JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VUOTEEN 2015

Transkriptio

1 Savo-Pielisen jätelautakunta JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VUOTEEN 2015 Juankoski, Juuka, Kaavi, Konnevesi, Kuopio, Lieksa, Maaninka, Nilsiä, Nurmes, Pieksämäki, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Valtimo,Vesanto

2 Jätehuollon palvelutaso vuoteen SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TAUSTAA LAINSÄÄDÄNTÖ KUNNAN JÄTEHUOLTOTEHTÄVÄT JÄTEHUOLLON SUUNNITTELU KUNTIEN JÄTESTRATEGIASTA JÄTEPOLIITTISEEN OHJELMAAN PALVELUTASO KUNTIEN JÄTEPOLIITTISESSA OHJELMASSA JÄTEHUOLLON PALVELUTASON MÄÄRITTELEMINEN TIETOA NYKYTILANTEESTA ASIAKAS- JA KIINTEISTÖMÄÄRÄ NYKYINEN PALVELUVERKOSTO JÄTTEENKULJETUS VASTAANOTETUT JÄTEMÄÄRÄT KUNTIEN YHTEINEN PALVELUTASO... 14

3 Jätehuollon palvelutaso vuoteen JOHDANTO 2 TAUSTAA 2.1 Lainsäädäntö Savo-Pielisen jätelautakunta on kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen, jonka tehtäviin kuuluu jätehuollon palvelutason määritteleminen. Ennen yhteisen lautakunnan perustamista palvelutasosta päätettiin peruskunnissa. Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella on 18 kuntaa neljän maakunnan alueelta: Juankoski, Juuka, Kaavi, Konnevesi, Kuopio, Lieksa, Maaninka, Nilsiä, Nurmes, Pieksämäki, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Valtimo ja Vesanto. Palvelutasossa asetetaan raamit sille, millaisia jätehuollon palveluja alueen asukkaille tarjotaan. Asiakirjassa esitetään palvelujen vähimmäistaso. Aikaisempi jätehuollon palvelutaso oli määritelty vuosille Tuolloin tarve palvelutason määrittelyyn tuli vuoden 2003 jätelain muutoksesta, jonka mukaan järjestetty jätteenkuljetus on suunniteltava ja hoidettava siten, että se turvaa jätteen haltijoille riittävän palvelutason. Toisaalta palvelutason määrittelyä tehtiin tarpeesta yhtenäistää ja saada kattavaksi kuntien jäteyhtiön palveluverkosto koko toiminta-alueella niin, että kunnalliset jätehuollon palvelut ovat helposti saavutettavissa. Palvelutason määrittelyyn palattiin vuonna 2009 alkaneen jätepoliittisen ohjelman valmistelun yhteydessä. Riittävä jätehuollon palvelutaso ja kattava palveluverkosto nostettiin yhdeksi asiakokonaisuudeksi, jolle ohjelmassa esitettiin tavoite vuoteen 2015 ja tavoitteen saavuttamiseksi tehtävät toimenpiteet sekä toimenpiteistä vastuussa olevat tahot. Jätepoliittisessa ohjelmassa ei tehty itse palvelutason määrittelytyötä vaan nostettiin esille palvelutason määrittelyssä erityisesti huomioon otettavia asioita. Tässä palvelutasoasiakirjassa on esitetty jätelautakunnan toimialueella tarjottava jätehuollon palvelujen vähimmäistaso vuoteen Asiakirjassa on huomioitu seuraavat palvelut: - yhdyskuntajätteen kuljetuspalvelut, - paikalliset jäteasemat, - vaarallisten jätteiden keräys, - hyötyjätteiden keräys, - jätevesien puhdistuksessa syntyvien jätteiden keräys, - erityisjätteiden keräys, - tiedotus ja neuvonta, - jätehuollon viranomaispalvelut sekä - jätehuollon valvonta. Jätelain (1072/1993) mukaan järjestetty jätteenkuljetus on suunniteltava ja hoidettava siten, että se turvaa jätteen haltijoille riittävän palvelutason. Kunnan jätehuoltoviranomainen (jätelautakunta) hyväksyy palvelutason kuntia kuultuaan. Jätehuoltoviranomainen hyväksyy myös jätemaksun määräämisen yksityiskohtaiset perusteet sisältävän taksan, jonka tulee olla sellainen, että jätemaksut vastaavat tarjottua palvelutasoa ja kannustavat jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä jätteen hyödyntämiseen. Jätelakiin on kirjattu lisäksi jätemaksun kohtuullistamisesta seuraavaa: jos taksan mukaista jätemaksua on pidettävä kohtuuttoman suurena tai pienenä, voidaan maksu määrätä taksasta poiketen tai maksu jättää perimättä ottaen huomioon erityisesti jätteen määrä, järjestetyn jätehuollon palvelutaso ja jätteen omatoiminen hyödyntäminen.

4 Jätehuollon palvelutaso vuoteen Uuteen, voimaan tulevaan jätelakiin (646/2011) on kirjattu kunnan jätehuoltopalveluja koskevia laatuvaatimuksia. Jätteen haltijoiden käytettävissä tulisi olla ensisijaisesti jätteenkuljetus kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta. Kiinteistökohtaisia jätteen kuljetuspalveluja on oltava tarjolla luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Alueilla, joissa kiinteistökohtainen jätteenkuljetus ei ole mahdollista, on oltava riittävä määrä alueellisia vastaanottopaikkoja. Samoin on oltava riittävä määrä alueellisia vastaanottopaikkoja hyödynnettäville ja vaarallisille jätteille. Alueellisten vastaanottopaikkojen olisi oltava vaivattomasti jätteen tuottajien saavutettavissa. Laatuvaatimuksiin on kirjattu myös jätehuoltopalvelujen riittävä monipuolisuus ja asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen sekä jätehuoltopalvelujen riittävä tiedotus ja neuvonta. 2.2 Kunnan jätehuoltotehtävät Kunnille kuuluvat lakisääteiset jätehuoltotehtävät voidaan jakaa jätehuollon järjestämisen viranomaistehtäviin, palvelutehtäviin ja valvontatehtäviin (kuva 1). Jätehuollon viranomaistehtävät hoitaa Savo-Pielisen jätelautakunta. Jätehuollon palvelutehtävät hoitaa samalla alueella toimiva kuntien yhtiö, Jätekukko, tehdyn osakassopimuksen mukaisesti. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille kuuluvat jätehuollon valvontatehtävät. Kuntien tekemän sopimuksen mukaan jätelautakunta päättää mm. - jätteenkuljetuksen, hyötykäytön ja käsittelyn periaatteista, - jätehuoltomääräyksistä ja niistä poikkeamisesta, - jätetaksasta ja jätemaksuista sekä - jätehuollon palvelutasosta. Kuntien jäteyhtiöstä tekemän osakassopimuksen mukaan: - Yhtiö järjestää sellaisen jätteen kuljetuksen, jonka kunta on jätelain mukaan velvollinen järjestämään. Yhtiö voi sopimuksella järjestää muunkin jätteen kuljetuksen. - Yhtiö järjestää sellaisen sopijakuntien alueella syntyvän jätteen vastaanoton, hyödyntämisen ja käsittelyn, jonka kunta on jätelain mukaan velvollinen järjestämään. Yhtiö voi sopimuksella ottaa vastaan muutakin jätettä sekä järjestää sen hyödyntämisen ja käsittelyn. - Yhtiö huolehtii myös osakaskuntiensa puolesta tarpeellisesta jätehuollon neuvonta, tiedotus- ja valistustehtävistä. - Yhtiö laatii kunnille tarpeelliset seurantaraportit tarpeellisista seurantaraportit sekä tekee valvontaa varten tarpeellisia tilastoja ja tutkimuksia. - Yhtiöllä on omistusoikeus keräämiinsä tai vastaanottamiinsa jätteisiin tai hyödynnettäväksi tarkoitettaviin aineisiin ja niistä lajittelemalla tai jalostamalla saatuihin tuotteisiin Myös peruskunnille kuuluu tiettyjä jätehuollon palvelutehtäviä, joita ei ole annettu jäteyhtiön hoidettavaksi. Näitä tehtäviä ovat muun muassa vanhojen kaatopaikkojen hoito, puutarhajätteiden ja kantojen sekä ylijäämämaiden vastaanotto. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Kuntien ympäristönsuojeluviranomainen toteuttaa jätehuollon valvontaa mm. valituksiin liittyvin tarkastuskäynnein. Ympäristötoimi valvoo roskaamiskiellon toteutumista kunnassa.

