JÄTEHUOLLON PALVELUTASO, KAUSI 2006 2008

1 JÄTEHUOLLON PALVELUTASO, KAUSI 2006 2008 1 TAUSTAA 1.1 LAINSÄÄDÄNTÖ 1.9.2004 vimaan tulleen jätelain muutksen mukaan järjestetty jätteenkuljetus n suunniteltava ja hidettava siten, että se turvaa jätteen haltijille riittävän palvelutasn. Lisäksi jätelain muutksessa tdetaan, että jätemaksun määräämisen yksityiskhtaiset perusteet sisältävän taksan hyväksyy kunta, ja että taksa tulee hyväksyä siten, että jätemaksu vastaa tarjttua palvelutasa ja kannustaa jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä jätteen hyödyntämiseen. Jätelain muutkseen n kirjattu myös jätemaksun khtuullistamisesta seuraavaa: js taksan mukaista jätemaksua n pidettävä khtuuttman suurena tai pienenä, vidaan maksu määrätä taksasta piketen tai maksu jättää perimättä ttaen humin erityisesti jätteen määrä, järjestetyn jätehulln palvelutas ja jätteen matiminen hyödyntäminen. 1.2 HAJA-ASUTUSALUEIDEN PALVELUTASO-OPAS Sumen ympäristökeskus ja Kuntaliitt laativat haja-asutusalueiden palvelutasppaan selventämään jätelain muutsta. Opas valmistui vunna 2005. Oppaan tavitteena n knkretisida uusia vaatimuksia ja pastaa kuntien viranmaisia hajaja lma-asutuksen jätehulln suunnittelussa ja parantamisessa. 1.3 KUNTIEN JÄTESTRATEGIA Yhtiön sakaskunnat (kunnat) laativat jätestrategian yhteisen san vusina 2004 2005 Sumen Kuntaliitn antaman susituksen mukaan. Jätestrategian tavitteena li jätehultjärjestelmän kehittämiskhteiden kartittaminen, timintalinjausten etsiminen tdetuille kehittämiskhteille sekä vastuiden ja työnjan selkeyttäminen. Jätestrategialla kunnat ilmaisivat tahtnsa jätehulln tteuttamiseksi ja kehittämiseksi valitsemillaan päämäärillä ja niiden tavittelemiseksi määritellyillä timenpiteillä. Jätestrategian yhteinen sa lähetettiin kuntiin hyväksyttäväksi huhtikuussa 2005 ja kaikki kunnat vat sen hyväksyneet. Yhteisen palvelutasn määrittely alitettiin kuntien jätestrategiahankkeen aikana. Yhdeksi jätestrategian tavitteeksi kirjattiin palvelutasn määrittelyn jatkaminen ja tätä varten nimettiin palvelutastyöryhmä 7.4.2005 pidetyssä jätestrategiahankkeen neuvttelukunnan kkuksessa. Palvelutastyöryhmän jäsenet vat: Tuula-Anneli Kinnunen (puheenjhtaja), Kupin kaupunki Jukka Rissanen, Karttulan kunta Annika Rautanen, Juanksken kaupunki Pekka Rautiainen, Kupin kaupunki Hanna Kakriainen, Pieksämäen seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Kari Leskinen, Siilinjärven kunta Katja Oksala, Knneveden ja Sumiaisten kunnat Heli Kanninen, Sunenjen kaupunki Pekka Björk, Jätekukk Oy Leena Väänänen (sihteeri), Jätekukk Oy

