinpäätöksen allekirjoitus... 115 5.2. Tilinpäätösmerkintä... 115 6. LUETTELOT JA SELVITYKSET... 116 Liite Tunnusluvut, tunnuslukumääritelmät ja tulorahoituksen riittävyyden luokittelu... 117

1. TOIMINTAKERTOMUS 2 1.1 Toiminnan ja talouden kokonaistarkastelu 1.1.1 Kehityskatsaus ja oleelliset tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Taantuma jatkui Suomen taloudessa, ja kuntien valtionosuuksien kasvun supistuminen jatkui. Edellisistä seikoista huolimatta Suomen kuntien talous oli vuonna 2013 odotuksia parempi. Valtakunnallisesti kuntien toimintaympäristöön vaikutti hallituksen kuntarakenneja sote-uudistukset, jotka toivat myös kuntien toimintaan muutosmomenttia. Nurmeksen kaupungin vuosi 2013 toteutui kokonaisuutena talousarvion mukaisesti. Myönteistä oli hillitty menokehitys, ja Nurmeksen kaupungin toimintakulut kasvoivat toimintavuonna vain 2,2 %. Toimintakate heikkeni 4,4 %, vastaava luku vuotta aiemmin oli 6,4 %. Verotulot kasvoivat 7,6 % ja valtionosuudet kasvoivat 3,7 %. Verotulopohjan kasvu oli koko maakunnan paras. Nurmeksen kaupunki onnistui parantamaan vuosikatettaan edellisestä vuodesta. Vuonna 2013 vuosikate oli 280 euroa (2012: 222 euroa). Tilikauden tulos oli alijäämäinen 547.344,21 euroa, missä on heikennystä edelliseen vuoteen verrattuna 216.094,03 euroa. Nurmeksen kaupungin tuloksessa näkyy selvästi lyhyempien poistoaikojen käyttäminen kaikkien rakennusten osalta. Nurmeksen kaupunki jatkaa tuottavuusohjelman toteuttamista myös tulevina vuosina. Nurmeksen kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2013 tulos mukaan lukien on 5,679 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste on 67,7 %. Nurmeksen vuoden 2013 vuosikate on 70,6 prosenttia poistoista. Nurmeksen kaupungin lainamäärä oli vuoden lopussa 12,041 miljoonaa euroa eli 1470 /as. Vuonna 2013 valmistui Nurmeksen kaupungin strategia 4U-Nurmes. Strategian toimeenpano aloitettiin heti. Tärkeimpiä asioita olivat uuden teollisuusalueen kaavoittaminen, kaupungin graafisen ilmeen uudistaminen, markkinoinnin tehostaminen, 40-vuotisjuhlien vietto sekä sote-työryhmien työn käynnistäminen. Myönteistä oli vilkas elinkeinotoiminta ja useiden yrityshankkeiden valmistelu. Porokylän Leipomo Oy:n laajennushanke valmistui joulukuussa ja Nurmeksen kaupungin osuus hankkeesta oli 6,1 miljoonaa euroa. Nurmeksen kaupunki osallistui myös KME Oy:n bioterminaalin tontin ja Kuljetusliike Pasi Piironen Oy:n tonttien rakentamiseen. Känkkäälän uuden teollisuusalueen tonttien markkinointi ja vuokraaminen alkoivat myös. GROW GREEN NURMES hanke käynnistyi toimintavuonna ja hankkeen tavoitteena on edistää vihreän energian investointien toteutumista Nurmekseen. Neljän Pielisen Karjalan kunnan kuntarakenneselvitys ja yhteistyön tiivistämisselvitys käynnistyivät marraskuussa 2013. Näillä selvityksillä tulee olemaan tavalla tai toisella vaikutuksia alueen kuntapalvelujen tuottamiseen tulevaisuudessa. Tulevan vuoden toiminnassa ylitse muiden nousevat kuntarakenne- ja sote-ratkaisut. Näillä molemmilla on kauaskantoisia vaikutuksia palvelutuotannon tehokkuuteen ja kustannuksiin sekä koko Pielisen Karjalan houkuttelevuuteen asumis- ja yrittäjyysseutuna. Kiitän kaikkia kaupungin työntekijöitä, viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä kuluneesta vuodesta 2013. Toivon, että me olemme pystyneet palvelemaan kuntalaisiamme parhaalla mahdollisella tavalla. Kaupunginjohtaja Asko Saatsi

Nurmeksen kaupungin hallinto 3 Nurmeksen kaupungin hallintosäännön ja Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston toimintasäännön mukainen organisaatiokaavio. HENKILÖSTÖJAOSTO 5 jäsentä KESKUSHALLINTO hallinto ja yleiset toimistopalvelut ruokahuolto Pielisen Karjalan maaseutuhallinto KAUPUNGINVALTUUSTO 35 jäsentä KAUPUNGINHALLITUS 9 jäsentä KAUPUNGINJOHTAJA TARKASTUSLAUTAKUNTA 5 jäsentä - tilintarkastus KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA 5 jäsentä Lieksan ja Nurmeksen yhteiset SOSIAALILAUTA- KUNTA 9 jäsentä SOSIAALITOIMI SIVISTYS- LAUTAKUNTA 9 jäsentä SIVISTYSTOIMI TEKNINEN LAUTAKUNTA SEKÄ RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKU NTA Sosiaalityö ja erityispalvelut Koti- ja laitoshoito Perusopetus Toisen asteen opetus Kulttuuri- ja liikuntatoimi Varhaiskasvatus LIEKSAN JA NURMEKSEN TEKNINEN VIRASTO - Hallinto - Toimitilat - Kuntatekniikka - Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Luottamushenkilöorganisaatio Virasto-organisaatio

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuustossa on 35 jäsentä. 4 Valtuuston poliittiset voimasuhteet jakautuvat 31.12. seuraavasti: Puolue Valtuutetut Suomen Keskusta 17 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 10 Suomen Kristillinen Liitto 1 Perussuomalaiset 5 Kansallinen Kokoomus 2 Yhteensä 35 Valtuuston puheenjohtajisto: Pääkkönen Hannu Pyykönen Vesa Ryynänen Pertti Puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja Valtuuston muut jäsenet: Ahponen Jorma Hakala Samuli Hiltunen Jouni Honkanen Liisa Huusko (ent. Lipponen) Anu Jaaranen Veikko Juntunen Jukka Korhonen Pasi Korkalainen Emmi Kuvaja Reija Kämäräinen, Matti Mahlavuori Ritva Makkonen Merja Martikainen Hannu Meriläinen Jaana Meriläinen Mikko Mikkilä Hannu Mikkonen Jukka Moilanen Leena Mustonen Lahja Määttä Pia Nevalainen Hannu Ollilainen Anneli Pellikka Matti (18.2.13 alkaen) Pikkarainen Jorma Räsänen Yrjö Rönkkö Reeta Savolainen Anni Säämänen Jussi Tervo Jouko (18.2.13 saakka) Tiainen Martti Timonen Matti Turunen Kari

