Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Samankaltaiset tiedostot
Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvikokemuksia

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Alus- ja kerääjäkasvien viljely. VILMA, maatilaverkoston etäluento Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamassa. Yleisesitys koosteena 2010-luvun esitelmistä Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Uudenmaan pellot vihreiksi

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten?

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kerääjä- ja aluskasvit

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

RaHa-hankeen kokemuksia

Kenttäkoetulokset 2017

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Faktat, havainnot ja kokemukset

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Kylvö suoraan vai suojaan?

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Luomutilojen tuki-ilta

Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

Kerääjäkasvitoimenpide - Valvonta. Maaseutuyksikkö

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Kuminan perustaminen suojakasviin

Tavoitteena viherlannoitusja kerääjäkasvikäytänteiden optimointi

Havaintokoe 2010 Härkäpavun aluskasvikoe 1 (Lapinjärvi)

Kerääjäkasveista biokaasua

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit monipuolistavat vihannestilojen viljelykiertoja

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Vihreä kasvipeitteisyys ylläpitää peltojen kasvukuntoa

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Kerääjäkasvit - tutkimuksesta käytännön kokemuksiin

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi. Yleiskatsaus luomun tilanteeseen

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Kokemuksia viljelijöiden pelloilta

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle

Transkriptio:

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet koulutus Mustiala, 8.4.2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään ilman elävää kasvustoa Pelto voi olla syksyllä myös vihreä Kasvimassaa, juuria, elävyyttä, ravinteiden keruuta (Meta-analyysi: heinäkasvit kerääjinä vähentävät N huuhtoutumisen puoleen) Härkäpavun alla kasvanutta italianraiheinää Muokkauskin voi olla perusteltua Kerääjäkasvi kuivaa maata ja auttaa siirtämään muokkausta myöhäisemmäksi 1

Alus- ja kerääjäkasvit voidaan sovittaa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita estäen huuhtoutumista Kylvö aluskasviksi tai tuotantokasvin jälkeen 2016: Jälkimmäisestä tukea vain puutarhakasvien jälkeen Aluskasvi Jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun jälkeen ProAgria, R. Tolppa Molemmat ovat peitekasveja Peittävät pellon pintaa, kun viljelykasvi ei peitä 3 Viime kesänä n. 250 000 ha alus- ja kerääjäkasveilla Kylväminen aluskasviksi on viljatilan realistinen vaihtoehto Hyvä aluskasvi kilpailee viljaa vastaan vähän, ja kasvaa voimakkaasti vasta puinnin jälkeen. Apiloita, sitovat typpeä ilmasta N-hyöty seuraavalle kasville 20 40 kg/ha Heiniä, keräävät typpeä maasta N-hyöty toteutuu vuosien kuluessa 2

Tavoitteena syksyinen kattava kasvusto Huippusaavutus Hyvin koko lohkolla Riittävä tämäkin RaHa hanke 26.10.2011 RaHa hanke.2012 Ravinneresurssi 21.10.2015 Kasvu vaihtelee olojen vaihdellessa Ravinneresurssi 30.9.2015 Ravinneresurssi 30.9.2015 Kerääjä voi olla vaatimaton, kun vilja on kasvanut hyvin Kerääjäkasvi voi rehevöityä, jos vilja kasvaa huonosti Ohra kärsi märästä, aluskasvi nautti tilasta LUKEKAS-koe, Jokioinen 2015 Persianapila kukki tähkien tasalla Hyvä kerääjäkasvusto pellon huonorakenteisissa kohdissa on hyvä asia. Siellä missä vilja on kasvanut hyvin, saa kerääjä olla vaatimatonkin? 6 HK 3

Joskus aluskasvi voi kasvaa hyvänkin viljan yli Italianraiheinä kasvatti tähkän, vaikka oletus oli, ettei se sitä tee. Tarvittaisiin aluskasvien lajikekokeita. Meroa-lajike tähkällä 20.8.2015 Ravinneresurssi-hanke 7 Hannu Känkänen Aluskasvien muita hyötyjä ja haasteita Miinusta Torjunta-aineiden valikoima pienenee Rikkakasvit Plussaa Aineita löytyy eri tilanteisiin Aluskasvit estävät rikkakasveja (luomu) Kasvusto kosteampi Pää- ja aluskasvilla voi olla yhteisiä tauteja Taudit Fyysinen este leviämiselle Riski yleensä pieni, mutta osin tutkimatta. Voi hidastaa puintia Kuivuminen voi hidastua Korjuu Kuivempi maa Parempi kantavuus 8 Hannu Känkänen 4