5 Jätehuollon palvelutaso vuoteen Kuva 1. Jätehuoltotehtävät ja yhteistyö Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella Jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät Jätehuollon järjestämisen palvelutehtävät Jätehuollon valvontatehtävät Kunnat (osakassopimus) omistajaohjaus Savo-Pielisen jätelautakunta Jätekukko Oy Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset YHTEISTYÖ ELY-keskukset Jätelautakunta koordinoi jätehuollon neuvottelukunnan ja sen alaisten työryhmien toimintaa Jätehuollon neuvottelukunta ja työryhmät sekä alueelliset palaverit 3 JÄTEHUOLLON SUUNNITTELU 3.1 Kuntien jätestrategiasta jätepoliittiseen ohjelmaan Jätekukon osakaskunnat laativat vuosina jätestrategian yhteisen osan kaudelle Suomen Kuntaliiton antaman suosituksen mukaan. Kaikki yhtiön alueella tuolloin olleet kunnat hyväksyivät sen. Jätestrategian tavoitteena oli jätehuoltojärjestelmän kehittämiskohteiden kartoittaminen, toimintalinjausten etsiminen todetuille kehittämiskohteille sekä vastuiden ja työnjaon selkeyttäminen. Jätestrategialla kunnat ilmaisivat tahtonsa jätehuollon toteuttamiseksi ja kehittämiseksi valitsemillaan päämäärillä ja niiden tavoittelemiseksi määritellyillä toimenpiteillä. Jätestrategia toimi hyvänä työkaluna jätehuollon koordinoinnissa. Jätestrategian ensimmäisellä toimikaudella yhtiön osakkaiksi tulivat Pielisen Karjalan kunnista Juuka, Lieksa, Nurmes ja Valtimo vuonna Näissä kunnissa strategiaa ei hyväksytty liittymisvaiheessa. Yhtiön osakaskuntien jätepoliittinen ohjelma päivitti osakaskuntien jätestrategian yhteisen osan. Jätestrategian päivityshanke alkoi vuonna Strategia nimettiin jätepoliittiseksi ohjelmaksi, joka vastaa paremmin raportin sisältöä. Jätepoliittinen ohjelma on hyväksytty vuoden 2011 aikana kaikissa osakaskunnissa.

6 Jätehuollon palvelutaso vuoteen Jätepoliittisessa ohjelmassa vuoteen 2015 on esitetty jätehuollon kehittämistavoitteita kaudelle sekä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Ohjelmassa on keskitytty kuuteen asiakokonaisuuteen, joiden yhteisenä tavoitteena ovat jätelain etusijajärjestyksen toteuttaminen, jätehuollon haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, riittävän jätehuollon palvelutason tarjoaminen toimialueen asukkaille sekä toimijoiden työnjaon ja vastuiden edelleen selkeyttäminen Palvelutaso kuntien jätepoliittisessa ohjelmassa Riittävä jätehuollon palvelutaso ja kattava palveluverkosto on nostettu yhdeksi asiakokonaisuudeksi kuntien jätepoliittisessa ohjelmassa. Palvelutason osalta tavoitteeksi on asetettu seuraavaa: Tavoite vuoteen 2015 Kattavalla ja yhtenäisellä palveluverkostolla on varmistettu helposti saavutettavat kunnalliset jätehuollon palvelut koko toimialueella. Etenkin vaarallisten jätteiden ja rakennusjätteiden keräystä on tehostettu. Jätteiden keräyspisteet sijaitsevat toiminnallisesti hyvillä paikoilla ja kaavoituksessa huomioidaan jätehuollon tilatarpeet. Puutarhajätteitä ja ylijäämämaita otetaan vastaan jokaisessa osakaskunnassa yhtenäisen toimintamallin mukaisesti. Myös yrityksiä palvellaan kapasiteetin mahdollistamissa rajoissa. Ohjelman valmisteluvaiheen kyselyjen perusteella Jätekukon toimialueella ollaan pääosin tyytyväisiä palveluverkostoon. Tyytymättömyyttä oli lähinnä jäteaseman aukioloaikoihin ja vaarallisten jätteiden (ongelmajätteiden) vastaanottopisteiden saavutettavuuteen. Tyytyväisyydessä jätekuljetuksiin oli merkittäviä eroja riippuen jätehuollon järjestämistavasta. Kaikkein tyytyväisimpiä palveluun olivat jätekimppaan kuuluvat vakituiset asukkaat, joista tyytyväisiä oli 92 %. Tyytymättömimpiä olivat puolestaan aluekeräyspistettä käyttävät vapaa-ajan asukkaat, joista tyytyväisiä oli vain noin puolet. Lähes 20 % vakituisista asukkaista ilmoitti, ettei saa itse järjestettyä kuljetusta isokokoisille jäte-esineille niiden asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Keski-Suomen jätesuunnitelmassa on esitetty, että etenkin haja-asutusalueilla tulisi tarkastella mahdollisuus kiertävien keräysten ja tilauskeräysten toteuttamiseen. Valtakunnallisen jätesuunnitelman ja Itä-Suomen jätesuunnitelman mukaan riittävän tiheä hyötyjätteiden keräysverkosto tulee taata myös haja-asutusalueilla pidemmistä kuljetusmatkoista ja vähäisemmistä jätemääristä huolimatta. Itä-Suomen jätesuunnitelmassa esitetään yhtenäisen palvelutason määrittelemistä koko Itä-Suomen alueelle. Riittävällä ja yhtenäisellä palvelutasolla taataan eri väestöryhmien tasapuolinen kohtelu ja oikeudenmukaiset jätemaksut. Riittävällä palvelutasolla ehkäistään myös roskaantumista. Jätepoliittisessa ohjelmassa on asetettu toimenpiteitä palvelutasoon liittyvän tavoitteen saavuttamiseksi. Palvelutason määrittämistyöhön liittyen keskeisimmät toimenpiteet on esitetty taulukossa 1.

