Kaupunkisuunnittelulautakunta 06.05.2015 Sivu 1 / 1 1449/10.02.03/2014 70 Toppelund II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 231014, 14. kaupunginosa Haukilahti Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh. 043 825 4590 Olli Koivula, puh. 046 877 3003 etunimi.l.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Toppelund II:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 231014, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 6.5.2015 päivätyn Toppelund II - Toppelund II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6888, joka käsittää virkistysalueet 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue 231014. (Muodostuu uusi kortteli 14084.), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 järjestää asemakaavan muutosehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 20.5. pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan 20.5. pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Liite 3 Toppelund II, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet
Kaupunkisuunnittelulautakunta 06.05.2015 Sivu 2 / 2 Oheismateriaali Selostus - Toppelund II, tapahtumaluettelo - Toppelund II, kaavamääräykset 1 - Toppelund II, kaavamääräykset 2 - Toppelund II, kaavakartta - Toppelund II, ajantasa-asemakaava - Toppelund II, havainnekuva - Toppelund II, perspektiivinäkymä 1 - Toppelund II, perspektiivinäkymä 2 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa osa Toppelundinpuiston lähivirkistysalueesta yleiskaavan mukaiseen asuinkäyttöön. Asuinkerrostalojen korttelialueeksi muutettavan alueen pinta-ala on noin 6 % nykyisestä Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan muodostamasta lähivirkistysalueesta. Rakennusoikeus on 5 700 k-m², joka vastaa korttelitehokkuutta e = 0.74. Suunnittelualueen itäosa säilytetään lähivirkistysalueena. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Toppelund II - Toppelund II asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6888, käsittää virkistysalueet 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue 231014. (Muodostuu uusi kortteli 14084.) Vireilletulo Asemakaavan muutoksen hakijana on Espoon kaupungin Tekninen ja ympäristötoimi/tonttiyksikkö. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 20.8.2014. Lisäksi kaava on Espoon kaavoituskatsauksessa 2014.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 06.05.2015 Sivu 3 / 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 11.8.2014. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Suur-Tapiolan alueella Haukilahden Toppelundissa, alle kilometrin etäisyydellä Haukilahden keskustasta. Suunnittelualue sijoittuu Toppelundinpuiston lähivirkistysalueelle Mellstenintien itäpuolelle ja Toppelundintien eteläpuolelle. Suunnittelualueen länsiosa on rakentamaton mäntyvaltainen kallioalue, joka rajautuu etelässä Toppelundin päiväkotiin ja lännessä Mellstenintiehen. Kalliomäen länsirinne on paikoin jyrkkä ja mäen laki on noin 18,6 metrin korkeudessa merenpinnasta. Etelä- ja itärinne ovat loivia ja osin kivikkoisia. Mellstenintien ja kalliomäen välissä on pienialainen, kostea ja kuusikkoinen painanne. Alueen eteläosassa on yleisessä käytössä oleva pysäköintialue, jossa on noin 31 autopaikkaa. Alueen eteläpuolella on toiminut 1930-luvulta 1960-luvulle Stella Maris -niminen lastenkoti ja kesäsiirtola. Historiallisena muistona kalliomäen länsirinteen jyrkimmässä kohdassa on Stella Mariksen rakentama kivinen alttarirakennelma. Alueen itäosassa on osin hoidetuksi puistoksi rakennettu Toppelundinpuisto, jossa kulkee useita ulkoilureittejä. Toppelundinpuiston pohjoisosassa on lisäksi noin 29 autopaikkaa käsittävä yleinen pysäköintialue. Toppelundinkuja toimii ajoyhteytenä kortteliin 14079. Kaavamuutosalueen itäpuolelle jäävässä korttelissa 14079 on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue, jossa on Espoon kielikylpypäiväkoti sekä erillispientaloja, mm. Villa Toppelundina tai Villa Wahlforssina tunnettu vuonna 1951 valmistunut arkkitehtonisesti arvokas suuri omakotitalo. Suunnittelualuetta ympäröivät pääasiassa pientaloista koostuvat asuinkorttelit. