GEOLOGIAN Tu minuskeskus M 19/3443/-88/1/1 0 VÄISÄLÄ Timo Heino 29.2.198 8 HYRYNSALMI KULTATUTKIMUKSET HYRYNSALMEN KUNNNAN VÄISÄLÄN KYLÄSSÄ 1985-87
SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Alueen sijaint i Luonnonolot Kulkuyhteydet Tutkimuskohteen nimeäminen Tutkimusalueen pinta-al a Aikaisemmat tutkimukse t TUTKIMUSTEN TAUSTA MALMITUTKIMUKSET 1985-8 7 Geokemialliset tutkimukset Geofysikaaliset tutkimukse t Tutkimusmontut Kemialliset analyysit Separointitutkimukse t TULKINTA Geokemiallinen tulkint a GEOLOGINEN YLEISKATSAUS Paljastuneisuu s Kallioper ä TUTKIMUSKOHTEEN GEOLOGIA Kivilajiyksiköt ja kivilaji t EKSKURSIOKOHTEE T AIHEEN ARVIOINTI LÄHDEKIRJALLISUU S LIITTYY
2 Kulkuyhteyde t Alue sijaitsee erittäin hyvien kulkuyhteyksien varrella, Hy - rynsalmi - Puolanka tie kulkee tutkimusalueen koillisreuna a pitkin, Paljakkaan menevä tie jakaa alueen kahtia ja usea t metsäauto- ja tilustiet helpottavat liikkumista. Tutkimuskohteen nimeämine n Tutkimuskohteesta on käytetty nimeä Väisälä, koska tutkimukse t ovat keskittyneet valtaosin kylän välittömään läheisyyteen. Tutkimusalueen pinta-al a Tutkimukset ovat keskitettiin Väisälän ja Kytövaaran välisell e vaaraselänteelle, vain vähäisiä tutkimuksia on tehty länsipuo - lella Ison Tuomivaaran itärinteellä. Kokonaisuudessaan tutki - musalue on noin 20 km2, mutta valtaosa tutkimuksista on teht y noin 7 km 2 alueella. Aikaisemmat tutkimukse t Karttalehden 3443 kallioperäkartan maastotyöt ovat olleet tut - kimuksen aikana käynnissä, Asko Kontiselta olenkin saanu t käyttööni kartoitusaineistoa ja työvaiheen geologiset kartat. TUTKIMUSTEN TAUSTA Syynä tutkimuksen aloittamiseen olivat geokemian osaston atlaskartoituksessa esille tulleet Au-anomaliat. Väisälän kylän kaakkoispuolelle sattui yksi tällaisista anomaalisist teistä. Näytteessä, joka oli otettu Hyrynsalmi - Puolanka tie a pis n varrelta noin 1.5 kilometrin matkalta useammasta kohdasta, ol i 490 ppb Au. Osastonjohtaja Talvitien määräyksestä aloitettii n työt Au-anomalian selvittämiseksi. MALMITUTKIMUKSET 1985-8 7 Geokemialliset tutkimukse t Kevättalvella 1985 alueella toteutettiin 31 näytepistettä kä - sittänyt näytteenottosuunnitelma, jossa jokaisesta pisteest ä otettiin profiilinäytteet kahden metrin välein pohjaan asti. Kuvassa 2 on esitetty näytepisteiden sijoittuminen sekä ano - maaliset pisteet, pohjana on käytetty Kontisen laatima gista. Väisälän karttaa- Kytövaaran välillä olevan breksia a geolo - konglomeraatin päälle sekä sen länsipuolelle tuli useita kul - lan suhteen anomaalisia pisteitä. Pitoisuudet olivat kuitenki n täysin eri tasolla kuin atlas-anomalia. Hajapistenäytteenoton jälkeen analysoitiin kaoliinitutkimuste n yhteydessä otettuja näytteitä Ison Tuomivaaran itärinteeltä. Nämä näytteet sijoittuvat 2-3 kilometriä länteen Väisälä n Kytövaaran alueesta karttalehdelle 3443 06. Tilausnumeroill a 34678 ja 34194 analysoitiin yhteensä 58 kaoliinitutkimuksiss a tullutta moreeninäytettä. Tulokset rajasivat aluetta lännessä. Selvästi anomaalisten pisteiden puuttumisesta pääteltiin ano - malian aiheuttajan kulkeutuneen vain vähän matkaa.