Kaupunginhallitus 5 Kaupunginhallituksessa on 9 jäsentä. Kaupunginhallituksen poliittiset voimasuhteet ovat seuraavat: Suomen Keskusta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Kansallinen Kokoomus Perussuomalaiset 4 jäsentä 3 jäsentä 1 jäsen 1 jäsen Kaupunginhallituksen puheenjohtajisto: Kämäräinen Matti Meriläinen Jaana Mikkilä Hannu Puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja Kaupunginhallituksen muut jäsenet: Honkanen Liisa Huusko (ent. Lipponen) Anu Juntunen Jukka Makkonen Merja Ollilainen Anneli Räsänen Yrjö Kaupunginhallituksen esittelijöinä olivat seuraavat henkilöt: - Esittelijänä kaupunginjohtaja Asko Saatsi - Kaupunginjohtajan sijaisena kaupunginsihteeri Eeva Piironen - Edellisten estyneinä ollessa seuraavassa järjestyksessä: Kaupunginkamreeri Jari Lampinen Teknisen palvelukeskuksen päällikkö Tuomo Kotilainen 2.1.2013 alkaen Sivistystoimen päällikkö Arto Sihvonen 31.7.2013 saakka, Timo Karppinen vt.nä 1.8.2013 alkaen Sosiaalijohtaja Ritva Tikka Kaupunginvaltuuston päätöksen 30.6.2005 62 mukaan tilivelvollisia viranhaltijoita olivat: Kaupunginjohtaja Kaupunginsihteeri Kaupunginkamreeri Hallintokuntien päälliköt: Kaupunginsihteeri Sosiaalijohtaja Sivistysjohtaja

Kaupungingeodeetti 6 Tulosaluepäälliköt (lueteltuina ne, jotka eivät ole myös hallintokunnan päälliköitä): - kaupunginkamreeri - maaseutusihteeri - aluejohtaja (päivähoito) - vanhustyön johtaja - tekninen johtaja - kadunrakennuspäällikkö - huoltopalvelupäällikkö Toimielinten esittelijät (lueteltuina ne, jotka eivät ole hallintokunnan päälliköitä eivätkä tulosalueen päälliköitä): - kaavoituspäällikkö (kaavoitusjaosto) - lukion rehtori (lukion johtokunta) - rakennustarkastaja (lupajaosto) - ympäristönsuojelusihteeri (lupajaosto) - tiemestari (maaseutulautakunnan jaosto) Henkilöstö Kaupungin henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2013 lopussa oli 480. Näistä vakinaisia oli 363, työllistettyjä oli 6, sijaisia 56, määräaikaisia 52 ja oppisopimuskoulutuksessa 3 henkilöä. Vakinaisesta henkilöstöstä 344 (94,8 %) oli kk-palkkaisia ja 19 (5,2 %) tuntipalkkaisia. Vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä oli 75,6 %, kun se koko kunta-alan henkilöstössä vuonna 2012 oli 77,2 %. Henkilöstön lukumäärä toimintayksiköittäin 31.12.2013 Hallintokunta Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Oppisopimus Työllistetyt Yhteensä Ilman työllistettyjä Keskushallinto 39 2 1 42 42 Sivistystoimi 140 11 38 1 190 189 Sosiaalitoimi 120 41 7 2 3 173 170 Tekninen toimi 64 2 6 1 2 75 73 YHTEENSÄ 363 56 52 3 6 480 474 Henkilöstön lukumäärään eivät sisälly kansalaisopiston sivutoimiset tuntiopettajat (39 kpl). Vakinaisen henkilöstön määrä on pienentynyt 2 henkilöllä vuonna 2013. Alla olevasta taulukosta ilmenee vakinaisen henkilöstön määrän kehitys hallintokunnittain viimeisen kymmenen vuoden aikana. Taulukko 2. Vakinaisen henkilöstön määrä vuosina 2004-2013 Hallintokunta 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Keskushallinto 37 29 28 29 28 23 21 37 38 39 Sivistystoimi 98 96 96 94 87 83 89 88 88 140 Sosiaalitoimi 131 158 154 164 164 174 167 172 176 120 Tekninen toimi 91 92 89 82 79 78 72 62 63 64 Yhteensä 357 375 367 369 358 358 349 359 365 363 Vuoden 2013 alusta varhaiskasvatus (ent. päivähoito) siirtyi sosiaalitoimelta sivistystoimelle. Keskushallintoon siirtyi Pielisen Karjalan maaseutupalvelujen perustamisen myötä Valtimon ja Lieksan maaseutusihteerit. Vuoden 2011 tilastoissa näkyy vuonna 2010 toteutettu organisaatiomuutos ruokahuollon (16 henkilöä) siirtyessä teknisestä toimesta keskushallintoon.

7 Vuoden 2010 alusta siirtyi teknisestä toimesta viisi viranhaltijaa Lieksan kaupungin palvelukseen yhteisen teknisen toimen virkajärjestelyjen myötä. 1.1.2009 siirtyi keskushallinnosta 3 henkilöä P-K:n tietotekniikkakeskus Oy:öön tietohallinnon järjestelyjen myötä sekä 2 henkilöä valtiolle edunvalvontatehtävien siirtyessä sinne. 1.1.2005 aloitti toimintansa Pielisen Karjalan tilitoimisto, jonne siirtyi keskushallinnosta taloushallinnon ja palkanlaskennan henkilöstöä. Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuotteen volyymi supistui 1,4 prosenttia vuonna 2013 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 193 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 1,6 prosenttia. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna yksityisen kulutuksen ja investointien supistuminen. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,8 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,8 prosenttia. Julkisen kulutuksen kasvu oli seurausta Yleisradion luokittelusta yrityksistä julkisyhteisöihin. Se pienensi myös yksityistä kulutusta. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,4 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 6,8 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 0,3 prosenttia, mutta tuonnin volyymi väheni 1,8 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä supistui nimellisesti 9 prosenttia. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten rahoitusasema oli 4,5 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta, koska investoinnit supistuivat 8 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto sen sijaan oli viidettä vuotta peräkkäin alijäämäinen, 4,6 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 4,3 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä pieneni, samoin työeläkelaitosten ylijäämä. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu oli pysähdyksissä toista vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 0,3 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu

reaalitulo supistui 0,1 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. 8 Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 1 prosentin. Sen sijaan sosiaalietuudet kasvoivat 5,5 prosenttia muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 0,6 prosenttia. Kuntatalouden kehitys Kuntien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, kasvoivat 3,0 prosentilla edellisestä vuodesta. Palkkamenoissa oli kasvua 2,2 prosenttia ja palveluiden ostoissa 3,4 prosenttia. Kuntien toimintatulot kasvoivat 1,4 prosenttia. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisvuosina. Kuntien toimintakatteet heikentyivät aikaisempia vuosia vähemmän, yhteensä 0,9 miljardilla eurolla. Verorahoitus kasvoi edellistä vuotta enemmän. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia. Tämä 1,5 miljardin euron verorahoituksen lisäys riitti kattamaan toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden paranemisena. Kuntien vuosikatteet nousivat 0,7 miljardilla eurolla ja samalla yhä harvemmilla kunnilla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiiviseksi 36 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 84 kunnassa. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 prosenttia ja investoinneista 51,7 prosenttia. Tunnusluvut parantuivat edellisestä vuodesta, vaikka sekä poistoissa että investointimenoissa oli kasvua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 prosenttia Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 13,8 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 prosenttia, noin 1,6 miljardilla eurolla. Lainakannan kasvu oli edellistä vuotta suurempaa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2553 euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 2262 euroa.

