RAKENTAMISTAPAOHJE METSÄRINNE (Muutos kohta 6. Katot )

Samankaltaiset tiedostot
RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

RAKENTAMISTAPAOHJE HAAPAMAA, METSÄRINNE

Rakentamistapaohje Metsärinne

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

Jättiläisentien rakennustapaohje

METSÄRINNE. YLIKYLÄ / Haapamaa (105/017)

SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN OHJEISTUS

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

3. Suunnittelun yhteydessä on laadittava selvitys tontin maaperästä.

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

Rakentamistapaohje Kempeleen asemakaavan muutos, Loukkotie kortteli 26116, tontti 1 Linnakangas 112/026

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELEIHIN:

RAKENTAMISTAPAOHJEET KYTÖHALMEEN ASUNTOALUE. Nro Kaavatunnus 306 Ak3111

IITTI Kirkonkylä RAKENTAMISTAPAOHJE SORRONNIEMI. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p ,

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A TURKU PUH:

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.


Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet (päivämääriä lisätty )

Voivalan rannan asemakaavan muutos (Voivalan rannan lisäalue)

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

RAKENTAJAINFO HANNA AUDITORIO 18:00->

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE kaupunginosan korttelit 16, 18-20

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, IV vaihe

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

HÄMEENKOSKI VALKINRANTA

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

JUNKKARI, Maarainpolku

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12

Persson Puurula Eva

LOPPI, LAAKASALO. Rakennustapaohjeet Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJE

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje

Transkriptio:

RAKENTAMISTAPAOHJE METSÄRINNE (Muutos kohta 6. Katot 24.7.2012) Haapamaan osa-alue 105017 Korttelit 17200-17202, 17255 ja17256 tontit 1-4 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä tulee tontin varaajan/ haltijan ja pääsuunnittelijan yhdessä ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan. 1. Rakentamistapaohjeiden tarkoitus Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavan ympäristörakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Metsärinteen asemakaavalla ja rakennustapaohjeilla tavoitellaan omaleimaista, yhtenäistä ja viihtyisää asuin- ja liikkumisympäristöä siten, että herkkä metsäluonto säilytetään mahdollisuuksien mukaan luonnonläheisenä. Rakennustapaohjeiden tarkoituksena on helpottaa sekä yksittäisen tontin että kokonaisuuden kannalta hyvän asuinalueen rakentamista. Toivottavaa on, että kaikki rakentajat perehtyisivät huolella näihin ohjeisiin ennen tontin varaamista ja suunnittelutyön aloittamista. Ennen rakennussuunnittelun aloittamista rakennusvalvontaviranomaisen kanssa käytävässä neuvottelussa selvitetään tonttia koskevat asemakaavamääräykset, rakennustapaohjeet sekä mahdolliset muut huomioon otettavat seikat. Talomallia valittaessa on syytä varmistaa ennakkoon sen soveltuvuus tontille. 2. Alueen kuvaus Asemakaava-alue sijaitsee Metsärinteentien itäpuolella. Alue on rakentamatonta mäntyvaltaista metsäaluetta, jossa on jonkin verran maanpinnan korkeuseroja. Alueesta on puuston runsauden vuoksi mahdollista saada nopeasti valmis ja viihtyisä asuinalue. Puuston säilyttämistä tulisi harkita puistoon rajoittuvilla tontin osilla. 1

