Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Toppelund II, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 14. kaupunginosa Haukilahti Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh Anni Järvitalo, puh Olli Koivula, puh etunimi.l.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Toppelund II:n asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Toppelund II - Toppelund II asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6888, 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Risto Nevanlinnan ehdotti jäsen Rainer Lahden kannattamana, että; Kaava palautetaan uuteen valmisteluun siten, että talot sijoitetaan Mellstenintien mukaisesti ja tavalla, joka minimoi virkistysalueen nakertamisen eli talot tuodaan tien varteen kiinni toisin kuin nyt esitetyssä suunnitelmassa. Samalla pitää paremmin huomioida lautakunnan edellinen palautuspäätös, jossa linjattiin että paikalle halutaan tiivismatalaa rakentamista. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että asiasta on äänestettävä, koska jäsen Harriet Klar-Kristola on vastustanut jäsen Risto Nevanlinnan ehdotusta. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat jäsen Risto Nevanlinnan ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat äänestävät käsittelyn jatkamista äänestävät EI.

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 Nimenhuutoäänestyksessä jäsen Risto Nevanlinnan palautusehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Suvi Karju, jäsen Risto Nevanlinna, varajäsen Rainer Lahti ja jäsen Kai Lintunen eli yhteensä neljä (4) ääntä. Asian käsittelyn jatkamisen puolesta (EI) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Jukka Lahti, jäsen Harriet Klar-Kristola, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Kimmo Oila, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä kahdeksan (8) jäsentä. Jäsen Seppo Salo oli poissa. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla äänellä neljää (8/4) vastaan, yhden ollessa poissa, hylänneen jäsen Risto Nevanlinnan ehdotuksen ja käsittelyn jatkuvan. Keskustelun aikana jäsen Kai Lintunen ehdotti jäsen Paula Pöntysen kannattamana, että asia hylätään, koska kauppakirjan ehtoon liittyvä juridiikka on edelleen lopullisesti ratkaisematta. Julistettuaan keskustelun asiasta päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä, koska jäsen Kai Lintusen ehdotusta on myös vastustettu. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat jäsen Kai Lintusen ehdotusta äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Suvi Karhu, jäsen Jukka Lahti, jäsen Harriet Klar-Kristola, jäsen Stefan Alman, jäsen Ulla Palomäki, jäsen Pirjo Kemppi-Virtanen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli seitsemän (7) jäsentä. Jäsen Kai Lintusen ehdotuksen puolesta (EI) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Risto Nevanlinna varajäsen Rainer Lahti ja jäsen Kai Lintunen eli yhteensä neljä (4) jäsentä. Jäsen Kimmo Oila äänesti tyhjää ja jäsen Seppo Salo oli poissa. Puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä äänellä neljää (7/4) vastaa, yhden äänestäessä tyhjää ja yhden ollessa poissa, hyväksyneen esittelijän ehdotuksen. Jäsen Kai Lintunen ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen. Päätös 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Toppelund II:n asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 Toppelund II - Toppelund II asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6888, 