Oman talousalueen kehitys 9 Liikevaihto 1000 Muutos PIELISEN KARJALAN 1.-6. 1.-6. SEUTUKUNTA 2013 2012 1 000 % Elintarviketeollisuus (tol 10-12) 12 173 11 212 961 8,6 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (tol 161) 54 691 51 115 3 576 7,0 Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) 98 946 92 567 6 378 6,9 Kuljetus ja varastointi (tol H) 14 571 13 790 781 5,7 Palvelualat yhteensä (tol G-U) 143 334 136 074 7 260 5,3 Puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus (tol 162+310) 4 284 4 068 216 5,3 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) 7 929 7 620 309 4,0 Teollisuus (tol C) 141 603 138 251 3 352 2,4 Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) 334 515 328 802 5 713 1,7 Koko teollisuus (tol BCD) 158 024 155 939 2 085 1,3 Jalostus (tol BC+DF) 171 355 171 372-17 0,0 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (tol M+N) 7 827 7 943-116 -1,5 Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) 6 616 6 753-137 -2,0 Metalliteollisuus (tol 24-30) 9 945 10 747-802 -7,5 Koneiden ja laitteiden valmistus (tol 26-27, 28) 2 750 2 988-238 -8,0 Rakentaminen (tol F) 13 417 15 555-2 138-13,7 Metallituotteiden valmistus (tol 25) 4 303 5 212-908 -17,4 Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu, aineiston käsittely P-K:n maakuntaliit

0,00 Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 10-0,50 prosenttia -1,00-1,50 Lieksa 2012 Nurmes 2012 Valtimo 2012 PiKa 2012 Lieksa 2013 Nurmes 2013 Valtimo 2013 PiKa 2013-2,00-2,50 Pielisen Karjala pl Juuka Luonnollinen väestömuutos Kuntien välinen nettomuutto Netto- Muutos Korjaus Väestön Vuosi Syntyneet Kuolleet Netto Tulo Lähtö Netto siirtolaisuusyhteensä muutos Väkiluku 2009 154 375-221 727 859-132 90-263 6-257 23 843 2010 145 373-228 767 867-100 127-201 11-190 23 653 2011 164 369-205 753 964-211 142-274 2-272 23 381 2012 176 363-187 784 918-134 76-245 -8-253 23 128 2013 171 369-198 752 895-143 86-57 0-255 22 873 Nurmes Luonnollinen väestömuutos Kuntien välinen nettomuutto Netto- Muutos Korjaus Väestön Syntyneet Kuolleet Netto Tulo Lähtö Netto siirtolaisuusyhteensä muutos Väkiluku 2009 70 119-49 270 340-70 21-98 -3-101 8 573 2010 58 109-51 293 337-44 21-74 9-65 8 508 2011 54 135-81 287 364-77 8-150 1-149 8 359 2012 65 112-47 296 309-13 16-44 -7-51 8 308 2013 63 140-77 259 304-45 6-39 -1-117 8191 Nurmeksen väestökehitys ikäluokittain 2009-2013 Ikäluokat 2009 2010 2011 2012 2013 muutos 0-6 470 456 444 442 441-1 7-12 450 453 446 460 447-13 13-15 304 270 230 220 224 4 16-18 365 335 304 292 256-36 19-64 4859 4788 4693 4580 4466-114 65-74 1057 1117 1141 1191 1215 24 75-84 827 819 820 825 827 2 85+ 241 270 281 298 315 17 yhteensä 8573 8508 8359 8308 8191-117

Nurmeksen väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2009-2013 2009 2010 2011 2012 2013 Koko väestö 8573 8508 8359 8308 8191 15-64 -vuotiaat 5334 5233 5077 4948 4796 Työvoima 3491 3511 3488 3463 Työlliset 2899 2927 2897 2900 Työttömät 592 584 591 563 611 Työvoiman ulkopuolella olevat 5082 4997 4871 4845 0-14 -vuotiaat 1114 1069 1040 1046 1038 Opiskelijat, koululaiset 673 623 552 516 Varusmiehet 27 21 29 22 Eläkeläiset 3025 3037 3029 3025 Muut työvoiman ulkopuolella olevat 243 247 221 236 11 Huoltosuhde 1,96 1,91 1,89 1,86 Työttömyysaste 17,0 16,6 16,9 16,3 Työllisyysaste 54,3 55,9 57,1 58,6 Nurmeksen työpaikat toimialoittain 2008 2009 2010 2011 muutos suht.osuus Yhteensä 3049 2993 3010 3043 33 (A) Maa-, metsä- ja kalatalous 475 491 488 491 3 16,1 (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 17 19 19 12-7 0,4 (C) Teollisuus 411 424 454 438-16 14,4 (F) Rakentaminen 146 154 139 153 14 5,0 Jalostus 574 597 612 603-9 19,8 (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta 638 622 635 664 29 21,8 (J) Informaatio ja viestintä 17 14 15 13-2 0,4 (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta 32 37 37 35-2 1,2 (L) Kiinteistöalan toiminta 19 18 18 20 2 0,7 (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 246 226 214 212-2 7,0 (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. 907 827 815 816 1 26,8 (R-U) Muut palvelut 114 122 123 131 8 4,3 Palvelut 1973 1866 1857 1891 34 62,1 (X) Toimiala tuntematon 27 39 53 58 5 1,9 Nurmeksen työlliset toimialoittain 2008 2009 2010 2011 muutos suht.osuus Yhteensä 2975 2904 2929 2899-30 (A) Maa-, metsä- ja kalatalous 400 396 394 378-16 13,0 (B, D-E) Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 27 27 28 27-1 0,9 (C) Teollisuus 424 392 412 399-13 13,8 (F) Rakentaminen 163 156 150 154 4 5,3 Jalostus 614 575 590 580-10 20,0 (G-I) Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta 659 626 634 626-8 21,6 (J) Informaatio ja viestintä 15 13 18 14-4 0,5 (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta 38 39 38 34-4 1,2 (L) Kiinteistöalan toiminta 24 19 21 18-3 0,6 (M-N) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 230 216 208 206-2 7,1 (O-Q) Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. 855 862 854 861 7 29,7 (R-U) Muut palvelut 113 119 119 124 5 4,3 Palvelut 1934 1894 1892 1883-9 65,0 (X) Toimiala tuntematon 27 39 53 58 5 2,0

12 Nurmeksen työttömyys 650 600 2010 2011 550 2012 2013 2014 500 450 400 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Työttömyys 12 kk:n keskiarvo Tilanne 31.12. Työttömät Tyött.aste % Muutos/hlö Muutos/% Työttömät Miehiä alle 25 v yli 50 v PAT Palkkaper. 2009 572 15,8 14 2,6 593 391 63 247 78 138 2010 496 13,8-76 -13,3 575 366 67 264 92 126 2011 492 14,1-4 -0,7 582 368 76 277 110 131 2012 525 15,0 32 6,6 565 365 70 280 154 111 2013 542 15,5 17 3,2 611 412 84 304 144 117 Muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kunnallistalouden toimintatuotot supistivat 9,1 prosenttia ja toimintakulut kasvoivat 2,2, prosenttia ja siten toimintakate heikkeni 4,4 prosenttia. Verorahoituksen kasvu jäi 5,5 prosenttiin, mikä merkitsi vuosikatteen kasvua 0,45 miljoonaa 2,291 miljoonaan. Vuosikate on 71 prosenttia poistoista. Toimintamenot ylittivät 0,942 miljoonaa budjetoidun. Merkittävin kulupuolen ylitys oli palveluiden ostossa 1,062 miljoonaa, josta 0,434 miljoonaa erikoissairaanhoidon menoissa. Budjetoinnisssa tehtiin merkittävä muutos siirtämällä palveluasumisen palvelusetelit ostopalveluista avustuksiin. jäivät 0,533 miljoonaa alle budjetoidun. Tuloarvio ylittyi 0,175 miljoonaa. Edelliseeen tilinpäätökseen verrattuna henkilöstömenot kasvoivat 3,7 %, lomapalkkavarauksen kasvu selittää 0,257 miljoonaa. Palveluiden ostot supistuivat 0,7 % ja avustukset kasvoivat peräti 22,1 %. Verorahoituksessa verotulot kasvoivat 1,640 miljoonaa ja valtionosuudet kasvoivat 0,933 miljoonaa. Talousarvioon nähden verotulot ylittyivät 0,879 miljoonaa ja valtionosuudet alittuivat 0,141 miljoonaa. Kunnallisveron tilitysten kasvusta 147.000 euroa selittyy vuoden 2012 jäännösverojen tilityksen siirtymisestä vuoden 2013 puolelle.

