Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella

Transkriptio

1 Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 213 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon liittyminen Jätehuollon asiakasrekisteriin kirjatut kiinteistökohtaiset tiedot mahdollistavat kunnittaisen ja koko toimialueen kattavan jätehuollon liittymisasteen tarkastelun, kun asiakasrekisterin kiinteistötietoja verrataan Tilastokeskuksen lukuihin. Vuoden 214 tammikuussa omakotitaloja oli asiakasrekisterissä yhteensä kappaletta ja vastaavaan tilastokeskuksen lukuun verrattaessa omakotitaloista 83 % oli liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Vapaa-ajan kiinteistöjä oli rekisterissä kappaletta ja järjestettyyn jätteenkuljetukseen vapaa-ajan kiinteistöistä oli liittynyt 9 %. Kerros- ja rivitalohuoneistoista oli liittynyt jätehuoltoon 1 % asuinhuoneistojen määrän ollessa rekisterissä kappaletta. Lisäksi käyttökelvottomiksi on todettu 3 % kiinteistöistä. Nämä on poistettu jäterekisteristä. Verratessa jätehuollon asiakasrekisterin ja Tilastokeskuksen kiinteistötietoja keskenään, on huomioitava, että Tilastokeskuksen luvuissa vakituiseksi asunnoksi lasketut kiinteistöt voivat olla jäterekisterissä vapaaajan asuntoina. Tällä on suora vaikutus jätehuollon liittymisprosentteihin. Liittymisprosentteja kuvaavissa taulukoissa jätehuoltoon liittyneiksi kiinteistöiksi on laskettu myös ne liittymään kehotetut kiinteistöt, jotka eivät ole vielä liittyneet tai joita ei ole vielä liitetty järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Joinakin vuosina näitä kiinteistöjä on ollut rekisterissä runsaasti. OK-talot Kunta Oma kiinteistökohtainen jäteastia Kimpassa AKPkäyttäjä Kohtuullistettu Kehotetut (ei vielä liittyneet) Kaikki yht. Liittymis % Juankoski % Juuka % Kaavi % Konnevesi % Kuopio % Lieksa % Maaninka % Nurmes % Pieksämäki % Rautalampi % Rautavaara % Siilinjärvi % Suonenjoki % Tervo % Tuusniemi % Valtimo % Vesanto % Yhteensä % Kuva 1. Omakotitalojen liittymisprosentit kunnittain

2 Vapaa-ajan asunnot Kunta Oma kiinteistökohtainen jäteastia Kimpassa AKPkäyttäjä Siirtolapuutarhat sekä ASO muotoiset vapaa-ajanas. Kotimökkikimpat kohtuullistettu Kehotetut (ei vielä liittyneet) Kaikki yht. Liittymis % Juankoski % Juuka % Kaavi % Konnevesi % Kuopio % Lieksa % Maaninka % Nurmes % Pieksämäki % Rautalampi % Rautavaara % Siilinjärvi % Suonenjoki % Tervo % Tuusniemi % Valtimo % Vesanto % Yhteensä % Kuva 2. Vapaa-ajan asuntojen liittymisprosentit kunnittain

3 Kunta 27 Omakotitalojen ja vapaa-ajan asuntojen liittymis-% Juankoski 94 % 91 % 9 % 89 % 89 % 9 % 9 % Juuka 82 % 8 % 78 % 78 % 77 % 78 % Kaavi 8 % 77 % 87 % 89 % 87 % 87 % 88 % Konnevesi 66 % 64 % 65 % 87 % 86 % 83 % 83 % Kuopio 79 % 85 % 89 % 88 % 86 % 88 % 88 % Lieksa 88 % 86 % 86 % 85 % 84 % 84 % Maaninka 39 % 86 % 84 % 84 % 82 % 81 % 82 % Nurmes 84 % 83 % 82 % 82 % 81 % 81 % Pieksämäki 58 % 88 % 87 % 85 % 84 % 84 % 84 % Rautalampi 76 % 84 % 82 % 8 % 8 % 79 % 8 % Rautavaara 56 % 78 % 74 % 74 % 74 % 74 % 75 % Siilinjärvi 83 % 91 % 91 % 91 % 9 % 9 % 9 % Suonenjoki 89 % 98 % 96 % 94 % 93 % 89 % 92 % Tervo 74 % 72 % 7 % 69 % 68 % 67 % 69 % Tuusniemi 92 % 86 % 84 % 97 % 94 % 94 % 93 % Valtimo 9 % 89 % 88 % 87 % 87 % 88 % Vesanto 89 % 86 % 84 % 83 % 82 % 82 % 85 % Yhteensä 76 % 85 % 85 % 86 % 85 % 85 % 86 % Kuva 3. Omakotitalojen ja vapaa-ajan asuntojen liittymisprosentit kunnittain vuosina Kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaan liittymisvelvollisuus järjestettyyn jätteenkuljetukseen tulee hoitaa taajamissa ja kuntien hyväksymillä perusnoutoalueilla yhden tai useamman kiinteistön kiinteistökohtaisella keräyspaikalla. Muilla alueilla sijaitsevat kiinteistöt voivat vaihtoehtoisesti liittyä myös aluekeräyspisteeseen. Vapaa-ajankiinteistöt voivat lisäksi muodostaa jätekimpan (ns. koti-mökkikimppa) vakituisen asunnon ja vapaa-ajan asunnon kesken, jos näiden välisellä matkalla ei sijaitse kohtuullisesti saavutettavaa aluekeräyspistettä. Vuonna 213 vakituisista asuinkiinteistöistä noin 64 % oli liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen omalla kiinteistökohtaisella jäteastialla ja 32 % oli osakkaana jätekimpassa. Aluekeräyspisteeseen liitettyjen vakituisten asuinkiinteistöjen osuus oli noin 3 % kaikista liittyneistä kiinteistöistä. Vapaa-ajan kiinteistöistä 43 % oli osakkaana jätekimpassa ja 4 % hoiti jätehuollon aluekeräyspisteen kautta. Vain 8 %:lla vapaa-ajan kiinteistöistä oli käytössä oma kiinteistökohtainen jäteastia ja 9 %:lta vapaa-ajan kiinteistöjä sekajätteet kuljetettiin vakituisen asuinkiinteistön jäteastiaan. 3