7 Jätehuollon palvelutaso vuoteen Taulukko 1. Jätepoliittisen ohjelman toimenpiteet palvelutason määrittelemiseen liittyen. Toimenpide Vastuu Seuranta Jätehuollon palvelutason määrittelyssä huomioidaan etenkin jäteasemaverkosto vaarallisten jätteiden vastaanotto lajitellun rakennusjätteen vastaanotto aluekeräyspisteverkosto ekopisteverkosto puutarhajätteet ja ylijäämämaat isokokoisten jäte-esineiden keräys-/kuljetuspalvelu palvelupisteiden saavutettavuus jäteltk; jäteyhtiö; kunnat seurannan mittarit määritellään palvelutason päivittämisen yhteydessä seurannassa huomioidaan mm. - keräysverkoston kattavuus - jäteasemien aukioloajat - keräyspisteiden lukumäärä ja sijainti - lajittelumahdollisuudet Kehitetään yhteistyötä tuottajayhteisön kanssa kattavan keräysverkoston aikaansaamiseksi tuottajavastuujätteiden osalta jäteyhtiö keräyspisteiden lkm ja saavutettavuus 3.3 Jätehuollon palvelutason määritteleminen Aikaisemman jätestrategian pohjalta tehty palvelutaso oli määritelty kaudelle Tällöin esitys valmisteltiin ylikunnallisessa palvelutasotyöryhmässä ja päätös tehtiin kunnissa. Vuonna 2007 Jätekukon osakkaiksi tulleet Pielisen Karjalan kunnat (Juuka, Lieksa, Nurmes ja Valtimo) eivät osallistuneet ensimmäisen kauden palvelutason määrittelyyn. Juuan kunta hyväksyi palvelutason myöhemmin. Jätehuollon palvelutaso kaudelle perustui kuntien jätestrategiatyössä aloitettuun palvelutason määrittelyyn sekä tietoihin ja kokemuksiin senhetkisestä palvelutasosta. Asiakirjassa määriteltiin palvelujen vähimmäistaso, ja suurimmilta osin palvelutaso on pystytty toteuttamaan asiakirjan mukaisena. Uudessa jätepoliittisessa ohjelmassa palvelutaso jätettiin hyvin avoimeksi eli siihen liittyvät asiat jätettiin määriteltäväksi yksityiskohtaisesti myöhemmin. Palvelutason määrittelemisessä on otettu huomioon jätepoliittisessa ohjelmassa esitetyt painopisteet ja aikaisemmassa palvelutasossa esille nostetut asiat. Uuden palvelutason valmistelu on ollut jätelautakunnan viranhaltijoiden vastuulla. Työhön on osallistunut jätehuollon neuvottelukunnan nimeämä PALSU-työryhmä, jossa on edustajia eri kuntien teknisistä toimista ja ympäristötoimista. Lisäksi palvelutason päivittämisen

8 Jätehuollon palvelutaso vuoteen yhteydessä on käyty useita alueittaisia neuvotteluja, joihin on osallistunut jätelautakunnan ja kuntien viranhaltijoita. Jätehuollon palvelutaso vuoteen asiakirjaan on koottu Jätekukon toimialueella tarjottava jätehuollon palvelujen vähimmäistaso. Asiakirjassa on huomioitu seuraavat palvelut: - yhdyskuntajätteen kuljetuspalvelut (järjestetty jätteenkuljetus): jätehuollon järjestäminen, kuljetusreitit ja lisäpalvelut, - paikalliset jäteasemat, - vaarallistenjätteiden keräys, - hyötyjätteiden keräys, - jätevesien puhdistuksessa syntyvien jätteiden keräys, - erityisjätteiden keräys, - tiedotus ja neuvonta, - jätehuollon viranomaispalvelut sekä - jätehuollon valvonta. Aikaisempaan palvelutasoon nähden uudessa palvelutasossa on pyritty ottamaan mukaan kattavammin eri palveluja ja määrittelemään taso yksityiskohtaisemmin. Näin palvelutason odotetaan varmistavan kuntalaisille entistä paremmin yhdenvertaiset ja laadukkaat jätehuoltopalvelut. 4 TIETOA NYKYTILANTEESTA 4.1 Asiakas- ja kiinteistömäärä Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella on noin asukasta. Jätehuollon asiakasrekisterissä on noin kerros- ja rivitalohuoneistoa, omakotitaloa ja vapaa-ajanasuntoa. Tietoja kuntien asiakas- ja kiinteistömääristä sekä niiden jätehuollon järjestämistavoista on esitetty taulukoissa 2A ja 2B. Nämä taulukot vakituisten asuntojen ja vapaa-ajanasuntojen määristä sekä liittymisasteista järjestettyyn jätteenkuljetukseen ovat suuntaa-antavia. Tilastokeskuksen ja Jätekukon rekistereissä olevat tiedot asuin- ja vapaa-ajankiinteistöistä eivät ole täysin samat (esim. kiinteistöt voivat olla eri luokissa), mikä vaikuttaa liittymisasteisiin. Omakotitalojen liittymisaste järjestettyyn jätteenkuljetukseen koko Jätekukon toimintaalueella oli vuoden 2011 alussa 83 %. Omakotitaloista suurin osa (63 %) on liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen kiinteistökohtaisella jäteastialla. Myös kimppoja eli lähikiinteistöjen yhteistä keräysvälinettä käyttävien omakotitalojen määrä on merkittävä (33 %) Aluekeräyspisteeseen liittyneitä vakituisia asuntoja on vain noin 4 % kaikista liittyneistä kiinteistöistä. Omakotitalojen liittymisastetta tarkasteltaessa on otettava huomioon, että useita omakotitaloja käytetään käytännössä loma-asumiseen, joten ne ovat jäterekisterissä vapaa-ajan asuntoina.