Kun nettorahoitustuotot supistuivat 0,139 miljoonaa ja poistot kasvoivat 0,816 miljoonaa tilikauden tulos heikkeni 0,365 miljoonaa vuodesta 2012 ja jäi 0,954 miljoonaa negatiiviseksi. Investointiosa toteutui 79,4 prosenttisesti. Kuntien suunnitelman mukaiset poistot ovat jääneet liian alhaisiksi nykyiseen investointien omahankintamenoon nähden. Omahankintamenoja on kasvattanut valtion vetäytyminen perustamishankkeiden valtionosuudesta. Kaupunginvaltuusto toukokuussa hyväksyi vuoden 2013 alusta uuden poistosuunnitelman kirjapitolautakunnan kuntajaoston suosituksen mukaisesti. Nurmes on soveltanut lyhempiä poistoaikoja myös ennen vuotta 2013 valmistuneisiin kohteisiin. Poistoaikojen lyhennys lisäsi poistoja 555.000 euroa ja samalla poistoeron tuloutusta 150.000 euroa 406.000 euroon. Osa kunnista soveltaa lyhempää poistoaikaa vain vuonna 2013 valmistuneisiin investointeihin. Kaupungin talouden riski muodostuu suuren investointiohjelman (vuosina 2009 2013 28,9 miljoonan poistonalaisten investointien omahankintameno) aiheuttamasta pitkäaikaista epätasapainosta tulonmuodostuskykyyn (vuosikate samana ajanjaksona 16,5 miljoonaa), mikä näkyy velkaantumispaineena. Vuoden 2013 poistonalaisten investointien omahankintameno oli peräti 7,073 miljoonaan, josta yritystilainvestoinnit 4,88 miljoonaa. 13 8,000 7,000 Vuosikate, sumupoistot ja investointien omahankintameno sumu-poistot poistonalaisten inv. Omahankintameno vuosikate 6,000 5,000 Milj. euroa 4,000 3,000 2,000 1,000 0,000 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013-1,000

15000000 Talouden tasapaino ja velkaantuminen 14 10000000 5000000 euroja tilikauden tuloksen kertymä korjatun tuloksen kertymä kertynyt lainkannan muutos 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013-5000000 -10000000 Korjatussa tuloksessa sumu-poistot on korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla ja lisätty satunnaiset erät. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Vuoden 2013 lopulla Lieksan kaupungin aloitteesta aloitettiin kuntarakennelain mukainen selvitystyö Lieksan, Nurmeksen, Juuan ja Valtimon välillä. Epävarmuutta on lisännyt SOTE-uudistuksen puutteelliset linjaukset. Kunnat pyrkivät ratkaisemaan toukokuun loppuun 2014 mennessä jatketaan jatketaanko valmistelua yhteistyön syventämisen vai kuntaliitoksen pohjalta. Kuntien tulorahoitusnäkymä on negatiivinen valtionosuusleikkausten ja valtionosuusuudistuksen vuoksi Pielisen Karjalassa. Kuntayhteistyön ja liitosten ongelma on purkaa kuntakohtaiset kustannuserot ja alioptimointi, asukaskohtaiset valtionosuuserot ja riskinotto hallitusti. Seudun kuntien nettotoimintamenot asukasta kohti ovat maan keskimääräistä korkeammat ja korkeammat kuin keskimäärin Pohjois-Karjalassa. Kunnallistalouden näkymään vaikuttaa keskeisesti Suomen julkisen talouden kestävyysvajeen hoitamisen toimenpiteet ja aikataulu. Kaupungin alijäämänäkymä koskee vuosia 2014-15. Ratkaisevaa on nettotoimintamenojen kasvun hallinta. Demograafinen muutos heikentää nopeasti tuloverokertymää: palkka- ja yrittäjätulot muuttuvat eläketuloiksi, joiden verokohtelu on myös lievempää. Tulonsaajista 20,2 % ei vuonna 2012 maksanut ollenkaan kunnallisveroa. Kaupungin onnistuminen tuottavuus- ja kiinteistöohjelmissa ratkaisee heikkenevän kehityksen vauhdin. Kaupungin lainasalkku asukasta kohti, 1470 euroa, on tuhat euroa alle maan keskiarvon. Kaupungin kannalta velkaantumisriski syntyy siitä, että rakennettujen yritystoimitilojen myynti ei toteudu tavoitellussa aikataulussa. Toisaalta investoinnit ovat ainoa mahdollisuus lisätä työvoiman kysyntää ja sitä kautta kunnan tulorahoitusta. Kaupungin takaussalkun koko aleni 0,59 miljoonaa euroa 2,902 miljoonaan eli 354 euroa/asukas. Takauksista 2,2 miljoonaa on konserniyhtiöiden lainojen takauksia ja 0,7 miljoonaa vanhustentaloyhdistyksien, vesi- ja jätevesiosuuskuntien ja kuntien jäteyhtiön takauksia.

15 1.1.2. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Hallintokunnat ovat laatineet vuonna 2008 sisäisen valvonnan suunnitelmat, joiden toteuttaminen on työn alla. Riskien arviointi on tapahtunut toiminnan suunnittelun yhteydessä. Vuoden 2013 tilinpäätösohjeessa on velvoitettu arvioimaan muutokset vuoden 2012 arvioon. Hallintokunnat ovat laatineet arvion muutoksista sisäisen valvonnan järjestämiseen. Johtoryhmä on valmistellut kaupunginhallituksen arvion maaliskuussa. Riskien kartoitus on vaihtelevasti toteutettu eri toiminnoissa. Riskien kartoitus tapahtuu pääosin toiminnan muutosten suunnittelun yhteydessä. Tunnistetut keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet (puutteet) 1. toiminnan suunnittelun dokumentointi 2. korjaustoimenpiteiden raportointi 3. investointien ja omaisuuden siirron riskienhallinta Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit 1. henkilöstöriskit 2. yhteistoimintariskit 3. investointi- ja omituspoliittiset riskit Suunnitellut kehittämistoimet 1. riittävän asiantuntemuksen säilyttäminen valmistelussa 2. riittävä dokumentointi 3. toiminnan suunnittelu ja johtaminen Kaupunki arvioi, että sisäinen tarkastus tulee hoidettua osana johtamisprosesseja. Erillisesti organisoituun sisäiseen tarkastukseen ei ole voimavaroja. Kaupungin sisäinen valvonnan asianmukaisuus on tyydyttävällä tasolla. Sisäinen valvonta antaa riittävän varmuuden, mutta ei ole systemaattista.