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Toppelundinrannan lähivirkistysalue, jossa kulkee Espoon rantaraitti ja sijaitsee uimaranta. Suunnittelualue on kokonaan Espoon kaupungin omistuksessa. Korttelialueeksi muutettava alue sijaitsee lähes kokonaan vanhan Eklunda-nimisen palstan alueella, jolla on aikanaan toiminut Stella Maris -niminen katolilainen kesäsiirtola ja myöhemmin samanniminen nuorisotila. Kyseinen palsta on lohkottu Toppelundin tilasta jo vuonna 1927 eikä tämä alue ole kuulunut Wilhelm Wahlforssin perikunnan Espoon kaupungille virkistysalueeksi myymään alueeseen. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 7.4.2008, saanut lainvoiman 17.2.2010) suunnittelualue on osoitettu länsiosaltaan asuntoalueeksi (A). Suunnittelualueen itä- ja pohjoisosa ovat virkistysaluetta (V). Suunnittelualueella on virkistysyhteysmerkintä, joka liittää alueen laajempaan virkistysyhteysverkostoon. Asuinkerrostalot on suunniteltu alueen länsiosaan, joka on yleiskaavassa asuntoaluetta (A). Nyt laadittavana oleva asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 06.05.2015 Sivu 4 / 4 Suunnittelualueella on voimassa Toppelund II -asemakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä 29.3.1985). Kaavassa alueelle on osoitettu lähivirkistysalue (VL). Alueelle saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Lähivirkistysalueelle saa rakentaa alueen käytön kannalta tarpeelliset leikki- ja pelikentät sekä pienehköt huoltoa palvelevat rakennukset kerrosalaltaan yhteensä enintään 600 k-m². Osa alueesta varataan uimaranta-alueeksi. Lähivirkistysalueelle saa rakentaa enintään 400 k-m² kahvilarakennuksen. Suunnittelualueen etelä- ja koillisosaan on osoitettu pysäköimispaikat. Koillinen pysäköimispaikka on toteutunut etelämmäksi kuin asemakaavassa osoitettu sijainti. Länsiosa alueesta on puilla istutettavaa aluetta. Alueella tulee säilyttää tai istuttaa puita niin, että niiden määrä on vähintään 1 istutettavan alueen osan 40 m² kohti. Alueella on useita jalankulkureittejä, jotka palvelevat erityisesti ulkoilua. Suunnittelualue rajautuu lännessä katualueeseen (Mellstenintie), etelässä urheilutoimintaa palvelevien rakennusten (YU), julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeseen (YL) sekä Toppelundinrannan lähivirkistysalueeseen (VL), idässä Toppelundinkujaan, kortteliin 14079 ja Toppelundinpuiston lähivirkistysalueeseen (VL) ja pohjoisessa Toppelundintiehen. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 11.8.2014 Toppelund II:n osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 25.8. 23.9.2014. Suunnittelijoiden vastaanottotilaisuus järjestettiin 4.9.2014 Haukilahden kirjastossa. Tilaisuuteen osallistui järjestäjien lisäksi noin 60 asiasta kiinnostunutta. Nähtävilläoloaikana jätettiin 82 kirjallista mielipidettä, joihin sisältyi yhteensä noin 2 200 allekirjoitusta sisältävät kaavamuutosta vastustavat adressit. Valtaosa mielipiteen jättäneistä vastusti virkistysalueen muuttamista asumiselle. Palautteen pohjalta suunnitelmaa on kehitetty siten, että rakentamisen määrää on selvästi vähennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman osana olleisiin luonnossuunnitelmiin verrattuna. Rakentaminen on keskitetty pääosin Mellstenintien varteen. Näin varsinainen kallioalue jää selvemmin osaksi lähivirkistysaluetta. Rakennusoikeus on vähennetty eri vaihtoehtojen 10 650 13 200 kerrosalaneliömetristä 5 700 kerrosalaneliömetriin. Suurin sallittu kerrosluku on vähennetty seitsemästä viiteen. Lisäksi ylin kerros tulee toteuttaa vajaana kerroksena, jolloin rakennusmassa on kokonaista kerrosta visuaalisesti kevyempi. Asemakaavan muutos Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. Espoon eteläosien yleiskaavan tavoitteiden mukaan koko Espoossa varaudutaan 300 000