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue Jäsen Kai Lintunen ilmoitti eriävänä mielipiteenä seuraavaa: Jätän eriävän mielipiteen siltä osin kuin kaava koskee aluetta, joka on alueen hankintasopimuksessa (Espoo-Wahlforssin perikunta) osoitettu ainoastaan virkistyskäyttöön. Liite Oheismateriaali Selostus 17 Toppelund II, muistutusten lyhennelmät ja vastineet 18 Toppelund II, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Toppelund II, tapahtumaluettelo - Toppelund II, kaavamääräykset - Toppelund II, kaavakartta - Toppelund II, ajantasa-asemakaava - Toppelund II, havainnekuva - Toppelund II, näkymäkuva 1 - Toppelund II, näkymäkuva 2 - Toppelund II, näkymäkuva 3 - Toppelund II, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa osa Toppelundinpuiston lähivirkistysalueesta yleiskaavan mukaiseen asuinkäyttöön. Asuinkerrostalojen korttelialueeksi muutettavan alueen pinta-ala on noin 6 % nykyisestä Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan muodostamasta lähivirkistysalueesta. Rakennusoikeus on k-m², joka vastaa korttelitehokkuutta e = Suunnittelualueen itäosa säilytetään lähivirkistysalueena. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla:

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 Toppelund II - Toppelund II asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6888, käsittää virkistysalueet 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue (Muodostuu uusi kortteli ) Aloite ja vireilletulo Asemakaavan muutoksen hakijana on Espoon kaupungin Tekninen ja ympäristötoimi/tonttiyksikkö. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Lisäksi kaava on ollut Espoon kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Toppelundin alueen sopimuksista ja maankäytöstä Toppelundin asemakaavan muutosalueella ja lähiympäristössä on viimeisen puolen vuosisadan aikana tapahtunut seuraavia maanomistuksen ja maankäytön muutoksia. Pääosa ehdotetusta Toppelundin asuinkerrostalokorttelista sijaitsee alueella, jonka silloinen Espoon kauppala osti Katolinen Kirkko Suomessa -yhdistykseltä vuonna Sittemmin vuonna 1980 Espoon kaupunki hankki Wahlforssin perikunnalta kaksi tilaa. Kauppakirjan ehdon mukaan kaupunki sitoutuu asemakaavoittamaan kaupan ulkopuolelle jätetyille määräaloille uutta rakennusoikeutta k-m 2, josta omarantaista tonttia vähintään 500 k-m 2. Tähän Wahlforssin kauppakirjaan sisältyy sopimusehto, jonka mukaan kaupunki sitoutuu käyttämään ostamiaan alueita vain virkistyskäyttöä palveleviin tarkoituksiin. Ehdon oikeudellista merkitystä heijastaa yhtäältä kauppakirjan yksityisoikeudellinen luonne ja toisaalta kunnan lakisääteiset tehtävät ja velvoitteet. Itse sopimukseen (kauppakirja) voivat vedota vain sopijapuolet. Espoon kaupunkia velvoittaa maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maankäytön ohjaustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti asuntotuotannon tarve (MRL 51 ). Päätösvalta kaavoituksen aloittamisesta on kunnalla. Jo aiemmin Espoon valtuusto on päättänyt osoittaa sanotun kauppakirjan virkistysaluetta toiseen käyttötarkoitukseen. Toppelundissa on kahdessa erillisessä lainvoimaisessa asemakaavassa osoitettu alueita merkinnällä YU ja YL. Niillä on nykyisin päiväkotitoimintaa. Asemakaavaa laadittaessa oikeusvaikutteinen yleiskaava on otettava huomioon. Kunnan tulee huolehtia yleiskaavan laatimisesta ja sen