16 1.1.3 Kokonaistaloudellinen tarkastelu Tilikauden toiminnan tulos ja rahoitus TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2013 2012 1 000 1 000 Toimintatuotot 7 867 8658 Valmistus omaan käyttöön 65 74 Toiminakulut 55 441 54257 Toimintakate -47 510-45526 Verotulot 23 287 21646 Valtionosuudet 26 385 25452 Rahoitustuotot Korkotuotot 83 205 Muut rahoitustuotot 366 376 Korkokulut 259 258 Muut rahoituskulut 61 55 Vuosikate 2 291 1841 Poistot ja arvonalentumiset 3 244 2428 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos -954-588 Tilinpäätössiirrot 406 257 Tilikauden yli/alijäämä -547-331 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 14,2 16,0 Vuosikate/Poistot; % 71 76 Vuosikate, /asukas 280 222 Asukasmäärä 8191 8308 Kaupungin poistonalaisten investointien omahankintameno on vuosina 2012 2016 keskimäärin 4,522 miljoonaa euroa, joten tulorahoitus ei ole riittävä investointitasoon nähden, vaikka investoinnit sisältävät yritystoimitilarakentamista, johon sisältyy myyntiodotusta.

17 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2013 2012 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 2291 1841 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -19-1254 Investointien rahavirta Investointimenot -7771-5870 Rahoitusosuudet investointeihin 132 1500 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 71 1132 Toiminnan ja investointien rahavirta -5296-2652 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -7-167 Antolainasaamisten vähennykset 7 28 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4500 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1786-1769 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 780 365 Rahoituksen rahavirta 3494-1542 Rahavarojen muutos -1802-4194 Rahavarat 31.12. 2294 4097 Rahavarat 1.1. 4097 8290 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 30,0 42,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 24,3 29,3 Lainanhoitokate 1,2 1,0 Kassan riittävyys, pv 12,8 24,0 Asukasmäärä 8191 8308 Maksuvalmius puoliutui toisena vuotena peräkkäin 13 päivään. Kaupunki jätti käyttämättä kaksi miljoonaa lainanottovaltuudesta investointiohjelman supistuttua alkuperäisestä.

18 Maksuvalmius kuun viimeisenä päivänä 80 70 päivää 60 50 40 2009 2010 2011 2012 2013 30 20 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kuukausi Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2013 2012 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 48 430 44 087 0 I Aineettomat hyödykkeet 873 954 1. Aineettomat oikeudet 3. Muut pitkävaikutteiset menot 873 954 II Aineelliset hyödykkeet 38 225 34 053 1. Maa- ja vesialueet 5 295 5 024 2. Rakennukset 23 422 24 748 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 477 3 086 4. Koneet ja kalusto 211 330 5. Muut aineelliset hyödykkeet 170 170 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 5 649 695 III Sijoitukset 9 333 9 080 1. Osakkeet ja osuudet 8 277 8 023 3. Muut lainasaamiset 407 407 4. Muut saamiset 649 649 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0 27 1.Valtion toimeksiannot 0 27 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0

C VAIHTUVAT VASTAAVAT 6 563 8 751 19 I Vaihto-omaisuus 193 218 1. Aineet ja tarvikkeet 193 218 II Saamiset 4 075 4 437 Pitkäaikaiset saamiset 1 859 2 427 1. Myyntisaamiset 2. Lainasaamiset 1 006 1 289 3. Muut saamiset 853 1 138 Lyhytaikaiset saamiset 2 217 2 010 1. Myyntisaamiset 600 483 2. Lainasaamiset 788 388 3. Muut saamiset 671 816 4. Siirtosaamiset 156 323 III Rahoitusarvopaperit 1 118 1 123 2. Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 4. Muut arvopaperit 1 118 1 123 IV Rahat ja pankkisaamiset 1 177 2 974 VASTAAVAA YHTEENSÄ 54 993 52 865 VASTATTAVAA 2013 2012 1 000 1 000 A OMA PÄÄOMA 30 921 31 468 I Peruspääoma 24 388 24 388 III Muu omat rahastot 854 854 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 6 226 6 558 V Tilikauden ylijäämä -547-331 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 6 327 6 734 VARAUKSET 0 1. Poistoero 6 327 6 734 2. Vapaaehtoiset varaukset C PAKOLLISET VARAUKSET 0 0 2. Muut pakolliset varaukset 0 0 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 273 298 1. Valtion toimeksiannot 1 27 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 110 111 3. Muut toimeksiantojen pääomat 162 161 E VIERAS PÄÄOMA 17 472 14 365 I Pitkäaikainen 10 034 7 779 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 10 028 7 766 3. Lainat julkisyhteisöiltä 4. Lainat muilta luotonantajilta 0 6. Ostovelat 0 7. Muut velat 0 6. Ostovelat 3 8 7. Muut velat 3 5

20 II Lyhytaikainen 7 438 6 587 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 013 1 561 3. Lainat julkisyhteisöiltä 0 5. Saadut ennakot 0 1 6. Ostovelat 2 315 2 398 7. Liittymismaksut ja muut velat 450 318 8. Siirtovelat 2 660 2 309 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 54 993 52 865 Taseen tunnusluvut Omavaraisuus-% 67,7 72,3 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 30,4 25,8 Kumulatiivinen ylijäämä, milj.euroa 5,679 6,226 Kumulatiivinen ylijäämä, /asukas 693 749 Lainakanta 31.12.milj. 12,041 9,327 Lainat /asukas 1 470 1 123 Lainasaamiset 31.12., milj. 0,407 0,407 Asukasmäärä 8 191 8 308 Lainasalkun painotettu keskikorko on 1,83 % ja painotettu maturiteetti 7,2 vuotta. Salkun keskikorko on laskenut vuodessa 0,36 prosenttiyksikköä ja laina-aika pidentynyt 0,3 vuotta. Lainasalkussa kiinteiden korkojen osuus on laskenut 67 %:sta 44 %:iin. Kaupungin vaihtuvat korot on sidottu 6 kk euroboriin. Lainasalkussa ei ole kertalyhenteisiä lainoja. Kaupungin sijoitussalkku oli 0,128 miljoonaa. Likvidit lyhytkorkorahastoon sijoitetut kassavarat olivat 1,0 miljoonaa euroa. Sijoitussalkun tuotto oli 5.100 euroa eli 4,2 %. Koko sijoitussalkku oli korkoinstrumenteissa. Lyhytkorkorahaston tuotto oli 41.500 euroa eli 1,6 %. KOKONAISMENOT JA -TULOT TULOT M % MENOT M % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 7,9 12,6 Toimintakulut 55,4 85,0 Verotulot 23,3 37,2 - Valmistus omaan käyttöön -0,1-0,1 Valtionosuudet 26,4 42,1 Korkokulut 0,3 0,4 Korkotuotot 0,1 0,1 Muut rahoituskulut 0 0,1 Muut rahoitustuotot 0,4 0,6 Satunnaiset kulut 0,0 0,0 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Pysyvien vastaavien hyödykkeiden - luovutusvoitot 0,0-0,1 - luovutustappiot 0,0 0,0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,1 0,2 Investoinnit Käyttömaisuuden myyntitulot 0,1 0,1 Käyttöomaisuusinvestoinnit 7,8 11,9 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4,5 7,2 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1,8 2,7 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0,0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0,0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0,0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 62,7 100,0 Kokonaismenot yhteensä 65,2 100,0 kokonaistulot-kokonaismenot -2,58