Tiheähköön kasvustoon kannattaa pyrkiä Tiheä juuristo koko syksyksi Koko pellon kattava kasvusto Ravinteet kiertävät pellossa, joutumatta vesiin. Maa kuohkeammaksi Pellon kasvukunto säilyy, tuottavuus jopa paranee. timotei pelkkä vilja italianraiheinä 9 HK Kylvön tärkeimmät: huolellisuus, maan kosteus, multaus Aikainen perustaminen tuottaa parhaan aluskasvin Luotettava ja helppo: piensiemenlaatikosta Kevyt multaus auttaa paljon Muita vaihtoehtoja: -Vantaiden kautta heti viljan jälkeen: varma, lisätyötä, ei liian syvälle! -Hajakylvö pian viljan jälkeen: epävarmempi, etenkin jos ei mullata -Hajakylvö orasvaiheessa: epävarmuus ja viljan kilpailu lisääntyvät -Rikkakasviäestykseen liittäminen voi olla järkevää: multaus auttaa -(Rikkakasviruiskutuksen yhteydessä): siemenen itäminen voi estyä! Kerääjäkasvin siementä ei kannata sekoittaa viljan siemenien sekaan kylvölaatikkoon! 5

Ravinneresurssi -hanke Uusia mahdollisuuksia alettiin selvittää 2015 (HAMK, Luke) Voisiko syyskasvuston korjata ja hyödyntää rehuna tai biokaasun raaka-aineena? -Ohra -7 kerääjäkasvivaihtoehtoa -Viljatila: 70 N väkilannoitteena -Karjatila: 40 N + 45 N (liuk.) lannassa 11 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien kuiva-ainesato (kg/ha) lokakuun 2015 alussa 1500-2000 1300-1800 1000-1300 Italianraiheinä 20 kg/ha Italianraiheinä 7 kg/ha Monivuotisten heinien seos 500-700 1500-1700 600 Puna-apila Italianr. ja puna-apila Italianr. ja puna-apila, ohra kokoviljaksi -Kuiva-ainesadosta yleensä yli puolet oli ohran olkea -Rehun laatua ja biokaasun tuottoa analysoidaan Kuvat Katariina Manni 12 Hannu Känkänen 6

ei aluskas ei aluskas italrai 7 italrai 7 italrai 20 italrai 20 mv nurm mv nurm (öljyr) (öljyr) pu-ap itr pu-ap itr pu-ap (ör) pu-ap (ör) ei aluskas ei aluskas italrai 7 italrai 7 italrai 20 italrai 20 mv nurm mv nurm (öljyr) (öljyr) pu-ap itr pu-ap itr pu-ap (ör) pu-ap (ör) valkap valkap 8.4.2016 Ohran jyväsato kg/ha, Ravinneresurssi 2015 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 13 Karjatila 1990-luvun kokeissa: IR siemen Ohra kg/ha 20-500 10-200 Siemensuositus 5 15 kg/ha Viljatila Jyvien valkuaispitoisuus, %, Ravinneresurssi 2015 Elmeri-ohra 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Karjatila Viljatila 14 Hannu Känkänen 7

Puinnin jälkeen kylvöä ei ilmeisesti tueta 2016 Se olisi hyvä vaihtoehto aluskasveille, jos kylvö elokuun alussa Öljyretikan kylvö 3.9.2015 Taimettui hyvin Kasvuaika loppui kesken Ravinneresurssi 2015 Elokuun alussa kylvettyä öljyretikkaa 15.10. 2010 Muokkausretiisin paalujuuria Huom: kylvetty kesäkuussa, kuva kesän 2012 lopulta 15 Hannu Känkänen Aluskasvi Siemenmäärät aluskasvien sisäänajossa suositeltuja määriä ennen kesää 2015 kg/ha Valkoapila 2-6 Puna-apila ja muut apilat 4-10 Nurmimailanen 10-16 Timotei 5-10 Muut monivuotiset heinät 8-15 Italianraiheinä 5-15 Timotei + italianraiheinä 4-6 + 5-8 Timotei + puna-apila 3-10 + 8-2 a) Italianraiheinä + apila 5-10 + 8-2 a) a) Heinävaltainen, jos halutaan kerätä paljon typpeä maasta. Apilavaltainen, jos halutaan hyvä typpilannoitusvaikutus. Alimmat siemenmäärät edellyttävät hyviä oloja ja kokemusta. Siementä kg/ha, Uusimaa 2015* 1-2 3-4 5-6 7-46 % 43 % 10 % 24 % 1) 36 % 20 % 20 % 17 % 2) 25 % 13 % 46 % 5 % 38 % 25 % 32 % 1) Puna-apila 2) Muu nurmiheinä kuin italianraiheinä Seoksia käytettiin varsin vähän *Kysely kerääjäkasveja viljelleille Uudellamaalla 8

Tietoa kerääjäkasvimenetelmistä www.hamk.fi/ravinneresurssi Ravinteiden hallinta (RaHa) hankkeen nettisivut www.ymparisto.fi/fi-fi/ravinnehuuhtoumien_hallinta Tieto tuottamaan 141: Viljelykiertojen monipuolistaminen Kiitos! Kuva LUKEKAS luomukokeesta 4.9.2015 (nurmimailanen, valkoapila ja valkomesikkä aluskasveina) 17 Hannu Känkänen 9