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 pitämisestä ajan tasalla. Yleiskaava esittää kaavan muodossa kunnan maankäytön tavoitellun kehityksen periaatteet. Lainvoimaisessa Espoon eteläosien yleiskaavassa Toppelundin alue on osoitettu länsiosaltaan asuntoalueeksi A, itä- ja pohjoisosa virkistysalueeksi V. Alueella on virkistysyhteysmerkintä, joka liittää alueen laajempaan virkistysyhteysverkostoon. Valtuusto on hyväksynyt yleiskaavan vuonna Ehdotettu Toppelundin asemakaavan muutos toteuttaa valtuuston hyväksymää yleiskaavaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa laatimaan asemakaavan siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Edellä todetun mukaisesti Toppelundin asuinkerrostalokortteli sijaitsee valtaosin alueella, jonka Espoon kauppala osti katoliselta kirkolta. Osa korttelin kaakkoiskulmasta, suuruudeltaan vajaa m 2, sijaitsee sopimuksessa virkistysalueeksi osoitetulla Wahlforssin perikunnalta ostetulla alueella. Koko Toppelundinpuiston / rannan virkistysalueesta tämä on vähemmän kuin 2 %. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Suur-Tapiolan alueella Haukilahden Toppelundissa, alle kilometrin etäisyydellä Haukilahden keskustasta. Suunnittelualue sijoittuu Toppelundinpuiston lähivirkistysalueelle Mellstenintien itäpuolelle ja Toppelundintien eteläpuolelle. Suunnittelualueen länsiosa on rakentamaton mäntyvaltainen kallioalue, joka rajautuu etelässä Toppelundin päiväkotiin ja lännessä Mellstenintiehen. Kalliomäen länsirinne on paikoin jyrkkä ja mäen laki on noin 18,6 metrin korkeudessa merenpinnasta. Etelä- ja itärinne ovat loivia ja osin kivikkoisia. Mellstenintien ja kalliomäen välissä on pienialainen, kostea ja kuusikkoinen painanne. Alueen eteläosassa on yleisessä käytössä oleva pysäköintialue, jossa on noin 31 autopaikkaa. Alueen eteläpuolella on toiminut 1930-luvulta 1960-luvulle Stella Maris -niminen lastenkoti ja kesäsiirtola. Historiallisena muistona kalliomäen länsirinteen jyrkimmässä kohdassa on Stella Mariksen rakentama kivinen alttarirakennelma. Alueen itäosassa on osin hoidetuksi puistoksi rakennettu Toppelundinpuisto, jossa kulkee useita ulkoilureittejä. Toppelundinpuiston pohjoisosassa on lisäksi noin 29 autopaikkaa käsittävä yleinen pysäköintialue. Toppelundinkuja toimii ajoyhteytenä kortteliin Kaavamuutosalueen itäpuolelle jäävässä korttelissa on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue, jossa on Espoon kielikylpypäiväkoti sekä erillispientaloja, mm. Villa Toppelundina tai Villa Wahlforssina tunnettu vuonna 1951 valmistunut arkkitehtonisesti arvokas suuri omakotitalo. Suunnittelualuetta ympäröivät pääasiassa pientaloista koostuvat asuinkorttelit. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Toppelundinrannan lähivirkistysalue, jossa kulkee Espoon rantaraitti ja sijaitsee uimaranta. Suunnittelualue on kokonaan Espoon kaupungin omistuksessa. Korttelialueeksi muutettava alue sijaitsee lähes kokonaan vanhan

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6 Eklunda-nimisen palstan alueella, jolla on aikanaan toiminut Stella Maris -niminen katolilainen kesäsiirtola ja myöhemmin samanniminen nuorisotila. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä , saanut lainvoiman ) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Espoon eteläosien yleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa , saanut lainvoiman ) suunnittelualue on osoitettu länsiosaltaan asuntoalueeksi (A). Suunnittelualueen itä- ja pohjoisosa ovat virkistysaluetta (V). Suunnittelualueella on virkistysyhteysmerkintä, joka liittää alueen laajempaan virkistysyhteysverkostoon. Asuinkerrostalot on suunniteltu alueen länsiosaan, joka on yleiskaavassa asuntoaluetta (A). Nyt laadittavana oleva asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Suunnittelualueella on voimassa Toppelund II -asemakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä ). Kaavassa alueelle on osoitettu lähivirkistysalue (VL). Alueelle saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Lähivirkistysalueelle saa rakentaa alueen käytön kannalta tarpeelliset leikki- ja pelikentät sekä pienehköt huoltoa palvelevat rakennukset kerrosalaltaan yhteensä enintään 600 k-m². Osa alueesta varataan uimaranta-alueeksi. Lähivirkistysalueelle saa rakentaa enintään 400 k-m² kahvilarakennuksen. Suunnittelualueen etelä- ja koillisosaan on osoitettu pysäköimispaikat. Koillinen pysäköimispaikka on toteutunut etelämmäksi kuin asemakaavassa osoitettu sijainti. Länsiosa alueesta on puilla istutettavaa aluetta. Alueella tulee säilyttää tai istuttaa puita niin, että niiden määrä on vähintään 1 istutettavan alueen osan 40 m² kohti. Alueella on useita jalankulkureittejä, jotka palvelevat erityisesti ulkoilua. Suunnittelualue rajautuu lännessä katualueeseen (Mellstenintie), etelässä urheilutoimintaa palvelevien rakennusten (YU), julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeseen (YL) sekä Toppelundinrannan lähivirkistysalueeseen (VL), idässä Toppelundinkujaan, kortteliin ja Toppelundinpuiston lähivirkistysalueeseen (VL) ja pohjoisessa Toppelundintiehen. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville ja päätti järjestää tiedotus- ja keskustelutilaisuuden, joka pidettiin Westendinpuiston koululla. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Ehdotuksesta saatiin 38 muistutusta ja 6 lausuntoa tai kannanottoa. Muistutuksissa vastustetaan virkistysalueen muuttamista asumiselle. Muistutukset sisälsivät myös edellisessä kaavavaiheessa kerätyt kaavamuutosta vastustavat adressit (noin allekirjoittajaa).

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 7 Palautteen johdosta asemakaavan muutosehdotusta on tarkistettu seuraavasti: - Täydennetty rakentamistapaa koskevaa kaavamääräystä (3 ) siten, että varmistetaan korttelin korkealaatuinen toteutus. Rakennusten julkisivujen tulee olla pääasiassa valkeaa rappausta sekä lämminsävyistä tiiltä tai puuta. Kirkkaita värisävyjä ei saa käyttää tehosteväreinä. Materiaalien tulee olla kestäviä ja korkeatasoisia. Rakennusten kellarikerrosten ja autohallin näkyvien osien julkisivut tulee olla luonnonkivipintaisia ja ne tulee suunnitella siten, että ne eivät anna umpinaista vaikutelmaa. Parvekkeiden tulee olla pääasiassa rakennuksen runkoon upotettuja. Rakennusten ylimmät kerrokset tulee toteuttaa vajaina kerroksina siten, että niihin muodostuu kattoterassit. - Täydennetty lähivirkistysalueen kaavamääräystä siten, että alueella sijaitsee liito-oravan latvusyhteyksiä, jotka tulee turvata, - Täydennetty liito-oravien ydinalueen kaavamääräystä (s-1) siten, että aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava ympäristöviranomaisen kanssa, - Tarkasteltu rakennusten sopeutumista ympäristöön rantaraitilta ja Toppelundinpuistosta päin katsottuna. Lähivirkistysalueen luonne ja reitistö säilyy suurimmaksi osaksi ennallaan. Muutoksia tapahtuu uuden korttelialueen välittömässä läheisyydessä, jossa metsäinen maisemakuva muuttuu rakennetuksi. Metsän tuntu kuitenkin säilyy jatkossakin suurimmaksi osaksi ja vain harvoista paikoista polkuverkostosta avautuu näkymiä korttelialueelle. Näkymäkuvia on lisätty oheismateriaaliin ja kaavaselostukseen. Tarkistukset eivät edellytä asemakaavan muutosehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville. Asemakaavan muutos Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. Espoon eteläosien yleiskaavan tavoitteiden mukaan koko Espoossa varaudutaan asukkaaseen vuonna 2030 ja työpaikkamäärään, joka vastaa 100 % työpaikkaomavaraisuutta. Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavaan. Yleiskaavassa suunnittelualue on länsiosaltaan osoitettu asuntoalueeksi (A). Asemakaavan muutoksessa esitetty asuinkorttelialue on pienempi kuin yleiskaavassa esitetty asuntoalue eli osa yleiskaavan asuntoalueeksi merkitystä alueesta jätetään asemakaavassa lähivirkistysalueeksi. Rakennettavalla alueella tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin ja parannetaan edellytyksiä palveluiden ja joukkoliikenteen kehittymiselle alueella. Alueella on kysyntää uusille laadukkaille ja esteettömille

8 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 8 kerrostaloasunnoille. Hanke on yhdyskuntataloudellisesti kannattava ja liitettävissä olemassa olevaan katu- ja kunnallistekniseen verkostoon. Asuinkerrostalotonttien asemakaavoittaminen on valtuuston hyväksymien maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteiden mukaista. Lisäksi se toteuttaa kaupungin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa. Tontinmyyntitulot tulevat kaupungille. Kaavamuutosalueen suunnitellut toiminnot ovat virkistyskäyttö, asuminen ja pysäköinti. Asuinkerrostalokorttelin osalta tavoitteena on toteuttaa hyvin laadukas ja esteetön asuinympäristö, joka mahdollistaa asumisen elinkaaren useat vaiheet. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen länsiosaan esitetään neljän neli-viisikerroksisen yksiportaisen asuinkerrostalon sekä niiden tarvitsemien autopaikkojen ja korttelipihan rakentamista. Asuinkerrostalokorttelin lisäksi asemakaavan muutosalueeseen kuuluu yleinen pysäköintialue asuinkerrostalokorttelin ja korttelissa sijaitsevan päiväkodin välissä sekä noin puolet Toppelundinpuiston-Toppelundinrannan lähivirkistysalueesta. Toppelundinpuiston virkistysarvoiltaan tärkeimmät osat ja lähes koko kallioalue jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Liito-oravien ydinalueet suojellaan ja pääosa virkistysalueesta säilyy nykyisessä käytössä. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala m², josta lähivirkistysaluetta on m² (85,7 %), asuinkerrostalojen korttelialuetta m² (11,2 %) ja yleistä pysäköintialuetta m² (3,1 %). Kaava-alueen rajaus käsittää noin puolet Toppelundinpuiston-Toppelundinrannan lähivirkistysalueesta. Asuinkerrostalojen korttelialueeksi muutettavan alueen pinta-ala on hieman alle 6 % nykyisestä Toppelundinpuiston-Toppelundinrannan muodostamasta lähivirkistysalueesta. Asemakaavan rakennusoikeus on k-m² eli asemakaavan muutoksen kokonaistehokkuusluvuksi tulee esitetyllä rakennusoikeudella noin e = Asuinkerrostalokorttelialueen tehokkuusluku on noin e = Kaikki asemakaavan rakennusoikeus on uutta rakennusoikeutta. Rakennusoikeus on kokonaisuudessaan asuinkerrostalojen kerrosalaa. Asuntojen lukumäärä on noin 60 kpl. Laskennallinen asukasmäärä on noin 120 asukasta. Kaavatalous Suunnittelualue on Espoon kaupungin omistuksessa. Alueella on kunnallistekniikka. Tontinmyyntitulot ovat noin euroa. Ulkoilureittien ja yleisen pysäköintipaikan muutoksista aiheutuu noin euron kustannukset.