3. Rakennusten koko ja sijoitus tontille Päärakennuksen tulee olla massaltaan piharakennusta suurempi. Piharakennuksen tai autotallin päätysivun maksimileveys on 7,5 m. Alueen yhtenäisen ilmeen saavuttamiseksi kaavassa esitettyä rakennusten ohjeellista sijoittamista ja rakennusaloja tulee noudattaa seuraavien ohjeiden mukaan. Kortteli 17200, tontit 1,4,5 ja 6: Päärakennus on sijoitettava kadun varteen. Kortteli 17200, tontit 2-3: Päärakennus voidaan sijoittaa poikkeavasti ohjeellisesta rakennusalasta. Kortteli 17201-17203: Päärakennus on sijoitettava ohjeellisen rakennusalan mukaan. Kortteli 17255: Päärakennus on sijoitettava ohjeellisen rakennusalan mukaan. Kortteli 17256 tontit 1-3: Päärakennus voidaan sijoittaa poikkeavasti ohjeellisesta rakennusalasta mikäli korttelikohtaisesti niin sovitaan.. Kaavassa oleva indeksi AO-34 osoittaa, että kullekin korttelialueen tontille saa rakentaa yhden asuinrakennuksen, jossa saa olla vain yksi asunto. Puistoalueita vasten rakennus voidaan sijoittaa 2 m päähän rajasta kaavassa osoitetun rakennusalan mukaisesti. Rakennuksen/ rakennusten sijoituksesta tontille on ennen yksityiskohtaisempaan suunnitteluun ryhtymistä sovittava rakennusvalvonnan kanssa. Kuva 2. Kaavakartta alueesta 2

4. Tontin ja pihan rakentaminen Katualueen reunassa tontti on rakennettava katusuunnitelmissa esitettyihin korkeuksiin sovittaen. Päärakennuksen lattia sijoitetaan suunniteltua kadun korkeusasemaa korkeammalle. Päärakennuksen lattiakorko määräytyy lopullisesti rakennuksen paikan ja sen korkeusaseman merkitsemisen yhteydessä ja aloituskokouksessa. Tontin nurkkapisteiden tulevat korot annetaan ja niitä on noudatettava. Pihan kallistusten tulee täyttää rakennusmääräyskokoelman asettamat ehdot. Sadevesiä ei saa johtaa naapurin tontille. Pihojen suunnittelussa on vältettävä tarpeetonta maanpinnan tason nostamista. Kadun reunassa on istutettavan alueen osa, jonka leveys on 4 m. Istutettava alue voi olla puutarhamainen pihan osa tai sitä voidaan käyttää leikkeihin tai muihin pihatoimintoihin. Istutettavan kasvillisuuden tulee olla monipuolista ja sisältää myös puita ja pensaita. Alueelle ei saa rakentaa muuta kuin jätekatoksen. Tonteilla ei sallita avovarastointia. Sisäänkäyntien ja ajoväylien rakentaminen tontille sekä hoito kuuluu kiinteistölle myös katualueella olevalta osuudelta. Liittymän rakentamisen yhteydessä on huomioitava katualueella olevat kaivot ja muu kunnallistekniikka. Kunta asfaltoi kadun asfaltoinnin yhteydessä tontin liittymään 50 cm lipan. Tontille on järjestettävä kaksi autopaikkaa. Asemapiirustus Asemapiirustuksessa tulee näkyä tontin korot ja ne tulee sovittaa ympäröivään maastoon. Asemapiirustukseen merkitään tonttiliittymä, sadevesikaivot, vesi ja viemäriliittymät, grillikatos, leikkimökki, puuvarasto, jätekatos yms. rakennelmat sekä aita, pihan toiminnot ja lumenläjityspaikat. Piharakennusten luvanvaraisuus tulee tarkistaa rakennusvalvonnasta. Jätekatos Jätekatoksen ulkonäön on noudateltava muiden rakennusten tyyliä ja väriä. Jätekatoksen suurin sallittu koko on 2000x1200 mm, korkeus max 2300mm. Vähimmäisetäisyys tontin rajasta 800 mm. Jätekatos voidaan sijoittaa tontin etuosan istutettavalle vyöhykkeelle, mutta sen tulee sijaita tonttia mahdollisesti rajaavien aitojen sisäpuolella. Jätekatoksen sijoittelussa on huomioitava liikenteen näkemäalue. Tonttiliittymät Kullekin tontille sallitaan yksi liittymä, jonka leveys on 3-6 metriä. Liittymän ulomman reunan ja tontin sivurajan välisen etäisyyden on oltava vähintään 1,5 metriä (kaivot). Valaistus Ulkovalaistusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon kunnan valaistusperiaatteet, jonka mukaan vain kokoojakadut ja kevyenliikenteen väylät valaistaan. Valaistavat reitit on osoitettu kuvassa 3. keltaisella viivalla. Puistoalueet Puistoalueita ei saa käyttää rakennustavaroiden ja maa-ainesten varastointiin rakennusaikana eikä sen jälkeen. Alueiden luvattomasta käytöstä veloitetaan ympäristöpalvelujen taksojen mukaan 0-50 m² 300,-/ kk ja 50 100 m² 600,-/kk. Tontin korkeudet tulee sovittaa puistoalueen korkeuksiin. Istutettavaksi merkityt tontin osat hoidetaan puistomaisessa kunnossa. Ansapolulta korttelin 17200 ja 17202 välistä rakennetaan kevyen liikenteen yhteys Ekohakaan. 3