4 Syksyllä 1986 toteutettiin seuraava näytteenottovaihe, malmi - nesintää palveleva maaperäryhmä kaivoi alueelle 16 tutkimus - kaivantoa (kuva 3), näistä montuista otettiin maaperänäyttee t ja tehtiin vaskausta kullan lähtöalueen selvittämiseksi( Huht a ja Nenonen, 1986 ). Moreeninäytteet on analysoitu tilausnume - rolla 33263, näytesarja väisälän tutkimuksista on P 86 73531-73545 ja 73548-73550. Tulokset eivät anna millekkään analysoidulle alkuaineelle anomaalisia pitoisuuksia. Syystalvella otettiin yhteensä 160 näytettä kandeksalta linjalta Väisälän - Kytövaaran välillä olevan breksiakonglomeraa - tin, mustaliuskeen ja rautamuodostuman yli. Kuvassa 3 näkyy näytteenottolinjojen sijoittuminen maastoon. Analyysitilaus näille näytteille on 32109. Geofysikaaliset tutkimukset Geofysikaalisia tutkimuksia alueella ei ole tehty. Alueelt a oli tutkimusten alkaessa olemassa aerogeofysikaaliset matala - lentomittausten tulokset. Karttojen avulla on riittävän hyvi n pystytty rajaamaan mustaliuske-rautamuodostuma sekä joitaki n muita kivilajiyksiköitä. Koeojat ja tutkimusmontu t Syksyn 1986 montutuksessa ja sitä seuranneessa vaskauksess a löydettiin neljästä montusta hippukultaa, yksi hippu kustakin. Kultahipujen koko oli 0.12-0.30 mm :ä ja muodoltaan ne oliva t litteitä. Muodon ja kuluneisuuden perusteella hiput ovat kul - keutuneet jonkin matkaa. Lisäksi viidestä montusta löydettiin metallista kuparia hippuina. Enimmillään kuparihippuja ol i kahdeksan montussa 534. Kemialliset analyysi t Kemialliset analyysit on tehty montutusnäytteistä a geokemia n osastolla Otaniemessä, moreeninäytteistä on analysoitu P-fraktiosta normaalin AAS-paketin lisäksi Mo, W, As, Au ja Pd. Vas - taavat analyysit on tehty myös separoidusta raskasfraktiosta. Muut näytteet on analysoitu geokemian osaston Kuopion labora - toriossa, jauhetuista näytteistä on anlysoitu AAS-paketin li - säksi Au. Separointitutkimukse t Raskasmineraalitutkimuksia tehtiin kaikiaan 34 kappaletta, ämpärillisestä näytettä erotettiin Kultakoiralla raskasmineraa - lit. Raskasmineraalit on tunnistettu binokulaarimikroskoopill a ja tulokset on esitetty raportissa P 13.2.077. Osa raskasmine - raalinäytteistä on edelleen analysoitu. Tilausnumero ko. analyyseille on 33599, näytenumerot P 86 73531-73545 j a 7354873550. TULKINTA Geokemiallinen tulkint a Lähtötilanne näytteenoton aloittamiselle perustui yhteen kor - keaan Au-pitoisuuteen. Ensimmäisen vaiheen näytteenotto yhdis-
6 tettynä kaoliininäytteiden analyyseihin ja toisaalta tiedoss a olevaan geologiaan antoi heikkoja viitteitä kullan esiintymi - sestä alueella. Tässä vaiheessa näytti kriittiseltä alueelt a breksiakonglomeraatti sekä sen länsipuolella oleva mustalius - ke-rautamuodostuma. Montutuksen ja sitä seuranneen raskasmineraalitutkimuksen ja tihennetyn linjanäytteenoton perusteell a voidaan kuitenkin todeta alueen moreenin olevan jokseenki n taustapitoisuuksien luokkaa kullan osalta, joskin se vähäine n kulta mitä tutkimuksissa on tavattu liittyy mitä ilmeisimmi n mustaliuske-rautamuodostumaan. GEOLOGINEN YLEISKATSAU S Paljastuneisuu s Kytövaaran - Väisälän osalta alue on kohtalaisen hyvin paljas - tunutta, paljastunut alue rajoittuu kuitenkin vaaran länsirin - teelle ja lakialueille. Muilla osin maapeitteiden paksuude t vaihtelevat muutamasta metristä yli kymmeneen metriin. Paksuimmillaan maapeitteet ovat vaarajakson itäpuolella, miss ä moreenien lisäksi on myös glasifluviaalisia muodostumia. Ison Tuomivaaran ja Kytövaaran välisessä laaksossa on myös hienora - keisia savi ja silttikerrostumia ja maapeitteet ovat paksuj a alueella. Kallioperä Kontisen (1987) mukaan Hyrynsalmen alueella esiintyy Hyrynsalmiryhmä, jonka paksuus on kaikkiaan 3500 metriä. Se koostu u pääosin kvartsirikkaista sedimenttisistä kivistä jotka ova t epäjatkuvuuspinnan erottamina arkeeisen pohjan päällä. Hyryn - salmiryhmää leikkaavat Jatulin diabaasit. Hyrynsalmiryhmän päällä on epäjatkuvuuspinnan erottamana Ris - tijärviryhmä. Se muodostuu heterogeenisesta sarjasta erilaisia metasedimenttejä. Paksuudeltaan tämä ryhmä on noin 150 0 metriä. Väisälän muodostuma kuuluu yhtenä osana Ristijärv i ryhmään. TUTKIMUSKOHTEEN GEOLOGIA Kivilajiyksiköt ja kivilaji t Väisälä muodostuman paksuus on ainakin 600 metriä, yläosastaan se on siirrostunut, joten sen alkuperäistä paksuutta ei tunne - ta. Väisälä muodostuma koostuu pääosin karkeasta breksiakong - lomeraatista, joka sisältää laajan valikoiman erilaisia klas - teja alla olevista karjalaisista muodostumista sekä muodostu - masta itsestään. Klastien koko vaihtelee mutamasta senttimet - ristä useisiin metreihin, yleensä klastien halkaisija on kui - tenkin 0.5-1 metrin luokkaa. Yleensä ne ovat kulmikkait a mutta myös eri tavalla pyöristyneitä klasteja tavataan jop a samassa kerroksessakin. Ne koostuvat erilaisista kvartsiiteista, serisiittiliuskeista, tuffiiteista, fylliiteista jne. Breksiakonglomeraatti vaihtelee klastikannatteisesta matriksi - kannatteiseen, jälkimmäinen on yleisempi.matriksi on maasälpä - pitoista kvartsiittia.