9 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 9 Asemakaavan muutos Virkistysalue (VL-1) Virkistyskäyttöön osoitettavan alueen käyttö säilyy nykyisessä tilassaan. Virkistysalueen käyttötarkoitukseen lisätään, että alueella sijaitsee liitooravan latvusyhteyksiä, jotka tulee turvata. Suurin osa virkistysalueella kulkevista reiteistä säilytetään toteutuneilla paikoillaan ja merkitään asemakaavassa myös toteutuneille paikoilleen. Asuinkorttelin vieressä reittejä linjataan uudelleen, mutta yhteydet Mellstenintien suunnasta Toppelundinpuistoon säilyvät. Virkistysalueen läntinen pysäköintipaikka osoitetaan yleisen pysäköinnin alueeksi, joka palvelee mm. rannan ja puiston käyttäjiä. Toppelundinpuistossa huomioidaan alueella esiintyvät liito-oravat merkitsemällä niiden ydinalue kaavassa s-1-merkinnällä, jolla turvataan kyseisen alueen säilyminen nykyistä selkeämmin. Stella Maris -kesäsiirtolan rakentama kallion kyljessä sijaitseva kivirakennelma, joka tunnetaan nimellä "Lourdesin luola", osoitetaan asemakaavassa suojeltavana rakenteena. Suunnittelualueen koillisosassa Toppelundinpuistossa sijaitseva yleinen pysäköintialue säilytetään ajoyhteyksineen nykyisellään ja merkitään asemakaavaan toteutuneen mukaisesti. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Asuinkerrostalojen korttelialueeksi muutetaan hieman alle 6 % nykyisestä Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan muodostamasta lähivirkistysalueesta. Korttelialue sijoittuu pääosin Mellstenintien varteen eli alueelle, jonka käyttö virkistysalueena on selvästi vähäisempää kuin esimerkiksi rannassa kulkevan rantaraitin, puiston keskellä olevan nurmialueen ja kallion lakialueen käyttö. Lähes koko kallioalue jää rakentamisen ulkopuolelle lähivirkistysalueeksi. Asemakaavan muutos ei oleellisesti heikennä Toppelundinpuiston ja Toppelundinrannan lähivirkistysalueen käyttöä virkistykseen, eikä merkittävissä määrin pienennä virkistysalueen alaa. Suunnitelma mahdollistaa myös yleisten polkureittien tekemisen korttelin molemmin puolin, jolloin yhteydet Mellstenintien suunnasta Toppelundinpuistoon ja rantaraitille eivät heikkene nykyiseen verrattuna. Suunnittelualueelle muodostuu uusi asuinkerrostalokortteli Korttelin rakennusoikeus on k-m 2, joka vastaa korttelitehokkuutta e = Kortteliin rakennetaan neljä yksiportaista asuinkerrostaloa, joiden pohjamuoto on paksun L-kirjaimen muotoinen. Kahden pohjoisimman rakennuksen kerrosluvuksi on asemakaavassa merkitty IV(3/4), mikä tarkoittaa nelikerroksista rakennusta, jonka ylin kerros tulee toteuttaa ns. vajaana kerroksena eli ylimmissä kerroksissa saa olla enintään 3/4 muiden kerrosten kerrosalasta. Ylimpien kerrosten julkisivuja tulee leikata rakennusten etelä- ja länsisivulla, jotta kattoterassit aukeavat parhaisiin ilmansuuntiin näkymien ja auringonvalon kannalta ja toisaalta jotta rakennusten yhtenäiset julkisivut näyttäytyisivät näihin ilmansuuntiin kerrosta matalammilta. Kahden eteläisimmän rakennuksen kerrosluvuiksi on asemakaavassa merkitty (1/2)V(3/4) eli niissä saa kolmen täyden kerroksen lisäksi tehdä vastaavanlaisen vajaan ylimmän kerroksen kuin