Muut maksuvalmiusmuutokset-rahavarojen muutos 2,58 21 1.1.4 Konsernitarkastelu Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 1 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 1 Muut yhtiöt 2 Kuntayhtymät 5 Osakkuusyhteisöt 2 Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei-yhdistetty(kpl) Muut omistusyhteysyhteisöt 1 Yhteensä 11 1 Kuntakonsernin tilinpäätös ja sen tunnusluvut Vuoden 2013 kaupunkikonsernin tulos oli 159.184,89 euroa alijäämäinen (vuonna 2012 862.621,81 euroa alijäämäinen). Vuosikate oli 1,561 miljoonaa euroa edellistä vuotta parempi. Konsernitulosta heikensi emon tuloksen lisäksi terveyskeskuskuntayhtymä (- 146.000). Konsernin tulosta paransi tytäryhtiöistä Nurmeksen Lämpö Oy ( 179.000), koulutuskuntayhtymä (237.000) ja sairaanhoitopiiri (71.000). Konsernin lainakanta kasvoi 2,877 miljoonaa 22,869 miljoonaan eli on 2.792 /asukas, mikä on noin puolet maan keskiarvosta. Lainakannasta tytäryhtiöiden osuus on 833 euroa/asukas ja sairaanhoitopiirin 489 euroa/asukas. Terveyskeskuskuntayhtymän henkilökunnan määrä laski neljällä 175:een ja tytäryhtiöiden nousi 1,5 henkilöllä 40:een. Kun emon henkilöstö laski kymmenellä 474:een, konsernin kokonaishenkilöstö supistui 12,5:llä 689 henkilöön. Konsernin henkilötyövuodet laskivat 706,8:sta 706,3:een.

22 KONSERNITULOSLASKELMA 2013 2012 1 000 1 000 Toimintatuotot 32 441 32 182 Toimintakulut -80 392-79 106 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 37 3 Toimintakate -47 914-46 921 Verotulot 23 287 21 646 Valtionosuudet 29 645 28 577 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 67 231 Muut rahoitustuotot 388 183 Korkokulut -549-331 Muut rahoituskulut -99-121 Vuosikate 4 826 3 265 Poistot ja arvonalentumiset: Suunn.mukaiset poistot -5 328-4 466 Satunnaiset erät 3 0 Tilikauden tulos -498-1 201 Tilinpäätössiirrot 365 348 Vähemmistöosuudet -26-9 Tilikauden yli/alijäämä -159-863 Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 40,4 40,7 Vuosikate/Poistot; % 90,6 73,1 Vuosikate, /asukas 589 393 Asukasmäärä 8191 8309

23 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 2013 2012 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 4 826 3 265 Satunnaiset erät 3 0 Tulorahoituksen korjauserät -44-1 190 Investointien rahavirta 0 Investointimenot -10 658-8 848 Rahoitusosuudet investointimenoihin 449 1 541 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 132 1 170 Toiminnan ja investointien rahavirta -5 292-4 063 Rahoituksen rahavirta 0 Antolainauksen muutokset 0 Antolainasaamisten lisäykset -17-202 Antolainasaamisten vähennykset 7 12 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 677 1 239 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 695-2 718 Lyhytaikaisten lainojen muutos -3 1 Oman pääoman muutokset 0 38 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varaojen ja pääomien muutokset 142-119 Vaihto-omaisuuden muutos -127 165 Saamisten muutokset -278 207 Korottomien velkojen muutokset 383 1 096 Rahoituksen rahavirta 3 088-280 Rahavarojen muutos -2 204-4 344 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 6 950 9 153 Rahavarat 1.1. 9 153 13 497 Konsernirahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 47,3 44,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % 37,4 32,0 Lainanhoitokate 1,7 1,2 Kassan riittävyys, pv 26,9 36,6 Asukasmäärä 8191 8309

24 KONSERNITASE 2013 2012 VASTAAVAA 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet: Aineettomat oikeudet 17 6 Muut pitkävaikutteiset menot 888 981 Ennakkomaksut 4 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 905 990 Aineelliset hyödykkeet: Maa- ja vesialueet 5 757 5 439 Rakennukset 45 442 45 171 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 668 3 295 Koneet ja kalusto 1 977 3 519 Muut aineelliset hyödykkeet 182 182 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 6 148 984 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 63 174 58 590 Sijoitukset: Osakkuusyhtiöosuudet 237 226 Muut osakkeet ja osuudet 495 561 Joukkovelkakirjalainasaam. 0 Muut lainasaamiset 0 Muut saamiset 552 486 Sijoitukset yhteensä 1 285 1 273 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 137 477 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 548 422 Saamiset: Pitkäaikaiset saamiset 1 105 1 380 Lyhytaikaiset saamiset 5 083 4 635 Rahoitusarvopaperit 1 893 1 754 Rahat ja pankkisaamiset 5 057 7 399 VASTAAVAA YHTEENSÄ 79 187 76 919 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 24 388 24 388 Arvonkorotusrahasto 1 089 1 104 Muut omat rahastot 1 262 1 254 Ed.tilikausien yli-/alijäämä 8 690 9 867 Tilikauden yli-/alijäämä -159-863 Oma pääoma yhteensä 35 270 35 751 VÄHEMMISTÖOSUUDET 170 145 POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUK. Poistoero 7 285 7 713 Vapaaehtoiset varaukset 381 325 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 10 13 Muut pakolliset varaukset 237 197

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 269 467 25 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 19 908 17 418 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 1 405 1 338 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 2 961 2 574 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 11 291 10 978 Vieras pääoma yhteensä 35 565 32 307 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 79 187 76 919 Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuus-% 54,3 57,0 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 42 39,2 Kertynyt ylijäämä, 1000 8531 9005 Kertynyt ylijäämä, /asukas 1041 1084 Konsernin lainakanta 31.12., milj. 22,869 19,992 Konsernin lainat / asukas 2792 2406 Konsernin lainasaamiset 31.12., milj. 0,000 0,000 Asukasmäärä 8191 8308 Konsernitoiminnan ohjaus ja oleelliset tapahtumat Kaupunki irtisanoi Pikes Oy:n kanssa tehdyn erillissopimuksen toimitila-asiamiehen tehtävien hoidosta vuoden 2104 alusta. Perusterveydenhuollossa Nurmeksen kuntarahoitusosuus kasvoi 493.000 euroa eli 6 %, josta 46 % on vuoden 2012 hinnanalennusta. ja erikoissairaanhoidossa 302.000 euroa eli 4 %. Erityishuollossa kuntarahoitusosuus aleni 91.000 euroa eli 16,4 %. Kaupunki muutti terveyskeskuksen rahoituksen maksupäiviä emon kassatarpeen pienentämiseksi. Kuntayhtymän maksuvalmius putosi 71 päivästä 33 päivään. Tunnusluvut ja mittarit Nurmeksen Lämpö Oy Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Ta 2013 Tp 2013 Taloudellisuus ja hinnoittelu Liikevaihto 3,714 M 3,767 M 4,405 M 4,5 M 4,429 M Käyttökate 29,8 % 25,5 % 22,1 % > 25 % 23,5 % Tunnusluvut ja mittarit Kiinteistö Oy Nurmeksen vuokratalot Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Ta 2013 Tp 2013 Toiminnan laajuutta koskevat tavoiteet Huoneistojen käyttöaste 93,8 94,4 94,3 % > 95 % 94,16 % Asuntostrategian mukaiset kohteiden siirrot yhtiölle kesken kesken toteutui 1.11. Kohteet kiinteän laajakaistan piiriin heti kun tarjontaa käynnissä 7 kohteessa Taloudellisuus ja hinnoittelu alle Pielisen Keskimääräinen vuokrataso 6,47 /m2 6,77 /m2 7,12 /m2 Karjalan 7,12 /m2 Pohjois- Karjalan keskiarvon alhaisin Kaupungin energiatehokkuusohjelma 2008-2016 toteutui mukana toteutui