2 Kuntien jätestrategian yhteiseen saan kirjatut, palvelutasn liittyvät tavitteet ja timenpiteet n kttu liitteeseen 2. Lisäksi jätestrategiaan kirjattiin, että asiakkaalta perittävällä pienimmällä mahdllisella kiinteällä maksusalla saa jätestrategiassa yhteisesti svitun palvelutasn, ja js jhnkin kuntaan halutaan enemmän palveluja, nstetaan taksan kiinteää maksusaa kunnan alueella. 1.4 OSAKASSOPIMUS Osakasspimuksen mukaan: Yhtiö järjestää sellaisen jätteen kuljetuksen, jnka kunta n jätelain 10 :n mukaan velvllinen järjestämään. Yhtiö vi spimuksella järjestää muunkin jätteen kuljetuksen. Yhtiö järjestää sellaisen spijakuntien alueella syntyvän jätteen vastaantn, hyödyntämisen ja käsittelyn, jnka kunta n jätelain 13 :n mukaan velvllinen järjestämään. Yhtiö vi spimuksella ttaa vastaan muutakin jätettä sekä järjestää sen hyödyntämisen ja käsittelyn. Yhtiö hulehtii myös sakaskuntiensa pulesta tarpeellisesta jätehulln neuvnta, tiedtus- ja valistustehtävistä. Yhtiö laatii kunnille tarpeelliset seurantaraprtit tarpeellisista seurantaraprtit sekä tekee valvntaa varten tarpeellisia tilastja ja tutkimuksia. Yhtiöllä n mistusikeus keräämiinsä tai vastaanttamiinsa jätteisiin tai hyödynnettäväksi tarkitettaviin aineisiin ja niistä lajittelemalla tai jalstamalla saatuihin tutteisiin 1.5 TIETOJA ASUKAS-, ASIAKAS-, KIINTEISTÖ- JA JÄTEMÄÄRISTÄ Tietja kuntien asukas-, asiakas- ja kiinteistömääristä n esitetty taulukssa 1. Tietja vastaanttpisteiden jätemääristä n esitetty taulukssa 2. Taulukssa 2 esitettyjen vastaanttpisteiden jätemäärien lisäksi ekpisteisiin tutiin vunna 2004 yhteensä 368 t lasia, 141 t metallia, 988 t keräyskartnkia, 1 854 t pahvia ja 9 322 t paperia. Tietja nykyisestä palvelutassta n esitetty taulukssa 3.

Taulukk 1 Tietja kuntien asukas-, asiakas- ja kiinteistömääristä Kunta Asukasmäärä 1) Vakituiset asunnt 2) Vapaa-ajan asunnt 3) Asunnt yhteensä Kiinteistökhtaista astiaa käyttävät asunnt 4) Kimppaastiaa käyttävät asunnt 4) Aluekeräyspistettä käyttävät vakituiset asunnt 4) Aluekeräyspistettä käyttävät vapaa-ajan asunnt 4) Asuntja asiakkaana yhteensä Liittymisaste järjestettyyn jätteen kuljetukseen 5) Juankski 5 622 2 839 1 012 3 851 1 788 1 152 138 469 3 547 92 % Kaavi 3 630 1 931 1 145 3 076 1 146 796 187 451 2 580 84 % Karttula 3 505 1 552 1 319 2 871 936 1 020 29 336 2 321 81 % Knnevesi 3 154 1 525 1 138 2 663 732 501 44 277 1 554 58 % Kupi 90 518 47 277 5 137 52 414 42 395 4 169 41 607 47 212 90 % Maaninka 3 793 1 820 929 2 749 1 087 171 0 0 1 258 46 % Nilsiä 6 587 3 388 1 907 5 295 2 238 1 015 80 188 3 521 66 % Pieksämäki 12 436 7 068 23 7 091 6 508 1 095 1 1 6 692 94 % Pieksänmaa 8 691 3 872 2 941 6 813 2 277 182 0 11 3 383 50 % Rautalampi 3 707 1 924 1 527 3 451 1 177 913 0 39 2 129 62 % Rautavaara 2 137 1 214 550 1 764 645 484 0 0 1 129 64 % Siilinjärvi 20 234 8 397 975 9 372 7 122 369 0 2 7 491 80 % Sumiainen 1 289 616 870 1 486 288 913 53 472 1 341 90 % Sunenjki 7 836 4 000 1 064 5 064 3 199 1 027 5 500 4 731 93 % Terv 1 890 946 874 1 820 369 869 13 120 1 371 75 % Tuusniemi 3 031 1 626 1 300 2 926 1 179 889 78 567 2 713 93 % Vesant 2 689 1 381 816 2 197 749 914 7 213 1 883 86 % YHTEENSÄ 180 749 91 376 23 527 114 903 73 835 16 479 4 253 676 94 856 Keskimäärin 83 % 1) Lähde: Väestörekisterikeskus, vudenvaihde 2004 2005 2) Lähde: Tilastkeskus, 31.12.2003 3) Lähde: Tilastkeskus 2004 4) Lähde: Jätekukk Oy:n asiakasrekisteri, syyskuu 2005 5) Laskettu asuntjen määristä. Liittymättömät asunnt vat enimmäkseen vapaa-ajan asuntja, kska kunnat vat kehttaneet vakituisia asuntja (kesämökkiläisten mistajat eivät välttämättä le kuntien tiedssa)