10 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 10 kahdessa pohjoisemmassa rakennuksessa ja lisäksi rakennusten alimpiin kerroksiin saa osoittaa asuintiloja enintään puolet ylempien kerrosten kerrosalasta. Käytännössä rakennusten alimmat kerrokset voivat aueta eteläsuuntaan sekä osittain itä- ja länsisuuntaan loppuosan ollessa kellarimaista tilaa. Tästä syystä kahdelle eteläisemmälle rakennukselle on asemakaavassa annettu hieman suurempi rakennusoikeus verrattuna kahteen pohjoisempaan rakennukseen. Kaikkien rakennusten katot ovat suunnilleen samalla tasolla ja kaikki rakennukset vaikuttavat esimerkiksi kansipihalta katsottaessa nelikerroksisilta erilaisista kerrosluku- ja rakennusoikeusmerkinnöistä huolimatta. Rakennukset sulkevat keskelleen yhteisen kansipihan, jolle sijoitetaan rakennusten leikki- ja oleskelutoiminnot. Kansipiha liittyy korkojensa puolesta sen itäpuoliseen kalliomaastoon. Kansipihan alla on pääosa korttelin vaatimista autopaikoista, yhteensä noin 77 autopaikkaa. Autohalliin on suora yhteys kaikista hissillisistä porrashuoneista. Ajo autohalliin on luiskaa pitkin korttelin länsilaidasta. Sisäänajon tuntumassa on korttelin vierasautopaikat maantasopaikkoina. Ajoliittymä on Mellstenintiellä vastapäätä yleisen pysäköintialueen liittymää Nunnanpolun jatkeena. Korttelin maanvaraiset piha-alueet käsitellään luonnonmukaisesti. Olevaa puustoa säilytetään mahdollisuuksien mukaan ja uutta ympäristöön sopivaa kasvillisuutta istutetaan rakennusten väleihin erityisesti Mellstenintien varteen. Yleinen pysäköintialue (LP) Asemakaavan muutosalueen eteläosassa muutetaan nykyinen lähivirkistysalueen pysäköintialueeksi merkitty alueen osa yleiseksi pysäköintialueeksi (LP). Merkintätavan muutos ei käytännössä eroa nykytilanteesta, mutta merkintä vastaa paremmin alueelle vakiintunutta toimintaa. Alueella on nykyään noin 31 autopaikkaa ja kaavamuutoksen jälkeen sinne jää noin 27 autopaikkaa. Yleisen pysäköintialueen pohjoisreunassa kulkee ulkoilureitti, joka tarjoaa turvallisen kulkureitin Mellstenintieltä Toppelundinpuistoon. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta, koska alue on Espoon kaupungin omistuksessa. Selvitykset Ympäristösuunnittelu Enviro Oy on laatinut kaavamuutoksesta luontoselvityksen ja sitä on täydennetty Asuinkerrostalojen korttelialueella Toppelundinpuiston länsiosassa ei ole arvokkaita luontotyyppejä ja länsiosa on valtaosin liito-oravalle huonosti sopivaa kalliomännikköä. Asemakaavassa merkitään suojeltavaksi kohteeksi asuinkerrostalokortteliin sijoittuva kaksirunkoinen tervaleppä, jonka juurelta on luontoselvityksen mukaan löytynyt liito-oravan jätöksiä. Selvityksen mukaan suunnittelualueen rakentaminen ei hävitä tai heikennä

11 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 11 Päätöshistoria liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, eikä vaikuta lajin tarvitsemiin kulkuyhteyksiin. Rakentamisalueella oleva liito-oravalle sovelias metsäkuvio on niin pieni, että rakentamisesta ei voi katsoa aiheutuvan merkittävää haittaa alueella eläville liito-oraville. Toppelundinpuistossa huomioidaan alueella esiintyvät liito-oravat merkitsemällä niiden ydinalue kaavassa s-1-merkinnällä, jolla turvataan kyseisen alueen säilyminen nykyistä selkeämmin. Lisäksi virkistysalueen käyttötarkoitukseen lisätään, että alueella sijaitsee liito-oravan latvusyhteyksiä, jotka tulee turvata. Hyväksyminen Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Toppelund II:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Toppelund II - Toppelund II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6888, joka käsittää virkistysalueet 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue (Muodostuu uusi kortteli ), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 järjestää asemakaavan muutosehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.