9 Jätehuollon palvelutaso vuoteen Kuva 2 Omakotitalojen jätehuoltoon liittymistavat Vapaa-ajan asunnoista 86 % on liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Suurin osa (41 %) vapaa-ajan asunnoista on järjestänyt jätehuollon kimpan kautta. Merkittävä osa (40 %) käyttää yhtiön ylläpitämiä aluekeräyspisteitä. Vain 7 %:lla on käytössään oma, kiinteistökohtainen jäteastia. 10 %:lla vapaa-ajan asuntoja sekajätteet kuljetetaan vakituisen asunnon jäteastiaan (mahdollista vain, jos vapaa-ajan asunto ei sijaitse perusnoutoalueella ja käytössä ei ole kohtuullisesti saavutettavissa olevaa aluekeräyspistettä). Kuva 3. Vapaa-ajan asuntojen jätehuoltoon liittymistavat

10 Taulukko 2A Tietoja kuntien vakituisten asuinrakennusten määristä ja jätehuoltoon liittymistavoista RT+KT 2) (huoneistot) OK-talot 2) Kunta RT+KT huoneistot 1) OK-talot 1) Kaikki yht. RT+KT (huoneistoja ) Liittymis % Oma kiinteistökohtainen jäteastia AKPkäyttäjä Kimpassa Kaikki yht. Liittymis % Juankoski % % Juuka % % Kaavi % % Karttula (nyk. Kuopio) % % Konnevesi % % Kuopio % % Lieksa % % Maaninka % % Nilsiä % % Nurmes % % Pieksämäki % % Rautalampi % % Rautavaara % % Siilinjärvi % % Suonenjoki % % Tervo % % Tuusniemi % % Valtimo % % Vesanto % % Yhteensä % % 1) Lähde: Tilastokeskus, ) Lähde: Jätekukko Oy:n asiakasrekisteri

11 Jätehuollon palvelutaso vuoteen Taulukko 2B Tietoja kuntien vapaa-ajan asuinrakennusten määristä ja jätehuoltoon liittymistavoista Kunta Vapaa-ajan asunnot 1) Oma kiinteistökohtainen jäteastia Vapaa-ajan asunnot 2) Käyttökelvottomat 2) AKPkäyttäjä Siirtolapuutarhat sekä ASO muotoiset vapaaajanas. Kotimökkikimpat Kaikki yht. Liittymis % kpl % -osuus kaikista OKtaloista ja vapaa-ajan kiinteistöistä Kimpassa Juankoski % 31 1 % Juuka % % Kaavi % % Karttula (nyk. Kuopio) % 11 1 % Konnevesi % 53 3 % Kuopio % % Lieksa % % Maaninka % 78 4 % Nilsiä % % Nurmes % % Pieksämäki % % Rautalampi % 44 2 % Rautavaara % 55 5 % Siilinjärvi % 8 0 % Suonenjoki % 57 2 % Tervo % 1 0 % Tuusniemi % 98 4 % Valtimo % 40 3 % Vesanto % 49 3 % Yhteensä % % 1) Lähde: Tilastokeskus, ) Lähde: Jätekukko Oy:n asiakasrekisteri

12 Jätehuollon palvelutaso vuoteen Nykyinen palveluverkosto Jätekukon toimialueen asukkaita varten on Kuopion jätekeskuksen yhteydessä pientuojien vastaanottoalue (Pikkukukko) sekä 19 paikallista jäteasemaa. Kuntalaiset voivat toimittaa näihin vastaanottopaikkoihin pienerinä sellaiset jätteet, jotka eivät kuulu kokonsa, määränsä tai laatunsa vuoksi jäteastioihin. Hyötyjäteiden vastaanottoa varten on noin 160 ekopistettä. Vaarallisten jätteiden keräystä varten on 14 kiinteää keräyspistettä ja 9 keräysauton pysähdyspaikkaa. Niitä kiinteistöjä varten, joilla ei ole kiinteistökohtaista jäteastiaa tai jotka eivät ole liittyneet jätehuoltoon usean kiinteistön yhteisellä jäteastialla ns. kimppa-astialla, on perustettu aluekeräyspisteverkosto. Aluekeräyspisteet ovat Jätekukon ylläpitämiä, sekajätteille tarkoitettuja jäteastioita, joita saavat käyttää ainoastaan vuosimaksun maksaneet kiinteistöt. Sekä ympärivuoden käytössä olevia pisteitä että kesäajan käytössä olevia pisteitä on molempia noin 70 kpl. Uusia yksityisteiden aluekeräyspisteitä on tähän mennessä perustettu 3 kpl. Tietoja nykyisestä palveluverkostosta kunnittain on esitetty liitteessä Jätteenkuljetus Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella on käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus eli kuntien jäteyhtiö, Jätekukko, kilpailuttaa kuljetukset asukkaiden puolesta. Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus tarjotaan kaikilla niillä alueilla, joihin jäteautolla pääsee. Nykyisen jätelain mukaan kunta (tällä alueella jätelautakunta) voi päättää, ettei kunnan vastuulle kuuluvaa yhdyskuntajätteen kuljetusta järjestetä alueella, jossa on hankalat kulkuyhteydet tai jossa on vähän jätteen haltijoita tai vähän kuljetettavaa jätettä. Myös uuden lain nojalla kunta voi päättää, ettei kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta järjestetä alueella, jossa on hankalat kulkuyhteydet, vähän jätteen haltijoita tai vähän kuljetettavaa jätettä. Tavoitteena on, ettei alueita rajata kokonaan kiinteistökohtaisen keräyksen ulkopuolelle (lukuun ottamatta saaria ym. alueita, joihin ei voi jäteautolla liikennöidä). Käytössä on kuitenkin perusnoutoalue, jonka avulla otetaan huomioon jätteiden keräys- ja kuljetusolosuhteet alueella. Perusnoutoalueilla tarkoitetaan kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusalueita, joilla jätteiden keräys- ja kuljetusolot ovat tavanomaiset. Perusnoutoalueen ulkopuolelle on rajattu alueet, joilla kuljetusolot ovat normaalia hankalammat. Perusnoutoalueella tarjotaan jätehuollon korkein palvelutaso. Jäteautot kulkevat perusnoutoalueella säännöllisesti kesäaikaan vähintään kahden viikon välein ja talviaikaan vähintään kahden tai neljän viikon välein tiestä riippuen. Jätteenkuljetukseen liittyminen on jätehuoltomääräysten mukaan hoidettava tällä alueella kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella. Perusnoutoalueiden määrittely jäi kaudelle tehdyn jätehuollon palvelutasotyön ulkopuolelle erikseen selviteltäväksi. Perusnoutoalueen määrittelykriteerit valmisteltiin yhteistyössä ylikunnallisessa työryhmässä ja ne käsiteltiin myös kuntien viranhaltijoista koostuvassa jätehuollon neuvottelukunnassa. Yhdessä valmisteltujen ja käsiteltyjen kriteerien mukaan yleisten teiden lisäksi perusnoutoalueeseen esitettiin liitettäväksi tarpeellinen määrä sellaisia yksityisteitä, jotka ovat joko läpiajoteitä tai pistoteitä, joilla on