Kunta Taulukk 2 Tietja kuntien vastaanttpisteisiin tuduista jätemääristä Iskkiset jäte-esineet ja rakennusjäte 1) 8) (kg) Iskkiset jäteesineet ja rakennusjäte asukas) Metallirmu (kg) 1) Iskkiset jäteesineet ja rakennusjäte asunt) 9) Metallirmu asu nt) 9) Metallirmu asukas) Sähkö- ja elektrniikkarmu (kg) 2) Sähkö- ja elektrniikkarmu asukas) Sähkö- ja elektrniikkarmu asunt) 9) Ongelmajätteet (kg) 2) Ongelmajätteet asukas) Juankski 48 500 8,6 12,6 73 660 13,1 19,1 21 351 3,8 5,5 34 376 6,1 8,9 Kaavi 23 900 6,6 7,8 33 450 9,2 10,9 6 730 1,9 2,2 15 668 4,3 5,1 Karttula 3) 3) 3) 3) 3) 3) 6 302 1,8 2,2 7 673 2,2 2,7 Knnevesi 64 780 20,5 24,3 41 610 13,2 15,6 17 691 5,6 6,6 23 756 7,5 8,9 Kupi 2 850 910 4) 31,5 54,4 643 575 4) 7,1 12,3 187 948 2,1 3,6 173 940 1,9 3,3 Maaninka 5) 5) 5) 5) 5) 5) 40 531 10,7 14,7 28 007 7,4 10,2 Nilsiä 47 660 7,2 9,0 101 300 15,4 19,1 35 535 5,4 6,7 50 677 7,7 9,6 Pieksämäki ja Pieksänmaa 6) 3 603 850 7) 7) 7) 159 240 7,5 11,5 81 092 3,8 5,8 34 395 1,6 2,5 Rautalampi 55 880 15,1 16,2 37 380 10,1 10,8 4 713 1,3 1,4 17 027 4,6 4,9 Rautavaara 14 640 6,9 8,3 35 030 16,4 19,9 9 139 4,3 5,2 13 788 6,5 7,8 Siilinjärvi 324 374 16,0 34,6 226 680 11,2 24,2 72 909 3,6 7,8 54 523 2,7 5,8 Sumiainen 41 680 32,3 28,0 25 170 19,5 16,9 2 083 1,6 1,4 10 880 8,4 7,3 Sunenjki 125 320 16,0 24,7 104 080 13,3 20,6 33 207 4,2 6,6 51 107 6,5 10,1 Terv 31 800 16,8 17,5 25 100 13,3 13,8 1 920 1,0 1,1 3 485 1,8 1,9 Tuusniemi 26 800 8,8 9,2 35 633 11,8 12,2 7 243 2,4 2,5 11 730 3,9 4,0 Vesant 2 040 0,8 0,9 49 270 18,3 22,4 6 562 2,4 3,0 4 767 1,8 2,2 YHTEENSÄ/ KESKIARVO KAIKKI YHT. 7 262 134 (ilman Pieksämän jäteasemaa 3 658 288) KA. 22,9 Ilman Pieksämäen jäteasemaa KA. 36,2 Ilman Pieksämäen jäteasemaa YHT. 1 591 178 KA. 8,8 KA. 13,8 YHT. 534 956 KA. 3,0 KA. 4,7 Ongelmajätteet asunt) 9) YHT. 535 799 KA. 3,0 KA. 4,7 1) Jätemäärät vudelta 2004 2) Jätemäärät kuluvalta vudelta, lppuvuden määrät n arviitu 3) Jätekeskuksen Pikkukukk palvelee myös Karttulan kunnan asukkaita 4) Jätekeskuksen Pikkukukk + Vehmersalmen paikallinen jäteasema 5) Siilinjärven jäteasema palvelee myös Maaningan kunnan asukkaita 6) Pieksämäen paikallinen jäteasema palvelee Pieksänmaan kunnan asukkaita 7) Pieksämäen jäteasemalle tetaan vastaan lppusijitettavista jätteistä iskkisten jäte-esineiden ja rakennusjätteen pienerien lisäksi Pieksämäen ja Pieksämäen yhdyskuntajätteen pakkarikurmat (siirtkurmaus). Kaikki em. jätteet tudaan samissa kurmissa Heinälamminrinteen jätekeskukseen, jssa kurmat punnitaan (Pieksämäen paikallisella jäteasemalla ei le vaakaa). Tämän vuksi pienerinä vastaantettujen iskkisten jäte-esineiden ja rakennusjätteen pieneristä ei le saatavissa