Tunnusluvut ja mittarit Loma-Nurmes Oy Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Ta 2013 Tp 2013 26 Toiminnan laajuutta koskevat tavoiteet Liikevaihto 904 325 844 780 908 865 900 000 842 396 Liiketoiminnan muut tuotot 961 428 1 118 634 1 239 757 1 220 000 1 379 024 Nuorisokäytön osuus 72 % 74 % 72 % 78 % 75,8 % Taloudellisuus ja hinnoittelu Tulos -90046-4 251-34 433 15000-27 986 1.1.5. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Selonteko perustuu kaupungin kolmen suurimman konserniyhtiön johdon aiempaan itsearviointiin, jossa ei ole tapahtunut vuonna 2013 muutosta. Konsernivalvonnan osalta on arvioitu konserniohjausta, ohjeiden antoa kaupungin edustajille, konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumisen arviointia, tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman raportointia, keskitettyjen konsernitoimintojen ja palveluiden käyttöä sekä riskien hallinnan toimivuutta. Konserniyhtiöt raportoivat valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista edelleen osin vapaamuotoisesti. Konserniyhtiöille asetettavien tavoitteiden määrittelyprosessia on uudistettu. Tytäryhteisöjen analysointi ja raportointi ei kaikilta osin ole ollut konsernijohtoa tyydyttävää. Konserniyhtiöiden osalta raportointi on yhdenmukaistunut. Konserniyhteisöjen riskienhallinta on järjestetty kullekin toimialalle tyypillisesti. Riskienhallinnan systemaattisuutta tulisi lisätä. Kaupunginhallitus arvioi konsernivalvonnan tilan tyydyttäväksi. Hyväksytyt ohjeet ja uudistetut menettelyt luovat pohjaa tason nostamiseen edelleen. 1.1.6 Tuloksen käsittely ja talouden tasapainotus Kaupungin vuoden 2013 tilikauden tulos on -953.537,59 euroa. Kaupunginhallitus esittää, että poistoeron vähennyksenä kirjataan poistosuunnitelmaa vastaavasti yhteensä 406.193,28 euroa ja tilikauden kirjanpidollinen tulos -547.344,31 euroa kirjataan yli/alijäämätilille. 1.2 Toteutumisvertailu 1.2.1 Tavoitteiden toteutuminen Valtuuston asettamat kunnallistaloudelliset tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Ta 2013 Tp 2013 Tunnusluvut Tavoitearvo Toteutuma-arvo Asukasmäärä 8220 8191 Tuloveroprosentti 20,0 20,0 Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 13,9 14,2 Vuosikate/Poistot; % 75,6 70,6 Vuosikate, /asukas 295 280 Kumulatiivinen ylijäämä, /asukas 768 693 Lainakanta 31.12.,M 14,051 12,041 Lainat /asukas 1709 1470 Investointien tulorahoitus, % 33,9 30,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % 24,1 24,3

Muutos % Tavoitearvo Toteutuma-arvo Toimintatuotot -8,1-11,9 Toimintakulut 1,5 2,2 Toimintakate 3,2 4,4 Verorahoitus 3,8 5,5 Vuosikate 5,5 24,5 27 Talousarviossa tavoitteeksi oli asetettu, että puolet 2013-2016 ennustetusta eläkkeelle siirtymisestä korvataan uuden henkilöstön palkkaamisella. Kuntien eläkevakuutuksen ennuste vuodelle 2013 vanhuuseläketapahtumista oli 19 ja työkyvyttömyyden osalta 6 eli yhteensä 25, josta toteutui 12 vanhuuden ja kaksi työkyvyttömyyden perusteella eli yhteensä 14 henkilöä. Samaan aikaan kaupungin vakinainen henkilöstö supistui kymmenellä 474:ään ja kaupungin henkilötyövuodet kasvoivat 7,2 htv eli 1,5 %.. Eläköitymisen hyödyntäminen ei siten toteutunut tavoitteen mukaisesti. 1.2.2 Käyttötalouden toteutuminen Kaupunginvaltuusto teki talousarviovuoden aikana käyttötalouteen menomäärärahalisäyksiä yhteensä 467.133 euroa ja tuloarvion korotuksia 107.133 euroa. Muutettuun talousarvioon nähden sitovuustaso (tulosaluetaso) ylittyi menomäärärahoissa yhteensä 1.366.312 euroa ja tuloarviot alittuivat 295.467 euroa. Käyttötalouden menot ylittivät muutetun talousarvion 942.871 eurolla ja tulot ylittyivät yhteensä 235.258 eurolla. Käyttötalouden nettoylitys oli poistot mukaan lukien 748.157 euroa. Hakemattomia määrärahan ylityksiä oli yhdeksällä tulosalueella: kaupunginhallituksen luottamushenkilöhallinnossa, konsernihallinnossa ja ruokahuollossa, sivistyslautakunnan perusopetuksessa, varhaiskasvatuksessa ja kansalaisopistossa sekä teknisen lautakunnan alaisessa hallinnon, toimitilojen ja kuntatekniikan tulosalueella. Tuloarvion alituksia oli neljällä tulosalueella: kaupunginhallituksen alaisessa konsernihallinnon tulosalueella, sosiaalilautakunnan molemmilla tulosalueilla ja teknisen lautakunnan alaisessa toimitilojen tulosalueella. Nettoylitykset selittyvät erikoissairaanhoidon kustannusten nousulla ja lomapalkkavarauksen poikkeuksellisen suurella kasvulla. Keskushallinto Kaupunginkanslia Kaupunginkanslian alkuvuoden 2013 keskeisiä tehtäviä oli uuden valtuustokauden aloittamiseen liittyvät tehtävät mm. kaupunginhallituksen ja sen jaostojen sekä eri lautakuntien ja muiden toimielinten valintaan liittyvät valmistelut ja henkilötietojen päivittäminen eri tarpeita varten. Uuden valtuustokauden alussa järjestettiin luottamushenkilöille laki- ja talouskoulutusta sekä uusille luottamushenkilöille koulutusta luottamushenkilöiden sähköisestä kokousjärjestelmästä. Kaupungin arkistotiloja siivottiin ja järjestettiin uudelleen osana kaupungintalon väistötiloihin siirtymiseen liittyvää valmistutumista. Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy:n hallinnoima sähköisen arkistoinnin kehittämisprojekti SARKE jatkui. Myös arkistonmuodostussuunnitelmien laatiminen jatkui.