7 Breksiakonglomeraatin sisällä on kvartsiitti- ja fylliittiker - roksia joiden paksuus vaihtelee muutamasta metristä muutamaa n kymmeneen metriin. Tällaisten kvartsiitti-fylliittialayksikköjen sisällä on paikoin muutamien kymmenien metrien paksuisi a mustaliuskekeroksia. Paksu kaoottinen breksiakonglomeraatti on Kontisen (1987) tul - kinnan mukaan syntynyt vedenalaisena kivivyörynä. Matriksikannatteiset konglomeraatit edustavat hiekkaista mutavyöryä, välikerroksina olevat kvartsiitit, fylliitit ja mustaliuskee t edustavat vyöryn loppuvaiheessa sedimentoitunutta ainesta. EKSKURSIOKOHTEET Alueen komeimmat ekskursiopaljastumat sijaitsevat pisteen x = 7184.700 ja y= 562.400 ympäristössä. Lähellä pelloill ää autolla ajettavaa tietä sijaitsevassa paljastumaryhmäss e menev ä on nähtävissä kaoottiset suurista kappaleista koostuvat brek - siakonglomeraatit. Paljastumat sijaitsevat harvalla mäntykan - kaalla, joten ne tulevat kestämään hyväkuntoisina pitkään. Matriksikannatteiset konglomeraatit ja erilaiset välikerrokse t sekä palloaineksen pyöristyneisyyden vaihtelut samankin kerroksen sisällä ovat nähtävissä pisteen x= 7186.300 ja y= 561.460 ympäristössä olevilla paljastumilla. Tähänkin paikkaan pääsee autolla, paljastumat ovat tien länsipuolella tai - mikkoalueella. AIHEEN ARVIOINT I Väisälän aiheen selvittelyyn lähdettiin vain yhden alueellisessa geokemiallisessa kartoituksessa saadun anomaalisen näyt - teen perusteella. Tutkimuksissa selvisi, että alueen moreenissa on vähäisiä määriä kultaa. Tästä ovat osoituksena vaskauksessa löydetyt hiput. Onkin täysin mahdollista, että yhde n pienen hipun joutuminen analysoitavaan moreeninäytteeseen o n aiheuttanut atlas-kartoituksessa tavatun anomalian. Tehdyiss ä tutkimuksissa ei saatu mitään selviä viitteitä mahdollise n kultamalmin olemassaolosta alueella. Kuopio 29.2.198 8 Timo Hein o geologi
8 LÄHDEKIRJALLISUU S Huhta, P ja Nenonen, K (1986) Malminetsintää palvelevat maaperätutkimukset Hyrynsalmen Väisälässä Kl. 3443 09. Geologian tutkimuskeskus, maaperäosasto. Raportt i P 13.2.077. Kontinen, Asko (1987) Early Proterozoic stratigraphy and sedi - mentation in the Hyrynsalmi area, Eastern Finland. Early Proterozoic of the Baltic Shield. Proceding o f the Fin. Sov. Symposium. Held in Petrrozavodsk 1 9 th - 27 th august 1987. Ed. V.A. Sokolov and K.I. Heiskanen.
9 LIITTYY Analysoidut näyttee t pistenumero anal.til. kl. kunta kohde 84 58009-84 58141 34678 3443 06 HYRYNSALMI VÄISÄLÄ 84 58009-84 58141 34194 3443 06 HYRYNSALMI VÄISÄLÄ 85 43001-85 43033 9333 3443 09 HYRYNSALMI VÄISÄLÄ 86 43247-86 43409 32109 3443 09 HYRYNSALMI VÄISÄLÄ 86 73531-86 73545 33263 3443 09 HYRYNSALMI VÄISÄLÄ 86 73548-86 73550 33263 3443 09 HYRYNSALMI VÄISÄLÄ 86 73531-86 73545 33194 3443 09 HYRYNSALMI VÄISÄLÄ 86 73548-86 73550 33194 3443 09 HYRYNSALMI VÄISÄLÄ