13 Jätehuollon palvelutaso vuoteen kääntöpaikka ja joiden kunto on hyvä ympäri vuoden. Lisäksi tien varrella oli oltava riittävästi asuinkiinteistöjä ja tien liittämisestä perusnoutoalueeseen oli saatava tieisännän hyväksyntä. Kunnat tekivät päätökset perusnoutoalueista näillä kriteereillä. Nykyisin päätöksenteko asiasta kuuluu jätelautakunnalle. Nykyisen jätelain ja myös uuden jätelain mukaan jätemaksun määräytymisen perusteena voidaan ottaa huomioon keräys- ja kuljetusolot kiinteistöllä ja noutoalueella. Perusnoutoalueen määrittely on pohjautunut nimenomaan keräys- ja kuljetusoloihin. Kun jäteastia poiketaan tyhjentämään perusnoutoalueen ulkopuolelle, peritään tyhjennyksestä lisämaksu tavanomaista vaikeampien kuljetusolosuhteiden vuoksi. Tällä pyritään ohjaamaan jäteastian sijoittamista pois huonokuntoisilta, pieniltä teiltä. 4.4 Vastaanotetut jätemäärät Asiakkaille tarjottua palvelutasoa kuvaa osaltaan se, kuinka paljon jätteitä on otettu vastaan vastaanottopisteissä. Vuonna 2010 jäteasemilla, Pikkukukossa ja ongelmajätepisteissä otettiin vastaan jätteitä yhteensä noin tonnia. Tietoja jäteasemille ja ongelmajätekeräykseen tuoduista jätemääristä on esitetty taulukossa 3. Taulukkoa tarkasteltaessa on otettava huomioon, että asiakas voi toimittaa jätteitä kaikkiin Jätekukon toimialueen palvelupisteisiin asuinkunnasta riippumatta.

14 Jätehuollon palvelutaso vuoteen Taulukko 3. Tietoja kuntien vastaanottopisteisiin tuoduista jätemääristä vuonna On huomioitava, että asuinkunnasta riippumatta voi käyttää kaikkia Jätekukon toimialueen palveluita, joten kuntaluvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Kunta Rakennusjäte ja isokokoiset jäte-esineet (kg) Rakennusjäte ja isokokoiset jäte-esineet kg/asukas Rakennusjäte ja isokokoiset jäte-esineet kg/asunto 1) Metalliromu (kg) Metalliromu kg/asukas Metalliromu kg/asunto 1) SER (kg) SER SER kg/asukas kg/asunto 1) (kg) kg/asukas kg/asunto 1) Juankoski ,9 24, ,8 13, ,0 17, ,7 9, ,8 11,9 Juuka ,3 19, ,1 6, ,2 0, ,1 3, ,5 2,9 Kaavi ,5 16, ,9 15, ,2 6, ,9 3, ,1 0,2 Karttula ,2 6, ,8 6, ,8 6, ,1 3, ,1 9,5 Konnevesi ,0 24, ,4 13, ,1 10, ,3 7, ,9 6,6 4) Kuopio 2) 3) ,0 56, ,7 11, ,2 14, ,4 2, ,0 37,9 Lieksa ,3 26, ,6 10, ,8 17, ,9 3, ,0 16,2 Maaninka 0,0 0,0 0,0 0, ,0 0, ,7 7,7 0,0 0,0 Nilsiä ,0 23, ,2 13, ,4 17, ,4 8, ,6 18,6 Nurmes ,9 54, ,0 7, ,9 4, ,3 4, ,0 22,5 Pieksämäki 5) ,9 99, ,7 12, ,0 17, ,7 2, ,5 128,2 Rautalampi ,1 33, ,0 10, ,3 7, ,2 2,2 0,0 0,0 Rautavaara ,7 21, ,7 22, ,0 15, ,7 5,1 0,0 0,0 Siilinjärvi 6) ,6 40, ,8 15, ,7 18, ,6 9, ,4 30,5 Suonenjoki 5) ,2 42, ,1 14, ,7 18, ,1 10, ,8 28,9 Tervo ,5 20, ,7 7, ,6 8, ,8 3,5 0,0 0,0 Tuusniemi ,0 28, ,4 16, ,8 6, ,4 3,2 0,0 0,0 Valtimo ,1 73, ,0 12, ,6 7, ,6 6,3 0,0 0,0 Vesanto ,4 15, ,8 15, ,1 10, ,6 5,1 0,0 0,0 Yhteensä Keskiarvo 14,5 21,7 11,1 16,5 12,5 18,7 3,4 5,1 32,9 49,2 1) Asuntojen määrässä rivi- ja kerrostalohuoneistot, omakotitalot ja vapaa-ajanasunnot 2) Kuopio: Pikkukukon asiakkaista on suuri osa yrityksiä 3) Kuopio: "Rakennusjäte ja isokokoiset jäte-esineet" jätemäärässä otettu huomioon Pikkukukon vastaanottopaikan posliinijäte-, tasolasi-, yhdyskuntajäte- (loppusijoitettava ja murskattava), betoni- ja tiilijätemäärä 4) Kuopio: Ongelmajätemäärässä jätetty pois Pikkukukkoon tuodut asbestijätteet ja kyllästetty puu 5) Pieksämäki ja Suonenjoki: "Rakennusjäte ja isokokoiset jäte-esineet" jätemäärässä otettu huomioon betoni- ja tilijätemäärä 6) Pieksämäki: Jäteasemalle tuodut rakennusjätteet ja isokoiset jäte-esineet sekä puujäte otetaan vastaan kuutioina ja ne muutetaan tonneiksi muuntokertoimella, josta voi aiheutua epätarkkuutta 6) Siilinjärven jäteasema palvelee myös Maaningan kunnan asukkaita. Puu (kg) Puu Puu Ongelmajätteet Ongelmajätteet Ongelmajätteet kg/asukas kg/asunto 1)