28 Vuonna 2000 perustettu toimistotiimi purettiin asianomaisen valmistelun jälkeen vuoden 2013 lopussa. Tämä tarkoitti sitä, että muu kuin kaupungintalolla työskennellyt toimistohenkilöstö siirtyi ao. hallintokunnan alaiseksi (joko sosiaali- tai sivistyspalvelukeskukseen tai tekniseen virastoon). Vuonna 2013 jäi eläkkeelle yksi kokopäiväinen ja kaksi osa-aikaista toimistoalan viranhaltijaa/työntekijää. Uusina työntekijöinä vuonna 2013 aloitti yksi toimistosihteeri ja lisäksi johdon sihteeri. Kaupungin uuden strategian toimeenpanoon liittyen kaupunginkanslia valmisteli kaupungin visuaalisen ilmeen uudistamiseen liittyvän kilpailutuksen avoimena hankintana. Tehtävän toteuttajaksi valittiin mainostoimisto Seven-1 Rovaniemeltä. Työ valmistui vuoden 2013 loppuun mennessä. Ideoita kaupungin ilmeen uudistamiseen haettiin myös kuntalaisilta netin kautta sekä Potakka-juhlilla. Alkukesästä koottiin joka kotiin Ylä-Karjalan välissä jaettu MökkiPosti, joka toimitettiin myös kaikille Nurmeksessa loma-asunnon omistaville talouksille. Heinäkuun alussa Suuren vesikiertueen yhteydessä järjestettiin mökkiläisinfo Nurmeksen satamassa. Kaupungin markkinointia tehostettiin myös osallistumalla Kuopiossa järjestetyille Erämessuille ja Lieksassa järjestetyille Pielisen Messuille. Osallistumalla PTTK Oy:n hallinnoimiin hankkeisiin suunniteltiin kaupungin sisäisen tiedotuskanavan, intranetin siirtämistä Sharepoint-alustalle ja internet-sivujen uudistamista Liferay-alustalle. Työ jatkuu vuoden 2014 puolella, jolloin uudet sivustot otetaan käyttöön. Kaupungin sisäisenä koulutuksena kaupunginkanslia järjesti vuonna 2013 paljon koulutusta sekä Wordin että Exelin käytöstä niin vasta-alkajille kuin pidemmälle ehtineillekin ohjelmien käyttäjille. Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnon puolella vuoden 2013 tärkein tehtävä oli kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaisen työn vaativuuden arviointijärjestelmän uudistaminen ja arviointityö uudella järjestelmällä sekä arvioinnin tulosten täytäntöönpano. Työssä toimi konsulttina JopiArvio Oy. Työ käynnistyi helmikuussa 2013. Henkilöstöjaosto nimesi arviointiryhmän, jossa ovat edustettuina hallintokuntien johto ja sopimusalojen pääluottamusmiehet sekä henkilöstöjaoston edustus. Arviointiryhmä valmisteli käytettävät lomakkeet ja hoiti tarvittavan koulutuksen ja tiedotuksen. Varsinainen arviointityö käynnistyi toukokuussa 2013 ja saatiin päätökseen marraskuussa 2013. Arviointiryhmä piti yhteensä 26 keskimäärin puolen päivän mittaista kokousta. Tehtävä osoittautui erittäin vaativaksi. Vuoden 2013 KVTES:n mukaisen järjestelyvaraerän käytöstä tehtiin paikallisen sopimus järjestelyvaraerän toimeenpanon siirtämisestä käynnissä olevan työnvaativuuden arvioinnin valmistumiseen saakka. Järjestelyerä käytettiin takautuvasti 1.2.2013 lukien työn vaativuuden arviointityön tuloksien mukaisiin palkkojen tarkistuksiin. Järjestelyerällä voitiin kattaa noin 33,5 % tarvittavista palkantarkistustarpeista. Paikallisessa sopimuksessa 4.11.2013 sovittiin, että mahdollinen kaupungin lisäerä täytäntöönpanon nopeuttamiseksi valmistellaan erikseen tulevien talousarviovalmistelujen yhteydessä. On huomattava, että osa tehtäväkohtaisista palkoista myös alenee sitä mukaa, kun uusia työntekijöitä tulee

entisten tilalle. Tämä johtuu siitä, että erillislisiä, jotka turvaavat entisille työntekijöille 30.11.2013 voimassa olleen palkan, ei makseta enää uusille työntekijöille, vaan uusilla palkka on arvioinnin mukainen palkka. 29 Arviointiryhmä jatkaa seurantaryhmänä ja uusien tehtävien arviointiryhmänä edelleen työtään toistaiseksi voimassa olevana ryhmänä. Muiden sopimusalojen osalta henkilöstöjaostossa käytiin keväällä 2013 neuvottelut ja päätettiin tuntipalkkaisten, opetusalan ja teknisten sopimuksen mukaisista järjestelyeristä. Ryhdyttiin valmistautumaan uuden palkkahallinnon, Populus, käyttöönottoon. Työsuojelun ja työterveyshuolto Keväällä 2013 päivitettiin työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja päivitetyn suunnitelman mukaisesti tehtiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työpaikkaselvitykset kuuteen ryhmäperhepäiväkotiin ja Nurmeksen veden vesilaitoksiin sekä jätevedenpuhdistamolle. Työpaikkaselvityksien pohjalta annettiin parannusehdotuksia terveyshaittojen vähentämiseksi kyseisissä työpaikoissa.tietotaito Group Suomi Oy teki suunnatun työpaikkaselvityksen kehitysvammahuoltoon siellä ilmenneiden työyhteisöongelmien selvittämiseksi. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastaja kävi tekemässä työsuojelutarkastuksen ainoastaan Porokylän leipomon rakennustyömaalla. Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäällikkö pitivät vuoden aikana muutamia yhteispalavereja ajankohtaisten työsuojeluasioiden tiimoilta. Kirkkokadun koulun sisäilmaongelmien selvittely ja korjaustoimenpiteet jatkuivat vuoden 2013 aikana ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toimesta suoritettiin sisäilmatutkimuksia kotitalousluokissa, tutkimuksen tulokset valmistuivat vuoden 2014 puolella. Vuonna 2013 tuli työsuojeluun poikkeuksellisen paljon ilmoituksia työntekijöihin kohdistuneesta väkivallasta. Väkivalta ilmoituksia tuli Porokylän koululta 12 kpl ja kehitysvammahuollosta 16 kpl. Myös työntekijään kohdistuneesta uhkailusta ja solvaamisesta tuli 1 ilmoitus sosiaalivirastosta. Vuonna 2013 järjestettiin työsuojeluvaltuutettujen vaali toimikaudelle 2014-2017, vaalien ehdokasasettelussa työntekijöiden työsuojeluvaltuutetuksi tuli vain kaksi ehdokasta ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetuksi ei yhtään. Molemmat ehdolle asettuneet (Pasi Ahonen ja Hannu Meriläinen) tulivat valituksi työsuojeluvaltuutetuksi. Työtapaturmista tuli työsuojeluorganisaatiolle vain kaksi ilmoitusta, vaikka vakuutusyhtiölle oli tehty 18 kpl ilmoitusta työtapaturmasta. Ilmeisesti esimiehet eivät vieläkään tiedosta velvollisuuttaan ilmoittaa työtapaturmista ja läheltä piti - tilanteista työsuojeluorganisaatiolle. Nämä ilmoitukset olisivat tärkeitä mahdollisten turvallisuuspuutteiden havaitsemisen ja korjaamisen kannalta. Työterveyshuollossa oli vuonna 2013 lääkärikäyntejä 719 kpl, terveydenhoitajan vastaanotolla käyntejä 431, fysioterapeutin käyntejä oli 14 kpl, psykologin käyntejä 4 kpl ja erikoislääkärin käyntejä 2 kpl.