määrää kilina. Vunna 2004 Pieksämäen jäteasemalle tettiin vastaan 1695 kpl em. jätteiden pieneriä (vrt. Siilinjärvi, jssa asukkaita suurin piirtein saman verran kuin Pieksämäellä ja Pieksänmaalla yhteensä, em. jätteiden pieneriä tettiin vastaan nin 1000 kpl) 8) Sisältää puu- ja levytavaran, mutta ei betnia, tiiltä ja kyllästettyä puuta (riippumatta siitä, tetaank vastaan erikseen vai ei) 9) Asuntjen määrässä mukana myös vapaa-ajan asunnt

Taulukka 2 tarkasteltaessa tulee ttaa humin seuraavat asiat: Heinälamminrinteen jätekeskuksen Pikkukukka tarkastellaan Kupin ja Karttulan yhteisenä palveluna. Pieksämäen jäteasemaa tarkastellaan Pieksämäen ja Pieksänmaan yhteisenä palveluna. Pieksämäen jäteaseman yhteydessä leva siirtkurmausasema vaatii miehityksen arkipäivinä, jten Pieksämäen jäteasema n avinna jka arkipäivä. Pieksämäen ja Pieksänmaan ngelmajätepalveluja tarkastellaan k. kuntien yhteisinä palveluina. Pieksämäen ja Pieksänmaan ngelmajätteiden vastaanttpaikkjen aukil min/asunt/vusi-arv ei le mukana aukilaikakeskiarvssa. Em. kunnissa ngelmajätteiden vastaanttpaikat vat avinna 20,2 min/asunt/vusi, kska ngelmajätteiden vastaanttpaikkina timivissa paikissa n myös muuta timintaa kuin Jätekukk Oy:n ktitaluksien ngelmajätteiden vastaantt ja paikat vat muun timintansa jhdsta avinna kaikkina arkipäivinä. Siilinjärven jäteasemaa tarkastellaan Siilinjärven ja Maaningan yhteisenä palveluna. Sunenjen jäteasema sijaitsee melk lähellä Rautalampea, jten se palvelee myös Rautalammin kunnan asukkaita. Kupin ngelmajäteasema palvelee myös muita kuin Jätekukk Oy:n asiakkaita (yritysasiakkaita). Tämän vuksi ngelmajäteasema n avinna klmena päivänä viikssa. Uusia krkeatasisia ekpisteitä n rakennettu Rautalammille, Maaningalle, Pieksänmaalle sekä 2 kpl Kupin (Riistavesi, Vehmersalmi). Puutarhajätteiden vastaantt n kuntien maa timintaa lukuun ttamatta Heinälamminrinteen jätekeskusta, jssa se n Jätekukk Oy:n timintaa. 2 PALVELUTASON MÄÄRITTELY Tähän asiakirjaan n kttu perusteluineen esitys kuntien tarjamasta palvelutassta, jsta suurimman sa käytännössä hitaa Jätekukk Oy. Esitys n valmisteltu palvelutastyöryhmässä ja se perustuu kuntien jätestrategiatyössä alitettuun palvelutasn määrittelyyn sekä tietihin ja kkemuksiin nykyisestä palvelutassta. Tässä asiakirjassa n esitetty palvelujen vähimmäistas. Vähimmäistasn ylimenevästä sasta kunta vi neuvtella Jätekukk Oy:n kanssa. 3 YHTEINEN PALVELUTASO Esitys kuntien tarjamasta yhteisestä vähimmäispalvelutassta perusteluineen n esitetty taulukssa 4. Merkittävimmät muutkset nykyiseen tasn vat: Kunta päättää tarvittaessa alueet, jtka eivät kuulu kiinteistökhtaiseen keräilyyn. Näille alueille järjestetään aluekeräyspiste tai erityisnut. Kunta päättää perusnutalueet. Ongelmajätteiden keräysautn pysähdyspaikaksi vaihtuu pääsääntöisesti jäteasema, niissä kunnissa, jissa ngelmajätepalvelu n järjestetty keräysautn avulla. Esitetty yhteinen palvelutas tu mukanaan myös muita, pieniä muutksia.