15 Jätehuollon palvelutaso vuoteen KUNTIEN YHTEINEN PALVELUTASO Jätehuollon vähimmäispalvelutaso vuoteen 2015 on esitetty taulukossa 4. Suurimman osa palveluista hoitaa käytännössä Jätekukko. Jos palvelun järjestämisessä on jokin muu vastuutaho, se on tuotu taulukossa esille. Merkittävimmät muutokset nykyiseen tasoon ovat: Yhdyskuntajätteen kuljetuspalvelut Jäteasemat o Yhdyskuntajätteen kuljetukseen liittyvä astiapalvelu laajenee eli Jätekukko toimittaa jäteastiat kiinteistöille koko toiminta-alueella ja toteuttaa astioiden vaihdot. o Aluekeräyspisteverkosto on entistä kattavampi. Kaikille asukkaille tarjottavien aluekeräyspisteiden lisäksi tarjotaan yksityistien pitäjille mahdollisuutta sijoittaa alueelle yksityistien aluekeräyspiste (ns. tiekimppa ), joka palvelee rajatusti ko. tiekunnan kiinteistöjä. o Rakennusjätteiden noutopalvelu (ns. raksaroskis) laajennetaan koko toimintaalueelle. o Jäteasemilla tarjotaan kesäaikaan ylimääräisiä aukioloaikoja. Lisäksi jatkossa jokaisessa kunnassa tai toiminta-alueella on jäteasema, joka on auki myös klo jälkeen. o Jäteasemilla tehostetaan energiahyödynnettävän jätteen vastaanottoa. Vaarallisten jätteiden keräys o Vaarallisten jätteiden keräysauton pysähdyspaikaksi vaihtuu pääsääntöisesti jäteasema niissä kunnissa, joissa vaarallisten jätteiden keräys on järjestetty keräysauton avulla. Hyötyjätteiden keräys o Hyötyjätekeräyksen palvelutasoon tulee osin muutoksia, kun pakkausjätteen keräys siirtyy jätelain muutoksen myötä vuonna 2014 tuottajien vastuulle. Nykyisen osittaisen tuottajavastuun sijasta tuotteen pakkaajat ja pakatun tuotteen maahantuojat (tuottajat) vastaavat uuden jätelain mukaan pakkausjätteiden koko jätehuoltoketjusta. Jätekukko tarjoaa kuitenkin täydentävää palvelua. Käytännön jätehuoltopalvelujen lisäksi palvelutasossa on määritelty vähimmäistaso jätehuollon viranomaispalveluille, jotka tuotetaan jätelautakunnassa. Lisäksi palvelutaso on määritelty kuntien ympäristötoimissa hoidettavalle jätehuollon valvonnalle. Edellä esille tuotujen muutosten lisäksi esitetty yhteinen palvelutaso tuo mukanaan myös muita, pieniä muutoksia ja tarkennuksia.

16 Jätehuollon palvelutaso vuoteen Taulukko 4 Kuntien yhteinen jätehuollon palvelutaso Yliviivatutut tiedot on palvelutasosta poistettuja tietoja (asiapoistoja). Kursiivilla merkityt tiedot ovat lisäystä vuosien palvelutasoasiakirjaan. Palvelu Taso Mittari Huomiot Jätteenkuljetus, yhdyskuntajäte 1. Jätehuollon järjestäminen a) Kiinteistöittäinen keräys (kiinteistöjen omat keräysvälineet ja usean kiinteistön yhteiset keräysvälineet eli kimpat) Kiinteistöittäinen keräys tarjotaan kaikilla niillä alueilla, joille jäteautolla voidaan liikennöidä. Kiinteistön haltija järjestää kiinteistön keräyspaikan. Tarjotaan / ei tarjota Kiinteistöittäistä keräystä pidetään palvelun tavoitetasona. Lähikiinteistöt voivat käyttää yhteistä jätteiden keräysvälinettä. Kiinteistön haltijat järjestävät keräyspaikan. Jätekukko toimittaa jäteastiat koko toiminta-alueella. Toimitetaan / ei toimiteta Jätekukko toimittaa litran jäteastiat. Muut keräysvälineet (esim. kontit) kuuluvat kiinteistön haltijan hankinta- ja ylläpitovastuulle. b) Alueellinen vastaanottopaikka (aluekeräyspiste) Alueille, joille jätekuljetusta ei hoideta kiinteistöiltä noutamalla (esim. saaret ja muut erittäin hankalat tieolosuhteet) on järjestetty aluekeräyspiste, joka on kohtuullisesti saavutettavissa. On järjestetty / ei ole järjestetty Asiakastyytyväisyys Aluekeräyspistettä voivat käyttää ainoastaan perusnoutoalueen ulkopuolella sijaitsevat kiinteistöt. Poikkeuksena on, että kiinteistöt, jotka eivät ole liittyneet kiinteistöittäiseen keräykseen, on velvoitettu aluekeräyspisteen käyttäjiksi kiinteistön sijaintipaikasta riippumatta.

17 Jätehuollon palvelutaso vuoteen Palvelu Taso Mittari Huomiot Yksityisteiden aluekeräyspisteet ( ns. tiekimpat ) palvelevat kohdennetusti pienempää asiakasryhmää. Mahdollisuus yksityisteiden aluekeräyspisteisiin on / ei ole - Järjestäminen, lukumäärä ja sijainti Jokaiseen kuntaan tai haja-asutusalueen isompaan asuinaluekeskittymään järjestetään vähintään yksi ympärivuotinen aluekeräyspiste toiminnallisesti hyvään paikkaan. Aluekeräyspisteiden lukumäärä / kunta Asiakastyytyväisyys Aluekeräyspisteiden määrä säilyy vähintään ennallaan. Keskeisille vapaa-ajan asuntojen sijaintialueille tai kulkureittien varsille järjestetään kesäajan käytössä olevat aluekeräyspisteet. Pisteissä on riittävästi keräyskapasiteettia / käyttäjä. Irtoroskien esiintyminen Kapasiteettitarkastelut tehdään vuosittain. - Ulkonäkö ja kapasiteetti Pisteet ovat toimivia ja ulkonäöltään siistejä. Pisteet ovat / eivät ole jätehuoltomääräysten mukaisia (katokset, astiasuojat) Pisteet voidaan sijoittaa katokseen tai suojata muulla tavalla.

18 Jätehuollon palvelutaso vuoteen Palvelu Taso Mittari Huomiot 2. Kuljetusreitit a) Keräys ja kuljetus perusnoutoalueella Perusnoutoaluetta ovat yleiset tiet täydennettynä logistisesti tai toiminnallisesti tarpeellisilla riittävän hyväkuntoisilla yksityistieosuuksilla. Perusnoutoalueella jäteauto ajaa hajaasutusalueella kesäaikaan vähintään kahden viikon ja talvella vähintään neljän viikon välein ja taajamissa vähintään kahden viikon välein ympäri vuoden. Perusnoutoalueen määrittely on tehty / ei ole tehty Toteutunut / ei toteutunut Perusnoutoalueilla tarkoitetaan kunnan/jätelautakunnan erikseen päättämiä kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusalueita, joilla jätteiden keräys- ja kuljetusolot ovat tavanomaiset. Edellytyksenä yksityistien liittämiselle perusnoutoalueeseen on riittävä vakituinen asutus ja tien hyvä kunto ympäri vuoden sekä tieisännän hyväksyntä. b) Keräys ja kuljetus perusnoutoalueen ulkopuolelta Poikettaessa kunnan/jätelautakunnan hyväksymien perusnoutoalueiden ulkopuolelle, peritään jätetaksan mukainen lisämaksu. Toteutunut / ei toteutunut Perusnoutoalueen ulkopuolisilla alueilla tarkoitetaan kunnan/jätelautakunnan erikseen päättämiä kiinteistökohtaisen keräyksen kuljetusalueita, joiden keräys- ja kuljetusolot ovat normaalia hankalammat. 3. Lisäpalvelut a) Taksaan sisältyvät maksuttomat palvelut a) Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa olevat kerran viikossa tyhjennettävät 600 l sekajäteastiat pestään kerran vuodessa, kaikki biojäteastiat kahdesti vuodessa maksutta. Palvelu tarjottu / ei tarjottu