4 Vakituisten asuinkiinteistöjen jätehuoltoon liittyminen Aluekeräyspiste Jätekimpan osakas Kiinteistökohtainen jäteastia Kuva 4. Vakituisten asuinkiinteistöjen järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymistavat vuosina Vapaa-ajan kiinteistöjen jätehuoltoon liittyminen Aluekeräyspiste (kesäaika) Jätekimpan osakas (kesäaika) Kiinteistökohtainen jäteastia (kesäaika) kotimökkikimppa Kuva 5. Vapaa-ajan kiinteistöjen järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymistavat vuosina

5 Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on jäteyhtiön ylläpitämä jätteiden käsittely- ja loppusijoitusalue. Vuonna 213 Kuopion jätekeskukselle vastaanotettiin yhdyskuntajätettä yhteensä noin 65 7 tonnia, josta hyödynnettiin 87 % ja loppusijoitettiin 13 %. 7 Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Hyödynnys (t) Loppusijoitus (t) Kuva 6. Kuopion jätekeskukseen vastaanotettu yhdyskuntajäte (t) ja jätteen käsittely vuosina Jäteasemilla vuonna 213 vastaanotettu jäte ja kävijämäärät Jäteasemat ovat jäteyhtiön ylläpitämiä keräyspaikkoja, joihin voi tuoda metalliromua, sähköromua ja muuta jäteastiaan kokonsa tai määränsä vuoksi soveltumatonta jätettä. Jätekukon toimialueella on yhteensä 18 jäteasemaa sekä Kuopion jätekeskuksella sijaitseva pientuojien vastaanottoalue Pikkukukko. Jäteasemilla otetaan veloituksetta vastaan metalli-, puu- ja sähköromu sekä vaaralliset jätteet. Muut jätteet otetaan vastaan jätelautakunnan vahvistaman jätetaksan mukaisella kuormamaksulla. Vuonna 213 jäteasemilla otettiin vastaan yhteensä noin 9 8 tonnia jätettä. Loppujäte ja energiajäte sekä puujäte olivat suurimmat vastaanotetut jäte-erät vuonna 213. Jäteasemille vastaanotetut jätemäärät lasketaan vuoden vaihteen varastoista ja lähteneiden jätteiden määristä, koska jäteasemilla ei ole vaakoja. Jäteasemien jätemäärätiedot eivät sisällä Kuopion jätekeskuksen Pikkukukkoon vastaanotettua jätettä. Vuonna 213 Pikkukukossa otettiin vastaan 7 3 tonnia jätettä. 5

6 Juankoski Juuka Kaavi Karttula, Kuopio Konnevesi Vehmersalmi, Kuopio Riistavesi, Kuopio Lieksa Nilsiä, Kuopio Nurmes Pieksämäki Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Valtimo Vesanto Jäteasemilla vastaanotettuja jätteitä Loppujäte Energiajäte Metalliromu SER Vaaralliset jätteet Betoni ja tiilet Puu Kuva 7. Vuosina jäteasemilla vastaanotettuja jätteitä (t) jätelajeittain Jäteasemille vastaanotetut jätteet 213 Renkaat Betoni ja tiilet Puu Vaaralliset jätteet SER Metalliro mu Loppujäte Kuva 8. Jäteasemille vastaanotetut jätteet (kg) jäteasemittain vuonna 213 6