Kaupunkisuunnittelulautakunta 06.05.2015 Sivu 5 / 5 asukkaaseen vuonna 2030 ja työpaikkamäärään, joka vastaa 100 % työpaikkaomavaraisuutta. Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavaan. Yleiskaavassa suunnittelualue on länsiosaltaan osoitettu asuntoalueeksi (A). Asemakaavan muutoksessa esitetty asuinkorttelialue on pienempi kuin yleiskaavassa esitetty asuntoalue eli osa yleiskaavan asuntoalueeksi merkitystä alueesta jätetään asemakaavassa lähivirkistysalueeksi. Rakennettavalla alueella tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin. Alueella on kysyntää uusille laadukkaille ja esteettömille kerrostaloasunnoille. Hanke on yhdyskuntataloudellisesti kannattava ja liitettävissä olemassa olevaan katu- ja kunnallistekniseen verkostoon. Kaavamuutosalueen suunnitellut toiminnot ovat virkistyskäyttö, asuminen ja pysäköinti. Asuinkerrostalokorttelin osalta tavoitteena on toteuttaa hyvin laadukas ja esteetön asuinympäristö, joka mahdollistaa asumisen elinkaaren useat vaiheet. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen länsiosaan esitetään neljän neli viisikerroksisen yksiportaisen asuinkerrostalon sekä niiden tarvitsemien autopaikkojen ja korttelipihan rakentamista. Asuinkerrostalokorttelin lisäksi asemakaavan muutosalueeseen kuuluu yleinen pysäköintialue asuinkerrostalokorttelin ja korttelissa 14078 sijaitsevan päiväkodin välissä sekä noin puolet Toppelundinpuiston Toppelundinrannan lähivirkistysalueesta. Virkistysalue (VL) Virkistyskäyttöön osoitettavan alueen käyttö säilyy nykyisessä tilassaan. Suurin osa virkistysalueella kulkevista reiteistä säilytetään toteutuneilla paikoillaan ja merkitään asemakaavassa myös toteutuneille paikoilleen. Asuinkorttelin vieressä reittejä linjataan uudelleen, mutta yhteydet Mellstenintien suunnasta Toppelundinpuistoon säilyvät. Virkistysalueen läntinen pysäköintipaikka osoitetaan yleisen pysäköinnin alueeksi palvellen mm. rannan ja puiston käyttäjiä. Toppelundinpuistossa huomioidaan alueella esiintyvät liito-oravat merkitsemällä niiden ydinalue kaavassa s-1-merkinnällä, jolla turvataan kyseisen alueen säilyminen nykyistä selkeämmin. Stella Maris -kesäsiirtolan rakentama kallion kyljessä sijaitseva kivirakennelma, joka tunnetaan nimellä "Lourdesin luola", osoitetaan asemakaavassa säilytettävänä rakenteena. Suunnittelualueen koillisosassa Toppelundinpuistossa sijaitseva yleinen pysäköintialue säilytetään ajoyhteyksineen nykyisellään ja merkitään asemakaavaan toteutuneen mukaisesti. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Asuinkerrostalojen korttelialueeksi muutetaan hieman alle 6 % nykyisestä Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan muodostamasta lähivirkistysalueesta. Korttelialue sijoittuu pääosin Mellstenintien varteen eli alueelle, jonka käyttö virkistysalueena on selvästi vähäisempää kuin esimerkiksi rannassa kulkevan rantaraitin, puiston keskellä olevan nurmialueen ja kallion lakialueen käyttö. Lähes koko kallioalue jää
Kaupunkisuunnittelulautakunta 06.05.2015 Sivu 6 / 6 rakentamisen ulkopuolelle lähivirkistysalueeksi. Asemakaavan muutos ei oleellisesti heikennä Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan lähivirkistysalueen käyttöä virkistykseen, eikä merkittävissä määrin pienennä virkistysalueen alaa. Suunnitelma mahdollistaa myös yleisten polkureittien tekemisen korttelin molemmin puolin, jolloin yhteydet Mellstenintien suunnasta Toppelundinpuistoon ja rantaraitille eivät heikkene nykyiseen verrattuna. Suunnittelualueelle muodostuu uusi asuinkerrostalokortteli 14084, jonka rakennusoikeus on 5 700 k-m 2, joka vastaa korttelitehokkuutta e = 0.74. Kortteliin rakennetaan neljä yksiportaista asuinkerrostaloa, joiden pohjamuoto on paksun L-kirjaimen muotoinen. Kahden pohjoisimman rakennuksen kerrosluvuksi on asemakaavassa merkitty IV (3/4), mikä tarkoittaa nelikerroksista rakennusta, jonka ylin kerros tulee toteuttaa ns. vajaana kerroksena eli ylimmissä kerroksissa saa olla enintään 3/4 muiden kerrosten kerrosalasta. Ylimpien kerrosten julkisivuja tulee leikata rakennusten etelä- ja länsisivulla, jotta kattoterassit aukeavat parhaisiin ilmansuuntiin näkymien ja auringonvalon kannalta ja toisaalta jotta rakennusten yhtenäiset julkisivut näyttäytyisivät näihin ilmansuuntiin kerrosta matalammilta. Kahden eteläisimmän rakennuksen kerrosluvuiksi on asemakaavassa merkitty (1/2) V (3/4) eli niissä saa kolmen täyden kerroksen lisäksi tehdä vastaavanlaisen