19 Jätehuollon palvelutaso vuoteen Palvelu Taso Mittari Huomiot b) Erillisestä maksusta tarjottavat palvelut b) Maksuttomien jäteastiapesujen lisäksi muiden astioiden pesu taksan mukaisella hinnalla koko toiminta-alueella. Palvelu tarjottu / ei tarjottu c) Isokokoisten jäte-esineiden noutopalvelu Palvelu tarjottu / ei tarjottu lähtien d) Rakennusjätteiden noutopalvelu (raksaroskis) koko toiminta-alueella Palvelu tarjottu / ei tarjottu lähtien e) Jäteastian koon muuttaminen toisen kokoiseksi astian toimitusmaksulla Palvelu tarjottu / ei tarjottu 4. Rekisterit ja laskutus Asuin- ja vapaa-ajankiinteistöt ovat kattavasti asiakasrekisterissä. Laskutus on toimivaa. Jätehuoltoon liittyneiden kiinteistöjen liittymisprosentti Asiakastyytyväisyys Jätelautakunta hyväksyy jätelain mukaisesti jätetaksan, jonka mukaan jätemaksut määrätään. Jätekukko hoitaa laskutuksen jätelautakunnan päätöksen mukaisesti. Jätelautakunta hallinnoi asiakasrekisteriä, jota ylläpidetään Jätekukossa.

20 Jätehuollon palvelutaso vuoteen Palvelu Taso Mittari Huomiot Paikallinen jäteasema 1. Jäteasemien lukumäärä Vähintään 1/kunta tai toiminnallinen alue Jäteasemien määrä kunnittain Jäteasemien lukumäärä pidetään vähintään nykyisellä tasolla. 2. Aukioloaika Aukioloaika perustuu asukasmäärään seuraavasti (minimi): < as. 2h/viikko as. 4h/viikko > as. 8h/viikko Aukioloajat / viikko > as. kuntien paikallisten jäteasemien aukioloajat tarkastellaan tapauskohtaisesti asukasmäärään suhteutettuna Jos > asiakasta/vuosi, avoinna vähintään kahtena lauantaina/vuosi Lauantaiaukiolot kpl / vuosi Jokaisessa kunnassa tai toiminnallisella alueella on jäteasema, joka on auki vähintään 1 tunti/viikko klo jälkeen Toteutunut / ei toteutunut lähtien Kausivaihtelut (talvi/kesä) huomioidaan jäteasemien aukioloajoissa siten, että kesällä tarjotaan tarvittaessa ylimääräisiä aukioloaikoja Kesäaukioloaika verrattuna talviaukioloaikaan lähtien Asiakaspalvelu on sujuvaa. Asiakastyytyväisyys

21 Jätehuollon palvelutaso vuoteen Palvelu Taso Mittari Huomiot 3. Vastaanotettavat jätteet Vähintään seuraavat pienerät: metalliromu, isokokoiset jäte-esineet ja rakennusjäte Vastaanotettavat jätejakeet pisteittäin Jäteasemille voidaan viedä jätteitä, jotka eivät kokonsa ja määränsä puolesta sovi jäteastiaan. Jäteasemille ei voi viedä normaaliin jätteenkuljetukseen soveltuvaa jätettä. Energiahyödynnettävän jätteen vastaanotto järjestetään isoimmilla jäteasemilla vaiheittain vuoden 2012 aikana. Vastaanotto järjestetty / ei järjestetty Isoimmilla jäteasemilla jätteet lajitellaan paikan päällä, pienille jäteasemille vastaanotettu jäte lajitellaan lopullisesti jätekeskuksessa. Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottamisessa tehdään yhteistyötä tuottajien kanssa. Yhtiö voi täydentää tuottajayhteisön palveluverkostoa mahdollisuuksien mukaan. 4. Henkilökunta Riittävä määrä koulutettua henkilökuntaa. Henkilökunnan määrä ja koulutuspäivien määrä Henkilökuntaa ohjeistetaan esim. pienkuormien laskutuksen yhtenäistämiseksi. Vaarallinen jäte 1. Vastaanottopisteiden lukumäärä Vähintään 1/kunta tai toiminnallinen alue Vastaaottopisteiden lukumäärä kunnittain Vaarallisten jätteiden vastaanottopisteet sijoitetaan pääsääntöisesti paikallisten jäteasemien yhteyteen (myös keräysauto). Kuopiossa on lisäksi keskustaalueella pysähtyvä keräysauto. Jätekukko selvittää kontin sijoittamista vaarallisten jätteiden keräystä varten jäteasemille (Kaavi, Rautalampi, Tervo, Tuusniemi sekä Karttula, Vehmersalmi, Riistavesi) Sopimukset apteekkien kanssa lääkejätteiden vastaanotosta Sopimusapteekkien lukumäärä

22 Jätehuollon palvelutaso vuoteen Palvelu Taso Mittari Huomiot 2. Vastaanottopisteiden aukioloaika Aukioloaika perustuu asukasmäärään (minimi): < as. 2h/viikko as. 4h/viikko > as. 8h/viikko Aukioloajat / viikko lähtien > as. kuntien vaarallisten jätteiden vastaanottopisteiden aukioloajat tarkastellaan tapauskohtaisesti asukasmäärään suhteutettuna aukioloaika perustuu asukasmäärään: < as. 2h joka 4.vko as. 2h joka 2.vko > as. 2h joka vko Avoinna samoina lauantaina kuin jäteasemat Toteutunut / ei toteutunut 2. Keräyspalvelut Yhteistyössä mm. tuottajayhteisöjen ja ongelmajäteyhtiöiden kanssa (esim. öljy) Palvelua tarjottu / ei tarjottu Keräyspalvelut koskevat kohtuullisia määriä kerrallaan. Hyötyjätteet 1. Kiinteistökohtainen keräily (mm. biojäte, lasi, pienmetalli, keräyskartonki, paperi) Keräys järjestetään vähintään jätehuoltomääräysten mukaisesti. Keräys järjestetty / ei järjestetty Hyötyjätekeräyksen laajentamisesta päätetään tapauskohtaisesti jätelautakunnassa. Paperinkeräys on paperintuottajien vastuulla. Pakkausten jätehuolto siirtyy tuottajien vastuulle , mutta jos tuottajat eivät järjestä kiinteistökohtaista keräystä, sen järjestää Jätekukko. Hyötyjätteiden keräystä tarjotaan mahdollisuuksien mukaan myös kimpoille