7 Jäteasemien asiakasmääriä tarkasteltaessa on huomioitava Pielisen Karjalan kuntien liittyminen jäteyhtiöön vuonna 27, mikä on lisännyt yhteenlaskettuja asiakasmääriä tuntuvasti. Tämänkin jälkeen asiakasmäärät ovat jatkuvasti kasvaneet, kun palvelutasoa on parannettu mm. aukioloaikoja lisäämällä. Vuonna 213 jäteasemilla asioi yhteensä asiakasta. Pikkukukon asiakasmäärät ovat laskeneet hieman vuodesta 212 johtuen muun muassa rakentamisen hiljentymisestä. 7 Jäteasemien ja Pikkukukon kävijämäärät Jäteasemat Pikkukukko Kuva 1. Pikkukukon ja jäteasemien asiakasmäärät vuosina Jäteasemien suurimmat kävijämäärät ovat vuonna 213 olleet Pieksämäen, Siilinjärven, Suonenjoen, Lieksan ja Nilsiän jäteasemilla, joista Pieksämäen, Siilinjärven ja Suonenjoen asemat ovat auki vähintään kahtena päivänä viikossa vähintään kuusi tuntia kerrallaan. Muut toimialueen jäteasemat ovat auki vähintään yhtenä päivänä viikossa vähintään kaksi tuntia kerrallaan. Kesäaikaan ( ) jäteasemat ovat auki kaksi tuntia pitempään kuin talviaikana, Siilinjärven ja Pieksämäen jäteasemia lukuun ottamatta. Jäteasemien asiakasmäärät perustuvat jäteaseman hoitajien tekemiin kirjauksiin ja erot kirjaamisaktiivisuudessa voivat vaikuttaa ilmoitettuihin asiakasmääriin. 7

8 Jäteasemien kävijämäärät vuonna Kuva 11. Jäteasemien asiakasmäärät jäteasemittain vuonna 213 Vaarallisten jätteiden vastaanottopisteillä vastaanotettu jäte ja kävijämäärät Vaarallinen jäte on jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus. Jokaiseen Jätekukon osakaskuntaan on järjestetty vaarallisten jätteiden vastaanottopiste. Vuonna 213 vaarallisia jätteitä vastaanotettiin Kuopion jätekeskuksella olevalla vaarallisten jätteiden keräysasemalla, kaikilla jäteasemilla, kahdella keräysautopysäkillä Kuopion taajama-alueella sekä Tukeva -työvalmennussäätiön Maaningan Sinikiven toimipisteellä. Vaarallisen jätteen vastaanottopisteisiin voi toimittaa veloituksetta koti- ja maataloudessa syntyviä vaarallisen jätteen pieneriä. Lisäksi useimmat apteekit ottavat vastaan vanhoja lääkkeitä ja kuumemittareita. Vaarallisia jätteitä otettiin vastaan kotitalouksista yhteensä noin 842 tonnia vuonna 213. Asukasta kohden ongelmajätteitä vastaanotettiin keskimäärin 5,5 kg/asukas vuonna 213. Vastaanotetun vaarallisen jätteen määrä on kasvanut selvästi vuodesta 212, mitä selittää muun muassa kiertävistä vaarallisen jätteen keräysautoista luopuminen Kuopion taajama-aluetta lukuun ottamatta ja siirtyminen kaikkien kuntien osalta jäteasemilla tapahtuvaan vastaanottoon. 8

9 9 Vaarallisten jätteiden vastaanotto kotitalouksilta Kuva 12. Kotitalouksista vastaanotetut vaaralliset jätteet (kg) vuosina Vaarallisten jätteiden vastaanotto kotitalouksilta (kg/as) kg/ as Kuva 13. Kotitalouksista vastaanotetut vaaralliset jätteet (kg/asukas) kunnittain vuosina

10 Juankoski 6,4 4,8 4,3 5,6 6,7 7,3 2,8 8,7 Juuka 1,7 2,6 2,4 3,1 3,7 2,8 3,3 Kaavi 2,2 2, 1,8 2,6 2,9 2,6 2,2 3,3 Konnevesi 5,4 3,6 5,6 6, 6,3 6,9 2,4 8,5 Kuopio 1,6 1,9 2,5 1,4 1,7 2,6 4,3 2,5 Lieksa,6 2,5 3,2 2,9 2,8 4,5 4,5 Maaninka 5,8 7,6 5,7 5,7 5,7 7,7 7,6 5,4 Nurmes 3,5 3,2 4,1 3,3 4,5 5, 4,7 Pieksämäki 1,8 2,5 2,2 2,9 1,7 2,7 2,8 6,7 Rautalampi 2,8 2,9 1,2 2,1 2,2 1,8 2,4 8,7 Rautavaara 5,8 3,6 3,9 6, 4,7 7,8 6, 3,6 Siilinjärvi 3,9 3,1 3,5 4, 4,6 4,5 4,6 4,7 Suonenjoki 6,3 5,3 6,5 7,9 7,1 8,5 8,4 6,8 Tervo 4,4 4,3 4,3 3,2 3,8 4,1,6 8,7 Tuusniemi 3,8 3,2 3,1 5,5 3,4 6,2 5,5 3,9 Valtimo,2 4, 4,3 4,6 4,4 3,8 4,5 Vesanto 5,8 3,1 2,8 5,4 4,6 4,3 3,5 5,2 Kuva 14. Kotitalouksilta vastaanotetut vaaralliset jätteet (kg/asukas) kunnittain vuosina Lähde: Savo-Pielisen jätelautakunnan hallinnoima jätehuollon asiakasrekisteri ja jäteyhtiön jätetilastot 1