vajaan ylimmän kerroksen kuin kahdessa pohjoisemmassa rakennuksessa ja lisäksi rakennusten alimpiin kerroksiin saa osoittaa asuintiloja enintään puolet ylempien kerrosten kerrosalasta. Käytännössä rakennusten alimmat kerrokset voivat aueta eteläsuuntaan sekä osittain itä- ja länsisuuntaan loppuosan ollessa kellarimaista tilaa. Tästä syystä kahdelle eteläisemmälle rakennukselle on asemakaavassa annettu hieman suurempi rakennusoikeus verrattuna kahteen pohjoisempaan rakennukseen. Kaikkien rakennusten katot ovat suunnilleen samalla tasolla ja kaikki rakennukset vaikuttavat esimerkiksi kansipihalta katsottaessa nelikerroksisilta erilaisista kerrosluku- ja rakennusoikeusmerkinnöistä huolimatta. Rakennukset sulkevat keskelleen yhteisen kansipihan, jolle sijoitetaan rakennusten leikki- ja oleskelutoiminnot. Kansipiha liittyy korkojensa puolesta sen itäpuoliseen kalliomaastoon. Kansipihan alla on pääosa korttelin vaatimista autopaikoista, yhteensä noin 77 autopaikkaa. Autohalliin on suora yhteys kaikista hissillisistä porrashuoneista. Ajo autohalliin on luiskaa pitkin korttelin länsilaidasta. Sisäänajon tuntumassa on korttelin vierasautopaikat maantasopaikkoina. Ajoliittymä on Mellstenintiellä vastapäätä yleisen pysäköintialueen liittymää Nunnanpolun jatkeena. Korttelin maanvaraiset piha-alueet käsitellään luonnonmukaisesti. Olevaa puustoa säilytetään mahdollisuuksien mukaan ja uutta ympäristöön sopivaa kasvillisuutta istutetaan rakennusten väleihin erityisesti Mellstenintien varteen. Yleinen pysäköintialue (LP) Asemakaavan muutosalueen eteläosassa muutetaan nykyinen lähivirkistysalueen pysäköintialueeksi merkitty alueen osa yleiseksi
Kaupunkisuunnittelulautakunta 06.05.2015 Sivu 7 / 7 pysäköintialueeksi (LP). Merkintätavan muutos ei käytännössä eroa nykytilanteesta, mutta merkintä vastaa paremmin alueelle vakiintunutta toimintaa. Alueella on nykyään noin 31 autopaikkaa ja kaavamuutoksen jälkeen sinne jää noin 27 autopaikkaa. Yleisen pysäköintialueen pohjoisreunassa kulkee ulkoilureitti, joka tarjoaa turvallisen kulkureitin Mellstenintieltä Toppelundinpuistoon. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta, koska alue on Espoon kaupungin omistuksessa. Selvitykset Ympäristösuunnittelu Enviro Oy on laatinut kaavamuutoksesta luontoselvityksen 4.6.2014 ja sitä on täydennetty 10.12.2014. Asuinkerrostalojen korttelialueella Toppelundinpuiston länsiosassa ei ole arvokkaita luontotyyppejä ja länsiosa on valtaosin liito-oravalle huonosti sopivaa kalliomännikköä. Asemakaavassa merkitään suojeltavaksi kohteeksi asuinkerrostalokortteliin sijoittuva kaksirunkoinen tervaleppä, jonka juurelta on luontoselvityksen mukaan löytynyt liito-oravan jätöksiä. Selvityksen mukaan suunnittelualueen rakentaminen ei hävitä tai heikennä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, eikä vaikuta lajin tarvitsemiin kulkuyhteyksiin. Rakentamisalueella oleva liito-oravalle sovelias metsäkuvio on niin pieni, että rakentamisesta ei voi katsoa aiheutuvan merkittävää haittaa alueella eläville liito-oraville. Toppelundinpuistossa huomioidaan alueella esiintyvät liito-oravat merkitsemällä niiden ydinalue kaavassa s-1-merkinnällä, jolla turvataan kyseisen alueen säilyminen nykyistä selkeämmin. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavan muutoksen kartta - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Kolmen suunnittelukohteen luontoselvitys Espoossa: Toppelundinpuisto, Mankkaa ja Eestinkallio, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 4.6.2014 - Haukilahden Toppelundinpuisto liito-oravan elinalueena, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 10.12.2014 - Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys 2012, Sito Oy, 19.6.2012 - Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö
Kaupunkisuunnittelulautakunta 06.05.2015 Sivu 8 / 8 - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille, jotka ovat pyytäneet vastausta - Asukastilaisuuden järjestäminen - Sosiaali- ja terveystoimi, kannanottopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö
Kaupunkisuunnittelulautakunta 06.05.2015 Sivu 9 / 9