23 Jätehuollon palvelutaso vuoteen Palvelu Taso Mittari Huomiot 2. Ekopisteet (mm. lasi, pienmetalli, keräyskartonki, paperi) Ennen kuin pakkausten keräys siirtyy tuottajien järjestämäksi (v. 2014), Jätekukko ylläpitää ekopisteverkostoa siten, että kattavia keräyspisteitä on keskeisten palvelujen yhteydessä. Asiakastyytyväisyys Paperinkeräys on paperintuottajien vastuulla, mutta Jätekukko tekee tuottajien kanssa yhteistyötä keräyspisteiden järjestämisessä. Tuottajayhteisöjen kanssa tehdään yhteistyötä niin, että pakkausten jätehuollon järjestämisvastuun siirryttyäkin toimivia ja ulkoasultaan siistejä ekopisteitä pyritään saamaan jokaiseen taajamaan keskeisten palvelujen yhteyteen. Asiakastyytyväisyys Tuottajavastuulla olevien pakkausten osalta Jätekukko voi täydentää tuottajayhteisön palveluverkostoa mahdollisuuksien mukaan. Kaikki ekopisteet ovat toimivia ja ulkoasultaan siistejä. a) Kaikkien vähintään 1000 asukkaan taajamien ja kaupunginosien osalta selvitetään tarve ja mahdollisuus rakentaa korkeatasoinen ekopiste, vähintään 1/kunta. b) Lajittelumahdollisuus: Vähintään lasi, metalli, keräyskartonki ja paristot. Paperi yhteistyössä Paperinkeräys Oy:n kanssa. c) Sijainti: kuntien osoittamat paikat: taajamat, kaupunginosat, yleisten kulkureittien varret ja liikenteen risteämiskohdat

24 Jätehuollon palvelutaso vuoteen Palvelu Taso Mittari Huomiot Jätevesien puhdistuksessa syntyvät jätteet 1.Saostus- ja umpisäiliölietteet sekä pienpuhdistamolietteet: a) Vastaanottopisteet Vähintään yksi vastaanottopaikka/kunta tai toiminnallinen alue. Vastaanottopisteiden lukumäärä kunnittain Jätekukko järjestää vastaanottopaikan yhteistyössä kuntien / kuntien vesi- ja viemärilaitosten kanssa. Kunnat järjestävät vastaanottopaikan. b) Tyhjennykset Tyhjennyspalvelut ovat toimivia. Asiakastyytyväisyys Käytössä on kiinteistön haltijan tilaama kuljetus. Jätelautakunta päättää tarvittaessa kuljetusjärjestelmästä toiseen siirtymisestä (kiinteistön haltijan tilaama / kunnan järjestämä). c) Rekisterit ja laskutus Keskitetty rekisteri ja laskutus ovat käytössä kaikissa kunnissa. Lietteiden käsittelymaksujen laskutus on toimivaa. Toteutunut / ei toteutunut Asiakastyytyväisyys Jätelautakunta hyväksyy jätelain mukaisesti käsittelytaksat kuntien/vesilaitosten lietteiden käsittelyhintojen pohjalta. Jätekukko laskuttaa lietteen käsittelyn jätelautakunnan päätöksen mukaisesti. Jätelautakunta hallinnoi rekisteriä, jonka käytännön ylläpito hoidetaan Jätekukossa 2. Maasuodattimen suodatinmateriaalit ja fosforin erotuskaivojen lietteet Jokaisen kunnan osalta on osoitettu vähintään yksi vastaanottopaikka. Vastaanottopisteiden lukumäärä Jätekukko järjestää vastaanottopaikan yhteistyössä kuntien / kuntien vesi- ja viemärilaitosten kanssa. Kunnat järjestävät vastaanottopaikan.

25 Jätehuollon palvelutaso vuoteen Palvelu Taso Mittari Huomiot Erityisjätteet 1. Puutarhajätteet Vähintään yksi vastaanottopaikka/kunta Jokainen kunta osoittaa vähintään yhden vastaanottopaikan. Vastaanottopisteiden lukumäärä kunnittain Kunnat järjestävät asianmukaisesti tai sopivat vastaanoton järjestämisestä Jätekukon kanssa. Jätekukko voi periä vastaanoton ja käsittelyn järjestämisestä maksua. 2. Ylijäämämaat ja kannot Jokaisella kunnalla on tiedossa luvalliset vastaanottopaikat. Toteutunut / ei toteutunut Kunnat järjestävät omana toimintana (esim. yhteistyössä alueellisesti.) 3. Pilaantuneet maat (myös pienerät) Jokaisella kunnalla on tiedossa luvalliset vastaanottopaikat, jotka voi hätätilanteessa osoittaa. Toteutunut / ei toteutunut Tiedotus ja neuvonta 1. Tiedotus ja operatiivista toimintaa tukeva neuvonta Asiakkaat tuntevat nykyiset palvelut, saavat haluamansa tiedon ja saavat tietoa muutoksista. Annetaan päivitetty tieto palveluista vähintään kerran vuodessa (asiakastiedote). Asiakastyytyväisyys Asiakastiedote tehty / ei tehty Jätekukko hoitaa. Keinot: puhelinneuvonta, tiedotteet, nettisivut, yleisötapahtumat, neuvontatilaisuudet, messut, tietopaketti, kampanjat (esim. kimppakampanja), kohdennetut oppaat (esim. kompostointiopas, tarvittaessa yritysten toimialakohtaisia oppaita) jne. Huomioidaan myös pk-yritykset. Yritysneuvontaa on / ei ole 2. Valistus (ml. jätteiden synnyn ehkäisy) Tuotetaan materiaalia ja järjestetään valistusta ja neuvontaa. Tuotettujen esitteiden lukumäärä Keinot: tiedotteet, nettisivut, yleisötapahtumat, messut, kohdennetut oppaat jne. Valistus- ja neuvontatilaisuuksien lukumäärä

26 Jätehuollon palvelutaso vuoteen Palvelu Taso Mittari Huomiot Jätehuollon viranomaispalvelut 1. Jätelautakunnassa asiointi Asiakkaiden on helppo ottaa yhteyttä alueelliseen jätelautakuntaan, jossa asiointi on asiantuntevaa, sujuvaa ja päätökset ymmärrettäviä. Asiakastyytyväisyys Tiedusteluihin vastaamisajat Hakemusten käsittelyajat Jätelautakunta hoitaa. Keinot: mediatiedotteet, omat jätelautakunnan nettisivut, asiointilomakkeet, puhelinneuvonnan resurssien varmistaminen, hakemusten joutuisa käsittely ja huolellinen perusteleminen. Jätehuollon valvonta 1. Kunnan ympäristöviranomaisessa asiointi Asiakkaiden on helppo ottaa yhteyttä jätehuollon valvontaviranomaiseen, joka käsittelee asiat ilman viivytystä asiantuntevasti. Asiakastyytyväisyys Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen hoitaa. Keinot: asioiden joutuisa käsittely, huolellinen perusteleminen ja resurssien varmistaminen.