12 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 12 Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Toppelund II:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Toppelund II - Toppelund II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6888, joka käsittää virkistysalueet 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue (Muodostuu uusi kortteli ), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 järjestää asemakaavan muutosehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen ja jäsen Ahlmanin kannattamana, että asia palautetaan siten valmisteltavaksi, että: - Kaupunkisuunnittelukeskus muokkaa esityslistatekstiä huomattavasti siten, että tämän asian juridiikka (kauppakirjan kohdan 8 sitovuus/jatkotoimet) selkeytetään. - Lähtökohtana asemakaavamuutokselle on massiivisista rakennussuunnitelmista luopuminen ja asuinrakentamisen osoittaminen kadunvarteen maastomuotojen rajaamalle pienelle alueelle pitäen lähtökohtana kallioalueen eteläpuolelle sijoittuvaa yleiskaavan mukaista rajausta. Esitettyjen pistetalojen vaihtoehdoksi tehdään tiivismatalan rakentamisen pientalomainen alue. Vaihtoehtoja vertailemalla lautakunta palautuksen jälkeen arvioi mitä rakentamista alueelle voidaan toteuttaa. - Kaava-alueena käsitellään sekä tämä rakennusalue että koko laaja virkistysalue siten, että kaavamääräyksiin sisällytetään virkistysalueen puistosuunnitelman velvoittava toteuttaminen. Näin varmistetaan että alueen muita osia ei tulevina vuosina tehtävillä päätöksillä oteta rakentamiseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen ne.

13 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 13 Päätös päätti, että asia palautetaan siten valmisteltavaksi, että: - Kaupunkisuunnittelukeskus muokkaa esityslistatekstiä huomattavasti siten, että tämän asian juridiikka (kauppakirjan kohdan 8 sitovuus/jatkotoimet) selkeytetään. - Lähtökohtana asemakaavamuutokselle on massiivisista rakennussuunnitelmista luopuminen ja asuinrakentamisen osoittaminen kadunvarteen maastomuotojen rajaamalle pienelle alueelle pitäen lähtökohtana kallioalueen eteläpuolelle sijoittuvaa yleiskaavan mukaista rajausta. Esitettyjen pistetalojen vaihtoehdoksi tehdään tiivismatalan rakentamisen pientalomainen alue. Vaihtoehtoja vertailemalla lautakunta palautuksen jälkeen arvioi mitä rakentamista alueelle voidaan toteuttaa. - Kaava-alueena käsitellään sekä tämä rakennusalue että koko laaja virkistysalue siten, että kaavamääräyksiin sisällytetään virkistysalueen puistosuunnitelman velvoittava toteuttaminen. Näin varmistetaan että alueen muita osia ei tulevina vuosina tehtävillä päätöksillä oteta rakentamiseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Toppelund II:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Toppelund II - Toppelund II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6888, joka käsittää virkistysalueet 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue (Muodostuu uusi kortteli ), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 järjestää asemakaavan muutosehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Puheenjohtaja Markkula poistui klo 18:55 asian käsittelyn aikana, jonka jälkeen puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Louhelainen. Keskustelun kuluessa jäsen Lintunen ehdotti, että asia hylätään.

14 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 14 Puheenjohtaja Louhelainen ehdotti, että asemakaavan muutosehdotuksesta järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Palomäki. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Louhelainen totesi jäsen Lintusen ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja Louhelainen tiedusteli, voidaanko esittelijän ja puheenjohtajan ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Louhelainen niiden tulleen hyväksytyiksi. Jäsen Lintunen ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen. Päätös 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Toppelund II:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Toppelund II - Toppelund II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6888, joka käsittää virkistysalueet 14. kaupunginosassa (Haukilahti), alue (Muodostuu uusi kortteli ), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 4 järjestää asemakaavan muutosehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Ulla Palomäen. Tiedoksi Jäsen Lintunen ilmoitti eriävänä mielipiteenä seuraavaa: Jätän eriävän mielipiteen siltä osin kuin kaava koskee aluetta, joka on alueen hankintasopimuksessa (Espoo-Wahlforssin perikunta) osoitettu ainoastaan virkistyskäyttöön. - Ote ilman liitteitä: Hakija - Ote ja liitteet: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen

15 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 15