Taulukk 4 Esitys kuntien tarjamasta yhteisestä vähimmäispalvelutassta perusteluineen. Palvelu Tas Humit Järjestetty jätteenkuljetus, yhdyskuntajäte: 1. Jätehulln järjestäminen a) kiinteistökhtainen keräys b) usean kiinteistön yhteinen keräysväline (kimppa) c) aluekeräyspiste a) Kiinteistön haltija järjestää kiinteistökhtaisen keräyspaikan. b) Lähikiinteistöt vivat käyttää yhteistä jätteiden keräysvälinettä. c)kunta päättää alueet, jtka eivät kuulu kiinteistökhtaiseen keräilyyn. Näille alueille järjestetään aluekeräyspiste tai erityisnut. a)kiinteistökhtaista keräystä pidetään palvelun tavitetasna. b)kimppaan ei vida velvittaa liittymään. Lähikiinteistö-termille yhtenäinen tulkinta c) Jätelain muuts: Js jätteenkuljetusta ei le järjestetty kiinteistökhtaisesti, kunnan n hulehdittava siitä, että keräyspaikat vat khtuullisesti saavutettavissa. Käyttöikeutta rajattu: Ei käyttöikeutta kiinteistöillä, jtka sijaitsevat taajamissa tai perusnutalueilla. - järjestäminen, lukumäärä ja sijainti Vähintään yksi ympärivutinen aluekeräyspiste jkaiseen kuntaan. Verkstn tarkastelu tehdään kunnan ja yhtiön yhteistyönä, kunta hyväksyy. Valitaan timinnallisesti hyvä paikka. 2. Kuljetusreitit a) keräys ja kuljetus perusnutalueella b) keräys ja kuljetus perusnutalueen ulkpulelta 3. Lisäpalvelut a) taksaan sisältyvät palvelut b) erillisestä maksusta tarjttavat palvelut a) Perusnutaluetta yleiset tiet täydennettynä lgistisesti ja timinnallisesti tarpeellisilla riittävän hyväkuntisilla yksityistiesuuksilla. b) piketessa kunnan hyväksymien perusnutalueiden ulkpulelle, peritään jätetaksan mukainen lisämaksu a) järjestetyssä jätteenkuljetuksessa levat kerran viikssa tyhjennettävät 600 l sekajäteastiat pestään kerran vudessa, kaikki bijäteastiat kahdesti vudessa b) vähimmäistasn ylittävät palvelut lisämaksusta (esim. iskkisten jäteesineiden nutpalvelut) a)perusnutalueilla tarkitetaan kunnan erikseen päättämiä kiinteistökhtaisen keräyksen kuljetusalueita, jilla jätteiden keräys- ja kuljetuslt vat tavanmaiset. b) Perusnutalueen ulkpulisilla alueilla tarkitetaan kunnan erikseen päättämiä kiinteistökhtaisen keräyksen kuljetusalueita, jiden keräys- ja kuljetuslt vat nrmaalia hankalammat. tehdään pelisäännöt kuljetusten justihin (ylimääräiset tyhjennykset, tyhjennysten keskeytykset)

Paikallinen jäteasema: 1. Aukilaika 2. Vastaantettavat jätteet 3. Jäteasemien lukumäärä aukilaika perustuu asukasmäärään seuraavasti: < 5 000 as. 2h/viikk 5 000 10 000 as. 4h/viikk >10 000 as. 8h/viikk js > 20 000 asiakasta/vusi, avinna vähintään kahtena lauantaina/vusi js < 20 000 asiakasta/vusi, avinna vähintään yhtenä lauantaina/vusi tarve aukiln iltaisin tarkastellaan kunnittain vähintään seuraavat pienerät: metallirmu, iskkiset jäte-esineet ja rakennusjäte vähintään 1/kunta tai timinnallinen alue > 10 000 as. kuntien paikallisten jäteasemien aukilajat tarkastellaan tapauskhtaisesti asukasmäärään suhteutettuna määritelty jätestrategiassa (11.3) jäteasemille vi viedä kaikki muut jätteet, paitsi elintarvikejätettä sisältävää jätettä ja puutarhajätteitä Isimmilla jäteasemilla jätteet lajitellaan paikan päällä, pienille jäteasemille vastaantettu jäte lajitellaan lpullisesti jätekeskuksessa. lukumäärä vähintään nykyisellä taslla (11.3.) 4. Henkilökunta riittävä määrä kulutettua henkilökuntaa Ongelmajätteet: 1. Vastaanttpisteet a) aukilaika aukilaika perustuu asukasmäärään: < 5 000 as. 2h jka 4.vk 5 000 10 000 as. 2h jka 2.vk >10 000 as. 2h jka vk avinna samina lauantaina kuin jäteasemat > 10 000 as. kuntien ngelmajätteiden vastaanttpisteiden aukilajat tarkastellaan tapauskhtaisesti asukasmäärään suhteutettuna määritelty jätestrategiassa (11.4) b) vastaanttpisteiden lukumäärä vähintään 1/kunta tai timinnallinen alue (pikkeuksena Kupissa 3) spimukset apteekkien kanssa lääkejätteiden vastaantsta Ongelmajätteiden vastaanttpisteet pyritään pääsääntöisesti sijittamaan paikallisten jäteasemien yhteyteen (myös keräysaut). 2. Keräyspalvelut yhteistyössä mm. tuttajayhteisöjen ja ngelmajäteyhtiöiden kanssa (esim. öljy) Keräyspalvelut kskevat khtuullisia määriä.