5. Julkisivut Rakennukseen valitun julkisivumateriaalin ja värin tulee hahmottua selvästi päämateriaaliksi ja pääväriksi. Piharakennuksen julkisivun tulisi yleensä olla samaa materiaalia ja samanvärinen kuin asuinrakennus. Julkisivuvärityksessä ei sallita räikeitä värejä kuten lila, vaaleanpunainen, merenvihreä, turkoosi. Julkisivuväritys on esiteltävä suunnitelmien luonnosvaiheessa rakennusvalvonnalle. Kuva 3. Tummasävyiset korttelit sijaitsevat viheralueiden reunoilla, vaaleasävyiset keskialueella. Valaistavat reitit on osoitettu keltaisella viivalla. 4

Kuva 5. Esimerkkejä tummista julkisivuväreistä. Kuva 6. Esimerkkejä vaaleista julkisivuväreistä. 6. Katot Katemateriaali on vapaa. Katon kaltevuutta ja kattomuotoa ei ole rajoitettu. Ne on esitettävä luonnosvaiheessa rakennusvalvonnalle. Lappeen suunta on rakennuksen pitkän sivun suuntainen. Talousrakennuksen katemateriaali tulee olla sama kuin päärakennuksessa. Katon räystäiden tulee olla vähintään 40 cm leveät. Katon väri on vaaleilla julkisivuilla tummanharmaa tai musta ja tummilla julkisivuilla musta. 7. Istutukset, puut, aitaaminen Talo ja sen ympäristö muodostavat kokonaisuuden, jossa rakennus tai rakennukset määräävät perusjäsennyksen. Pihan toiminnallisessa jäsentämisessä on huomioitava oleskelu-/leikki- ja huolto- sekä autopaikkojen sijoitus. Lisäksi kannattaa huomioida rakennukseen johtavat tai sitä sivuavat tiet ja kunnallistekniikka, jotka voivat rajoittaa pihan suunnittelua. Kasvillisuuden suunnittelun lähtökohtana on pihan tavoiteltu luonne ja olemassa oleva kasvillisuus, siksi rakennuspaikoilla kannattaa säilyttää aina tervettä ja elinvoimaista kasvillisuutta, joka liittää rakennetun ympäristön luonnonympäristöön. Korttelialueelle tulee istuttaa tai säilyttää olemassa olevia puita niin, että niiden määrä tontilla on vähintään kolme. Pihapuiksi suositellaan pääasiassa matalakasvuisia hedelmäpuita, koristepuita ja jalopuita. Voimakkaasti varjostavia, suureksi kasvavia havupuita ei saa istuttaa 4 metriä lähemmäksi asuintontin vastaista rajaa. Istutettavan kasvillisuuden tulee olla monipuolista ja sisältää myös puita ja pensaita. Pelkkä nurmikko ei täytä vaatimusta. Jos kadun ja tonttien väliin istutetaan pensasaita, tulee se istuttaa tontin puolelle niin, ettei se täysikasvuisena vie lumitilaa katualueelta. Puuaita suositellaan sijoittamaan rajalle, mutta tähän tarvitaan naapurin suostumus. Aidan tulee olla maisemaan soveltuva, umpiosan maksimikorkeus 1200 mm. Korkeampi aita vaatii rakennusluvan. Puistoon rajoittuvilla osille ei saa rakentaa yli 1200 mm:n puuaitaa. Aidan värisävy tulee olla julkisivun pääväriin tai täydentäviin osiin soveltuva. Taitettu valkoinen on aina sallittu värisävy aidoissa. 5