Hyötyjätteet: 1. Kiinteistökhtainen keräily 2. Ekpisteet a) lukumäärä b) lajittelumahdllisuus c) sijainti vähintään kuntien jätehultmääräyksien mukaisesti Kaikki ekpisteet vat timivia ja ulkasultaan siistejä. a) Kaikkien vähintään 1000 asukkaan taajamien ja kaupunginsien salta selvitetään tarve ja mahdllisuus rakentaa krkeatasinen ekpiste, vähintään 1/kunta. b) Vähintään lasi, metalli, keräyskartnki ja paristt. Paperi yhteistyössä Paperinkeräys Oy:n kanssa. c) kuntien sittamat paikat: taajamat, kaupunginsat, yleisten kulkureittien varret ja liikenteen risteämiskhdat hyötyjätekeräyksien laajentamisesta päätetään tapauskhtaisesti kunnissa erikseen yhtiön alitteesta timinnallisuus, helpsti saavutettavia, julkisilla paikilla (kunnssapit) 3. Keräyspalvelut järjestetään tarvittaessa humiiden muut timittajat Erityisjätteet: 1. Puutarhajätteet 2. Kannt 3. Ylijäämämaat 4. Pilaantuneet maat (myös pienerät) 5. Sastus- ja umpisäiliölietteet, pienpuhdistamlietteet, maasudattimen sudatinmateriaalit ja fsfrin ertuskaivjen lietteet sekä kemiallisten käymälöiden jätteet jkainen kunta sittaa vähintään yhden vastaanttpaikan jkainen kunta sittaa vähintään yhden vastaanttpaikan jkainen kunta sittaa vähintään yhden vastaanttpaikan jkaisella kunnalla n tiedssa luvalliset vastaanttpaikat, jtka vi hätätilanteessa sittaa a) jkainen kunta sittaa vähintään yhden vastaanttpaikan b) kunnissa tehdään päätös sastus- ja umpisäiliölietteiden kuljetusmudsta (spimusperusteinen/kunnan järjestämä) kunnat järjestävät kunnat järjestävät kunnat järjestävät a) kunnat järjestävät vastaanttpaikan 6. Eläinperäiset jätteet selvitetään timenpiteet (sivututeasetus)

Tiedtus ja neuvnta: 1. Tiedtus ja peratiivista timintaa tukeva neuvnta asiakkaat tuntevat nykyiset palvelut, saavat haluamansa tiedn ja saavat tieta muutksista annetaan päivitetty tiet vähintään kerran vudessa humiidaan myös pk-yritykset keint: puhelinneuvnta, tiedtteet, nettisivut, yleisötapahtumat, neuvntatilaisuudet, messut, tietpaketti, kampanjat (esim. kimppakampanja), khdennetut ppaat (esim. kmpstintipas, tarvittaessa yritysten timialakhtaisia ppaita) jne. 2. Valistus (ml. jätteiden synnyn ehkäisy) tutetaan materiaalia ja järjestetään kulutusta keint: tiedtteet, nettisivut, yleisötapahtumat, messut, khdennetut ppaat jne., järjestäjinä Jätekukk Oy, kunnat, muut taht